sunnuntaina, elokuuta 31, 2008

Jalanjälki

Ilmastonmuutoksen hillinnässä kotitalouksien tekemisillä on väliä. Kotitaloudet kun muodostavat 40 % hiilidioksidipäästöistä. Arkipäiväiseen kulutukseen ja kulutusvalintoihin on olemassa paljonkin vaihtoehtoja, joilla kuormitusta voidaan vähentää.

Omaa ekologista jalanjälkeä voi tarkastella netistä löytyvillä laskureilla. Niiden avulla voi pyrkiä hahmottamaan sitä, millä elämän osa-alueilla säästöjä voi tehdä. Erilaiset laskurit antavat erilaisia tuloksia, kuten pienen kierroksen jäljiltä tuli havaittua. Ilmeisesti on niin, ettei yksiselitteistä kaavaa ole olemassakaan, mutta jotain noista voi päätellä.

Jos katsotaan, montako maapalloa tarvittaisiin, mikäli kaikkien ekologinen jalanjälki olisi yhtä suuri kuin Vaiheisella, niin Turun ammattikorkeakoulun sivustolta löytyvä laskuri antaa yllättäen tulokseksi vain 0,4 maapalloa. Tampereen kaupungin Ekotallaaja sen sijaan antaa lohduttomamman tuloksen eli 2,2 maapalloa. Otetaan sitten vielä vertailukohdaksi ulkomainen Redefining Progress, joka antaa vastaukseksi 2,09 maapalloa.

Kaikkien näiden laskureiden mukaan Vaiheisen kulutus on näkyvästi maan keskiarvojen alapuolella, mutta silti liian suuri. Yksi havainto on se, että ravinnon merkitys ekologiseen jalanjälkeen on tuntuva.

Ekotallaajassa tosin suurin yksittäinen osuus muodostuu tulokseen automaattisesti lisätystä kulutuksesta riippumattomasta osasta. Tämä rakentamisesta, puunjalostusteollisuudesta ja viljelemättömistä pelloista aiheutuva maapala on mukana kaikkien suomalaisten jalanjäljessä ja kasvattaa ekologista jalanjälkeäni 38 %:lla.

Lisää amerikkalaisia laskureita löytyy Yhdysvaltojen ympäristöhallinnon sivuilta.

Aliarvostetut sci-fit

Aliarvostetuimmat sci-fi-elokuvat on pistetty jonoon ja järjestykseen. Lista näyttää tältä:

1. Primer (2004)
2. Aeon Flux (2005)
3. Body Snatchers (1993)
4. Tron (1982)
5. Sleeper (1973)
6. eXistenZ (1999)
7. A Boy and His Dog (1974)
8. Enemy Mine (1985)
9. Gattaca (1997)
10. Silent Running (1972)

Marginal Revolution haluaisi lisätä listalle vielä elokuvat Mission to Mars (2000) ja Titan A.E (2000) sekä aprikoi kuuluisivatko listalle vielä elokuvat Sunshine (2007), What Dreams May Come (1998) tai The Thing (1982). Kenen mielestä Star Wars-sarjan elokuvat ovat aliarvostettuja?

lauantaina, elokuuta 30, 2008

Köyhyys ja kortti

Blog Action Day 2008 PovertyTähän kannattaa osallistua. Köyhyys on aiheena Blog Action Day 2008 Poverty-kampanjassa. Idea on siinä, että 15.10.2008 julkaistaan postauksia köyhyydestä. Ideoita ja asiaan liittyviä resursseja löytyy kampanja sivuilta. Lukemisen arvoista asiaa.

Köyhyys maailmassa on yksi niistä asioista, joita me rikkaat teollisuusmaissa voisimme oikeasti hoitaa ja lieventää näkyvästi, jos vain päättäjillä olisi aitoa tahtoa. Tarvitsee vain katsoa maailman asevarusteluun käyttämien miljardien määrää ja todeta, että rahasta se ei oikeasti ole kiinni.

Tulevaisuudessa asia tullee kärjistymään nykymenolla yhä enemmän, sillä ovella kolkutteleva ilmastonmuutos iskee pahiten todennäköisesti kaikista köyhimpiin.

* * *

Kuin tilauksesta Lepis antoi Vaiheiselle kortin sähkölaskun maksamista varten tai oman tuulivoimalan hankkimiseen. Arvelen vahvasti, että antaja ei naulitse, jos käytänkin kortin katetta köyhyyden poistamiseen.

Twinks Bank Visa
Kortin käytölle on varsin tiukat säännöt sitten olemassa:

1. Only 5 people are allowed to receive this award.
2. Four dedicated followers of your blog.
3. One has to be new to your blog and live in another part of the world.
4. You must link back to whoever gave you the award.

1. Voin myöntää tätä edelleen vain viidelle henkilölle.
2. Näistä neljän tulee olla vakkariasiakkaita blogissasi.
3. Yhden täytyy pitäisi olla uusi blogissasi ja asua eri puolella maailmaa.
4. Linkitä siihen blogiin, josta sait tämän tunnustuksen.

Siispä korttia jakoon:

1. IStori saa kortin käytettäväksi Tshetshenian lasten auttamiseksi.

2. Pisarat saa kortin lähiympäristön parantamiseksi.

3. Yrttimaan aikakirja saa kortin kannustuksena mainion kirjallisuuden tuottamiseksi tähän maailmaan.

4. Paholaisen Asianajaja saa kortin huuhaan torjuntaan.

5. Valo ja sateenvarjo tarvinnee kortin Saksalaisen menon hallitsemiseksi.

* * *

Ja mun kortin laskun voi lähettää sitten yhteisvastuullisesti EU-maiden hallituksille. Lähdenpä tästä vähän shoppailemaan lehmiä ja kaivoja kehitysmaiden lapsille...

Ei uutisia

Kuten tuli arveltua, niin Säteilyturvakeskus (STUK) ei löytänyt mitään olennaista moitittavaa Olkiluodon ydinvoimalaitoksen työmaan toiminnasta. Hitsaukset ovat STUK:n mukaan kunnossa ja Ylen Ajankohtaisen kakkosen esittämät arviot perustuvat "väärinkäsitykseen". Tosin STUK:n erityistarkastuksen mukaan asennusliitosten ohjaus ja työmaan yleinen turvallisuuskulttuuri eivät kaikilta osin vastaa STUKin odotuksia.

Hyvä niin. On pelkästään hyvä, että rakenteilla olevan ydinvoimalan asiat ovat kunnossa.

Mutta. Tilanne on se, että ristiriita STUK:n, TVO:n, Arevan alihankkijan Bouygues-yhtiön ja Ylen Ajankohtaisen kakkosen sekä Greenpeacen argumenttien välillä on iso. Hyvin suuri.

Ongelma on myöskin se, että STUK:n pääjohtaja Jukka Laaksonen ei ole aiemmin esitettyjen uutisten perusteella kovinkaan uskottava raportoija asioista ja STUK:n uskottavuus valvovana viranomaisena on valitettavasti hämärtynyt jo aikaisemmin.

Olisi ollut uutinen, jos STUK olisi raportoinut vakavista ongelmista. Se olisi kielinyt STUK:n turvallisuuskulttuurin muutoksesta.

* * *

Keuhkoan koko asiasta siksi, että kyseessä on ydinvoimala. Se ei ole mikään kerrostalo. Eikä edes mikä tahansa ydinvoimala, vaan ensimmäinen laatuaan koko maailmassa ja vieläpä suurimmasta päästä koko maailmassa. Teknologia, jota siinä aiotaan käyttää on tulossa maassamme ensimmäistä kertaa tuotantokäyttöön.

Ei siis ole ollenkaan yhdentekevää miten tuo koelaitos rakennetaan.

* * *

Eikä kyse edes ole yhdestä voimalasta, vaan koko konseptista.

Uskotko insinöörien erehtymättömyyteen? Jos uskot, lopeta se heti. Tässä maassa on insinööreiltä pudonnut silta jokeen siksi, että laskelmia tehdessä laskukoneesta paristot hyytyivät kesken kaiken. Naurattaisi koko homma, jos laskun maksajana eivät olisi veronmaksajat.

Jos tämä Olkiluoto epäonnistuu pahasti ja väärällä tavalla, laskun maksavat niin ikään veronmaksajat. Ei se yhtiö, joka ryssii nyt urakkaa. Ydinvoimayhtiöillä on vastuunsa, mutta se on naurettavalle tasolle rajoitettu. Lopun maksamme me tavalliset kuluttajat, vaikka emme ostaisikaan tuosta vekottimesta ostettua sähköä (Vaiheisen talous ei osta sähköä yritykseltä, joka käyttää ydinvoimaa).

* * *

Ympäristö on sitten se kova ydin. Näistä ydinvoimaloista ei ole ympäristölle eli ihmisen elinolosuhteille mitään iloa. Ei, vaikka halvan energian väitetään olevan hyvästä. Halpa energia ei ole positiivinen asia.

Pelkkä päästöttömyys ei ole kovinkaan kestävä argumentti.

Ydinjätteen ja suoran ydinvoimalaonnettomuusriskin lisäksi asiassa on jatkuvan kulutuksen kasvun tukemisen riski, jota voi verrata ilmastonmuutokseen. Se hiipii ja lopulta ylittää kasvun rajat, minkä se mahdollisesti on jo tehnyt.

Siis kannattaa miettiä esimerkiksi sitä, että Vaiheinen ei omista autoa, ei nykyään paljon lentele pitkin Eurooppaa, ei muutenkaan kuluta paljoa ja silti ekologinen jalanjälki on noin kaksi (2) kertaa niin suuri kuin maapallon kantokyky on. Meidän on oikeasti pakko painua paljon pitemmälle. Paljon.

Yksikään ydinvoimala ei auta meitä tässä urakassa, joka on tosiasiassa paljon isompi kuin ilmastomuutoksen pakottamat toimenpiteet ja maksut. Kulutuksen vähentämisestä emme selviä maksamalla hiilidioksidimaksuja.

Meitä on varoitettu koko asiasta jo 70-luvulta alkaen, mutta me emme ole uskoneet. Ahneus on viemässä loputkin tuhkat pesästä.

Valitan pessimismiä. Me emme ole osoittaneet pienintäkään oppimiskykyä.

perjantaina, elokuuta 29, 2008

Jännitysnäytelmä

Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla sattuu ja tapahtuu.

Viimeisimmät käänteet ovat sangen jännittäviä.

Greenpeace väittää, että ydinvoimalaa rakentavalla Bouygues-yhtiöllä on ollut kahdet hitsausohjeet. Toiset niistä on toimitettu STUK:lle ja toiset omaan käyttöön. Greenpeacella on uutisen mukaan hallussaan molemmat ja ero on kuulemma dramaattinen.

Väite on hiukea. Laitosrakentaja olisi siis väitteen mukaan pyrkinyt harhauttamaan valvovaa viranomaista. Jos väite on totta, niin Olkiluodossa on mätää vähän enemmänkin.

* * *

Rakennusfirma Bouyguesin varaprojektipäällikkönä toimiva diplomi-insinööri on jättänyt hitsaussaumakohusta tutkintapyynnön Rauman poliiisille. Hän arvelee YLE:n Ajankohtaisen Kakkosen syyllisyneen kunnianloukkaukseen väittäessään työmaan hitsisaumoja virheellisiksi.

Ehkäpä tämä on sitten tapa ryhtyä selvittämään millaisia ne saumat oikeasti ovat.

* * *

Areva sen sijaan kiistää ydinvoimalan hinnan huomattavan kasvun. Ranskalainen talouslehti Les Echos väitti aiemmin, että Olkiluodon hintaan olisi tullut jo 50 % lisää.

Niin tai näin, laitosta ei rakenneta alkuperäisellä hinnalla ja markkinatalouden sääntöjen mukaan se pistää toimittajan etsimään säästöjä vähän joka paikasta. Myös turvallisuudesta.

* * *

Olkiluodon tarinasta on tulossa varsinainen jännitysnäytelmä. Toivottavasti tämä ei mene sentään farssiksi.

torstaina, elokuuta 28, 2008

Halpaa?

Olkiluodon uuden ydinvoimalan rakentamisen kustannukset ovat karkaamassa käsistä. Näin kirjoittaa YLE Uutiset ja nojaa ranskalaiseen talouslehteen Les Echos.

Uutisen mukaan rakennuttaja Areva on joutunut nostamaan kustannusarviota 50 %:lla alkuperäisestä 3 miljardista eurosta 4,5 miljardiin. Kustannuste nousu johtuu yhtiön mukaan ennen kaikkea turvallisuusongelmista ja yhtiö onkin joutunut lähettämään työmaalle lisää työntekijöitä.

Ydinvoimaa on kehuttu halvaksi energiaksi ja rakentamiseen sidotulla pääomalla on merkityksensä sille miten halpaa se oikeasti on.

