Vaiheinen

Hiekkaan

2012-02-01T22:53:00.001+02:00

Laskeutuminen

2012-01-31T22:28:00.001+02:00

Ovi

2012-01-30T19:19:00.000+02:00

Urat

2012-01-29T20:45:00.000+02:00

Valot

2012-01-28T17:45:00.001+02:00

Osat

2012-01-27T18:05:00.000+02:00

Epäsuora

2012-01-26T21:51:00.001+02:00

Kokoelma

2012-01-25T23:32:00.001+02:00

Saapuminen

2012-01-24T22:51:00.001+02:00

Olomuodot

2012-01-23T20:43:00.001+02:00

Aaltoa

2012-01-22T17:19:00.000+02:00

Tasot

2012-01-21T21:49:00.001+02:00

Ulottuvuuksia

2012-01-21T00:51:00.001+02:00

Galaksin raja

2012-01-19T10:21:00.000+02:00

Uusi tuleminen?

2012-01-19T00:09:00.000+02:00

Tämä blogi on ollut yllättävän suosittu, vaikka täällä ei ole tapahtunut ikuisuuksiin mitään. Sekin on hieman outoa.

Vieläkin oudompana voi pitää tätä Helsingin Guggenheim-keskustelua, jossa ylivelkaantunut vesseli tilaa kauppiaalta selvityksen olisiko hyvä idea ottaa vielä lisää velkaa, antaa siitä merkittävä osa vastikkeetta kauppiaalle itselleen ja ostaa lopuilla kauppakiinteistö, antaa sen kauppiaan käytettäväksi. Tietysti siten, että velallinen maksaa loputkin kulut.

Moraalinen ihminen tai organisaatio sanoisi, että "ei kiitos, ei tehdä tällaista selvitystä, joka ei voi johtaa reiluun lopputulokseen" tai selkeämmin "häh, eihän tuossa ole mitään järkeä". Tässä Helsingin Guggenheim-hankkeessa onkin kyseessä amerikkalainen säätiö, joten moraalikin on erilaista. Tapauksessa tosin toimii ihan hyvin tunnettu viisaus siitä, että ei se ole sen vika, joka myy, vaan sen, joka ostaa.

Helsingin kaupunki siis tilasi moisen selvityksen ja nyt ankarasti pohtii, jos nyt sitten vielä ne loputkin rahat antaisi taitavalle kauppiaalle ja rakentaisiko vau-pömpelin Katajanokalle. Selvitys maksoi 2,5 milj dollaria ilman veroja (PDF). Selvitys on ihan kiva esittely vähän siitä ja tästä, mutta synnyttää yhä enemmän uusia kysymyksiä hankkeen tiimoilta sekä kritiikkiä. Selityksestä maksettu hinta ei ole oikein missään suhteessa sen laatuun ja sen perusteella ei pidä vaatia ainakaan pikaisia päätöksiä.

Hassuin selitys koko hankkeelle on saatu hankkeeseen ilmeisen ihastuneelta kaupungin asiasta vastaavalta eli kaupungin taidemuseon johtajalta Janne Gallen-Kallela-Siréniltä:

"Sitä olen ajatellut, että meillä on takanamme 500 vuotta takana niin sanottua Gutenbergin galaksia. Galaksia, jossa painettu sana, kirjoitettu sana, on ollut hegemoninen vallan väline ja me nyt seisomme visuaalisen vuosisadan kynnyksellä. Ja tämä vanha Gutenbergin galaksi horjuu ikäänkuin takanamme ja jalkojemme alla. Ja kun me astumme tähän visuaaliseen maailmaan, meillä täytyy olla niitä lukutaitoja, jotka ovat mahdollistaneet meille elämän tässä Gutenbergin galaksissa.

Ja tällä visuaalisen lukutaidon kentällä ja kaikilla, sanotaanko ympäröivillä kentillä, tarvitaan huipputoimijoita, laitoksia, instituutioita, museoita, taitelijoita, jotka ikäänkuin voivat ottaa tämän keskiön tällaisessa uudenlaisessa maailmassa, jonka me tiedämme olevan ympärillä, mutta jota emme aina välttämättä osaa ikäänkuin artikuloida todellisuutena."

Ehkä tällainen teksti sopii jonnekin visioiviin ja intoa puhkuviin TEDx-tilaisuuksiin, mutta aikuisten oikeasti, ei tällaisella höpönlöpöllä pidä antaa käytännössä yli 200 miljoonaa veronmaksajien rahoja tyhjän gallerian toteuttamiseksi.

Koko hanke on vähän sellainen, että ei sitä voi katsella tuntematta jonkinlaista sääliä ja myötähäpeää koko prosessia ja sitä käsittelemään joutuvia poliitikkoja kohtaan.

Koska nyt kuitenkin tämä Gutenbergin galaksi on romahtamassa jalkoihimme - vai miten se nyt menikään - niin taidanpa tehdä tästä blogista visuaalista lukutaitoa vaativan kuvablogin.

Katsellaan nyt sitten...

Keikkataukoa pukkaa

2011-09-02T23:05:00.001+03:00

Tässä blogissa on nyt pidetty kirjoitustaukoa se verran, että on aiheellistakin todeta, ettei mitään ole Vaiheiselle tapahtunut. ("Ei mitään" on muutenkin hyvä filosofinen periaate, mikä ohimennen todettakoon.)

On pidetty taukoa, koska oikeastaan suurin osa teeseistä on sanottu jo jonkun kerran. Maailmassa ei ole oikeasti monikaan asia viimeisen reilut kvartaalin aikana muuttunut.

Katsotaanpa hetki:

Ilmastonmuutoksen hillintä: ei oikeita tapahtumia. Tilanne pahenee jatkuvasti.
Ydinvoima: vastarinta ei näytä tehoavan. Vaikka Fukushiman ongelma vihdoin on paljastanut itseään ikävällä tavalla ja Suomessa ajetaan alas uusien ydinvoimaloiden perusteena käytettävää teollisuutta, ei sillä näytä olevan mitään merkitystä minkään kanssa. They don't care, why we?
Öljy? Sen saatavilla oleva määrä on hiljalleen hiipumassa, vaikka kysyntä kasvaa koko ajan. Se, että onhan sitä maailmassa olemassa (mutta erittäin kalliissa ja aroissa paikoissa) ei kelpaa miksikään selitykseksi.
Elämäntapamme, joka tuhlaa ja kuluttaa? Ei mitään muutoksia. Vain kulutuksen kasvua. Ja lisää kasvua, koska pankki- & talousjärjestelmä on ryssinyt valuuttamme ja muun taloutemme globaalisti. (Tämä ei tule muuttumaan ennen kuin järjestelmä muuttuu ja kun se tajutaan, on todennäköisesti aivan liian myöhäistä)

Mutta kesän yli on tehtävä pari positiivistakin havaintoa.

Ihmiset näyttävät suhtautuvan ilmastonmuutokseen ilmiönä kuten se olisi olemassa. Tietoisuus näyttää hiljalleen leviävän ja vieläpä niin, että sen ymmärretään olevan totta.

Pitkä juna käytöksen kehittymiseen jatkaa matkaansa ja hiljalleen päästään pikajunavaunuihin - niihin sinisiin, tiedättehän - joskin intercityyn on vielä matkaa.

Oikeasti on niin, että yhä enenevä määrä ihmisistä on oikeasti huolissaan siitä mihin tämä kaikki kulutus johtaa ja on valmis tekemään sille jotain.

Politiikalta ja poliitikoilta vaaditaan nyt vain rohkeutta kohdata tämä valmius, ei vain vaatia pelkkää kasvua ja lisää kulutuksen kasvua. Se ei ole enää ede keskipitkässä katsannossa mahdollista, me tukehdumme omaan kasvuumme, jos niin menetellään.

Niin. Sitten on vielä yksi ilmiö eli tämä jytky, joka tosiasiassa on pelkkä tuhnu (kansalaiset: te äänestitte tuhnua, en minä). Yhteiskunnallisesti se ei ole kyennyt yhtään mihinkään eikä ratkaisemaan uhoamiaan ongelmia. Persussuomalaisten touhuissa on kyse projektista, joka joko a) pyrkii populismin hämäämään vallankäyttöön (jonka esimerkiksi kelpaa Gaddafin Libya) tai b) uskoo kirkkkain silmin itselleen vakuuttamaan totuuteen (vrt. Nokia Missio), joka kuitenkaan ei vaan ole totta (vaikka sen vakuutetaan olevan totta, ihan totta).

Todennäköisintä on se, että molemmat väittämät ovat totta, mutta sillä ei ole enää merkitystä, koska protesti joutuu nyt vastakkain eurokriisin todellisten kasvojen eteen; työttömyys vs. persujen idealismi. Miten kannattaa valita? Joissain tapauksissa vaihtoehdoilla ei tule olemaan mitään merkitystä, sorry. Päälinjassa kuitenkin on niin, että persupopulismi ei luo yhtään mitään, muilla - aatemaailmaan katsomatta - on edes pyrkimys siihen.

Maailmasta ei kvartaalissa ole tullut muuta kuin entistä huonompi paikka. Eikä tämä tule muuttumaan ennen kuin me - minä ja sinä - tajuamme sen. Se sisältää - todennäköisesti, jos ymmärrät suomea - sen, että SINUN kulutuksesi on ainakin 50 % liian suuri. Juuri niin. SINUN! 50 % LIIAN SUURI.

Niin, eipä yhdysvaltalaisilla näytä olevan tarvetta koko asian pohdintaan, mutta jos ollaan rehellisiä, niin ei meillä euroopassakaan. Ei Suomessa eikä tuhnutorpassa.

Miksi siis edes yrittää kirjoittaa tästä joka viikko?

Uusia energiastrategioita ja vanhojen kuolemia

2011-04-13T23:58:00.000+03:00

Pari energiauutista on syytä noteerata.

Tekniikka & Talous kirjoittaa:

"20–30 vuoden aikajänteellä syntyy uusi hajautettu struktuuri, joka perustuu kokonaan uusiutuviin energioihin, omalta alueelta peräisin oleviin resursseihin ja täydelliseen energiaomavaraisuuteen", kehittämispäällikkö Pekka Peura ja projektipäällikkö Timo Hyttinen väittävät.

Jutussa kuvataan sitä strategista vaihtoehtoa, joka on mahdollinen, kansantaloudelle hyödyllinen eikä tarvitse ydinvoimaa. Tässä on niitä elementtejä, joita suomalaisessa ydinsokeassa energiakeskustelussa ei edes ole haluttu harkita.

YLE Uutiset kirjoittaa ranskalaisten ydinvoimatuskasta:

Ranskassa ydinvoima on kuin uskonto, jota ei oikein sovi kyseenalaistaa.

Suomessakaan päättäjät eivät ole juurikaan kyseenalaistaneet ydinvoimaan perustuvaa ideologiaansa, vaan katsoneet käytännössä läpi sormien sitä, että asiaan liittyviä päätöksiä tehdään esteellisyyden vallitessa ja intressiryhmien on annettu huseerata ydinvoimapäätösten tuottamisessa demokraattista luottamusta nauttiville valtioelimille.

Samassa jutussa haastateltu Ranskan ydinvoimalatyömaita 80-luvulla johtanut, yliopisto-opettajana toiminut ja 2000-luvun alkuun asti Euroopan komission energianeuvonantoryhmää johtanut Lionel Taccoen toteaa Olkiluotoon rakenteilla olevasta EPR-reaktorista:

TVO:n olisi pitänyt olla hyvin epäilevä neljän vuoden aikataulun suhteen. Se ei ole mahdollista. Prototyyppiä ei voi tehdä neljässä vuodessa.

Siis prototyyppiä. Ei mitään valmista, vaan prototyyppi. Niin TVO on pistänyt meidät suomalaiset monella akselilla ranskalaisen ydinvoimauskonnon koekaniineiksi.