Näyttää siltä, että Olkiluodon 3. rekatorin osalta juuri mikään tavoite ei näytä toteutuvan. Tosin laitoshan ei ole edes valmis ja ainakin 1,5 vuotta aikataulusta myöhässä.

keskiviikkona, elokuuta 27, 2008

Tarkastuspiste

Tänään on tullut kuluneeksi tasan 7 vuotta siitä, kun digitaalitelevisio otettiin käyttöön virallisesti Suomessa eli 27.8.2001. Analoginen lähetys ei ole 1.3.2008 alkaen enää näkynyt kaapeliverkoissakaan. Siirtymävaiheessa noin 50000 televisiolupaa irtisanottiin, joskin osa lupansa irtisanoneista on palannut takaisin ruudun ääreen luvan kera. Silti televisiolupia Suomessa on alle 2 miljooaa kappaletta, kun kotitalouksia on noin 2,4 miljoonaa.

Vaiheisen taloudessa ei ole kaapelista tulevaa televisiosignaalia siis seurattu maaliskuun alun jälkeen. Digikieltäytyminen on pitänyt. Kohta tulee siis puoli vuotta täyteen ilman televisio-ohjelmia.

Mitä siitä on seurannut? Tosiasiassa ei kovinkaan paljon mitään. Vieroitusoireista ei ole ollut tietoakaan.

Aikaa on riittänyt enemmän musiikille, kirjallisuudelle, kulttuurille, netissä roikkumiselle ja sosiaaliselle elämälle. Mitään ei ole tarvinnut suunnitella minkään kanavan mielenkiintoisen tai vähemmän mielenkiintoisen ohjelmatarjonnan vuoksi.

Olennaisin havainto on kenties se, että televisiottomuuden myötä ei mitään olennaista ei ole menetetty. Maailman uutisvirrassa ja tapahtumien kulussa on pysytty hyvin mukana. Tapahtumien taustoja ja mielenkiintoista kulttuuritarjontaa on pystynyt seuraamaan muista lähteistä ja tapahtumista. Sivistymisen laatu ja määrä ei tiettävästi ole olennaisesti muuttunut, pikemminkin parantunut kuin heikentynyt, jos kumpaakaan.

Työpaikan kahvipöytäkeskustelujen perusteella myöskään ohjelmatarjonnassa ei ole tapahtunut mitään radikaalia. Samojen sarjojen seuraavia tuotantokausia pyörii yhä edelleen. On toki esimerkiksi elokuvia, jotka olisi mielellään saattanut katsoa, mutta niillekin tarvittaessa löytynee muut tilaisuudet.

Vaakakupin positiivisella puolella on mm. se, ettei minkään sarjan tai vastaavan takia ole tarvinnut edes pohtia esimerkiksi nukkumaanmenoaikoja tai minkään muun tekemisen priorisointeja. Vapausasteita elämässä on hieman enemmän.

Yksi havainto on se, että joillekin tuttaville (varsin monelle itseasiassa) on näiden kuukausien varrella ollut sangen suuri yllätys se, ettei joku seuraa televisiota. "Miten voit elää ilman televisiota?" Ymmärrettävä kysymys sinänsä. Toisaalta, koska televisiottomuus on tätä nykyä tässä taloudessa normaali olotila, sitä tulee pohtineeksi, miksi se itseasiassa on jotenkin erikoista?

Onnellisuuden määrään ja laatuun signaalittomuudella ei myöskään ole ollut mitään merkitystä. Tylsyyden torjuntaa ei ole tarvinnut harjoittaa.

Tällä tiellä jatketaan.

(Kuvan lähde: Wikimedia commons)

Syrjintää?

Rovaniemeläismies on kannellut eduskunnan oikeusasiamiehelle Ylen toiminnasta Elävän Arkiston ja Areenan kanssa. Kantelussa katsotaan, että Yle syrjivän osaa kansalaisista lain vastaisesti kun se tarjoaa palveluita Microsoft Windows Median formaateilla, jolloin Mac- tai Linux-käyttäjät eivät voi kunnolla käyttää ko. palveluita.

Yle on ilmoittanut jo aikaisemmin suunnittelevansa Flash-formaatin käyttöä Microsoft-formaattien rinnalla.

Kantelu on julkisten verkkopalveluiden toteuttamisen kannalta mielenkiintoinen. Missä määrin julkisen viranomaisen on huomioitava riippumattomuus käyttöjärjestelmistä tai jonkin tietyn tuotteen käyttöä edellyttävistä tiedostoformaateista? Pitääkö julkisen palvelun laitoksen tuottaa palvelunsa siten, että ne ovat yhtä hyvin saatavilla lähes millä tahansa järjestelmällä?

Tietysti voisi kysyä myös sitä, missä menee raja. Esimerkiksi kuinka kauas taaksepäin yhteensopivia julkisten palveluiden toteutusten pitää olla?

Tilastollinen tosiasia on kuitenkin se, että Microsoftin markkinaosuus käyttöjärjestelmissä on maailmalla hieman yli 90 %. Onko siis niin, että myös teknologiset vähemmistöt on huomioitava julkisia palveluita toteutettaessa siinä missä esimerkiksi kielivähemmistötkin?

(via Avautuma)

tiistaina, elokuuta 26, 2008

Lakkoilua ja tarkastuksia

Viidennen ydinvoimalan eli Olkiluoto-3:n rakennustyömaalla on tänään alkanut Säteilyturvakeskuksen (STUK) ilmoittama erityistarkastus. Tarkastuksella pyritään selvittämään työmaalla käytännössä vallitsevaa turvallisuuskulttuuria ja sitä miten hyvin se vastaa Teollisuuden Voiman STUK:lle antamia tietoja.

Tänään Rakennusliitto antoi lakkovaroituksen reaktorityömaalle. Lakkovaroituksen syyksi on ilmoitettu pääurakoitsijan puolalaisten rakennusmiesten palkkaepäselvyydet. Lakko uhkaa pysäyttää reaktorirakennuksen kaikki työt 10. syyskuuta. Lakkovaroituksen ajoitus on paljon puhuva.

Sinänsä nämä kaksi asiaa eivät suoraan liity toisiinsa. Kuitenkin, jos puhutaan "turvallisuuskulttuurista", niin voidaan kysyä muodostavatko palkkaepäselvyydet riskin ja jos, niin millaisen? Työn laatu kun ei ole rakennuksellakaan kiinni pelkästään insinöörin laskukoneesta, vaan siihen vaikuttaa ratkaisevasti myös esimerkiksi sellainen inhimillinen tekijä kuin motivaatio.

Johtamisessa on kyse myös turvallisuudesta ja turvallisuuskulttuurista.

Sinänsä sekä erityistarkastukset että lakkovaroitukset ovat vain jatkumoa koko ydinvoimalahanketta seuranneille kompuroinneille ja tyrimisille. Ja tuskin ovat viimeiset laatuaan.

STUK:n pitäisi raportoida tarkastuksestaan perjantaina ja nähtäväksi jää löytyykö työmaan turvallisuuskulttuurista ongelmia vai antaako STUK perinteisen "ei ongelmaa"-lausunnon.

Vakavasti

Eilen julkistettujen valtioneuvoston tilaamien ilmastonmuutosselvitysten viesti maapallon ilmakehän lämpenemisen rajoittamisesta voimakkain toimenpitein enintään kahteen asteeseen kannattaa ottaa enemmän kuin vakavasti.

Tutkijat ovat havainneet, että arktisten alueiden ikiroutaan on sitoutunut merkittävästi aikaisempia arvioita enemmän orgaanista hiiltä, joka jään sulaessa saataa vapautua hiilidioksidina ilmaan. Nyt havaitut määrät ylittävät 60 %:lla aiemmat arviot, eikä tätä ole otettu huomioon nykyisissä ilmastomalleissa. Arviomme ovat siis tällä hetkellä kovin optimistisia.

Mikäli siis ikirouta pääsee sulamaan, saattaa ilmakehään päästä runsas määrä lisää kasvihuonekaasuja ja se käynnistäisi rajun muutosaallon.

Eikä ikirouta ole edes ainoa vastaava uhkakuva, vaan arvioiden mukaan meren pohjan metaaniklatraatteihin on sitoutunut kaksi kertaa niin paljon hiiltä kuin kaikkiin tunnettuihin muihin fossiilisten polttoaineiden raaka-aineiden esiintymiin.

Metaaniklatraattien osalta logiikka on sama. Jos ne pääsevät sulamaan, oravanpyörä kiihtyy kiihtymistään eikä ihmiskunnalla ole mitään keinoa pysäyttää sitä prosessia.

maanantaina, elokuuta 25, 2008

Tähän on tultu

Valtioneuvosto on tilannut selvityksiä ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon taustaksi.

Ilmatieteen laitoksen, Merentutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston yhteisessä selvityksessä arvioidaan ilmastojärjestelmän epälineaarisia ja äärimmäisiä muutoksia. Tällaiset muutokset voivat olla ennakoitua rajumpia tai edetä nykäyksittäin.

Nykytietämyksen mukaan Pohjoisen jäämeren jääpeite voi kadota jo lähivuosikymmeninä. Grönlannin mannerjäätikkö voi ajan kuluessa sulaa täysin, jos maapallon keskilämpötila kohoaa vain 1–2 astetta nykyisestä. Länsi-Antarktiksen jääpeite voi sulaa, jos lämpötilan nousu on 3–5 astetta. Lämpeneminen uhkaa sulattaa myös muilla alueilla merkittäviä määriä pinnan läheisestä ikiroudasta jo kuluvan vuosisadan aikana.

Maapallon keskilämpötilan asteen kohoaminen kolmella asteella nykyisestä voisi johtaa puolessa vuosisadassa Amazonin sademetsän sekä boreaalisten metsien laaja-alaiseen katoamiseen. Metsillä on huomattava merkitys hiilinieluina eli ne sitovat ilmakehän hiilidioksidia.

VTT:n selvityksessä tarkastellaan kahden asteen tavoitetta ja sitä mitä riskejä vältetään sekä miten paljon päästöjä pitää vähentää.

Selvityksen mukaan rajoittamalla maapallon keskilämpötilan nousu kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan nähden voidaan merkittävästi rajoittaa ilmaston muuttumisesta seuraavia haittoja.

Tämä vaatii merkittäviä päästövähennyksiä. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC esittää päästöjen vähennystavoitteeksi teollisuusmaille 80 % tai jopa 95 % vuoteen 2050 mennessä, kun päästöjä verrataan vuoden 1990 tasoon.

Päästöjen rajoittamisen on kuitenkin tapahduttava varsin nopeasti eli muutamien vuosikymmenien kuluessa, jotta ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuksien nousu pysähtyisi. Viiveet päästöjen rajoittamisessa nostavat ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ja vaikeuttavat huomattavasti kahden asteen tavoitteen saavuttamista.

IPCC:n mukaan tavoitteen saavuttamiseksi maailman päästöjen tulee kääntyä laskuun ennen vuotta 2015.

* * *

Tavoitteet ovat tiukat, sillä tällä hetkellä ilmastoa lämmittävien päästöjen määrä kasvaa maailmanlaajuisesti nopeammin kuin IPCC on pahimmissakaan ennusteissaan arvioinut. Vuoteen 2015 on aikaa enää 7 vuotta eli ilmastonmuutoksen mittakaavassa ei juuri mitään.

EU:n ilmastotavoitteet ovat siis karkaamassa käsistä, ellei päätöksiä synny ja nopeasti.

Mikäli 2 asteen tavoitteseen ei päästä, vaan lämpeneminen on selvästi voimakkaampaa, ilmastonmuutos voi riistäytyä käsistä ja ruokkia itse itseään.

Seurauksia pahimmassa tapauksessa ovat esimerkiksi ilmaston äkilliset ja laaja-alaiset muutokset, napa-alueiden jääpeitteen sulaminen, eliölajien nopea sukupuuttoaalto sekä kuivien alueiden laajeneminen erityisesti Välimeren alueella ja Afrikassa.

Kuivien alueiden laajeneminen jotaisi veden ja ruoan puutteeseen. Tällä kaikella olisi myös huomattavia taloudellista, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ympäri maailmaa.

* * *

Ei voi välttyä sellaiselta ajatukselta, että olemme tulossa äkkijarrutuksen aikakaudelle. Kulutusta ja päästöjä täytyy saada alas ja nopeasti. Siitä seuraa taloudellisesti vaikeita aikoja ja turbulenssia usemassa paikassa.

Mitä enemmän ilmasto pääsee lämpenemään, sitä vaikeampaa on ilmaston toipuminen myöhemmin ja muutoksista saattaa tulla hyvinkin pysyviä. Se taas johtaisi vielä pahempiin seurauksiin.

Ihmiskunta on tuhlannut aikaa kiistelemällä teknisistä yksityiskohdista ihan tarpeeksi ja kysymys on kokonaisvaltainen. Ilmastonmuutos ei ole ainoa asia, jossa olemme ylittäneet maapallon kantokyvyn ja tämä asia on ollut nähtävissä selvästi jo pitkään.

Kuten jo aikaisemmin on ollut puhetta, niin nyt tarvitaan johtajuutta. Keinoja ja teknologiaa meillä on ihan riittävästi. Nyt tarvitaan voimakkaita tekoja sen puolesta, että kestävän kehityksen tielle päästään.

Ennen kuin on liian myöhäistä.

Numeroita

Tilastokeskuksen kyselyn mukaan 83 % 16-74-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä kyselyhetkeä edeltäneiden kolmen kuukauden aikana. Se tarkoittaa sitä, että suomessa olisi 3,2 miljoonaa netin käyttäjää. Lukema vuonna 2004 oli 70 %.