Kansan kärttyisyys

2011-04-02T23:29:00.001+03:00

Perussuomalaisten Timo Soini näyttää omineen kansan itselleen kysymättä kansalta asiaa. Soinin ylimielisyys nousee päivä päivältä enemmän esiin.

Nyt ongelmaksi on jälleen muodostunut aika parrasvaloissa eli puheaika vaalitentissä. Ilta=Sanomat mittasivat neljän suuren puolueen puheenjohtajien puheenvuorojen pituuksia ja Soini jäi hännille.

Soinin selitys on taas 'joku muu'-osastolla:"Yritin vain pitää puoleni, siksi puutuin tähän puheaikaan. Kansa on tässä kärttyistä. Äskenkin torilla tuli mummo sanomaan, että eivät ne anna sun puhua".

Puppua.

Ensinnäkin. Tuollaisissa ryhmäkeskusteluissa puheajan saavat (ei niitä kellolla jaeta) johtajatyypit ja ne, joilla on sanottavaa. Soinilla ei ole kumpaakaan.

Toiseksi. 'Mummo torilla' ei ole kansa. Eikä Soinilla ole menetelmää mitata kansan kärttyisyyttä.

Kolmanneksi. Millä oikeudella Soini luulee kansan olevan jotenkin erityisesti sitä mieltä, että hänelle pitäisi antaa jotain erityisiä oikeuksia tai että hänellä olisi jokin erityinen
Koko urputus on turhaa ja vielä turhempaa on se, että lehdet sitä julistavat.

Libya ja suomalaiset Hornetit

2011-04-01T18:50:00.001+03:00

IS pyörittelee Libyan kysymystä ja sitä, että Suomi ei lähetä sinne koneitaan partioimaan, mutta Ruotsi lähettää. Syyksi lehti arvelee tuloss olevat vaalit.

Vaalit tai ei, niin näyttää siltä, että medialtakin on mopo karkuteillä. Siinä missä Nato-mailla on sekä tukikohdillasia lentueita ja lentotukialuksia alueella, Suomen pitäisi lähettää noin 2 Hornetia?

Sen lisäksi, että Libyan kuvio on saanut myös intressejä sisältäviä elementtejä, suomalainen osallistuminen voi ihan hyvin keskittyä enemmä rakentamiseen ja rauhan tukemiseen kuin näennäiseen osallistumiseen parilla lentokoneella.

IS:n kommentti 'sotikoon Ruotsi, kun Suomi ei vaaleilta jouda' on pölhöpopulismia.

Fukushima - välijohtopäätöksiä

2011-03-16T23:07:00.001+02:00

Fukushima I:n ydinvoimalaonnettomuus on pitänyt maanjäristyksestä ja tsunamista kärsivää Japania pihdeissään viime päivät. Onnettomuuden lopulliset seuraukset ja johtopäätökset ovat vielä hämärän peitossa.

Ydinvoimala-alueella on poikkeuksellisen vaikeat olosuhteet ja uhkakuvat ovat edelleen ikävät. Ja niin ne tulevat jatkumaan vielä hyvän aikaa eli tilanne ei ole ohi, vaikka infrastruktuuria saadaan pystyyn, toimenpiteitä saadaan tehostettua ja ylikuumenneita reaktoreita saadaan jäähdytettyä. Toveissa on kuitenkin se, että tilanne saadaan hallintaan, mitä se ei nyt ole.

Kysymys ei ole siitä, etteikö kyse olisi katastrofista, vaan miten suuresta katastrofista puhumme.

Itse reaktoreiden painekammiot ovat mitä ilmeisimmin säilyneet toistaiseksi ehjinä. Kolmen reaktorin ytimet ovat ainakin osin sulaneet ylikuumenemisen seurauksena. Uhkaavin tilanne on 3-reaktorissa, sillä siihen on ladattu viime vuoden lopulla ydinaseista peräisin olevaa plutoniumia eli MOX-polttoainetta. Ainakin yhden reaktorin suojarakennus ilmeisesti vuotaa.

Kokonaisuutta ajatellen huolestuttavin asia on se, että reaktoreiden suojarakennusten ulkopuolella on käytetyn polttoaineen varastoja, joita niitäkin pitäisi pystyä jäähdyttämään. Siitä ei ole suojannut tapahtuneilta kolmelta vetyräjähdykseltä juuri mikään ja osa näistä polttoaineista on päässyt sulamaan.

Fukushimassa on siis todellinen mahdollisuus siihen, että biosfääriin pääsee plutoniumin kaltaisia tappavia korkea-aktiivisia aineita. Voi vain toivoa, että näin ei pääse tapahtumaan. Katastrofaalisin tapahtumasarja lennättäisi näitä aineita yläilmakehään ja levittäisi ne Tshernobylin tapaan laajalle alueelle.

Tilanteen epätoivoisuutta kuvaa se, että reaktoreiden jäähdytystä yritetään helikoptereilla, vesitykeillä ja paloautoilla. Jo se, että jäähdytystä on toteutettu 4 reaktorissa merivedellä on jo nyt johtanut siihen, että nämä reaktorit ovat olleet siitä hetkestä lähtien käytännössä vaikeasta käsiteltävää ydinjätettä ilman, että noista laitoksista enää saa tuotantolaitosta. Jo pelkästään se maksa miljardeja euroja.

Se on hyvin spekulatiivista, mutta tuo merivedellä jäähdyttäminen voi myöhemmässä tarkastelussa myös osoittautua virheeksi tai se saattaa olla se tekijä, joka pelasti pahemmilta vahingoilta pelastustöiden alkuvaiheessa ja antoi näin aikaa. Tai se voi olla kokonaan ratkaiseva tekijä. Kukaan ei oikeasti tiedä, koska kukaan ei tätä ollut aikaisemmin kokeillut.

Ja niin edelleen. Inhimillisiltä ongelmilta on tähän asti säästänyt se, että evakuoinnit alueelta on tehty ajoissa ja sitäkin enemmän se, että tuuli on puhaltanut merelle eikä mantereelle päin. Mitatut säteilyarvot ovat ilmeisesti hetkittäin ylittäneet 1 Sv/h rajan, jota voidaan pitää jo vaarallisena. Henkilökunta on vedetty pois pelastustoimista. Asiaan lisämausteensa tuo se, että tiettävästi osa mittauspisteistä on poissa pelistä ja säteilyarvoja saadaan tätä kirjoitettaessa mitattua 1,5 kilometrin päästä.

Kyse on siis painajaisesta, jota ei olisi koskaan pitänyt tapahtua. Se on myös painajainen maassa, jossa ydinenergian käytön pitäisi olla hallittua, infrastruktuuri on ollut kunnossa ja yhteiskunnalliset olot ovat olleet vakaat. Länsimainen mallimaa ja maailman kolmanneksi suurin talous eikä mikään kehitysmaa tai Tshernobylin kaltainen kokeilu.

Varmuusjärjestelmien piti olla kunnossa, vaan eivät olleet, vaikka maa sijaitsee maanjäristysalueella ja missä tsunamien ei pitäisi olla mikään ongelma, joka ei vaan tule mieleen. Ei ainakaan Thaimaan tsunamin jälkeen.

Voi olla, että maanjäristysongelmaan ei teknisesti ole varauduttu riittävästi, mutta se ei lopultakaan ole ongelman varsinainen syy.

Näin siksi, että kaikista mahdollisista tai mahdottomista varmuusjärjestelmistä ja varautumissuunnitelmista huolimatta ydinvoima on aina - ihan aina - harkittu riski. Se on riski, jonka todennäköisyys voi olla pieni, mutta riskin toteutumisen vakavuus hyvin suuri ja se taas pitää riskin korkeana. Aina.

Kokemus muuten näyttää sanovan, että noin 1 % ydinvoimaloista päättää päivänsä onnettomuuden seurauksena. Se on tällaisissa laitoksissa huikea lukema. Tähän päästään siitä tosiasiasta, että maailmassa on lähes 500 ydinvoimalaa ja vakavia onnettomuuksia (INES 4 tai suurempi) tunnetaan vuoden 1970 jälkeen tapahtuneet 5 kappaletta. sillä, että teknisesti lasketaan häikäisevän pieni riski ydinvoimaonnettomuudelle ei näyttäisi olevan vastinetta reaalimaailmassa.

Idea siitä, että tällaista ei voi tapahtua uusien laitosten kohdalla eikä ainakaan Suomessa, on täyttä harhaa. Uusien ydinvoimaloiden turvajärjestelyt ovat monimutkaisia ja ne ovat ensimmäistä kertaa digitalisoituja, mikä tuo täysin uusia elementtejä todelliseen turvallisuuteen. Mitä monimutkaisempia koneita ja järjestelmiä luodaan sitä vaikeammaksi niiden hallita yleensä menee ja virhetilanteiden selvittämisestä tulee hankalampaa.

Ydinsaasteiden kaltaiset turvallisuusongelmat ovat luonteeltaan analogisia eivätkä ne noudata komentorivikehotteita. Kuuma ydinjäte ei sammu itsekseen eikä klikkaamalla sammuta-nappulaa siten, että sitten kaikki voivat lähteä kotiin.

Syvällisin ongelma on koko ydinvoiman konseptissa. Siinä yritetään hallita ihmisen mittakaavassa liian suuria luonnonvoimia rajallisin keinoin.

Fukushiman ongelma tuo eteemme konkreettisesti sen miksi ydinvoima on strategisesti huono idea. Maanjäristyksen, tsunamin ja ydinvoimaonnettomuuksien jäljiltä Japanissa vallitsee säännöstelyyn johtanut sähköpula ja ydinvoimaonnettomuus on sitonut runsaasti resursseja ja henkilökuntaa, jota varmasti olisi tarvittu muissa pelastustoimissa. Se aiheuttaa vain lisää tuskaa sen lisäksi, että suorat vaikutukset evakuointien ja muiden toimien vuoksi koskettavat kokoluokassa satoja tuhansia ihmisiä.

Kriisi Fukushimassa jatkuu ja toivon mukaan se saadaan hiljalleen hallintaan. Korjaustyöt tulevat kestämään jo nykytapahtumien jäljiltä vuosia. Hintaa lasketaan toistaiseksi pääasiassa materiassa, mutta henkilövahingoilta ei voitane välttyä.

Onnettomuus nostaa esiin ydinvoiman tekniset ja turvallisuusongelmat, mutta myös siihen kietoutuvat selvän moraaliset asiat.

Napajäätiköt sulavat odotettua nopeammin

2011-03-11T07:26:00.000+02:00

Yle uutiset kertoo BBC:n jutusta:

"Napajäätiköiden sulaminen on nopeutunut Grönlannissa ja Etelämantereella 20 vuoden aikana. Tuore tutkimus osoittaa, että jään sulaminen pelkästään näillä alueilla on pian suurin syy merenpinnan nousuun."

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n arviot vuodelta 2007 näyttävät olevan alakantissa.

Maapallolta on kuluvan vuosisadan aikana katoamassa kokonaisia valtioita ja silti asian edessä käytännössä vain ihmetellään. Voivottelu lyhyen aikavälin taloudellisista menetyksistä on turhaa, koska tarvittava muutos on paljon syvällisempi kuin nyt edes ymmärretään ja muutos on vasta alussa.

"Sä et tainnut ymmärtää"

2011-03-08T21:12:00.003+02:00

Se ei ole uutinen, että Perussuomalaiset ovat kärähtäneet vaalirahatöpeksimisestä siinä missä muutkin puolueet. Se taas on uutinen, että aiheesta puheenjohtaja Timo Soinilta ei irtoa valaisevaa sutkautusta, vaan sangen ylimielinen lausunto, jolla ei selvitetä tai perustella yhtään mitään. Päinvastoin, paetaan kollegan selän taakse ja syytetään asiasta kysynyttä toimittajaa ymmärtämättömyydestä.

Kyse on Raimo Vistbackan avustajarahojen junailusta puolueen Etelä-Pohjanmaan piirin vaalikuluihin. Asiasta kertoo päivän Iltalehti.