Kyselyn mukaan 78 % vastaajista käyttää nettiä viikottain. Alle 40-vuotiaista internetiä käyttävät melkein kaikki, mutta esimerkiksi 60-74-vuotiaista vain runsaat 40%. Käyttö kasvaa eniten vanhemmissa ikäluokissa.

Verkkokauppojen käyttö on edelleen maltillista eli keväällä 2008 vain 33 % väestöstä kertoi tilanneensa tai ostaneensa verkkokaupasta. Käytettyjen tavaroiden, tuotteiden ja palvelujen myynti internetin palstoilla, tavarapörssit ja huutokauppasivut houkuttelivat 15 %:a suomalaisista, mutta pankkiasiointi jo 72 %:a. Koulutus- ja kurssitarjontaa selaili 36 % väestöstä. Matka- ja majoituspalvleuita selaili 58 %.

Selainpohjaisia uutispalveluita tilasi 23 % väestöstä ja blogeja luki kyselyn mukaan 31 % väestöstä.

Kaikkien erilaisten käyttötarkoitusten kohdalla osuus väestöstä on kasvanut.

Internetin käyttäjien käyttötarkoituksia on kartoitettu hieman tarkemmin ja niistä löytyy myös oma taulukkonsa. Otetaan sieltä poimintana havanto, että 69 % internetin käyttäjistä lukee verkkolehtiä. Toinen poiminta olkoon se, että kaikista netin käyttäjistä 38 % lukee blogeja, mutta vain 5 % on luonut tai ylläpitää sellaista.

* * *

Netin käyttö mediana on siis hiljalleen lisääntynyt ja koko väestön osalta lähestytään tilannetta, jossa kasvua ei enää käytännössä voi syntyä. Silloin tietysti painopistettä esimerkiksi julkisten palveluiden kohdalla on ihan oikeasti mahdollista siirtää verkkoon ja jopa pudottaa pois joitain muilla tavoin tuotettuja palveluita.

Vielä tosin ei ole sen aika. Julkiset verkkopalvelut eivät edes ole sellaisella tasolla, että noin voitaisiin toimia.

Printtilehdille prosentit eivät lupaa hyvää. Uutisten lukeminen siirtyy hiljalleen verkkoon ja sinne se jää.

Blogien lukemisen suosio on kieltämättä hienoinen, mutta positiivinen, yllätys. Kansalaisjournalismi ei ole ihan vaan joidenkin marginaaliryhmien harrastus.



sunnuntaina, elokuuta 24, 2008

Plan B

Earth Policy Instituten Lester R. Brown, Janet Larsen, Jonathan G. Dorn ja Frances C. Moore ovat julkaisseet kirjan Plan B 3.0: Mobilizing to Save Civilization. Kirjassa kuvataan keinot, joilla kasvihuonekaasupäästöjä voidaan leikata 80% vuoteen 2020 mennessä.

Tiivistelmän mukaan poliitikot kysyvät, miten suuret päästöleikkaukset ovat poliittisesti mahdollisia? Earth Policy Institute kysyy asiaa toisin päin: Miten suuret päästöjen leikkaukset ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen vaarallisten seurausten välttämiseksi?

Vaihtoehdoksi nykymenolle tarjotaan Plan B:tä eli nettopäästöjen reipasta leikkaamista nyt heti ja useilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Keinovalikoima perustuu olemassa olevaan teknologiaan. Mitään ei tarvitse erikseen kehittää, vaan toimeen voidaan ryhtyä vaikka heti.

"None of these initiatives depends on new technologies. We know what needs to be done to reduce CO2 emissions 80 percent by 2020. All that is needed now is leadership."
* * *

Tuossa on tiivistetysti aikamme ongelma. Johtajuus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi puuttuu tällä hetkellä. Itse asiaa vältellään ja selvitellään, vaikka todellisuus on aivan silmiemme edessä. Emme voi jatkaa ihmiskuntana nykyistä kulutuksen tahtia ja olettaa, että mikään ei muutu.

Ympäristömme muuttuu jo nyt kovaa tahtia ja muutoksen jyrkkyys kasvaa koko ajan. Aika alkaa käymään vähiin. Silloin tarvitaan nopeita ja voimakkaita toimia.

Nettopäästöjen leikkaaminen 80 % vuoteen 2020 mennessä on huikea tavoite. Se voi kuitenkin osoittautua välttämättömäksi, jotta esimerkiksi Grönlannin suurten jäätiköiden sulaminen voidaan välttää. Kukaan ei halua merenpinnan voimakasta kohoamista ja sen aiheuttamia jättimäisiä kustannuksia. Miksi siis enää vitkutella?

(via Celsias)

(Kuvassa ilmakuva Grönlannista. Kuvaaja Túrelio. Kuvan lähde: Wikimedia Commons)

Sanomia

Seuraavaan on kiteytetty aika paljon tästä maailmasta:



Lisää täältä: http://www.girleffect.org/

* * *

Sampsa kirjoittaa ja puhuu joukoittaumisesta sekä carrotmobista. Siinä on sanoma.

lauantaina, elokuuta 23, 2008

Sanataidetta lauantaille

Lauantain kunniaksi hieman Wordle-sanataidetta. Ensin katsotaan miltä Vaiheisen tagit näyttävät:
Vaiheinen tagitJa sitten koko sivu taiteeksi. Kas, tältä se näyttää, kun hieman sotketaan:
Vaiheinen nytEhkäpä nuokin kuvaavat omalla tavallaan sitä miten tämä blogi tässä ja nyt makaa.

(via Skrubu)

Kuvia ympäristöstämme

Näin aamuyöllä verkkoa kiertäessä tulee joskus vastaan jotain hienoa. The Chartered Institution of Water and Environmental Management on järjestänyt valokuvakilpailun Environmental Photographer of the Year 2008 ja sen kuvasatoa voi ihailla The Guardianista.

On se vaan niin, että kuka tahansa osaa näpelöidä digikameraa, mutta vain toiset osaavat ottaa kameralla valokuvia.

Tosin. Mikään ei estä meitä kokeilemasta...

perjantaina, elokuuta 22, 2008

Omituista ydinvoimavalvontaa

Arvatkaapa kuka kirjoittaa ydinvoimatoimittaja Arevalle näin:”Tunnustan täysin Arevan arvon läntisen Euroopan ja Yhdysvaltojen ydinvoimarakentamisen resurssien uudelleen vakiinnuttajana, enkä usko, että mikään muu yhtiö olisi voinut tehdä sitä vallitsevissa olosuhteissa paremmin...” tai kirjoittaa siitä, ettei hänellä ole epäilyksiä lopullisen tuotoksen hyväksyttävyydestä ja luottaa siihen, että Areva on sitoutunut viemään Olkiluoto-projektin turvallisesti loppuun.

Aivan väärin. Kyse ei ole laitoksen tilaajasta, vaan työmaan valvovasta viranomaisesta eli STUK:sta. Tarkemmin sanottuna STUK:n pääjohtaja Jukka Laaksosesta.

Todella omituista toimintaa valvovalta viranomaiselta, jonka tehtävänä on varmistaa turvallisuuskriteerien täyttyminen sen mukaisesti kuin on säädetty.

Kun soppaan lisätään se, että jos aiemmin STUK toteaa suoraan, että Olkiluodon kolmen miljardin euron kiinteähintaisessa sopimuksessa on odotettavaa, että raha tulee merkittäväksi kriteeriksi alihankkijoita valittaessa. Lisäksi STUK:n raporteissa on kerrottu, etteivät laatu- ja luotettavuuskriteerit aina olleet etusijalla päätöksenteossa alihankkijoita valittaessa ja että hinta on määrännyt täysin Olkiluodon ydinvoimalan tekemistä.

STUK siis myöntää, että raha ohjaa enemmän kuin turvallisuustekijät ja kuitenkin jo ennalta ilmoitellaan "diplomaattisesti", että mitään epäilyksiä hommasta ei tule olemaan. Millaista turvallisuusjohtamista tällainen toiminta on? Vastaus: holtitonta.

Olkiluodon tarina siis jatkuu, kuten pari päivää sitten tuli ounasteltua. Miten tämä tarina sitten tästä jatkuu, vaikea sanoa. Koko homman muuttuminen skandaaliksi on enää hiuskarvan varassa.

Olisikohan nyt oikeasti syytä pistää koko homman valvonta ja turvallisuusasiat uskottavalle tolalle ennen kuin jotain oikeasti vakavaa pääsee tapahtumaan?

EDIT 23.8.2008 klo 02.20: STUK ilmoitti päivällä, että se tekee ensi viikolla erityistarkastuksen Olkiluodon ydinvoimalatyömaalle selvittääkseen miten työmaalla käytännössä vallitseva turvallisuuskulttuuri vastaa TVO:n STUK:lle toimittamissa selvityksissä esitettyjä tietoja. Työ- ja elinkeinoministeriölle antamassaan selvityksessä STUK toteaa, ettei ylimääräinen kansainvälinen arviointi voisi tuoda lisäarvoa Olkiluoto-3-yksikön turvallisuuden varmistamiseen. STUK:n pääjohtajakaan ei pidä uusia kansainvälisiä arvioita Olkiluodon ydinvoimalatyömaasta tarpeellisina, sillä hänen mielestään STUK:n tarkastustoiminta on muihin maihin verrattuna olennaisesti kattavampaa. Eikä tässä ole kuulemma kysymys liiallisesta itsevarmuudesta.

Oli kansainvälisesti kattavampaa tai ei, niin jossain on jokin asia pettänyt joka tapauksessa, jos kerran työmaalla hitsataan ilman ohjeistusta ja johtoa kuukausia ja STUK:n vastaus on tosiasiassa, että he eivät tiedä mistä on kyse.

Erityistarkastus on varmaankin paikallaan, mutta STUK:n uskottavuus sen tekijänä on aika ohut tässä tilanteessa. Lisäksi on myös niin, että haastattelujen sijaan olisi syytä tarkastaa itse asia eli se mitä on hitsailtu ja miten.

Mob etenee

Muutama aika sitten oli puhetta Carrotmob-toiminnan leviämisestä Suomeen. Nyt MariKoo kirjoittaa Kulutusjuhlassa edistyksen kehittymisestä.

Asialla on nyt oma blogi ja ryhmä Facebookissa. Ensimmäisiä tapahtumia on odotettavissa Megapolis 2023-tapahtuman yhteydessä.

Carrotmobissa (mikä sen nimeksi Suomessa aikanaan tulee, on vielä auki) on kyse siitä, että kuluttajat voivat liittoutua tekemään ympäristön kannalta parempia ratkaisuja ja näin ohjata myös liiketoimintaa kestävämmälle tielle. Yritykset kun tekevät myös hyviä asioita rahasta.

* * *

Megapolis 2023-tapahtuman eräs keskeinen kysymys on erittäin hyvä:"Mitä tarvitset voidaksesi olla onnellinen kaupungissasi?".

Kunnallisvaalien lähestyessä kaikkien ehdokkaiden luulisi pohtivan tätä asiaa myös äänestäjien näkökulmasta. Otetaanpa esimerkki. Kumpi tekee loppujen lopuksi ja lyhyttä pitemmällä aikavälillä enemmän ihmisiä oikeasti onnelliseksi, puisto vai kauppakeskus?

torstaina, elokuuta 21, 2008

Olympiarauhaa Tiibetissä

Ranskassa vieraileva dalai-lama kertoo Kiinan tappaneen tällä viikolla jopa 140 ihmistä itäisessä Tiibetissä. Uutisen mukaan ihmiset saivat surmansa, kun kiinalaissotilaat avasivat tulen kohti ihmisjoukkoa Khamin alueella maanantaina. Lopullisia lukuja uhreista ei ole vielä varmistettu.

Tämä on sitten kiinalainen käsitys olympiarauhasta?

Taitavat olympialaiset jäädä sitten historiaan muustakin kuin hulppeista järjestelyistä ja massiivista urheilutuloksista eli siitä, kuinka paljon verta ja kärsimystä samassa maassa kisojen aikaan on vuodatettu.

Valokuvatorstai: Keskeneräinen

Vaiheinen: Keskeneräinen
Valokuvatorstain haasteena tällä viikolla on keskeneräinen. Tässä on kaikki - tai ei mitään - kesken.

keskiviikkona, elokuuta 20, 2008

Urheiluhulluus

Sitaatti YLE Uutisista: "Dosentti Kalervo Ilmanen opettaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa urheiluetiikkaa. Hänen mielestään huippu-urheilusta on tullut viihdeteollisuutta ja todellista urheiluhulluutta nykyään on valtavien kisarakennelmien rakentaminenen ympäristöarvoista piittaamatta."

* * *

Niin on. Pekingin kisat ovat ääriesimerkki, mutta mallihulluudeksi kelpaavat myös kaikenlaiset kotimaiset katettuen mäkihyppytornien ja maahan kaivettavien laskettelurinteiden hankkeet. Esimerkiksi mitään liitomäkiä Suomeen ei ole tarpeen rakentaa.

Ainakaan yhtään julkisia varoja mihinkään joutavaan mammuttihankkeeseen ei ole syytä laittaa.

Tolkkua tähän viihdeteollisuuteen tarvitaan, siinä ei ole mitään sellaista pyhää, joka antaisi sille oikeuden erityiskohteluun.

Olkiluodon tarina jatkuu

Olkiluodon kolmannen reaktorin rakennustyömaan ympärillä pyörivä keskustelu jatkuu. Viimeksi oli puhetta siitä, että hitsauksia on tehty ilman ohjeita ja valvontaa. Greenpeace vaati laitoksen rakentamisen keskeyttämistä.

Ajankohtainen kakkonen kertoi tiistaina, että Olkiluodon työntekijöitä on kielletty puhumasta ulkopuolisille mitään esimerkiksi laatuongelmista. Omertan laki vallitsee työmaalla.

Nyt kansanedustaja Heidi Hautala vaatii riippumatonta, kansainvälistä selvitystä Olkiluodon ydinvoimalatyömaan tilanteesta. Hänen mukaansa laitoksen tilanneen Teollisuuden Voiman ja reaktoria rakentavan Bouygues-yhtiön turvallisuuskulttuuriin on mahdoton luottaa. Lisäksi hän ihmettelee valvontaviranomaisena toimivan Säteilyturvakeskuksen (STUK) roolia sopassa.

Arviota työmaan tilanteesta ja töiden keskeyttämistä vaatii myös Suomen Luonnonsuojeluliitto. Järjestön mukaan STUK ei valvo tällä hetkellä Olkiluodon rakennustyömaata riittävän tarkasti. Luonnonsuojeluliitolla on myös selkeä ja tärkeä näkökulma: "Hallinnollisesti on harkittava ydinturvallisuuden valvonnan siirtämistä työ- ja elinkeinoministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriölle tai ympäristöministeriöön intressiristiriitojen välttämiseksi."

Tänään STUK antoi selvityksensä elinkeinoministeriölle. Siinä STUK kiistää laadunvalvonnan puutteisiin liittyvät väitteet. Myös toimittaja Bouygues-yhtiö vakuuttaa nyt avoimuuttaan ja sitä, että laatu- ja projektijohdolle pitää kertoa poikkeamista.

STUK taas tarinoi elinkeinoministeriölle, että "Turvallisuuskulttuuriin kuuluu, että mikäli esiin tuotuja havaintoja ei havainnon tekijöiden mielestä käsitellä asianmukaisesti, heillä on mahdollisuus viedä havaintonsa eteenpäin aina STUKille saakka".

STUK:n kulttuurista kertoo jotain kaiketi sekin, että organisaatio ilmoitti suoralta kädeltä viikko sitten, ettei se usko pahoihin puutteisiin työmaalla. Tosin samalla viesti oli se, että STUK joutuu erikseen selvittämään ovatko ohjeet olleet ajantasalla.

* * *

Luonnonsuojeluliiton vaatimus siitä, että valvova viranomainen ei ole sama, jonka toimialaan energiateollisuuden edistäminen kuuluu, on hyvin perusteltu. Nyt on pukki kaalimaan vartijana ja se kyllä näkyy STUK:n toiminnassa. Tapahtuipa melkein mitä tahansa, ensimmäinen reaktio STUK:sta on "ei ongelmaa"-ilmoitus ja sen jälkeen alkavat selvitykset.

Lisäksi selitys siitä, että "turvallisuuskulttuuriin" kuuluu havaintojen kertomismahdollisuus myös STUK:lle, on löperöä turvallisuustoimintaa. Kun vastakkain ovat työntekijän kulttuuriin perustuva mahdollisuus kertoa havainnoistaan viranomaiselle ja oma työsopimus salassapitopykälineen, on jotakuinkin varmaa, ettei mitään ongelmailmoituksia mistään asiasta STUK:iin tule.

Myös STUK:n uskominen erilaisiin toimittajayhtiön vakuutuksiin, näyttää sinisilmäiseltä hölmöilyltä, kun televisio-ohjelmassa on juuri näytetty kirjallisesti paperi, jossa asia on juuri päinvastoin.

Arvatenkin tarina jatkuu edelleen.



EDIT klo 22.52: Kun tuli mieleen, niin kirjoitanpa nyt tämänkin terästyksen tähän.

STUK:n toiminta näyttää ulospäin suunnilleen seuraavalta:
Tilintarkastaja soittaa firmaan ja kysyy:"Olettekos pitäneet kirjojanne kunnollisesti?" Firma vastaa tähän sujuvasti:"Joo, ollaan". "No kiva. Soittelin ihan vaan kysyäkseni. Lähetän tarkastuskertomuksen postissa tulemaan", tilintarkastaja toteaa iloisena.

Kukaan tilintarkastaja toivottavasti ei toimi noin. Miksi sitten STUK?


EDIT 21.8.2008 klo 21.15: Joka päivälle ei jaksa samasta asiasta uutta postausta tehdä, joten editoidaan vanhaa.

STUK:n selvitykset työ- ja elinkeinoministeriölle eivät sittenkään kelvanneet ihan sellaisenaan. Ministeriö on pyytänyt STUK:lta lisäselvityksiä tarkastustoiminnan periaatteista ja toiminnan tarkkudesta verrattuna kansainvälisiin käytäntöihin. Lisäselvitystä pyydetään siis lähinnä STUK:n roolista valvovana viranomaisena. Lisäksi ministeriössä kaivataan tietoja kansainvälisistä arvioinneista ja niiden suosituksista.

On pelkästään paikallaan, että joku penkoo asiaa vähän syvemmältä, eikä vain nyökyttele päätään. Mutta johtavatko selvitykset mihinkään? Se jää nähtäväksi.

Lupauksia

USA:n presidenttiehdokkaat ovat pistäneet ilmastolupauksiaan pöytään. Republikaanien John McCain on asettanut tavoitteeksi kasvihuonekaasupäästöjen 50 prosentin pudotuksen vuoteen 2050 mennessä ja Barack Obama sen sijaan on asettanut 80 prosentin vähennystavoitteen vuoden 1990 päästöihin verrattuna.

Nämä ovat siis puheita.

Hintojakin päästövähennyksille on laskettu. Ympäristöjärjestö Acoren arvion mukaan uusiutuviin energiamuotoihin siirtyminen maksaisi euroiksi nykykurssilla muutettuna noin 2000 miljardia euroa, joka on siis kolminkertainen summa Irakin sodan kustannuksiin verrattuna. Se tekee vajaa 700 euroa jokaista amerikkalaista kohden.

Rand-instituutti on laskenut kustannuksia sen mukaan, että 25 % energiasta tulisi uusiutuvasta energiasta ja neljännes autojen polttoaineista olisi uusiutuvia vuonna 2025. Optimistinen ennuste sanoo, että lisäkustannukset olisivat merkityksettömät. Pessimistinen arvio kertoo, että muutos maksaisi 250 miljardia dollaria eli n. 167 miljardia euroa vuodessa.

Mahdotontako muka? Jos nyt ihan ensimmäisenä USA lopettaisi sen rahasyöpön Irakin sodan...

tiistaina, elokuuta 19, 2008

Virheet

Nyt sitten kyökkifilosofointia.

Täydellisyys on mahdotonta. Vaikka puhekielessä sellaisesta puhummenkin, niin todellisessa maailmassamme on täydellisiä asioita hyvin vähän jos ollenkaan. Jos jotain täydellistä onkin olemassa, se on piilotettu jonnekin luonnon syvimpään olemukseen, ei ainakaan ihmisen toimintaan.

Ihmiset tekevät virheitä. Niitä tehdään virheitä useista inhimillisistä syistä johtuen. Joskus virheitä tehdään, koska osaaminen tai ymmärrys ei riitä. Joskus siksi, että ei välitetä. Joskus ihan vaan vahingossa.

Tietysti voidaan aina keskustella siitä, onko jokin syy vain jonkin toisen osajoukko, mutta se ei ole tässä yhteydessä olennaisinta. Ei sekään ole tässä pohdinnan alla, mitkä syyt ovat virheille kenties hyväksyttäviä ja mitkä eivät.

Olennaista tässä on se, että virheet ovat perimmäiseltä luonteeltaan hyödyllisiä.

Tietysti on olemassa virheitä, joita ei pitäisi tehdä. Lääkärin hoitovirheet eivät ole luonteeltaan hyväksyttäviä, vaikka niissäkin voi olla inhimillisiä piirteitä. Turhat kirjoitusvirheet sotkevat tekstin ymmärrettävyyttä. Tällaisia virheitä ei saa tehdä esimerkiksi eettisistä syistä johtuen.

Virheiden estämiseksi on keksitty sääntöjä. Monet näistä säännöistä on luotu siksi, että tehdyistä vahingoista ja virheistä on opittu. Oppiminen onkin yksi virheiden keskeinen hyöty. Oppimisesta on aina hyötyä.

Joskus virheistä on suoraa hyötyä siksi, että ne tuottavat uusia keksintöjä. Esimerkiksi nykyisenkaltainen sementti on keksitty vahingossa, kun rakennusmateriaalierän tekemisessä tapahtui virhe. Oluenvalmistustaidon uskotaan syntyneen vahingossa ja virheellisen varastoinnin seurauksena. Moni arkipäiväinen asia on syntynyt joko ihan vahingossa tai selvän virheen jälkeen. Vaikka virhe ja vahinko ovatkin eri asioita, ne kulkevat joskus samaa tahtia.

Entäpä taiteet sitten? Esimerkiksi muusikko päättää olla tekemättä jotain kappaletta enää vanhan traditioiden sääntöjen mukaan ja tulee näin synnyttäneeksi vähintään loisteliaan kappaleen tai jopa uuden tyylisuunnan. Hän tekee virheen vanhaan tapaan tehdä asioita. Esimerkkejä voi kaivaa vaikkapa bluesin tai soul-musiikin historiasta. Kirjailijoilla, runoilijoilla, kuvataiteilijoilla ja niin edelleen on pitkä historia uusien elämyksien synnyttämisessä tarkoituksellisia tai tahattomia virheitä hyödyntämällä.

Siksi virheisiin, varsinkaan tahattomiin, ei kenties pitäisikään suhtautua lähtökohtaisesti vihamielisesti, vaan pyrkien hyötymään niistä.

Montakohan virhettä tähän pähkäilyketjuun mahtuu?

Vesisodat

Vesi on ollut ja siitä on tullut yhä paheneva ongelma. Veden arvioidaan olevan erilaisten konfliktien syy tulevaisuudessa ja vedestä on tapeltu jo pitkään. Veteen liittyy paljon sekä taloudellisia että inhimillisiä intressejä.

Puhtaan juomaveden puute on keskeisiä kehitysmaiden ongelmia. Yksi kuudesta maailman asukkaasta kärsii puhtaan veden puutteesta. Arvion mukaan joka minuutti 4 kuolee epäpuhtaan veden aiheuttamiin sairauksiin ja vuosittain 1,4 miljoonaa kehitysmaiden lasta kuolee saastuneen veden aiheuttamiin tauteihin. Väestömäärän kasvaessa tilanne vain pahenee.

Maailman vesiongelmassa ei ole kyse pelkästään juomavedestä, vaan myös leviävästä kuivuudesta tai aavikoitumisesta. Kyse on myös siitä, vedenpinta uhkaa yhdyskuntia eri puolilla maailmaa. Ilmastonmuutoksen kautta myös eri eliölajien kuten kalalajien tai monien vesilintulajien populaatiot ovat muutoksen kourissa.

Vedessä on kyse siis hyvin moniulotteisesta ongelmasta, joka on osin kytketty muihin suuriin luonnon muutosprosesseihin. Osa asioista on riippumattomia ilmastosta, sillä esimerkiksi veden erilaisella teollisuuskäytöllä voi olla paikallisesti ja alueellisesti hyvinkin suuri merkitys ihmisten toiminnalle ja elinolosuhteille. Maailman sota vedestä ('World Water War') on käsitteenä vakiintumaan päin.

Veden aiheuttamat ongelman, vedenpuute mukaanlukien, ei enää ole pelkästään köyhien maiden ongelma, vaan aavikoitumisen leviämisen myötä esimerkiksi Espanja kärsii janosta. Veteen liittyvät ongelmat ovat globaaleja ja koskettavat joko suoraan tai epäsuorasti, nyt heti tai viiveellä kaikkia maita.

Tukholmassa on käynnissä kansainvälinen vesikonferenssi The 2008 World Water Week.

(Kuvan lähde: Wikimedia Commons)

maanantaina, elokuuta 18, 2008

Petaflopsit

Tarvitaanko ilmastontutkimusta varten oma supertietokone? Tutkijapiireissä asiasta on hieman erilaisia käsityksiä.

Ilmastonmuutoksen paikallisten vaikutusten ennustamiseen halutaan hankkita supertietokone, jonka laskentateho olisi 100 petaflopsia eli 100x1015 laskutoimitusta sekunnissa. Sellaisen hankkiminen olisi miljardiluokan investointi, mutta voisi antaa selvästi nykyistä parempia ennusteita paikallisista muutoksista ja auttaisi meitä sopeutumaan tulevaan.