Kyseessä ei ole ihan mitätön summa, sillä piiri on saanut avustajarahoja vuosina 2005-2009 yhteensä 54423 euroa ja vaalikuluja on ollut 38805 euroa. Avustajarahat ovat olleet piirin ylivoimaisesti suurin tulonlähde.
Lakeja tuskin on rikottu, mutta niin ei ole kaikissa muissakaan moraalittomissa vaalirahatapauksissa ole tapahtunut.

Perussuomalaiset ovat käyttäneet vastoin sääntöjä veronmaksajien rahoja omaan kampanjointiinsa.
Soinin ylimielisyys hänen vastatessaan toimittajan kysymykseen 'sä et tainnut ymmärtää...'-tyylillä kertoo vain siitä, että Perussuomalaisten selkäranka on tehty samasta muovista kuin kaikkien muidenkin puolueiden.

Moraalista ei ole tälle joukolle kilpailuvaltiksi.

Perussuomalaisten vaaliohjelma; löysää heittelyä

2011-02-28T23:04:00.001+02:00

Jos joku oikeasti varteenotettava poliittinen voima kirjoittaisi vaaliohjelmassaan, että "kansojansa sortavat gebardihatut kiittävät, kun hyväuskoiset kukkahatut Suomesta lähettävät heille rahaa ja näin mahdollistavat diktaattoreille oman kansansa sortamisen", suomalainen media kiljuisi suoraa huutoa ties minkä oikeuden perään ja siinä sivussa vaatisivat edes jonkinlaista kuluttajansuojaa äänestäjille.

Mutta näin ei tapahdu, kun muoti-ilmiöksi kehitetty Perussuomalaiset-puolue esittää vaaliohjelmansa (PDF), joka muutenkin on puolillaan varsin alkeellisia asiavirheitä (lapsilisät on jo sidottu indeksiin, Suomi ei yksin päätä omasta EU-jäsenmaksustaan, yliopisto-opiskelijoille ei ole suunniteltu pakollista vaihto-opiskelujaksoa ulkomailla jne.) tai muuten vaan kummallisia ideoita kuten sen, että "Valtion myöntämiä kulttuuritukirahoja on ohjattava siten, että ne vahvistavat suomalaista identiteettiä. Tekotaiteelliset postmodernit kokeilut sen sijaan olisi syytä jättää taloudellisesti yksittäisten henkilöiden ja markkinoiden vastuulle."

Anekdootti ehkä, mutta aina kun poliittiset puolueet ovat ryhtyneet määrittelemään sitä mikä on oikeaa taidetta tai hyvää kulttuuria, on menty täyttä vauhtia ojasta allikkoon sekä politiikassa että kulttuurissa.

Media näyttää suhtautuvan Perussuomalaisiin kuten johonkin komediatähteen, sellaisesta aidon kritiikin sanominen olisi jotenkin julmaa. Nyt kun Perussuomalaisten gallupkannatus on kasvanut pienpuoluieden marginaaliprosenteista neljänneksi suurimman puolueen lukemiin, olisi kohtelun myös syytä olla samaa tasoa. Nythän hallituspuolueiden parin sadan euron kuitti saa iltapäivälehdet repimään otsikoita koko sivun leveydeltä.

Ajatelkaa mitä olisi tapahtunut, jos joku hallituspuolueista tai keskeisistä oppositiopuolueista olisi kopioinut jonkun järjestön ohjelman lähes sellaisenaan? Suunnatonta kohua ja sormella osoittelua. Mitä tapahtui Perussuomalaisille? Media ohitti koko ongelman lähinnä sillä, että "pojat ovat poikia", vaikka puheenjohtaja Soini käytännössä syyllistyi median edessä valehteluun. Muistettakoon, että julkisesta valehtelusta on Suomessa eräskin pääministeri saanut potkut eikä aihe nyt tosiasiallisesti juuri kummempi tainnut olla.

Yksi ongelma on se, että ohjelma ei kerro, miten kaikki se populistinen hyvä, jota ohjelma löysin sanankääntein lupailee, oikeasti rahoitetettaisiin.

Sillä, että postmoderni taide jätetään rahoittamatta, ei rahoiteta oikeasti käytännössä yhtään mitään muuta, sen verran minimalistisesta summasta on kyse. Käytännössä sama asia koskee osaa yritystukien leikkauksia tai mainittua EU-jäsenmaksujen leikkauksia, niiden kokonaisvaikutus jäisi selvästi pienemmäksi kuin pelkän leikkauksen oletettu hyöty. Maahanmuuton tai pakkoruotsin kustannukset ovat fiskaalisesti sen verran vähäisiä, etteivät ne heilauttele budjettia juurikaan sinne eikä tänne todellisten haasteiden edessä.

Ilmasto- ja ympäristöpoliittisesti Perussuomalaiset tarjoilevat aiemmin kuvattua toimimatonta ja käytännössä tavoitteetonta fraseologiaa. Asiaa perustellaan elinkeinopoliittisesti jättämällä tästäkin, kuten esimerkiksi taloudesta, kaikki dynaamiset vaikutukset arvioimatta.

Ohjelma tarjoilee samalla vadilla sisäänpäin kääntymistä ja eristäytymistä, mutta kertoo luovuudessa olevan vahvuuden. Kuten tunnettua, luovuus ei vahvistu ainakaan umpiossa, vaan vaatii ympärilleen erilaisia kulttuurisia virtauksia ja vuorovaikutteisuutta. Samaan tosiasiassa ristiriitaisten vaatimusten laariin menee ohjelman koulutuspoliittinen osuus siinä, että vaaditaan korkeakouluopintojen järjestämistä siten, että "pääosassa aineista alemmasta korkeakoulututkinnosta eli kandidaatintutkinnosta tulisi tehdä yliopistoissa perustutkinto nykyisen maisteritutkinnon sijaan, sillä Suomessa on nostettava opiskelun laatua eikä keskityttävä sen määrään".

Ja niin edelleen. Perussuomalaisten vaaliohjelmaan olisi syytä soveltaa sen itsensä väittämää:"Epäselvät poliittiset järjestelmät ovat omiaan ruokkimaan harvainvaltaa ja byrokratiaa". Sen verran epäselvää, ristiriitaista ja pintapuolista ohjelmahimmeliä tämä ohjelma on, että äänestäjän olisi syytä vaatia sen kohdalla edes jonkinlaista kuluttajansuojaa.

Median olisi jo vihdoin syytä lopettaa harjoittamansa teinipoikien pään silittely ja paapominen. Eiköhän tämä kymmeniä vuosia vanha poliittinen liike ole jo ihan aikuinen ja ansaitsee sen mukaisen kohtelun.

PS: Paradoksaalista kyllä, mutta Perussuomalaiset näyttävät ohjelmassaan ratsastavan 1950-luvun lopulla perustetun Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) fraseologialla samalla kun se syyttää kaikkia muita "vanhoiksi puolueiksi". Sekin käytännössä nk. mediatemppua kaikki tyynni.

Suomen parhaat verkkosivut, ei näin

2011-02-23T23:02:00.000+02:00

Lakimies on lähestynyt joukkoa bloggaajia ja vaatinut Nova Trotters Oy:tä, Websiterace Oy:tä ja Suomen Parhaat Verkkosivut -kilpailua koskevia postauksia poistettavaksi verkosta. Syy lakimiehen mukaan on siinä, että yhtiöissä koetaan eräät kirjoitukset "valheellisiksi ja herjaaviksi".

Kuvio liittyy jo aiempina vuosina kritisoituun verkkosivukilpailuun, joka on tulkittu lähinnä rahastukseksi. Nyt kilpailua järjestävän firman omistajiin kuuluva lakimies vaatii bloggaajia poistamaan verkosta esimerkiksi vuonna 2007 tai 2009 julkaistuja kirjoituksia.

Ei toimi. Näin ei sitä maineenhallintaa hoideta, ei edes silloin jos se maine on heikoissa kantimissa. Julkisuutta tällaisilla uhkauksilla varmasti saa, mutta tasan päinvastaisessa mielessä mitä vaatimuksissa on esitetty.

Toinen asia on se, että jos joku teksti on kirjoitettu vaikkapa vuonna 2007 (jolloin mainittua kilpailua järjesti yritys, joka on tiettävästi sittemmin mennyt konkurssiin), on se jo arkistoitunut internetissä sen verran moneen paikkaan, että se teksti ei verkosta enää lähde vetämälläkään. Eli saahan sitä vaatia, mutta se ei edes teknisesti auta.

Tällainen vaatiminen, joka perustuu johonkin yrityksen oletettuun kunniaan, vähintäänkin sivuaa sitä, että sananvapaus antaa myös oikeuksia mielipiteiden esittämiseen. Myös yritysten tekemistä julkisista asioista.

Parempaan lopputulokseen tällaisten kilpailujen järjestäjät pääsisivät, jos pistäisivät tuotteensa kuntoon ja asianmukaisesti kommunikoisivat yhteisön kanssa siitä.

Oman hämmästyksen aiheensa on se, että tästä nk. Streisandin ilmiöstä ei näköjään ole tietoyhteiskunnassa opittu mitään, vaikka Suomessakin on aiheesta taitettu suureen ääneen peistä Lehtovaara-tapauksen kohdalla.

Olisikohan näissä tapauksissa myös hieman sellaista ilmaa, että yhteisömme juridikalisoituminen on edennyt jo niin pitkälle, että pelkästä mieliharmista halutaan ryhtyä riitelemään juristien välityksellä ihan vaan siksi, että sitä omaa ongelmaa ei nähdä. Eli sitä, että omassa tekemisessä on tullut tehtyä jotakin, minkä olisi voinut jättää väliinkin tai ainakin laadunvalvonta on päässyt pettämään?

Mitä sitten itse kilpailuun tulee, todetaan tässä blogissa vain se, että missikilpailutkin saisivat mennä omia matkojaan. Jos tässä todetaan, että missikisat ovat omiaan aliarvioimaan katsojiensa arvostelukykyä ja eritoten esineellistämään naisia (mikä on ongelma tasa-arvon näkökulmasta), tuskinpa kukaan missikeisari/keisaritar ryhtyy heiluttelemaan uhkauskirjeitä missään. Vai?

Niin. Vaiheinen ei mitään tuollaisia kirjeitä ole saanut, eikä liene moisesta kilpailusta aiemmin kirjoittanutkaan. Jos kerran noita kirjoituksia vaaditaan poistettavaksi, niin kenties loogisuuden nimissä myös linkkejä niihin pitäisi sitten vaatia katkottavaksi?

Linkit lähteisiin:

Talouskasvu vaatii talouden rakenneuudistuksen

2011-02-21T16:12:00.001+02:00

Yle kertoo, että YK:n ympäristöohjelma UNEP:n raportissa todetaan se tosiasia, että talouskasvu ei ole enää mahdollista ilman merkittävää maailmanlaajuista talouden rakennemuutosta. Maailmantalouden vihertäminen
vaatii uutisen mukaan noin tuhannen miljardin euron vuosisatsauksen. Strategia lupaa kuitenkin jopa nykyistä nopeampaa kasvua, mutta samalla se puolittaisi luonnon kuormituksen.

Uutinen kertoo, että luonnon kestokyvyn rajat ovat tulleet näkyviin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana.Samaan aikaan yhteiskunnat tukevat esimerkiksi EU:n tapaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Samaan aikaan ruoan hinta on noussut eräiden arvoiden mukaan vaaralliselle tasolle. Se on yhteydessä siihen, että ihmiskunta on esimerkiksi liikakalastanut maailman meriä jo pitempään.

Maailmantalouden rakenteiden uudistaminen kestävälle tasolle ei ole helppoa ja vaatisi poliittista tahtoa. Suomessa on tulossa vaalit ja miten nämä elämän ja kuoleman teemat näkyvät vaalidebatissa?

Ei juuri mitenkään. Puolueet pohtivat pikemminkin sitä, miten talouden kautta kulutukseen jaettavaa voitaisiin lisätä vanhojen rakenteiden perustalta.

Ympäristöjärjestö WWF Suomi on sen sijaan laatinut ehdotuksensa tulevaa hallitusohjelmaa varten. Siinä WWF esittää muiden luonnonsuojelujärjestöjen tapaan, että Suomen tavoitteena tulisi olla maailman ensimmäinen hiilineutraali yhteiskunta.

Poliitikoille haasteen pitäisi olla ilmiselvä, mutta toimeen ryhtyminen vaatisi pää ottamisen pois pensaasta.

Päivän sitaatti

2011-02-14T20:49:00.002+02:00

Kalle Isokallio päivän Iltalehdessä:

'Poliitikot uskovat menestyvänsä keksimällä suomalaisesta yhteiskunnasta epäkohtia. Sitten kun ovat mieleisensä uuden epäkohdan löytäneet, lehdistötilaisuus koolle ja julistamaan, että minä ja vain minä osaan korjata keksimäni epäkohdan, jota muut eivät ole huomanneet.'

Niinpä. Milloin vaaleissa oikeasti voisi menestyä siten, että kehuisi aidosti sitä hyvää, mitä yhteiskunnassamme oikeasti on ja vieläpä niin, että antaisi kreditit sille yhteistyölle, jolla ne ovat syntyneet.

Ei, en tarkoita sitä, että jokainen kehuisi omia tekojaan viimeisen 4 vuoden aikana. Keskimäärin niissä ei ole kehumista, oli sitten hallituksessa tai oppositiossa, vaan jotain isompaa, mihin sanan epäkohta vastakohdalla voidaan myös viitata.

Vielä on aikaa pelastaa Wanha Jokela

2011-02-13T22:46:00.002+02:00

Kulttuuriravintola Wanha Jokela on edelleen menossa purkukoneen kauhaan. Tästä on täällä ollut aiemminkin puhetta eikä tilanne ole parantunut mihinkään, vaan edelleenkään ravintolayrittäjän vuokrasopimusta ei ole jatkettu kuluvan vuoden lopun jälkeiselle ajalle.

Kiinteistö kaipaisi remonttia, mutta omistaja eli Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö ei ole asialle halunnut tehdä mitään. Säätiö antaa ilmeisesti kiinteistön hapantua paikalleen, jotta voi sen sitten purkaa ja rakentaa paikalle uuden liikerakennuksen. Säätiö on julkaissut asiasta tiedotteen, jossa se kertoo, että nykyisen tilakapasiteetin peruskorjaaminen ei ole sen mielestä taloudellisessa mielessä kannattavaa.

Joensuun keskustaa on viimeinen vuosikymmen rakennettu raskaalla kädellä ja lopputuloksena on toinen toistaan hajuttomampaa ja mauttomampaa liiketilaa. Muutenkin kaupunki kuuluu niiden keskisuurten kaupunkien joukkoon, jossa ties minkä intressin vuoksi suunnilleen kaikki kulttuurihistoriallisesti arvokas on jyrätty nurin. Tätä on kutsuttu joko kehitykseksi tai nykyään usein keskustan elävöittämiseksi.

Ylipäätänsä keskisuurissa suomalaisissa kaupungeissa on käynyt rankka kato vanhan arkkitehtuurin tai miljöiden kohdalla. Se on myös häpeällistä.

Kun vaikkapa Eurooppaa kiertää, niin huomaa ettei kaikkea sitä mikä kertoo kaupungin menneisyydestä, ole pistetty maan tasalle, vaan säilytetty ja kunnostettu. Kyse on oman kulttuuriperinnön arvostamisesta ylitse taloudellisen ahneuden. Ilmeisesti meillä Suomessa tämä arvoasetelma on haluttu kääntää nurinniskoin.

Joensuussa halutaan siis nähtävästi muuttaa tämä (linkit Google Mapsin katunäkymiin), joksikin tällaiseksi tai tällaiseksi.

Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön hallituksen varapuheenjohtaja, kauppaneuvos Eino Tenhunen, selittää Karjalaisessa, että "Säätiö ei ole pyrkimässä lopettamaan ravintolan toimintaa. Pyrimme siihen, että tontille aikanaan sijoittuvan uudisrakennuksen sisään voidaan sijoittaa perinteisen ravintolan miljöö". Kerrassaan hölmö idea. Miten se muka toteutettaisiin? Sijoittamalla valokuvia vanhasta jonkun uuden pytingin seinille?

Jäädessään eläkkeelle osuuskauppa PKO:n toimitusjohtajan tehtävistä kesällä 2001 Tenhunen sanoi kaupastaan: "Osuuskauppa ei saa olla ahneiden sijoittajien yhteisö. Jäsenistö ja ympäristö ovat tärkeitä". Miksi hänen varapuheenjohtama kulttuurin edistämissäätiö näyttäytyy nyt tällaisena ahneena sijoittajana? Tenhunen tunnetaan eräänä maakunnan vaikuttajahahmona.

Vielä Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö ei ole tehnyt päätöstä Wanhan Jokelan kiinteistön kohtalosta. Päätöksiä odotellaan vasta esimerkiksi Joensuun yleiskaavan valmistumisen jälkeen ja siihen menee ilmeisesti ainakin pari vuotta.

Sitä odotellessa kuitenkin vielä nykyisin elävä ja nimenomaan yksi nykykarjalaisen kansankulttuurin kohtaamispaikka, jossa ovat yöpyneet niin Tapio Rautavaara, Tauno Palo, Ansa Ikonen, Omar Sarif kuin reipas porukka nuorempaa kulttuuriväkeä, uhkaa päättää päivänsä.

Nyt on päättäjien hiljalleen aika tehdä ratkaisunsa ja suojella jotain arvokasta.

Facebook-ryhmä löytyy otsikolla Pro Wanha Jokela. Ryhmässä on tätä kirjoitettaessa 3824 jäsentä ja itse ravintolassa olevaan adressiin on nimensä kirjoittanut reippaasti yli 2000 ihmistä.

Ylen Suojele minua-ohjelmasarjassa käsiteltiin viime perjantaina myös Wanhaa Jokelaa. Ohjelma on nähtävissä tämän julkaisemisesta vielä 6 päivää Yle Areenalla.

Ja kiitokset Tillmanille ideasta tähän postaukseen.

Vasemmistoliitto - Vaaliohjelma, konkretiaa kaivataan

2011-02-13T19:30:00.001+02:00

Jatketaanpa puolueiden vaaleja varten laatimien ohjelmien ruodintaa kestävän kehityksen ja ilmastokysymysten näkökulmasta. Näin siksi, että niillä pitäisi näissä vaaleissa olla keskeinen merkitys ja vieläpä niin päin, että kulutusta pitäisi saada käännettyä laskuun eikä kasvattaa sitä.

Vuorossa on Vasemmistoliitto, jonka vaaliohjelma on julkistettu jo viime vuoden lokakuussa.

Vasemmistoliitto kertoo ohjelmassaan, että se haluaa yhdessä ihmisten kanssa osoittaa vaihtoehdon nykyiselle politiikalle. Alkuun ohjelma lupailee muutoksia työelämään ja verotukseen.

Ympäristöverotuksen tehtävä on ohjelman mukaan "suojella ympäristöä, ja se pitää toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti". Lisäksi "harmaan talouden nitistäminen sekä veropohjan laajentaminen pääomatuloihin, finanssimarkkinoihin, päästökaupan synnyttämiin ydinvoiman ansiottomiin voittoihin ja haittaveroihin tuovat valtiolle kestävästi tuloja".

Periaatteina nämä ovat kannatettavia, mutta vaativat lihaan luiden ympärille, jotta niistä saa tarkempaa otetta.

Liikenteen kehittämisessä Vasemmistoliitto nojaa julkiseen liikenteeseen:"Julkisesta liikenteestä tulee tehdä haluttu liikkumismuoto ja vaihtoehto yksityisautoilulle laatua ja luotettavuutta lisäämällä, lippujen hintoja alentamalla ja vuorojen määrää kasvattamalla. Tähän suuntaan edetään korottamalla valtion joukkoliikennetukea".

Kestävä kehitys vaatiikin sitä, että sekä vähennetään turhaa liikkumistarvetta että saadaan kansalaiset käyttämään julkisia välineitä sen toteuttamiseksi. Tähän tarvitaan julkista panostusta kuten vähän myöhemmin vadittuun rataverkon kunnossa pitoonkin. Sitä Vasemmistoliitto ei ainakaan tässä yhteydessä vaadi, että yksityisautoilua voidaan ohjata myös verotuksen keinoin tekemällä siitä kalliimpaa.

Ohjelma ottaa periaatteellisella tasolla varsin selkeästi kantaa ilmastokysymyksiin:

"Suomeen on säädettävä vuosittaisiin päästövähennyksiin perustuva sitova ilmastolaki. Markkinamekanismeja, kuten päästökauppaa, ei saa päästää estämään oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa ja synnyttämään eriarvoistavaa talouspolitiikkaa. Samalla, kun EU:n alueella vähennetään päästöjä jyrkästi, on tuettava kehittyviä maita ympäristöystävälliseen tuotantoon ja estettävä hiilitulleilla ongelmien siirtyminen EU:n rajojen ulkopuolelle.

Ilmastomuutoksen torjunta ei saa nostaa pienituloisten elinkustannuksia. Jokaisen on osallistuttava ilmastotalkoisiin varojensa mukaan."

Ilmastolaki ei ole uusi idea, mutta on positiivista, että puolueet ottavat siihen selvästi kantaa. Sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, myös osana talouspolitiikkaa, huolehtiminen on myös tärkeää tässä seuraavien vuosikymmenten suurprojektissa. Ohjelmassa todetaan myös selkeästi, että "ydinvoimaa ei tule rakentaa lisää".

Vaaliohjelmille kenties tyypilliseen tapaan, tässä asiakirjassa ei oteta kantaa siihen mitä tuo mainittu päästöjen jyrkkä vähentäminen on tai mikä on päästövähennysten yleinen tavoite johon puolue olisi valmis sitoutumaan. Mitään estettä puolueilla ei kaiketikaan olisi tällaisten konkreettisempien vaatimusten esittämiselle?

Tosin, jos haluaa olla tarkkasilmäinen, niin tuo ilmastolakivaatimus tarkoittaa sitä, että lain tasolla säädettäisiin vähintään 40 % kotimaiset vähennykset vuoteen 2020 mennessä ja 95 % vuoteen 2050 mennessä (verrattuna vuoden 1990 tasoon).

Ilmeisesti Vasemmistoliitto on valmis sitoutumaan näihin tavoitteisiin, joten olisi sen nyt suoraankin voinut tuossa ohjelmassa sanoa. Kyseessä olisi sen verran suuri muutos nykyiseen menoon, että ihan kaikkea muuta ohjelmassa vaadittua ei välttämättä enää voitaisikaan vaatia, jos tuo otettaisiin talouden ja tuotannon ohjelnuoraksi, kuten pitäisi.

Ilmastoasioihin palataan myös asumisen kohdalla:"Asumisen hiilidioksidipäästöt tuottavat kolmanneksen päästöistä. Valtion on tuettava ympäristöystävällistä korjaus- ja uudisrakentamista. Asumisneuvonta on säädettävä laissa kuntien tehtäväksi ja rahoitettava valtion varoin."

Tämä vaatimus on ihan kelvollinen.

Yhteenvetona voisi tästä ohjelmasta sanoa, että se esittelee varsin periaatteellisia keinoja ilman konkretiaa. Ilmasto ja ympäristöasiat on lokeroitu niille perinteisesti kuuluville paikoilleen ja jätetty ne esimerkiksi sivistysosasta kokonaan pois, vaikka siellä esimerkiksi vaaditaan yhteiskuntaopin painotusta kouluissamme.

Jos kerran asumisen ja liikenteen päästöihin otetaan kantaa, olisi ohjelmassa ottaa kantaa myös maatalouden päästöihin. Ne ovat myös varsin merkityksellisiä.