Hankkeen kriitikoiden mukaan rajallisia voimavaroja ei kannattaisi satsata liikaa laskentatehoon. Kritiikissä huomautetaan myös, että paikallisten vaikutusten ennakoimiseksi laskentatehoa olennaisempaa olisi hankkia lisää syöttödataa. Malleja pidetään myös keskeneräisinä. Lisäksi huomautetaan, että pieni virhe mallissa johtaa pahimmassa tapauksessa laskennan täydelliseen epäonnistumiseen, kuten kaaosteorioiden perusteella tiedetään.

* * *

Tästä on ennenkin ollut täällä puhetta.

Mallien kehittäminen on ilmastonmuutoksen ennakoimiseksi välttämätöntä ja niiden tarkkuudella on oikeasti merkitystä tarvittavien yhteiskunnallisten korjausliikkeiden hahmottamiseksi ja suojautumiskeinojen määrittämiseksi.

Ilmastonmuutos on sen verran suuri haaste ihmiskunnalle, että resursseihin liittyvä ongelma pitäisi olla kansainvälisellä yhteistyöllä hoidettavissa.

Tietenkään mitään supertietokonetta ei kannata hankkia sähköä kuluttamaan, ellei sellaisesta ole merkittävää hyötyä.

Mallit, joita koneelle annettaisiin laskettavaksi paranevat tiedeyhteisössä jatkuvasti ja niiden tarvitsemaa syöttödataa kerätään.

On ilmeistä, että mitään supertietokonehanketta ei toteuteta hetkessä, joten asioita on mahdollista tehdä yhtäaikaa. Meillä ei oikein tunnu olevan aikaa odotella kahta peräkkäistä hanketta eli mallien valmistumista ja sen jälkeen aloitettava supertietokonehanketta.

Vai voidaanko asioita ratkaista muilla keinoilla?

* * *

Laskentateho ei ratkaise ilmastonmuutosta. Se vain antaisi mahdollisesti hyvinkin arvokasta tietoa asiasta.

Celsias

Maanantain ideana on Celsias. Se on sosiaalisen webin keinoja hyödyntävä verkkopalvelu, joka pyrkii kantamaan kortensa kekoon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Palvelu pyrkii rakentamaan yrityksille, järjestöille ja tavallisille kansalaisille kohtaamispaikan, jossa voidaan käsitellä ilmastonmuutokseen liittyviä toimia, projekteja ja tietoja. Pyrkimys on saada aikaiseksi kontaktipintaa asiantuntijoiden ja kansalaisten välille.

Käytössä on varsin laajasti nykyistä web 2.0-arsenaalia, mielenkiintoisella tavalla.

Ihan hyvä idea.

"Climate Change is Not a Spectator Sport".

sunnuntaina, elokuuta 17, 2008

Sanahaaste

Lepis haastoi Vaiheisen sanahaasteella. Sehän sitten sunnuntain kunniaksi otetaan vastaan.

Säännöt ovat seuraavat:

1. Ota lähellesi kirja tai lehti
2. Sulje silmäsi
3. Haparoi sanoja kohti
4. Tökkää sormi tai kynä satunnaisen sivun satunnaisen sanan kohdalle
5. Minne bongaamasi sana ajatuksesi vie?
6. Kerro se blogissasi
7. Haasta leikkiin mukaan niin monta kuin tahdot


Ja tästähän se sitten lähtee...

1. Kirjaksi napataan lähin kirja, joka parahultaisesti sattuu olemaan pöydällä. Se on Mac Montandon (toim.), Tom Waits - Takapihan taikuri, (Kustantajana Sammakko ja suomentanut Sami Heino).

2. Silmät kiinni, jep.

3. Plärätään satunnaisesti sivuja johonkin sinne keskelle. Sinne jonnekin...

4. Sormella tökäten keskelle sivua osutaan suoraan väliotsikkoon: MIEKKAKALAMEGAFONIT. (s. 129).

5. Ihan aluksi ajatus kulkee Helsingin vanhaan jäähalliin ja iltaan 6.2.2004. Silloin jäähallissa soitti Kraftwerk, joka oli rakentanut hankalan tilan äänentoiston kertakaikkiaan mainioksi sijoittelemalla kaiuttimia ympäri tilaa. Vaiheinen oli paikalla sattumalta tumma puku päällä ystävänsä kanssa, joka oli aiemmin kertonut yhdestä Otaniemessä järjestetystä esiintymisestä. Siinä oli käytetty kokeellisempia kaiuttimia, muodoltaan kuin miekkakala.

Ajatukset jatkavat matkaa biisiin Radioactivity, jonka aikana bändin takana kulkevassa jättimäisessä videoruudussa juoksee teksti: "Stop radioactivity. Tšernobyl, Harrisburg, Sellafield, Hiroshima, Loviisa". "Loviisa" ei kuulu itse biisin sanoihin, muut kuuluvat.

Paluu takaisin tähän päivään. Miekkakalamegafoni tuo mieleen Tom Waitsin Mule Variations-levyn siivittämänä ne megafonit, joita Waits on käyttänyt musiikintuotannossaan. Joissakin kappaleissa hän huutaa megafonin tai jonkun muun välineen läpi kuin mikäkin matkasaarnaaja julistaessaan sanaansa. Waitsin musiikista tai sanoituksista ei ihan helpolla aina tiedä, onko hänen tarinansa kannanotto vai ei. Ilmeisesti yleensä ei. Tavallista enemmän marginaaleissa noissa lauluissa kuitenkin liikutaan.

6. Ajatuksen kuljettamisen päätepiste on siis marginaali. Musiikissa ja muussa kulttuurissa marginaaleissa on jotain paljon mielenkiintoisempaa kuin virran keskellä. Marginaalit ovat myös hyödyllisiä, sillä ne antavat sen tilan, missä pieni ihminenkin voi vaikuttaa tämän maailman menoon. Ja kaikkihan me olemme jollain tavalla marginaalissa.

7. Tämän haasteen voivat ottaa vastaan kaikki sellaiset, jotka eivät vielä ole tulleet haasteeseen vastanneeksi.

Yöpostaus

Nyt ei ole muuta sanottavaa kuin että menkää katsomaan lepiksen Backyard beauties-kuvia tai Zeb Andrewsin kuvia. Täyttä progea!

Luonto on ihmeellinen.

lauantaina, elokuuta 16, 2008

Kuluttaminen

Kestävän kehityksen yksi kulmakivi olemme me kuluttajat. Me voimme tehdä pienillä tai isoilla valinnoillamme maailmasta paremman paikan tai kuluttaa maapallon resursseja yli varojen. Pienistä osista muodostuu iso kuva ja iso kone.

Meillä on siis mahdollisuus vaikuttaa valinnoillamme. Tulevaisuutta ajatellen meillä on oikeastaan moraalinen velvollisuus tehdä kestäviä valintoja. Silti on hauskempaa ajatella asiaa mahdollisuutena.

Demos Helsinki on käynnistelemässä Carrot Mob-toimintaa myös Suomeen. Kuvion perusidea on organisoida kuluttajat joukkona tekemään kestäviä valintoja. Kuluttajat ohjataan esimerkiksi sellaisiin kauppoihin, jotka lupaavat parantaa toimintansa energiatehokkuutta. Kuvio perustuu sanfranciscolaisen Brent Schulkinin ideaan, että yritykset ovat valmiita tekemään rahasta ihan mitä tahansa. Ajatuksia Ensimmäisestä Maailmasta esittelee asiasta myös sujuvan videon.

Niin se on. Jos kuluttajat ottavat kestävän kehityksen teemat valintojensa näkyväksi kriteeriksi ja käyttävät rahansa niiden perusteella, myös yrityksiä alkaa kiinnostaa toimintansa ympäristöystävällisyys. Euro on vahva ympäristökonsultti.

perjantaina, elokuuta 15, 2008

Nollaenergiatalo

Suomessa on määritelty matalaenergiatalon kriteerit eli sellainen on talo, jossa lämmitysenergiantarve on puolet normitalon lämmitysenergiantarpeesta. Passiivitalon energitarpeelle taas on annettu raja-arvot.

Nollaenergiatalon määritelmiä on sen sijaan peräti kuusi. Esimerkiksi talo voi ostaa ja myydä energiaa siten, että summaksi saadaan nolla. Rakennus voi ostaa energiaa, mutta se itse tuottaa uusiutuvaaa energia enemmän kuin tarvitsee ja kattaa sillä ostetun määrän.

Konsepti on peräisin Saksasta. Siellä myös tuetaan julkisista varoista asiaan liittyviä hankkeita. Muutenkin Saksa ja Itävalta ovat energiapihien talojen kehityksen kärjessä.

Nyt on Suomessakin tekeillä ensimmäisiä passiivitaloja, joka myös itse tuottaa energiaa sen lisäksi, että on eritykseltään tavallista parempi.

* * *

Suomessa valitellaan aina, että meillä kaikki on kalliimpaa, kun on niin kylmä tai on pitkät välimatkat. Näillä seikolla perustellaan myös halvan energian tarvetta.

Samaan aikaan kuitenkin laahaamme jäljessä siinä, että esimerkiksi rakennukset saataisiin säästämään energiaa tai jopa tuottamaan sitä. Miksiköhän? Ilmeisesti siksi, että meillä on panostettu siihen, että energia on halpaa. Eristyksestä ei tarvitse niin hirveästi välittää, kun energia ei maksa paljoa.

Ajat muuttuvat. Kun sähkölaskut vain nousevat ja energian hinta kohoaa, kääntyvät katseet myös energian säästämiseen. Kuluttajat osaavat valita myös tämän tien.

Poliitikot voisivat ottaa agendalleen näiden hankkeiden julkisen tukemisen entistä vahvemmin.

Vihreitä saitteja

Nyt www-sivuston ympäristöystävällisyyttä voidaan mitata.

CO2Stats on tehnyt sivustolle upotettavan JavaScript-sovelman, joka selvittää sivuston ympäristöjalanjälkeä.

Mittaamisessa otetaan huomioon käytetyt päätelaitteet, etäisyyksiä, sivuston kokoa ja niin edelleen. CO2Stats ostaa myös palvelun käyttäjien kuluttaman määrän uusiutuvaa Green-E-energiaa.

Sovelma on pienille sivustoille kuten Vaiheisen blogille ilmainen, joten sovelma päätyi myös tuonne sivupalkkiin testattavaksi. Katsotaan nyt kuinka hyvin tuo toimii ja millainen jalanjälki Vaiheisesta maapallolle jää.

Tällaisen palvelun idea on ihan hyvä. On tarpeellista tehdä myös netin käytön ympäristövaikutukset läpinäkyviksi käyttäjille ja sivustojen ylläpitäjille. Mittaamalla voi arvioida oman toimintansa vaikutuksia ja tehdä niistä johtopäätöksiä.

(via DigiToday)

torstaina, elokuuta 14, 2008

Nyrjähdyksiä #32

Mikä näitä nk. urheilijoita vaivaa?

Päivän iltapäivälehti tietää kertoa, että dopingtesteissä on huijattu testaajia virittelemällä niin peräsuoleen (miehet) kuin emättimeen (naiset) jonkun toisen virtsalla täytetyjä kondomeja. Lisäksi osa näistä nk. urheilijoista on tiennyt nk. yllätystesteistä etukäteen.

Okei. Jos kyse on Big Brotheriin verrattavasta showsta, niin mitään väliä toiminnan totuudella ei ole. Mutta. Puhumme nk. urheilusta, johon kulutetut miljardit ovat ihan eri luokkaa.

Toisaalta taas nk. urheilussa on kyse illuusiosta. Eetoksen ja nationalismin sekasotkuisesta unelmasta. Mitä muuta tältä voi odottaa kuin äärimmäistä kusetusta kaikissa olosuhteissa.

Urheilu on osa viihdeteollisuutta. Se on helpoin ratkaisu. Ja se on totta.

Jääkaappi sulaa 2013?

Pohjoisen napajään sulamisen on viimeksi kerrottu olevan hieman vähäisempää kuin ennätyksellisenä kesänä 2007. Tilanne ei vielä kuukausi sitten näyttänyt yhtä pahalta kuin viime vuonna samaan aikaan.

Sitten iski myrsky Alaskassa Beaufortin merellä. Satelliittikuvat osoittavat, että muutama päivä sitten jäälautat ovat alkaneet hajota myskyn seurauksena, kun lämmintä ilmaa on virrannut arktiselle jääalueelle.

Nyt tilanne on tutkijoiden mukaan se, että jääpeitteen sulaminen tänä vuonna saattaa olla yhtä voimakasta kuin viime vuonna. Viime vuonna jääpeite oli sulamiskauden päättyessä ennätyksellisen pieni. US National Snow and Ice Data Centre-keskuksen edustajan mukaan nyt kyseessä on viime vuoteen verrattuna tasaväkinen kisa.

Tämän vähemmän miellyttävän kisan tulos selviää syyskuun puolivälissä, kun sulamiskausi päättyy ja jääpeite saavuttaa vuotuisen miniminsä.

Yhdysvaltalaisten tutkijoiden mallinnusten mukaan pohjoisnapa saattaa olla vapaa jäästä jo kesällä 2013. Viiden vuoden päästä siis.