Ilmastolain säätämiseen sitoutuminen on ohjelman kenties tärkein yksittäinen asia.

Se mikä jää tästä ohjelmasta epäselväksi on se, miten Vasemmistoliitto ylipäätänsä suhtautuu kulutukseen ja sen lisäämiseen tai vaähentämiseen. Se kytkeytyy tiiviisti noiden erilaisten tuki- ja aluepoliittisten vaatimusten kylkeen.

Vaaliohjelmat ovat näköjään enemmän tai vähemmän ympäripyöreitä. Tässä ohjelmassa on muutamia euromääräisiä vaatimuksia, kuten perusturvan tason nostamisen kohdalla. Miksi ei sitten noita ilmastoasioita olisi voinut viedä tarkemmalle tasolle.

Lisää kulutusta ja roolimalleja, lapsille?

2011-02-12T11:09:00.000+02:00

Kustannustalo Aller kertoo tuovansa Suomeen Tanskassa menestyneen alaikäisille tytöille suunnatun muotilehtikonseptin Suomeen. Yhtiön mukaan 12-17 tai hieman nuoremmille suunnattu lehti keskittyy muotiin, mutta julkaisee myös muotipaperinukkeja, askarteluohjeita ja lehden sivulla seikkailevat mangamaiset tyttöhahmot.

Kun kohderymänä ovat esimerkiksi 12-vuotiaat lapset, niin kaikenlaisen mainonnan kanssa on syytä olla enemmän kuin tarkkana. Varsinkin silloin, kun sekoitetaan keskenään leikki (paperinuket sun muu) ja suoraan kaupallisiin roolimalleihin sekä kulutuskäyttäytymiseen liittyvä viestintä ja toiminta kuten muoti. Miksi 12- tai edes 15-vuotiaan pitäisi saada muotimainontaa tai edes olla kiinnostunut koko asiasta?

Miksi ihmeessä lapsille pitäisi syöttää jotain tiettyjä kulutusmalleja? Eikö pikemminkin pitäisi pyrkiä vahvistamaan vastuullisen kuluttamisen maailmankuvaa? Ilmiönä muoti sopii varsin huonosti tähän.

Lehdillä ei ole aikuistenkaan kanssa ihan aina journalistiset pullat siististi uunissa, kuten olemme vaikkapa kosmetiikkamainonnasta saaneet huomata.

Satiiriblogi (vai mikä se nyt sitten on) Lehti kuvaa problematiikkaa omalla tavallaan myös näin:

"Koskaan ei ole liian varhaista aloittaa nuorten naisten itsetunnon nakertamista. Tarkoituksemme on kiinnittää huomio siihen, että väärin stailattu ihminen ei ole ihminen ollenkaan vaan mikä lie troglodyytti".

Voihan sen tietysti noinkin sanoa.

Kokoomus - Työtä, yrittämistä ja välittämistä, poliittisen viherpesun tuoksua

2011-02-05T14:55:00.002+02:00

Kokoomuksen Työtä, yrittämistä ja välittämistä – Kokoomuksen keinot hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi -raportti (PDF) kuvaa omien sanojensa mukaan "visio siitä, mitä on suomalainen hyvinvointi ja mitkä ovat oikeudenmukaisia perusperiaatteita sen rakentamisessa" sekä niitä toimia, joilla suomalaisten hyvinvointia turvataan.

Puheenjohtaja Jyrki Katainen sanoo esittelyvideolla, että hyvinvointi on asia, jota kaikki poliittiset puolueet ajavat eikä tämä jaa suomalaisia poliitikkoja tai puolueita, mutta keinot sitten jakaakin.

Hyvinvointiyhteiskunta ei ole ihan näin yksinkertainen idea.

Ongelma alkaa siitä, mitä tuo hyvinvointi oikeastaan on. Onko se pelkästään toimeentuloa vai pitäisikö siihen sisällyttää myös muita elementtejä kuten vaikkapa hyvinvoiva ja turvallinen ympäristö, jossa elää ja toteuttaa noita päämääriään?

Katsotaanpa mitä tämä raportti meille tarjoaa suhteessa kestävään kehitykseen ja siinä sivussa ilmastonmuutoksen hillintään. Hyvinvointi ja ilmastonmuutoksen vaatimat toimet kun ovat kiinni samassa kolikossa.

Raportin taustoista kerrottaessa todetaan, että "Tavoitteeksi asetettiin riittävän veropohjan turvaaminen hyvinvointiyhteiskunnan tarpeita varten siten, että verotus kannustaa työn tekemiseen, teettämiseen ja yrittäjyyteen sekä edistää talouskasvua ekologisesti kestävällä tavalla".

Hyvinvointiyhteiskunnan määrittelyssä ympäristö tai ekologisuus esiintyvät lähinnä fraaseissa "Kunnan vastuulla on peruspalveluiden järjestämisen lisäksi osaltaan huolehtia asumisen ja ympäristön viihtyisyydestä, terveellisyydestä ja turvallisuudesta" tai "meillä jokaisella on vastuu lähiympäristöstämme".

Totta sinänsä, mutta hyvinvoinnin kuvailussa ympäristön tai ylipäätänsä maapallon selviytymismahdollisuudet ohitetaan pikaisella ja pintapuolisella fraseologialla suhteessa siihen, miten tarkkaan kuvaillaan erilaisia toimeentuloon tai talouteen - eli kulutusmahdollisuuksiin - liittyviä näkemyksiä. Haiskahtaa poliittiselta viherpesulta.

Kokoomukselle tämän raportin perusteella hyvinvointiyhteiskunta on enimmäkseen talouden, työn, toimeentulon ja muun vastaavan aktiviteetin muodostama kokonaisuus.

Aika pitkälle tätä asennetta kuvaavat ideat, joiden mukaan "Onnellisuus on aktiivinen tila, ei passiivista tyytyväisyyttä. Työ ei ole vain velvollisuus – se on mahdollisuus toteuttaa itseään". Menemättä sen syvemmälle filosofiaan, voi tässä ja raportissa aatteellisesti vilautellussa yksilöllisyyden ideassa havaita ristiriidan alkuja.

* * *

Entäpä kokoomuksen keinot hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi?

Keinot voi pukea yhteen sanaan ja se on "verotus", sillä "Suomen nopea velkaantuminen ei pysähdy itsestään, vaan vaatii julkisen talouden tasapainottamista. Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää rohkeutta sen uudistamiseen".

Keinoja yleisellä tasolla esitellessään raportti toteaa, että "Verojärjestelmän kehittämisen lähtökohtana on hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaaminen talouskasvua vauhdittamalla."

Mihin se "ekologisesti kestävä" tästä jäi? Talouskasvua kun yleensä vauhditetaan materiaalista kulutusta kasvattamalla ja se taas on juuri sitä, mitä pitäisi leikata.

Ympäristöasiat ovat raportissa kuitenkin tulossa sillä, keinoja perustellessaan raportti toteaa myös: "Talouskasvun näkökulmasta haitallisinta on yrittämisen, työllistämisen ja työnteon verottaminen. Tämän vuoksi verotuksen painopisteen siirtäminen yritysten ja työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen ja ympäristöperusteisiin veroihin on perusteltua jatkossakin. Se ohjaa myös luonnonvarojen viisaampaan käyttöön".

Luonnonvarojen viisaampi käyttö on ikäänkuin bonus, joka saavutetaan verotuksen sivutuotteena, ei siis oma tavoitteensa hyvinvoinnin parantamisen nimissä.

Kokoomus haluaa tuloverojen alentamista: "Palkkatulojen verotuksen tasoa on tuotava kohti pääomatulojen verotuksen tasoa jo pelkästään oikeudenmukaisuussyistä. Tämä tapahtuu paitsi kiristämällä maltillisesti pääomatulojen verotusta, myös alentamalla maltillisesti ansiotulojen verotusta kaikilla tulotasoilla."

Tuloverotus on kestävään kehitykseen pyrkimisessä siinä mielessä tärkeä, että sitä kautta voidaan niukkenevien luonnonvarojen maailmassa ohjata käytettävissä olevia resursseja sosiaalisesti kestävämpään jakoon. Tarkoittaisiko se pikemminkin veroprogression kiristämistä kuin sen loiventamista?

Yhteisöveroa raportissa halutaan alentaa 4 %-yksiköllä nykyisestään sillä "Yritys maksaa voitostaan yhteisöveron, ja mitä pienempi tuo vero on, sitä enemmän rahaa yritykseen jää sijoitettavaksi tuotannolliseen toimintaan".

Se mikä muualtakin kuultaa läpi, näkyy tässä suoraan eli tuotannollisen toiminnan - ja käytännössä luonnonvarojen kulutuksen - lisääminen on keino edellä kuvatun taloudelliseen paradigmaan perustuvat hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

Pääomatuloja halutaan raportissa kiristää: "Pääomatulojen verokanta nostetaan 28 %:sta 30 %:in. Kaikkein suurimpien pääomatulojen verokanta asetetaan tätä lievästi korkeammaksi". Jälkimmäinen korotus olisi esityksen mukaan määräaikainen.

Perustelu tähän korotukseen löytyy oikeudenmukaisuudesta, mikä puolustaakin paikkaansa.

Raportissa sokerina pohjalla on ympäristönäkökulmasta katsoen kenties olennaisin asia, välillinen verotus.

Kokoomus haluaa siirtää verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta kulutuksen veroihin, sillä tällöin "tuetaan talouskasvua ja turvataan samalla riittävä verokertymä hyvinvointiyhteiskunnan tarpeisiin".

Käytännössä tällä haetaan arvonlisäverokantojen korottamista 2 %-yksiköllä, mihin muuten myös Hetemäen verotyöryhmä on päätynyt.

Lisäksi raportin mielestä "ympäristöperusteisuutta ja saastuttaja maksaa -periaatetta voidaan välillisessä verotuksessa edelleenkin korostaa esimerkiksi korottamalla energiaverotusta ja siirtymällä autoilun verotuksessa hankinnan verottamisesta käytön verottamiseen".

Perusperiaatteena tämä on kannatettava, mutta raportin ongelmaksi jää se, että tähän tavoitteeseen ei sidota mitään konkreettista tavoitetta kuten esimerkiksi arvonlisäveroon tai pääomaveroihin. Tavoite jää ilmaan kellumaan.

Kulutuksen verotuksen kiristäminen ja ympäristöverojen käyttö ohjaa hyvin toteutettuna kulutusta alemmalle tasolle. Sen ongelmana, mikä on myös poliittisessa kritiikissä huomiotu, on välillisen verotuksen kohdistuminen kaikkiin tuloluokkiin prosenteissa samalla tavalla. Kyse on siis hyvinvoinnin oikeudenmukaisesta jakamisesta.

Se mitä poliittisessa kritiikissä ei näytetä juurikaan kommentoidun on se, että kokoomuksen raportti tarjoaa keinoksi sitä, että "välillisen verotuksen kiristyminen kompensoituu pienituloisimmille etuuksien indeksikorotusten kautta - tästäkin syystä nyt on kiinnitetty erityistä huomiota etuuksien indeksisidontaan. Edelleen on huolehdittava siitä, ettei verouudistuksella lisätä pienituloisten taakkaa, vaan kannustetaan työntekoon ja tuetaan verotuksen lisäksi myös muilla keinoin heitä, jotka eivät työnteolla voi hyvinvointiaan parantaa".

Indeksikorotuksia lukuunottamatta tämä jää epämääräiseksi toiveeksi.

* * *

Taloudellisessa mielessä tämän raportin puute on siinä, ettei se oikeastaan kuvaa niitä vaikutuksia, mitä verotuksen muutoksilla lopulta olisi ja miten tämä taloudellisesti lopultakin tasapainottuisi. Toinen yleinen peruspulma on se, että jos puhe on hyvinvoinnista ja yhteiskunnasta, verotus ei ole kattava selitys kaikelle. Kyse onkin otsikostaan huolimatta enemmänkin veroraportista kuin hyvinvointiraportista.

Ympäristön ja kestävän kehityksen kannalta raportti tarjoaa enemmän fraaseja kuin konkretiaa, vaikkakin kulutuksen verotuksen kiristäminen sinänsä on kannattettava ja konkreettisesti muotoiltu asia. Sen perusteet vain eivät näytä olevan pohjimmiltaan kestävässä kehityksessä, vaan valtiontalouden tasapainottamisessa ja verorakenteen muuttamisessa, jollainhan se tuloveron alentaminen on maksettava.

Jos ajatus ja asenne on se, ettei hyvinvointi-, talous- ja veroraporteissa tarvitse käsitellä kestävän kehityksen näkökulmaa, on juoksuhauta kaivettu aika kauas nykyisestä reaalimaailmasta. Tässä raportissa kokoomus näyttää pitävän kiinni vanhasta kulutustottumuksesta ja kuorruttavan sitä ympäristöfraaseilla. Tosin siten, että portti paremmalle jää hieman auki.

* * *

Edelliset vuoden 2011 vaaleihin liittyvät postaukset löytyvät tagin "vaalit 2011" takaa. Ja lisää tulee, kunhan näitä vaaliohjelmia ilmestyy ja niitä tämän blogin toimituksessa ehditään repostella.

Perussuomalaiset - Ilmastopoliittinen vaihtoehto, noloa ja vielä nolompaa

2011-02-04T08:20:00.002+02:00

Sinänsä on myönteistä, että vaalien lähestyessä Perussuomalaiset saivat aikaan ilmastopoliittisen ohjelman, sillä se osaltaan nostaa asiaa poliittiselle agendalle. Siihen sen ohjelman myönteiset asiat loppuvatkin.

Ohjelma julkistettiin noin viikko sitten ja sittemmin itse ohjelmaan on liitetty myös suora plagiointisyyte.

* * *

Sisällöltään tämä "Soinin listaksi" nimetty paperi ei pidä sisällään mitään erityisen uutta, vaan maailmallakin esitettyjä, mutta ilman kannatusta jääneitä ideoita kuten ominaispäästöjärjestelmään siirtyminen nykyisin käytössä olevasta päästökaupasta.

Soinin mallissa vaaditaan, että "Suomi ilmoittaa EU:lle ja YK:lle ottavansa yksipuolisen aikalisän ilmastopolitiikassa. Aikalisällä neuvotellaan EU:n ja YK:n kanssa siitä, että päästötavoitteiden laskentapohjaksi otetaan ominaispäästöjärjestelmä ja luovutaan niin kutsutusta prosenttimääräisestä tavoitteista".

Kyseessä naiivi toive, joka toteutuessaan siirtäisi Suomen kansainvälisen yhteisön sivuraiteille. Tällainen johtaisi vain siihen, että ulkomaankauppa kärsisi sekä vähäinenkin vaikutus- ja puhevalta ilmastoasioissa katoaisi. Suomen kaltainen maa ei tällaisia ilmoituksia ja neuvotteluita yksipuolisesti käynnistele. Ei, vaikka päästökaupassa järjestelmänä olisikin korjaamista.

Ohjelmassa vaaditaan myös, että "Suomi tekee aloitteen EU:lle ja YK:lle Kioto 3 -neuvottelujen aloittamisesta kaikkia sitovasta ominaispäästöjärjestelmään siirtymisestä" ja että "järjestelmä toteutetaan vain, jos kaikki maat ovat siinä mukana".

Ihan kiva, mutta käytännössä ajanhukkaa, koska mallia on tähänkin asti ideoitu, eikä se ole saaanut kannatusta. Täydellisen konsensuksen vaatimus tarkoittaa peitellysti sitä, ettei koko järjestelmän haluta edes toimivan.

Energiapolitiikassa Soini vaatii, että "Suomi tavoittelee sähköenergiatuotannon täyttä omavaraisuutta. Se toteutetaan monopuoleisella tuotantorakenteella eli ydin-, vesi-, turve- ja uusiutuvan energian lähteillä." ja esimerkiksi sitä, että "Perutaan edellisen hallituksen syöttötariffipäätökset sekä torjutaan Windfall- ja uraaniverot".

Energiapolitiikka on siis ymmärrettävä Perussuomalaisten mallissa eräänlaiseksi business as usual-malliksi, jossa muutosta nykyiseen ei juuri haluta ja listalle ilmeisesti sopisi ydinvoiman reipas lisärakentaminen. Täyden omavaraisuuden vaatimus on mukavalta kuulostava, mutta valitettavasti epärealistinen ajatus.

Liikennepolitiikassa vaaditaan, että "Edistetään päästöttömän raide- ja vesiliikenteen toimintaedellytyksiä, aloittamalla valmistelut Järvi-Suomen kanavoimiseksi uudella meriyhteydellä yhdessä VR:n kanssa, jolloin vesi- ja raideliikenne voisivat palvella parhaiten toisiaan".

Lähtökohta on ihan hyvä ja kannatettava, joskin päästötön vesiliikenne lienee hoidettavissa vain purjeveneillä, joilla taas ei ole kovin paljoa käyttöä nykyaikaisessa kuljetusbusineksessa.

Edellisen kanssa ristiriidassa onkin sitten Soinin listan viides vaatimus eli se, että "Suomi ilmoittaa IMO:lle, että otamme 15 vuoden siirtymäajan laivojen rikkipäästötavoitteiden toteuttamiseen".

Tämä perussuomalaisten ilmastopoliittinen ohjelma ei ole käytännössä toimiva ratkaisu ja paperi on sisäisestikin ristiriitainen. Perussuomalaisten ilmastopoliittinen vaihtoehto ei ole myöskään kovin kattava, sillä se keskittyy vain päästökaupan korvaamiseen ja vastaaviin ylemmän tason ohjauskeinoihin. Raide- ja vesiliikenne ovat yksittäinen poikkeus tähän, mutta se ei kokonaisuutta ajatellen riitä.

Ohjelma ei oikeastaan ole edes vaihtoehto, vaan eristäytymiseen ja käytännössä nykyisen menon jatkumiseen tähtäävä hutera kannanotto.

* * *

Tavallaan Perussuomalaisten ilmastopoliittisen vaihtoehdon tarkastelu on turhaa, sillä se näyttää olevan kopio Metalliliiton viime helmikuussa eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle antamasta lausunnosta (PDF Ylen sivuilla). Asiasta kertoi Ylen uutiset jutussaan.

Tämä taas on Soinille ja Perussuomalaisille perin noloa. Ylen jutun ja Soinin blogissaan julkistaminen videoiden mukaan Soini sanoi aloittaessaan ohjelman esittelyä, että

"Tervetuloa tähän tilaisuuteen. Ja pari alkusanaa ennen kuin lähden käymään läpi tätä mallia. Kun on vähän ajateltu, että mitä se Soini siellä EU:ssa ja Euroopassa tekee - Brysselissä ja Strasbourgissa - niin mä olen nyt puolitoista vuotta tehnyt tätä."

Vääräleuka voisi kysyä ja sutkauttaa, että puolitoistako vuotta meni Metalliliiton 5 sivuisen lausunnon kopioimiseen kirjoitusvirheineen kaikkineen? Tuottavuudesta Soinia ei voi syyttää. Metalliliiton paperiin tehty kevyt editointi onnistuu keskivertokirjoittajalta tunnissa tai kahdessa.

Suoraselkäisesti Soini myöntää matkimisen, mikä ei näiden lausuntojen noloutta tosin vähennä.

* * *

Ohjelman julkistamisen yhteydessä Soini totesi tuoreeltaan, että täyskäännös ilmastopolitiikassa on mahdollista saavuttaa vaikkakaan se ei tule olemaan helppoa ja veisteli asian sanoiksi:

"Jos opetuslapset olisivat uskoneet konsensukseen niin siinä olisi jäänyt evankeliumi levittämättä".

Harvoin, jos koskaan, kuulee puoluejohtajien vertaavan omiaan Jeesuksen opetuslapsiin. Tarkemmin ajatellen kyseessä on varsin ylimielinen asenne, jossa Perussuomalaiset asettavat itsensä pelastajan seuraajiksi ihan kuin nimenomaan tätä joukkoa seuraamalla maailma pelastuisi.

Ei pelastu. Eikä ainakaan tällä ilmastopoliittisella ohjelmalla.

Nämä Soinin raamatulliset sutkautukset muutenkin ovat enimmäkseen epäselvää retoriikkaa, jonka takaa ei löydy ainakaan reaalipolitiikkaa. Kenties sieltä halutaankin löydettävän henkilöpalvontaa?

Paniikin aika

2011-01-28T07:41:00.000+02:00

Tekniikka & Talous kertoo viime viikkoisesta Säätytalolla pidetystä tilaisuudesta, jossa Potsdamin ilmastonmuutoksen vaikutuksia tutkivan instituutin professori Wolfgang Lucht puhui. Lucht totesi:

"Ilmastonmuutoksesta ei ole syytä olla huolissaan – nyt on paniikin aika."

Kommentissa todetaan, että

"Luchtin mukaan monet eri mittarit viestittävät ilmastonmuutoksen etenevän skenaarioista pahimman mukaisesti, jopa vielä nopeammin. Esimerkiksi jäätiköiden ja lumipeitteen sulaminen näyttää ylittävän ennakko-odotukset."

Sen lisäksi, että huonoja uutisia ei haluta kuulla tai käsitellä, kyseessä ovat sen kokoluokan taloudelliset muutokset, että houkutus olla tekemättä mitään on varsin suuri. Varsinkin kun samaan aikaan iskee pari muutakin suuren luokan murhetta kuten globaali talouskriisi, ruokakriisi ja öljyn saatavuuden ongelmien kehittyminen.

Ajattelumme ja on kyllästetty poliittista retoriikkaa myöten kasvun tavoittelulla. Käytännössä se tarkoittaa yleensä kasvua luonnon ja ihmisen omien selviytymis- ja elinmahdollisuuksien kustannuksella.

Kaksi keskeisintä vaaliteemaa

2011-01-27T08:31:00.000+02:00

Kuluvan vuoden keväänä (varsinainen vaalipäivä on 17.4.2011) pidetään eduskuntavaalit ja Suomeen valitaan uudet edustajat parlamenttiin.

Tässä blogissa on jo aikaisemmin esitetty eräitä arvauksia vaalien tiimoilta.

Olennaisempaa kuin nuo arvaukset tai muut vastaavat, ovat ehkä ne teemat, joista vaalien alla keskustellaan ja joilla mennään hallitusneuvotteluihin - ketkä ikinä sinne menevätkin.

Erilaisia kohuja voidaan käydä vaalrahoituksesta, maahanmuutosta, seksuaalivähemmistöistä, kirkosta eroamisesta ja sen sellaisesta mieltä kiihottavasta, mutta lopultakin toissijaisesta. Kaksi teemaa on kuitenkin ylitse muiden; ilmastonmuutos ja talous. Ja vieläpä niin, että jälkimmäinen riippuu osin edellisestä.

Lähivuosina teollistuneiden maiden johdolla on välttämätöntä saada aikaiseksi uskottava ja toteuttamiskelpoinen tiekartta sille, miten kasvihuonekaasujen päästöt saadaan laskemaan ja luonnonvarojen kulutus kestävälle uralle. Suomella ja siis myös Suomen eduskunnalla on tässä vastuunsa, velvollisuutensa ja mahdollisuutensa.

Kasvihuonekaasupäästöjen voimakas vähentäminen muuttaa talouden rakenteita sekä tulonjakoa. Ilmastonmuutoksen hillinnän vaihtoehtona ei ole nykyinen meno, vaan jatkuvasti kasvavat kulut kriisien hoidossa ja vaikkapa kasvavan ympäristöpakoilaisuuden tuomat ongelmat ja kustannukset.

Kysymys on myös siitä, miten ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimat muutokset toiminnassamme tehdään sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja hallitusti taloudessa.