Aikanaan ensimmäiset arviot jääpeitteen kokonaan sulamisen ajakohdasta olivat niinkin kaukana kuin vuodessa 2070. Nyt tutkijat myöntävät, ettei silloin ymmärretty koko ilmiötä ja sen voimakkuutta. Muutoksen vauhti on yllättänyt monet.

Sulamisesta olisi useita erilaisia haittoja pohjoisella pallonpuoliskolla. Muutokset kohdistuvat esimerkiksi säätilaan, josta saattaa tulla myrskyismämpi. Eläinlajien katoaminen tai siirtyminen muille alueille aiheuttaa haittaa metsästyskulttuureille. Jääpeitteen katoaminen rannoilta lisää eroosiota, kuten Alaskassa on jo käynyt. Vedenpinnan nousu uhkaa globaalisti useita alavia maita. Golf-virran toiminta saattaa muuttua omine muutoksineen meidän elämäämme.

Lisäksi jääpeitteen katoaminen tarkoittaa maapallon lämpenemisen kiihtymistä, sillä nyt jääpeite heijastaa auringonvaloa takaisin avaruuteen. Tumma vesi absorpoi sitä tehokkaasti.

Kuten professori Wieslaw Maslowski sanoo, sillä ei ole merkitystä onko vuosi 2007 vai 2008 vähäjäisin.

Sillä on seurauksensa, että koko jääpeite sulaa. Jääkaappi uhkaa sulaa.

keskiviikkona, elokuuta 13, 2008

Keskeytys

Eilen uutisoitiin siitä, että Olkiluoto-3:n työmaalla on hitsattu kuukausia ilman ohjeita ja ilman pätevää työnjohtoa. Myös hitsattujen saumojen lujuuden määrittämiseen tarvittavia työkokeita on jatkuvasti jätetty tekemättä.

Nyt Greenpeace vaatii rakennustöiden välitöntä keskeyttämistä ja riippumatonta kansainvälistä tarkastusta. Greenpeace väittää myös haltuunsa saamiin luottamuksellisiin dokumentteihin ja informaatioon perustuen, että Säteilyturvakeskus (STUK) tai TVO eivät ole puuttuneet rikkeisiin, vaikka ovat tienneet niistä.

Greenpeace sanoo, että reaktoria on rakennettu tavalla, joka olisi määräysten vastainen kerrostaloa rakennettaessa. Reaktorirakennuksen pohja on valettu ilman asianmukaisia ohjeita ja valvontaa. Sen päälle pitäisi koko reaktori rakentaa.

Järjestön hankkiman asiantuntijalausunnon mukaan laiminlyönnit "voivat asettaa kyseenalaiseksi reaktorirakennuksen kestävyyden".

* * *

Tämä on vakava asia, sillä ydinvoimalaa ei vaan voi rakentaa turvallisesti tikun nokkaan.

Vaikka hankkeen keskeyttämiseen ei - asiaan liittyvistä suurista taloudellisista intresseistä johtuen - uskoisikaan, on kysyttävä muutama olennainen kysymys.

Mikäli Greenpeacen väitteet ovat tosia, niin miksi STUK tai TVO eivät ole puuttuneet asiaan riittävän varhaisessa vaiheessa? Mitä menettelytapoja STUK:n toiminnassa on muutettava, jotta vastaava ei pääse enää tapahtumaan? Ovatko valvontaviranomaiset toimineet asiassa annettujen määräysten mukaisesti?

Keskeinen kysymys on sekin, miten nyt hitsatut ja osittain jo betoniin haudatut saumat aiotaan ja voidaan testata koko jättimäisen hankkeen turvallisuuden varmistamiseksi?

Jos STUK on lyönyt laimin omia velvollisuuksiaan, se ei ole enää kovinkaan uskottava valvontaviranomainen tässä hankkeessa. Tämä oikeasti tarkoittaa sitä, että koko hankkeen valvonta pitää järjestää uudestaan.

Laitosta ei pidä rakentaa loppuun ennen kuin turvallisuusasiat ovat uskottavalla tavalla kunnossa. Jos niitä ei saada kuntoon, on projekti keskeytettävä kokonaan. Jokaisen vastuullisen poliitikon luulisi ymmärtävän tämän. Kuka päättäjistä haluaa maaperällemme potentiaalisen ydinvoimakatastrofin?

EDIT klo 19.07: STUK kertoo, että reaktorin perustuksen rakentaminen on tehty asianmukaisesti vaatimusten mukaan. STUK tosin kertoo, että siellä ei tiedetä miten rakennuttaja on valvonut perustusten tekoa muutaman kuukauden aikana talvella. Asiaa ministeritasolla hoitavan elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan ydivoimatyömaalla ei ole ilmennyt ongelmia, joiden vuoksi rakentaminen pitäisi keskeyttää. Hänen saamansa selvityksen mukaan kyse ei ole varsinaisen voimalaitoksen hitsauksista. Pekkarisen mukaan kyseessä olevissa asennushitsauksissakaan ei voi hyväksyä puutteita ja erityisesti häntä huolestuttavat tiedot, joiden mukaan alihankkija estäisi laatuongelmista kertomisen.

Päättäjiä huolestuttaa ja puutteita ei voi hyväksyä, mutta virallinen kanta on se, ettei mitään huolta ole.

Jäänemme siis odottamaan seuraavaa kompurointia.

tiistaina, elokuuta 12, 2008

Olympiahenkeä?

Se on tietysti hienoa, kun kansakunnat "taistelevat" urheilumittelöissä kullasta ja kunniasta puhtain keinoin.

Pekingin jättimäinen media- ja viihdetapahtuma eli olypialaiset ovat teoriassa esimerkki tällaisesta toiminnasta, mutta käytäntö on osoittautunut hieman toisenlaiseksi. Kisaisännät haluavat, että kaikki näyttää ja kuulostaa hyvältä. Keinolla millä hyvänsä.

Olympiakisojen mahtavan avajaisspektaakkelin suoran televisiolähetyksen seassa on havaittu nauhalta tuotettua kuvaa. Kyse on osana showta esiteyistä ilotulitteiden muodostamista jalanjäljistä, joiden pelättiin kuvaushetkellä hukkuvan vähemmän puhtaaseen ilmastoon.

Samaisissa avajaisissa laulanut pikkutyttö olikin sujuvasti playback-esiintyjä. Televisiossa nähty tyttö ei itse laulua laulanut, vaan ääni kuului toiselle pikkutytölle. Syy esiintyjän vaihtamiseen oli tiettävästi se, ettei laulun oikea esittäjä ollut jonkun mielestä riittävän viehättävä.

Kisojen lippujen on kerrottu menneen kaupaksi niin, että kaikki tuli myydyksi. No ei ihan. Katsomoissa on tyhjää vaikka kuinka, mustan pörssin kauppa rehottaa ja lippuja jaellaan ilmaiseksi vapaaehtoisille.

Entäpä sitten tavallisen kiinalaisen maaseudun ihmisen elämä? Ei näytä helpolta, sillä tuotteiden kauppapaikoille ei ole maalaisilla mitään asiaa, kisojen vuoksi asiakkaat eivät liiku normaaleilla reiteillään ja normaalit urakat ovat pysähdyksissä. Parin kuukauden olympiarajoitukset tarkoittavat monelle Kiinan maalaiselle merkittävää vuositulojen putoamista.

Tähän kiinalaiseen olympiahenkeen voidaan sitten lisätä ihmisoikeuskysymykset, sensuuri ja muu.

Olympialaiset ovat valtava mediatapahtuma, jossa tärkeimmän sijan saa se miltä asiat näyttävät eikä se mitä ne oikeasti ovat. Omituista urheilun eetosta.

Nyrjähdyksiä #31

Intiassa on jäteongelma.

Maassa väestömäärä kasvaa ja jätettä syntyy. Sitä varastoidaan avoimiin kaatopaikkoihin erottelematta mitenkään. Tästä syntyy terveyshaittoja, mutta myös leijuva haju. Haju ottaa lähistön asukkaita päähän. Esimerkiksi Mumbaissa asuu kaatopaikkojen lähistöllä lähes 500 000 ihmistä.

Mikä onkaan ratkaisu hajuongelmaan? Parfymoidaan jätteet.

Kaiketikin Intiassa käytetään näkyvät summat rahaa siihen, että jätteet saavat parfyyminsä, sillä 42 000 litraa yrttiparfyymiä maksaa 114 000 dollaria eli runsaat 75 000 euroa.

Köyhissä oloissa täytyy olla joskus luovia ratkaisuja. On kuitenkin kysyttävä, voisiko sitä jäteongelmaa ihan oikeasti hoitaa noilla samoilla rahoilla, jotka heitetään nyt hajusteina roskien sekaan?

Joskus päättäjillä - maasta riippumatta - ei vain ole ymmärrystä itse ongelman hoitamisesta, vaan tilalle tarjoillaan ties millaisia näennäisratkaisuja.

Ei paniikkia

Talousennusteet eivät ole valkenemaan päin.

Nordea tulkitsee Yhdysvaltain keskuspankin FED:n luottokyselyn tuloksia siten, että pahin on siellä vielä edessä. Kyselyn mukaan Yhdysvaltojen rahoituskriisi laajenee yhä. Asuntoluotoista liikkeelle lähteneen ja rajusti kulutusluottotappioita lisänneen rahoituskriisin vaikutukset taloudeen pahenevat siis edelleen.

Ongelman heijastukset Eurooppaan eivät ole mitenkään suoria, mutta on ilmiselvää ettei asiaa voi meilläkään olankohautuksella ohittaa.

Kuluttajien takinkääntö autovalinnoissa on saanut laskemaan yhä edelleen suurten amerikkalaisten autonvalmistajien Fordin ja General Motorsin luottoluokitusta. Analyytikot väläyttelevät jo konkurssia jollekin suurista autonvalmistajista maassa. Edellä mainitut ja Chrysler ovat tehneet suuria tappioita viimeaikoina ja myynti ei edelleenkään vedä.

Bensasyöpöillä mallien myynti tuskin tulee vetämäänkään. Vähänkuluttavat pikkuautot menevät samaan aikaan kauppiailta käsistä. Odotettavissa saattaa siis olla hyvinkin iso teollinen ruumis ja miksi? Siksi etteivät kuluttajat ole halunneet ympäristöystävällisempiä autoja halvan bensiinin aikana ja autoteollisuus ei sellaisia ole ymmärtänyt tehdä.

Laivarahtien määrä on maailmalla pudonnut lyhyessä ajassa jopa neljänneksellä. Mistään paniikista analyytikot eivät puhu, sillä kyseessä on kasvusuhdanteessa huimasti kasvaneiden rahtimäärien tasoittumisesta.

Maailmantalouden pulssiksikin kutsutun laivarahdin tilauskannan jyrkkä putoaminen aiheuttaa kuitenkin harmaantuvia hiuksia eri paikoissa. Se saattaa kuvata suurten talouksien tulevaa taantumaa. Rahtien hiipumisessa näyttelee osaansa myös kohonneet polttoainekustannukset.

Taloudessa ei siis ole paniikkia, ainakaan vielä.

Ei ohjeistusta, ei johtoa

Olkiluotoon rakenteilla olevan viidennen ydinvoimalaitoksen työmaalla sähellys vain jatkuu.

Nyt on selvinnyt, että työmaalla on hitsattu toista vuotta ilman minkäänlaista ohjeistusta, hitsaustyöllä ei ole ollut kuukausiin pätevyysvaatimuksen täyttävää johtoa ja valvovalle viranomaiselle eli STUK:lle on ilmoitettu epäpäteviä hitsauskoordinaattoreita ilman, että asianomaiset ovat edes tienneet asiasta. Näin kertoo YLE.

Jos asia on kuten uutisessa väitetään, kyse ei ole enää mistään pikkuasiasta. Sillä on ihan oikeasti väliä, millaiset saumat ydinvoimalan eri osissa on. Kyse on turvallisuudesta mitä suurimmassa määrin.

Viidennen virheen ongelmalista olisi surkuhupaisaa luettavaa ellei kyseessä sattuisi olemaan ydinvoimala.

Surkeaa puuhapetetoimintaa voi odottaa jonkun laiturin rakentamisessa, mutta ei äärimmäisiä turvatoimia vaativan ydinvoimalan työmaalla. Periaatteessa mikä tahansa projekti pitäisi pystyä keskeyttämään, mikäli projekti ei täytä esimerkiksi laadullisia vaatimuksia. Näin tuskin tässä projektissa käy mistään syystä.

Miten ihmeessä teollisuus viitsii vongata vielä paria ydinvoimalaa rakennettavaksi, kun tästä viidennestäkään ei näytä tulevan yhtään mitään?

EDIT 13.8.2008 klo 8.25: Tuli katsottua tuo alkuperäisenä lähteenä oleva Ajankohtaisen Kakkosen video eilisillalta. Tuosta ei voi todeta kuin, että onpa toimintaa. Kukaan ei näytä oikein tietävän mistään mitään ja tarkastuksissa menee läpi mikä tahansa. Sen lisäksi, että työmaata auditoidaan ja tarkastetaan, näyttäisi myös STUK:n käytännöissä olevan puutteita. Hyväksymiskriteereiksi tuntuu riittävän se, että joku kirjoittaa puumerkkejä lomakkeelle ilman, että niiden lähdettä tai taustaa voidaan mitenkään selvittää. Huh huh. Mahtaakohan tuo voimalaitos oikeasti kestää kasassa?