Talouden puolella tulevina vuosina joudutaan ratkomaan myös euron kohtaloa, eikä vastaus ole se, että erotaan siitä suin päin. Se olisi pään pistämistä pensaaseen ja ongelma iskisi meihin markankin kanssa.

Ongelma on paljon syvemmällä eli siinä, miten markkinat ja sen spekulatiiviset mekanismit ovat päässeet heiluttelemaan sekä pankki- että valtiosektoria. Yksi iso kysymys on se, miten pankkisektori hoidetaan takaisin sellaiselle uralle, että siellä voidaan toimia kuten normaaleissa yrityksissä toimitaan. Nyt näin ei ole, kun valtioille on lähes välttämätöntä pelastaa pulaan joutuneet pankit, jotta valtiot itse eivät joudu samoihin ongelmiin.

Näistä teemoista siis pitäisi keskustella ja etsiä linjauksia, mutta todennäköisesti valtaosa vaalikeskusteluista kääntyy jakopolitikoinniksi ja siihen miten voidaan raapia kasaan lisää jaettavaa kaikille.

Tämä on tietysti tasan väärä suunta, sillä nyt pitäisi etsiä tietä sille, miten vähemmän jaettavan jakaminen hoidetaan oikeudenmukaisesti. Kuten presidentti Halonen sanoi, kestävän kehityksen tavoitteista ei pidä tinkiä Euroopan talouskriisistä huolimatta.

Lähikuukaudet tässä blogissa tarkastellaan mahdollisuuksien mukaan tätä teemaa ja vaalikeskusteluita.

Oikeassa ja väärässä

2011-01-23T21:59:00.000+02:00

Mitä siitä tulisi, jos myöntäisimme, että kaikki - ihan kaikki - poliitikot ja vaikkapa esimerkiksi toimittajat ovat pohjimmiltaan tavallisia ihmisiä ja sellaisena kovin erehtyväisiä joskus?

Tai siitä, jos valmiiksi ymmärtäisimme ja hyväksyisimme sen, että kaikki poliitikkojen antamat "lupaukset" ovat enimmäkseen toiveita, joiden toteuttamista tavoitellaan, mutta joita missään tapauksessa ei voi pitää sitovina lupauksina? Ja että ymmärtäisimme niin opposition kuin hallituksenkin poliitikkojen oikeasti yrittävän omasta näkökulmastaan parhaansa?

Ei varmaan mitään, koska sitten emme voisi riidellä semantiikasta.

Antaisiko se meille kuitenkin hieman paremmat mahdollisuudet tarkastella sitä, mitä poliitikot oikeasti sanovat pelkästään niistä saatavien tunnelmien ja mielikuvien sijaan?

Tuli vaan mieleen, että hiljalleen uutisvirrat ovat tulvillaan puhdasta propagandaa kaikenlaisista asioista.

Lämmintä

2011-01-21T08:20:00.000+02:00

Ylen uutisten mukaan Maailman ilmatieteen järjestö WMO on arvioinut viime vuoden lämpötiloja ja todennut, että vuosi 2010 oli yksi kaikkien aikojen lämpimimmistä tilastoiduista vuosista. Viime vuosi sijoittui tilastojen kärkeen yhdessä vuosien 1998 ja 2005 kanssa.

Lämpenemisen trendi näkyy pitemmissä aikasarjoissa.

Lienee selvää, että tämän ei voi johtaa mihinkään myönteiseen, mutta eipä se erityisesti maailman päättäjiä näytä häiritsevän.

Hyvin menee?

2011-01-19T08:28:00.000+02:00

Kaikki hyvin, ei ongelmaa...

(via Ajatuksia ensimmäisestä maailmasta)

Metsäteollisuus

2011-01-18T23:58:00.000+02:00

HS: "Stora Enso rakentaa valtavan sellutehtaan Uruguayhin"

Kuvitteleeko joku, että tämä tukee mitenkään kotimaista metsäteollisuutta? Toivottavasti ei, sillä teollisuuden rakennemuutos jatkuu näin ja puujalkaa nakerretaan tulevaisuudessakin.

Siitä taas seuraa se, ettei jatkossa ole vähäisintäkään järkeä perustella esimerkiksi energiapoliittisia valintoja ensisijaisesti metsäteollisuuden tarpeilla.

Metsäteollisuus siinä muodossa kuin olemme sen oppineet menneinä vuosikymmeninä tuntemaan on Suomessa auringolaskun ala, halusimme sitä tai emme. Markkinat (eli yhtiöiden johto) ovat päättäneet niin ja amen.

Wikileaksista on hyötyä

2011-01-18T22:10:00.001+02:00

Valtaa pitävät ovat tuominneet ja kauhistelleet vuotosivusto Wikileaksin paljastuksia. Niitä on vielä tulossa vaikka kuinka paljon ja viime kuukaudet olemme saaneet seurata uutisvirtaa milloin mistäkin aiheesta. Lähteenä ovat olleet yhdysvaltalaiset diplomaattitekstit. Wikileaks on tarjonnut päivittäin uusia uutisia maailmastamme.

Niiden totuuspohjaa ei ole kiistetty.

Vuodot ovat osoittautumassa varsin hyödyllisiksi. Esimerkiksi Tunisian vallanvaihdokseen liittyy paljastus maan johdon ruokkimasta laajasta korruptiosta, joka on avannut osaltaan tietä muutokselle. Demokratisotuuko Tunisia, se jää nähtäväksi, mutta mahdollisuus on avautunut.

Seuraavaksi on odotettavissa paljastuksia veronkierrosta. Luulisi kiinnostavan eurokriisissä maita.

Avoimuus on pelottava ja arka asia, mutta ihmiskunnalle hyödyllinen. Loppujen lopuksi.

Tilastoja ja mitä sitten

2011-01-17T22:21:00.003+02:00

Taitaa olla aika kaikenlaisen muun tekemisen ja ihmettelyn jälkeen lopettaa hiljaiselo tässä blogissa. Aikaa ei ole käytetty pelkkään lorvimiseen, vaan myös kaikenlaiseen sellaiseen, mikä saattaa heijastua tännekin. Siitä kuitenkin hieman tuonnempana.

Aloitetaan siitä, että pistetään tiskiin viime vuoden tilastoja.

Tilastoissa näkyy se selvä asia, että jos ei blogiin kirjoita, lukijamäärätkin pysyvät hillittyinä.

Otetaan loppuvuoden kuukaudet kaikki kerralla:

	lokakuu	marraskuu	joulukuu
Postauksia	15	11	2
Kävijät	1096	1469	866
Näyttökerrat	1012	1398	856
Käyntejä	797	1049	678

Joulukuun lopussa kaikkien aikojen keskiarvot (8.4.2007 jälkeen) olivat:

Käynnit: 50,1 kpl / vrk
Näyttökerrat: 72,8 kpl / vrk
Kävijät: 34,6 kpl / vrk

Vuoden lopussa lukijoita Bloggerissa oli 45 (siis niitä, jotka ovat klikanneet seuraavansa tätä blogia).

Käyrinä tilastot blogin historian alusta alkaen näyttävät tältä:

Blogin historian kävijämäärät kuukausittain blogin olemassaolon alusta alkaen vuosittain esitettynä:

Kiitos kaikille kannustuksesta.

* * *

Ja mitäs sitten seuraavaksi?

Vuosi 2011 on vaalivuosi. Se varmaankin tulee näkymään tämän blogin teksteissä, sen verran paljon pehmeää huttua mahtuu poliittiseen puheeseen jo nyt.

Samaan aikaan Eurooppa kiemurtelee eurokriisissään ja erilaisten markkinaspekulattien mielenliikkeiden kourissa. Kriisi ei ole pelkstään valuuttakriisi tai edes velkakriisi, vaan myös talousjärjestelmän kriisi, jonka juuret ovat syvemmällä kuin siinä tuetaanko jotain Kreikkaa tai Irlantia.

Vaalien alla lupauksia kaiken kasvattamisesta, mutta vähemmän siitä, ettei ympäristömme oikeasti kestä nykyistä jatkuvan kulutuksen kasvun filosofiaa. Ilmastokokous joulukuussa Meksikon Cancunissa päättyi kuvausten mukaan toivorikkaasti, mutta tosiasiassa ilmasto-ongelman eteen mitään saavutuksia ei oikeasti ole kirjattavissa. Ihmisen aiheuttama ongelma vain pahenee pahenemistaan.

Tietoyhteiskunnassa kehitys jatkaa omaa rataansa myös suuntiin, joista emme oikeastaan edes haluaisi tietää mitään. Ihmisoikeudet ovat myös vuonna 2011 monissa paikoissa alisteisia vallanhimolle tai lyhytnäköiselle talouden kasvun tavoittelulle.

Esimerkiksi näistä aineksista saadaan kasaan tämän blogin lähitulevaisuuden teemat. Historiaa katsoen mitään erityisesti uutta ei siis ole luvassa, mutta asiaa voi yrittää katsoa siten, että etsii näistä teemoista yhteistä tekijää. Ehkäpä tämä blogi keskittyy joksikin aikaa etsimään vastausta siihen, mikä ajaa länsimaiden ihmisiä ja yhteiskuntia niihin suuntiin mihin ajaa.

Joulusohjosta jouluun

2010-12-21T09:33:00.000+02:00

Jouluun - tuohon ajallisesti parin parin kolmen päivän mittaiseen juhlaan - on aikaa muutama päivä ja kaupungin kaduilla kansalaisten ohimot näyttävät pullistuvan kohti lopullista kulutusjuhlan kliimaksiaan.

Kauppa kaiketi valmistautuu juhlimaan jälleen uutta joulukaupan ennätystä ja mitä ilmeisimmin muovia kannetaan kauppakeskuksista koteihin ja muualle kuin kierrätykseen ennätysmääriä. Sitä on pakko saada.

Eihän se noin pidä mennä? Eikä tietysti menekään, sillä perinteet ovat tärkeitä ja ne vaativat rekvisiittansa. Mutta mistä lähtien tästä ylenpalttisesta kulutussohjosta on tullut jouluperinnettä? Miten se kuvastaa sitä ideaa, että "ajatus on tärkein" tai niitä laulujen joulusanomaa?

Aina on olemassa vaihtoehto. Lopeta väärien logojen kumartelu ja turvaa siihen mikä on olennaista ja millä on todellista merkitystä. Hidasta ja hiljenny ajatuksen ääreen, sitä arvostavat myös muut. Aitoja arvoja ei mitata vaa'alla ja materian määrällä. Onnellisuutta ei paketoida paperilla.

* * *

Tässä blogissa on kuluva joulukuu ollut ennätyksellisen hiljainen. Hidastaminen on ollut osin tietenkin valintakysymys, mutta myös tarkoituksenmukaisuudesta lähtenyt asian tila.

Loppu vuosi meneekin sitten pitkälle ulkona verkoista, joten uusin virroin ensi vuoden puolella palataan asiaan.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Työelämädopingia

2010-12-08T07:28:00.002+02:00

Tähän on tultu, osa X.

Ylen uutiset kertoo, että

"Yhä useampi työntekijä käyttää lääkkeitä selvitäkseen työnsä haasteista. Vuorokausia valveilla pitävien mielialalääkkeiden ja jopa dementialääkkeiden käyttö on varsinkin nuorten koulutettujen keino pärjätä tehokkuusyhteiskunnassa."

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Juha T. Hakala kertoo numeroista:

"Suomessa on 750 000 ihmistä, jotka käyttävät Kela-korvattuja mielialalääkeitä."

Jengi vetää siis työelämässä dementialääkkeitä (vaikka dementia ei oikeasti vaivaisikaan) ja muuta "toimistokokaiinia", jolla kuulemma jaksaa "60 tuntia töitä putkeen ilman mainittavia sivuvaikutuksia".