Verkkoyhteisöt

Ulla Heinonen on tehnyt väitöskirjan verkkoyhteisöistä.

Heinonen toteaa, että teknologia pitää hallita, jotta luottamuksen voi rakentaa. Huonosti teknologiaa hallitseva käyttäjä ei onnistu yhtä helposti, koska hän ei pysty helposti luottamaan toisiin verkossa oleviin. Tämä vaikuttaa negatiivisesti yhteisöllisyyden muodostumiseen.

Väitöskirjassa kumotaan yleinen luulo siitä, että suurimmalla osalla käyttäjistä verkkoidentiteetit poikkeavat omista persoonista. Oman persoonan kaltainen virtuaalipersoona nopeuttaa sitoutumista ja luottamuksen syntymistä yhteisöissä. Poikkeuksiakin on.

Asenteet ovat muuttuneet niin, että esimerkiksi oma kuva seuranhakupalveluissa on yhä useammalla, kun muutama vuosi sitten sitä pidettiin uskaliaana operaationa. Heinonen sanoo myös, että ajoituksellisesti Facebookin kaltainen palvelu ei olisi menestynyt 5 vuotta sitten.

Mielenkiintoista. Täytyypä lueskella kirjaa.

maanantaina, elokuuta 11, 2008

Ruotsi

Kun Suomesta edelläkävijyyttä joskus saa hakemalla hakea, sitä voi etsiä vaikka Ruotsista.

Malmössä kaavaillaan uudenkaltaista tuulivoimatuontoa. Ajatuksena on kokeilla pieniä, kerrostalojen katoille tai seiniin sijoitettavia tuulivoimaloita. Samalla tutkitaan, miten useat erilaiset voimalat toimivat yhdessä ja miten paljon niillä on käytännössä mahdollista tuottaa energiaa.

Ruotsalainen Ikea sen sijaan aikoo sijoittaa 50 miljoonaa euroa ympäristöteknologia-alan aloitteleviin yrityksiin. Listalla on aurinkopaneelit, vaihtoehtoiset valonlähteet, valmistusmateriaalit, energiatehokkuus ja veden säästäminen sekä puhdistaminen.

Bisnes on näidenkin kohdalla kuulemma sama kuin muussakin eli "hyvin alhaiset hinnat ja erittäin korkealaatuisia tuotteita". Tavoitteena on saada ensimmäisiä tuotteita neljän vuoden päästä myyntiin.

Koodia

IT-firmoissa on viimeaikoina ryhdytty pureskelemaan energia-asioita. Sähkönkulutus maksaa ja palvelinkeskukset tarvitsevat sähköä reippaasti.

Säästäväisyys on vielä hakusessa. Yhdysvaltalaisen selvityksen mukaan 94 prosenttia tietohallintojohtajista ottaa energian kulutuksen huomioon, mutta se ei kuitenkaan yleisesti vaikuta kuitenkaan ostopäätöksiin.

Tietotekniikkafirma CDW:n USA:ssa tekemän selvityksen mukaan aktiivisella toiminnalla yritysten energiakuluja on saatu pienennettyä jopa 40 %. Tyypillisesti kuitenkin jotain 1-20 % väliltä.

* * *

Se ei kuitenkaan riitä, että tarkastellaan vain konesalien laitteita ja niiden sähkönkulutusta.

Myös ohjelmistoilla on väliä.

InfoWorldin Ted Samson kirjoittaa Tim Sandersin kirjasta Saving the World at Work: What Companies and Individuals Can Do to Go Beyond Making a Profit to Making a Difference.

Kirjan eräs ajatus on se, että ohjelmistojen kehittäjät voivat ottaa kesätävän kehityksen ja vastuullisuuden huomioon kehittäessään seuraavan sukupolven web-sovelluksia.

Sen lisäksi, että ohjelmistoilla voi tehdä myönteisen kehityksen eteen paljonkin, voi itse ohjelmistojen laadullakin ja tarkoituksella olla merkityksensä.

Esimerkiksi tarpeettomat ohjelmistopäivitykset ovat silkkaa tuhlaamista. Miksi pitäisi vaihtaa Microsoft Vistaan, jos kerran tulee XP:llä hyvin toimeen?

Samaa voi sanoa käytettävyydeltään tarpeettoman raskaista ohjelmistoista, jotka kuluttavat käyttäjien aikaa ja hermoja, mutta myös energiaa.

Samson kommentoi myös Alistair Crollin Earth2Tech-kirjoitusta Your Bad Code Is Killing My Planet. Croll esittelee kolme näkökulmaa siitä, miksi koodilla on väliä:

Ensinnäkin. Kun konesaleja virtualisoidaan useille palvelimille, läski koodi sovelluksissa tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että koneita ja niiden jäähdytystä tarvitaan yhä enemmän.

Toiseksi. Energia on monille suurille konesaleille rajoittava tekijä. Saleihin mahtuu määränsä verran palvelimia ja niille pitää saada virtaa.

Kolmanneksi. Uudet Software as a Service-palvelut tarjoavat käyttäjille sovelluksia jonkun toisen organisaation infrastruktuurissa. Mitä enemmän niitä käytetään, sitä enemmän niistä pitää maksaa. Siispä raskas koodi tarkoittaa ajanhukkaa, energian hukkaa ja rahan hukkaa.

Palvelut tarvitsevat siis infrastruktuurinsa ja on siis koodista kiinni kuinka paljon sitä tarvitaan.

Kuten Croll kirjoittaa, meillä on teknisille yksityiskohdille tarkat termit ja käsitteet, mutta ohjelmistojen tehokkuudelle ei ainakaan vielä. Olisi kaiketi syytä kehittää mittaristoja asian selvittämiseksi.

Koodilla voi siis pelastaa maailmaa, mutta myös tuhota.

Käyttäytymistä

Netissä hölmöileminen on helppoa ja nopeaa. Netti antaa mahdollisuudet itsensä nolaamiseen lähes valonnopeudella tai aiheuttamaan vielä suurempia hankaluuksia.

Päivän lehdet kertovat lääkäreistä, jotka ottivat Ruotsissa leikkauksesta valokuvia ja tallensivat ne jaettavaksi Facebookiin. Facebookin kaltaiset julkiset palvelut ovat helppoja käyttää ja tarjoavat usein käteviä palveluita, joita myös organisaatioiden sisällä saatetaan tarvita. Turvallisuus ja tietosuoja-asiat unohtuvat herkästi.

Toisenlaista hölmöilyä edustavat sitten taas tapaukset, joissa jostain syystä yritetään käyttää esimerkiksi sarkasmia verkkoviestinnän keinona. Sarkasmi ei toimi netissä. Nopeana kanavana netti antaa myös mahdollisuuden tulistua ja kirjoitella asioita, joita oikeasti ei tarkoita.

Jokelan koulukeskuksen ampumistapahtumiin liittyen eräskin lääketieteen opiskelija kirjoitteli lääkäriliiton sisäiseen verkkopalveluun tekstiä, joka tulkittiin vaarailmoitukseksi, hän esiteltyään ajatusta sarjamurhailemisesta. Lopputuloksena oli porttikielto sairaalaan ja syyte perättömästä vaarailmoituksesta.

Yksi hölmöilemisen muoto on omien kykyjensä kontrolloimaton esittely periaatteessa hyvää asiaa tarkoittaen. Tällaiseen tempaukseen intoutuivat ne Black Hat-tietoturvakonferenssiin osallistuneet toimittajat, jotka hakkeroituivat verkkoon kaivaen kollegojen salasanoja esillle. Perusajatus tiettävästi oli esitellä avoiten verkkojen turvaongelmia.

Kysymys netin käyttäytymissäännöistä on vanha kysymys. Sitä on puitu niin kauan kuin netin avulla on viestitty ilman nonverbaalia viestinnän elementtiä.

Ikkunaiineksen blogissa on pohdintaa siitä, muokkaako nettiviestintä ihmisen käyttäytymistä ja toisen huomioonottamista kylmempään suuntaan. Onko netissä kenties erilainen eettinen koodisto kuin muulla tavoin kommunikoitaessa?

Jos asiaa ajattelee ihan etiikan tai moraalin näkökulmasta, niin lähtökohtaisesti etiikan universaalisuusperiaate tarkoittaa sitä, että samat eettiset koodit verkossa ovat voimassa kuin missä tahansa muussakin kanssakäymisessä. Väline ei määritä etiikkaa.

Kokonaan toinen asia on sitten se, miksi emme osaa käyttää välineitä oikein, vaan lipsumme sille tielle, missä toista loukataan vahingossa tai tarkoituksella? Ilmeisesti verkko välineenä, joka erottaa ihmiset fyysisesti, antaa turvallisuutta ja suojaa olla ilkeämpi.

Muuttuuvatko yleiset eettiset koodit sitten ajan virrassa lisääntyvän nettikommunikoinnin vuoksi? Itseasiassa vastaus kysymykseen taitaa olla "ehkä". Kun nettiviestinnästä tulee yleisempää ja siellä harjoitettavista käytöstavoista tulee yleisempiä, saatamme hyväksyä toisiltamme kenties muuallakin kärjekkäämpiä ja nopeampia reagointeja.

Periaatteessa pelottava ajatus.

sunnuntaina, elokuuta 10, 2008

Ajattelu

Tänään tuleekin sitten lyhyttä tarinaa. Täydellinen sunnuntaimood on iskenyt päälle.

Poimintoina bittivirrasta:

- Marginal Revolution on poiminut esiin USA:n suurimmat hillidioksidipäästöjä tuottavat osavaltiot. Listan kärjessä keikkuvat Texas, Kalifornia, Pennsylvania, Ohio ja Florida. Joukossa on myös presidentinvaaleissa vaa'ankieliasemassa olevia osavaltioita, mikä ei blogin mukaan tarkoita välttämättä hyvää uudistuksille.

- Ilmastonmuutos tuo tullessaan puutarhatuholaiset entistä runsaampina, kertoo Channel 4. Tutkijat varoittelevat, että lämpimämmät talvet ja keväät antavat tuholaisille kasvunmahdollisuuksia.

- Delaware Online kirjoittaa siitä, että ihan kaikki sääasiat eivät ole ilmastonmuutosasioita. Ilmastonmuutos ei ole selitys ihan kaikkeen.

- The Independent uutisoi Euroopan väestöparadoksista. Euroopan väestö ikääntyy ja samalla lääketieteen tutkijat kehoittavat rajoittamaan lisääntymistä, ympäristösyistä. British Medical Journal esitti jokin aika sitten brittipareille, että he eivät hankkisi niin paljon lapsia ilmastonmuutoksen vuoksi.

- Anita Roddick Brooke Shelby Biggs kirjoittaa I'm an activist-blogissa siitä, että ilmastonmuutokseen reagoimiseksi on aikaa 100 kuukautta ja se riittää. Jos vain haluamme.

Lopuksi sitten vinkki lähes täydellisestä sunnuntailevystä. Porcupine Treen Metanoia on tunnelmaltaan juuri niin helpon hidas kuin kauniin sunnuntain pitääkin olla.

EDIT klo 22.44: Tämän postauksen otsikko ei itseasiassa viittaa koko stooriin, vaan siihen ettei Vaiheinen tänään ole osannut ajatella mitään. Sattuneista syistä. Älkää antako asiaintilan häiritä.

Kuva: Taivas Helsingissä tänään illalla.

Luottamus

TNS Gallup on kysynyt mielipidetiedustelussa kantaa sähköiseen äänestämiseen. Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalaisen toimeksiannosta tehdyn kyselyn mukaan 84 prosenttia vastaajista arvioi sähköisen järjestelmän erittäin luotettavaksi tai melko luotettavaksi.

Tällaiset mielipidekyselyt ovat aikamoista humpuukia. Miten kukaan voi sanoa aidosti luottavansa järjestelmään, jota ei ole voinut käytännössä nähdä tai käyttää?

On kaiketi epäselvää, mihin kyselyyn vastanneet tosiasiassa luottavat. Siihenkö, että järjestelmä on luotettava, koska se on valtion tilaama? Sinänsä ymmärrettävä ajatus, mutta perusteluksi kuitenkin varsin heiveröinen.

Myös valtio voi tehdä virheitä ja jokaisen tietojärjestelmän luotettavuutta on syytä arvioida. Eikä nyt kehitteillä olevaan vaalijärjestelmäänkään pitäisi ihan ilman kritiikkiä luottaa.

lauantaina, elokuuta 09, 2008

Sota

Ihminen on irrationaalinen eläin.

On varsin hyvin ymmärretty tosiasia, että sota ei ole ratkaisu mihinkään. Silti sodilla yritetään ratkaista ongelmia.

Georgia ja Venäjän konflikti Etelä-Ossetiassa on vaarallinen kokonaisuus. Se voi laajetessaan eskaloitua myös taustavoimien mittelyksi. Se koskettaa koko Eurooppaa.

Kekkis

Tasavallan presidentti näyttää ryhtyneen politikoimaan.

Kyse on sisäasiainministeriön kansliapäällikön valinnasta. Presidentti jätti perustelematta nimittämättä hallituksen yksimielisesti esittämän sitoutumattoman Ilkka Laitisen. Presidentin kerrotaan kannattavan viran nykyistä haltijaa Ritva Viljasta (sd.). Presidentillä on kaikki valta olla perustelematta ja tehdä omat päätöksensä. Siinä ei ole mitään kummallista, vaikka kysymyksiä toiminta herättää.

Viljanen on ministeriössään kiistelty hahmo, jonka johtamista on arvosteltu. Arvioissa Laitisen on kerrottu olevan kokeneempi sisäasianministeriön nykyisten tehtävien suhteen. Ministeriön aluepolitiikan tehtävät kun on siirretty elinkeinoministeriöön ja Viljanen on niissä vahvoilla.

Tasa-arvokorttia tässä nimityksessä ei oikein voi käyttää perusteluna, koska hallitus on viimeaikoina nimittänyt oikeusministeriön, ympäristöministeriön ja verohallituksen johtoon naisia. Lisäksi hallitus on tehnyt nimityksiä läpi poliittisen kirjon, joskin sosiaalidemokraattien läänityksistä on viimeaikoina viety ympäristöministeriön kansliapäälikkyys, suojelupoliisin päällikkyys sekä poliisiylijohtajan vakanssi.

Presidentin perustelemattomuus näyttää siis pahasti kekkoslaiselta puoluepolitikoinnilta.

Itseasiassa tämä yksittäinen nimitys on sivuseikka. Tärkeämpi kysymys on se, pitääkö presidentille nykyisen kaltainen nimitysvalta ylipäätänsä antaa?

Demokraattinen vastaus on ei. Nimitysvalta pitää riisua presidentin valtaoikeuksista pois. Sellaiselle ei oikein ole perustelua olemassa.

Miksi jonkun kansliapäällikön nimittämistä ei voida hoitaa eduskunnan luottamusta nauttivan hallituksen toimesta? Pelkästään yhden henkilön instituution nimitysvalta avaa myös portit suosikkijärjestelmälle, jossa kavereiden suosimisesta voisi tulla jälleen "maan tapa". Sitä tuskin kukaan oikeasti haluaa.

perjantaina, elokuuta 08, 2008

Myrskyvaroitus

Yhdysvaltalaiset ja brittiläiset tutkijat ovat vahvistaneet ilmastonmuutoksen ja liisääntyvien rankkasateiden yhteyden.

Miamin ja Readingin yliopistojen tutkijat huomauttavat, että yksi ilmastomuutoksen suurista huolenaiheista on se, että rankkasateet tulevat yleisemmiksi ja rankemmiksi. Se johtuu tutkijoiden mukaan siitä, että lämpimämmän sään vuoksi ilmassa on enemmän kosteutta, joka voi tiivistyä.

Lisääntyvät rankkasateet lisäävät myös tulvien riskiä ja sillä on olennainen merkitys yhteiskunnille ja talouksille.

* * *

Vettä on siis tulossa niskaan.

Sateet ovat yksi asia, johon yhteiskuntien pitää siis ryhtyä varautumaan. Ne vaikuttavat varmasti useampaankin asiaan kuten esimerkiksi yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin (esimerkiksi viemäriverkostot), rakentamiseen ja vaikkapa liikenteeseen. Sateet kun tuppaavat aiheuttamaan myös riskinsä liikenteelle.

Ilmeisesti tätä pulmaa emme ehdi enää kiertämään.

Taikausko

Taikausko teettää maailmassa suuria asioita.

Valtava media- ja viihdetapahtuma eli Pekingin olympiakisojen avajaiset aloitetaan kello 8.08 8.8.2008, joukoittain ihmisiä menee samalla kellon lyömällä naimisiin ja niin edelleen. Huuhaa pyörittää maailman rattaita.

Sinänsä taikauskossa ei ole mitään pahaa, niin kauan kun se otetaan viihteenä. Näinhän maailma ei tietysti toimi, vaan koska ihminen tekee päätöksiään intuitiolla, myös erilaiset yliluonnolliset käsitykset saavat otteensa enemmän tai vähemmän arkipäiväisistä vaikuttavista päätöksistä.

Tilanne muuttuu silloin moraalisesti arveluttavaksi kun tätä käytetään taloudellisesti tai muuten hyödyksi. Iltapäivälehtien höpöhöpö-horoskoopit ovat harmittomia, mutta jos astrologi ennustaa yksilön tulevaisuutta ja veloittaa tähtikartasta haluamansa hinnan, se lähentelee petosta. Uskomushoidot voivat vaarantaa ihmisen terveyden.

Usko huuhaaseen on sillä tavalla universaalia, että siihen ei välttämättä pure edes koulutus. Kyse on siis uskomuksista, jotka ovat varsin syvällä ihmisten ajattelussa.

Kannattaa lukea verkostakin löytyvä teos Paholaisen asianajaja – opaskirja skeptikoille.

* * *

Mitähän WSOY:n tiedeluokitukselle kuuluu? Sitä samaa kuin ennenkin. "Rakastajan aapinen" ja Koraani ovat WSOY:n mielestä tiedettä.

Oi aikoja, oi tapoja.

torstaina, elokuuta 07, 2008

Kynttilä ja sensuroimattomuus

Tänään alkuillasta käynnistyy maailmanlaajuinen kynttilämielenosoitus Tiibetin puolesta. Mielenilmausta tukee itse Dalai Lama.

Mielenilmauksen avulla toivotaan Kiinan viranomaisten ymmärtävän paremmin koko ihmiskunnan vapauden arvon ja Tiibetin buddhalaisen kulttuurin merkityksen. Vetoomuksen mukaan se hyödyttää miljoonia ihmisiä ja toimii kaikkien ihmisten inhimillisyyden puolesta, myös kiinalaisten.

* * *

Facebookissa kiertää myös kutsu tapahtumaan 'I will change my status to "is uncensored" 4 the Olympics Opening Ceremony'. Tämän mielenilmauksen ideana on protestoida kiinalaista sensuuria vastaan vaihtamalla Facebookin tilatieto muotoon "is uncensored".

Asiaan liittyy myös Amnestyn Kiina-kampanja.

* * *

Olympialaiset ovat siis alkamassa. Voi olla, että ne tarjoavat meille paremman näkymän Kiinaan ja avaavat maailmanlaajuisesti kanavia nostaa esiin Kiinan ihmisoikeustilanne.

Valitettavasti vain kiinalaiset viranomaiset itse eivät ole vielä uudistusten tielle lähteneet.

Kiina on myös edelläkävijä

Kaikki mitä Kiinasta näinä päivä tulee, ei ole pelkkää katastrofia tai väkivaltaa.

Uutisen mukaan Kiinasta on hiljalleen kehittymässä edelläkävijä ympäristöteknologiassa. Asiaa on selvittänyt riippumaton The Climate Group-tutkimusryhmä. Sen mukaan Kiina on teknologiajohtaja esimerkiksi puhtaassa energiassa ja tehokkaissa autoissa. Maa on maailman johtava aurinkopaneelien tuottaja, nousemassa ykköseksi tuulivoimaloiden viennissä ja hallitsee valtaosaa aurinkoenergialla toimivien vedenlämmitinten markkinoista.

Tämä ei poista sitä tosiseikkaa, että Kiina on tällä hetkellä suuri saastuttaja. Esimerkiksi maailman hiilidioksidipäästöistä Kiina tuottaa tällä hetkellä 24 %.

Kiinalaiset pyrkivät kuitenkin huipulle ympäristöteknologiassa, joka pitemmällä aikavälillä voi kääntää myös saastuttamisen suunnan. Se ei olisi maapallolle huono juttu ollenkaan.

Matkaa vielä on, mutta ilman päätöksiä ja määrätietoista toimintaa kiinalaista yhteiskuntaa puhtaaksi ei saa.

Romut

Greenpeace on löytänyt kahdelta Ghanassa sijaitsevalta kaatopaikalta suuret määrät haitallisia aineita, jotka ovat peräisin länsimaista tuodusta elektroniikkaromusta. Kaatopaikkojen maaperä on pahasti saastunut raskasmetalleista, ftalaateista ja dioksiinistä.

GP:n Kevin Bridge sanoo, että monet romun käsittelyssä vapautuvista aineista ovat erittäin myrkyllisiä ja voivat vaikuttaa haitallisesti mm. lisääntymiselinten, aivojen ja hermoston kehittymiseen. Kun nimenomaan lapset usein käsittelevät jätettä, voivat haitat heidän kehitykselleen olla huomattavia.

Tutkimuksissa aineita löytyi huomattavasti eurooppalaisia raja-arvoja enemmän. Samanalaisia kemikaalikeskittymiä on aiemmin löytynyt elektroniikkaromun polttopaikoilla Kiinassa ja Intiassa.

Kaatopaikoilta löytyi useiden tunnettujen merkkien vanhoja ja rikkinäisiä tietokoneita, monitoreja ja televisioita. Mukana on myös sellaisia firmoja, jotka vannovat ja vakuuttavat kierrätysprosessien olevan kunnossa. Eipä näyttäisi olevan, jos kerran romua päätyy afrikkalaisille kaatopaikoille.

Suurten elektroniikkajättien pitäisi pystyä vastaamaan tuotteen elinkaaresta, varsinkin jos niissä käytetään hyvin haitallisia aineita. Firmoilla on siihen olemassa sekä osaamista, että varaa toisin kuin kehitysmaiden köyhillä.

(via YLE)

keskiviikkona, elokuuta 06, 2008

Seurauksia ja paljastuksia

Sampo Pankin toiminnot seisauttaneesta tietojärjestelmäuudistuksesta on nyt kulunut kuukausia ja tilanne on osin stabiloitunut tasolleen. Osa asioista on siis yhä rempallaan, mutta eivät aiheuta jatkuvia katastrofeja.

Uusia murheita nousee kuitenkin edelleen esiin. Viimeksi niistä ovat saaneet kärsiä eräät opintolainan nostajat. Lukumääräisesti nyt kärsinyt joukko ei ole suuri, mutta pienikin kompurointi vain lisää pankin taakkaa.

Nuo taakat ja niiden kantaminen ovat uuvuttaneet pankin henkilöstöä. Se ei ole ihme, sillä rankan asiakaspalautteen kuunteleminen päivästä toiseen ja kompurointi oman työn kanssa vaatii luonnetta, jota harvalla meistä on.

Se tarkoittaa myös sitä, että ihmiset vaihtavat työpaikkaa ja osaaminen siis kävelee ulos ovesta. Pitemmällä aikavälillä myös työnantajamaine vaikuttaa pankin menestykseen.

Sampo Pankin liiketoiminnan näkökulmasta viime pääsiäisenä toteutettu tietojärjestelmien uudistus ei ole ohi vielä pitkään aikaan. Pankille tästä kaikesta on asiakkaiden menettämisen lisäksi tulossa myös kuluja esimerkiksi henkilöstön vaihtumisesta johtuvan tyhjäkäynnin ja koulutustarpeiden kautta.

Nähtäväksi jää milloin ja miten se maksatetaan kuluttajilla vai osataanko se asia hoitaa oikein.

Tyhmällä strategialla toteutettu IT-projekti vaikuttaa myös pitemmällä aikavälillä. Voi vain ihmetellä yhä uudelleen, miksi se toteutus piti ajaa läpi niin kuin se ajettiin.

Itse tekninen toteutuskin on saanut osakseen tarkempaa tarkastelua. Kuten The Butt Ugly Weblog sanoo "Sampo goes WTF". Daily WTF:n tiivistelmä kuvaa myös teknisen toteutuksen omituisuuksia. Kuolleiden koodareiden seuran saitille on purettu auki pankin uudessa järjestelmässä lanseeraama "tietoturvaan" liittyvä appletti. Appletti on ilmeisesti vahingossa jätetty sellaiseksi, että sen koodia voi ryhtyä kuka tahansa availemaan.

Avaaminen paljastaa joitain omituisuuksia kuten sen, että sovellus lähettää työasemalta pankille tietoja yhteydessä käytettävän työaseman laitteistokokoonpanosta.

Juuri niin. Mitä hittoa? Mihin pankki tarvitsee esimerkiksi tietoa laitteistosta, jolla kuluttaja maksaa laskunsa? Mitä se Sampo Pankille kuuluu millaisella tietokoneella sitä tietoturvaratkaisua yrittää käyttää?

Tietoturvauudistus näyttää lähinnä ratkaisulta, joka satunnaisesti kaataa FireFox-käyttäjien selaimen, eikä varsinaisesti turvallisuutta lisäävältä toimenpiteeltä.

Kuten Buzer huomauttaa Daily WTF:n postauksen kommenteissa, Sampo Pankilla näkyy olevan julkisuudessa myös SharePointin Help and How-to. Se on turhaan kaikkien näkyvillä ja itseasiassa jakaa ylimääräisiä tietoja tietomurtoja suunnitteleville.

Mitähän muuta ylimääräistä Sampo Pankin tietojärjestelmät paljastavat?