Haloo! Kuuleeko Maa? Tässä ei ole mitään järkeä. Jos tämä on kvartaalitalouden, tuottavuusohjelmien tai jonkun eläkepommin torjumisen hinta, niin väärin menee. Lasku lankeaa maksuun ennen aikojaan eikä tule tuottamaan sitä hyvää, jota sillä kuvitellaan saavutettavan.

Varmaan syitä tällaiseen ilmiööön on monia, surkea johtamikulttuuri mukaan luettuna. Jos kuvitellaan, että tuottavuutta saadaan aikaiseksi pelkästään vaatimalla ja rakentamalla menestymisen mittarit sellaisiksi, että tarvitaan kemiaa niistä selviytymiseksi, tapetaan lopulta luovuus ja keskitytään suoritteisiin. Näin kvartaalitalous toimii hetken hyvin, mutta kun kone yskii, huomataan ettei varaosia enää olekaan.

Tätä vauhtia työelämästä tulee (tai on jo tullut) joko kemiallista hurmosta tai totaalisen vastenmielinen paikka. Kumpikin ilmiö pitää huolen siitä, että pako oravanpyörästä kiihtyy ja se taas toimii kaikenlaisia tuottavuusohjelmia sun muita vastaan. Työssäjaksamisesta on aika turha puhua, jos porukka hymyilee lääkepöllyssä.

Miksi ihmeessä muuten me veronmaksajat osallistumme kelakorvausten kautta tähän? Miksi maksamme jotain lääkkeitä vain siksi, että joku saa voi tehdä joko lakia hipoen tai sitä rikkoen ylitöitä? Annetaan markkinatalouden maistaa omaa lääkettään ja poistetaan tarpeettomilta tapauksilta kelakorvaukset näin alkuun. Se ei vielä työelämää syövästään paranna, mutta tekisipähän kustannukset näkyvämmiksi.

Syystä eli toisesta tällaisista uutisista tulee mieleen Aldous Huxleyn teos Uljas uusi maailma. Siinä maailman on totalitaristinen yhtenäisvaltio, jossa ihmisen tuotteistaminen on viety loogiseen loppuunsa saakka. Ihmisistä tehdään täydellisempiä geenitekniikan avulla ja kohtalot johdetaan suoraan näistä tuotantosarjoista.

Ihmisistä tehtiin onnellisia siten, että he saivat mitä halusivat eivätkä halunneet mitään, mitä eivät voineet saada. Murheeseen kehitettiin soma-huume, joka työnsi kaikki pahat asiat unholaan. Näin olo muuttui hyväksi ja tietämättömäksi kaikesta aidosta.

Aikamoista palikkalinnaa tässä työelämässä rakennellaan.

EDIT: klo 7.40. Lisätty Huxleyn teoksesta kertovat kappaleet.

Ei valmistettu Kiinassa

2010-11-27T20:53:00.001+02:00

Harvemmin törmää niin suoraan ihmisoikeuksien esille nostamiseen liike-elämässä kuin saksalaisen Tushita-yhtiön verkkosivuilla.

Etusivun alareunassa kerrotaan, että:

"Our silent protest against Chinese crimes in Tibet and the extreme environmential polution:
NONE OF OUR PRODUCTS ARE MANUFACTURED IN CHINA"

Intiassa perustettu kustannusalan yhtiö tuottaa kalentereita, muistikirjoja ja muita painotuotteita. Yhtiö kertoo tukeneensa 28 vuotta erilaisia kansalaisjärjestöjä ympäri maailmaa ja sen juuret ovat Tiibetin pakolaisyhteisöissä.

Yhtiö kertoo ympäristöperiaatteistaan ja kertoo, että kaikki paperituotteet on valmistettu Saksassa, yhtiö täyttää paperin ja musteiden ympäristövaatimukset, he välttävät pitkiä kuljetuksia, tuotteita ei valmisteta Kiinassa ja yhtiö tekee yhteistyötä kansainvälisten reilun kaupan järjestöjen kanssa.

Tästä voisi moni muukin yhtiö ottaa mallia ja tehdä oikeasti suoraselkäistä ja reilua businesta.

Järvet lämpenevät

2010-11-24T08:09:00.000+02:00

Nasa on tutkinut maailman suurten merien lämpötilojen muutoksia. Havainnot ovat huolestuttavia, sillä ne kertovat sisävesien lämpötilojen nousevan nopeammin kuin ilmasto lämpenee. Järvien lämpötilojen todettiin nousseen keskimäärin 1,1 astetta vuodesta 1985 lähtien. Laatokka on listan kärjessä, siellä lämpötilan nousu on ollut 2,2 astetta. Muutenkin lämpeneminen on ollut voimakkaita pohjoisessa.

Yksi selitys ilmiölle voi tutkijoiden mukaan olla se, että vesi säilyttää lämpönsä ilmaa kauemmin. Vesi pysyy lämpimänä kauan, vaikka sää vuodenaikojen vaihtuessa viilenee. Lämpötilan muutokset vaikuttavat järvien ekosysteemeihin ja sitä kautta esimerkiksi vaikkapa kalakantoihin.

Hiljalleen ilmastonmuutos etenee myös kotikulmille näkyvinä ilmiöinä. Eikä kyse lopulta ole mistään erityisen myönteisestä kehityksestä.

Yleisarvosana: Heikko

2010-11-23T23:42:00.002+02:00

WWF on arvioinut EU-maiden ilmastotekoja ja todennut ne heikoiksi. Suomi on vertailun häntäpäässä. Suomalainen ilmastopolitiikka painii samassa sarjassa Puolan, Romanian ja Bulgarian kanssa. Vaikka kuinka eduskunnasta hoetaan, niin tämä ei ole ensimmäinen tarkastelu, jossa suomalainen ilmastopolitiikka nähdään takapajuiseksi.

Eri ilmastopolitiikan alueita tarkastellen WWF näkee Euroopan tasolla myös toivoa:

"Analyysin tulokset ovat toisaalta myös rohkaisevia: jos jäsenmaat seuraavat jokaisella sektorilla ja politiikka-alueella korkeimman arvosanan saavan jäsenmaan esimerkkiä, ne voivat saavuttaa jopa 2/3 tarvittavasta toiminnasta, jolloin taso olisi kaksinkertainen verrattuna tämän hetken keskiarvoon. Ohjauskeinoja on olemassa, mutta niitä ei ole otettu käyttöön kaikkialla."

Se, että nyt kaikista parhaimmilta otettaisiin opiksi kaikista parhaat käytännöt, ei vieä riitä, vaan silti jää 1/3 kirittävää edes perustavoitteseen.

Syyllistäminen on turhaa. Niin yleensä väitetään. Tällä kertaa se on totta, sillä me olemme syyllisiä.

Ei tehoa, ei vaikutusta

2010-11-22T23:25:00.000+02:00

Suomessakin myynnissä olevat tasapainoa ja varmaan muutakin parantavat Power Balance-rannekkeet on sitten päätyneet Australian viranomaisten hampaisiin katteettomista myyntipuheista:

Tosiasiassa tällaisten rannekkeiden teho perustuu pelkästään uskomiseen eli siihen, että jos ihmerannekkeen uskoo antavan lisävoimia, niin varmaan niitä sitten löytyy. Ne lisävoimat eivät ole peräisin kuitenkaan rannekkeesta, vaan ihan pään sisältä.

Tuollainen ihmeranneke tai sen kilpaileva tuote maksaa jotain 29-39 euroa. Ranteeseen pujotettava naru tulee paljon halvemmaksi, eikä tarvitse muuta kuin uskoa sen hyvää tuottavaan voimaan.

Paholaisen asianajaja-blogissa on tällainen ranneke pilkottu palasiksi ilman, että mitään vaikuttavaa elementtiä löytyy. Ko. blogista löytyy juttua myös Wisconsinin yliopistossa tehdyistä testeistä, joissa Power Balance toimi ihan yhtä hyvin n. 30 senttiä maksava muoviranneke.

Huuhaa on huuhaata, vaikka julkkisurheilijat siihen uskoisivatkin.

Älyttömät uutiset #17

2010-11-20T13:47:00.000+02:00

Tähän on tultu. Talitiainen (Parus major) pääsi jostain syystä Kontilahdella yläkoulun luokkahuoneeseen ja paikalle piti soittaa pelastuslaitos avamaan luokkahuoneen ikkunan, jotta tintti pääsisi takaisin luontoon. Ja sinnehän se avoimesta ikkunasta lensi.

Kumpikohan tuossa nyt oikeasti oli vaarassa, talitintti vai oppilaat? Aika kauas on ihmisen lapsi luonnosta erkaantunut, jos ikkuna ei omin neuvoin aukea, vaan pitää palokunta soittaa paikalle.

Toisaalta ihmiset soittelevat hätänumeroon 112 mitä kummallisemmista syistä, kuten vaikkapa siksi, että pitäisi saada yhdistettyä puhelu johonkin tai siksi, että puistossa tai metsässä kaatuu vaarattomasti puu. Oma porukkansa on se, joka soittaa liikkuvasta autosta palokunnan jonnekin ja poistuu itse paikalta. Niinpä palokunta on päässyt tarkastamaan iltaruskossa rannalla iloisesti grillaavia seurueita yms.

Ilmastonmuutoksen hypekäyrä

2010-11-18T22:57:00.000+02:00

Hypekäyrä tunnetaan esimerkiksi teknologioiden elinkaaren kuvauksena. Hypekäyrän kehitti 1995 markkinatutkimusyritys Gartnerin tutkija Jackie Fenn.

Hypekäyrän ensimmäisessä vaiheessa tapahtuu läpimurto julkisuuteen. Sen jälkeen kiinnostus kasvaa vähitellen kunnes se johtaa ylisuuriin odotuksiin. Ylisuuria odotuksia seuraa krapulavaihe, jonka jälkeen ajatus kypsyy. Viimeisessä elinkaaren vaiheessa ilmiö muuttuu arkipäiväiseksi ja silloin sen ympärille on syntynyt esimerkiksi teknologian saralla järkevää kaupallista toimintaa.

Ilmastonmuutoksen hypekäyrässä tuntuu olevan nyt krapulavaihe.Ylisuurin odotuksen vaihe tuli vastaan Kööpenhaminan ilmastokokouksen aikoihin noin vuosi sitten ja kokous osoittautui pannukakuksi.Nyt krapulavaiheessa on edessä Meksikon Cancunissa pidettävä ilmastokokous, josta ei oikeastaan odoteta mitään. Järjestöt ovat toki laatineet tavoitteita kokoukselle, mutta arvatenkin niillä on vain heiveröiset menestymisen mahdollisuudet silloin kun ne ovat konkreettisia.

Siinä missä vuosi sitten suomalainenkin media käsitteli laajalla rintamalla ilmastoasioita varsin näkyvästi, nyt asia on varsin näkymättömissä, vaikka sama asia on agendalla ja volyymit varsin mittavat.

Poikkeuksiakin tässä trendissä on. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan kunnat ovat heränneet ilmastoasioihin vasta viimeaikoina. Vielä 2000-luvun alussa kuntia lamautti keskustelun pyöriminen energiantuotannon ja ydinvoiman ympärillä, mutta nyt energiansäästö nähdään mahdollisuutena.

Itse asia eli ilmastonmuutos on edelleen osoittautumassa pahemmaksi kuin erilaisissa arvioissa on esitetty. Esimerkiksi syksyllä WWF:n tutkijat arvioivat maailman merenpintojen nousevan huomattavasti jyrkemmin ilmaston lämpenemisen vuoksi kuin hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on vuonna 2007 arvioinut.

Pohjoisen napa-alueen lämpötilat ovat tutkimuksen mukaan viimeisen 2000 vuoden aikana muuttuneet niin, että ensimmäisen 1900 vuotta lämpötilat laskivat tasaisesti, mutta viimeisen 100 vuoden aikana lämpötilat ovat nouseet jyrkästi. Tätä muutosta ei enää selitä esimerkiksi auringon säteily, vaan syypää on ihminen omine toimintoineen.

Kun ilmastonmuutos ilmiönä kypsyy ihmisten yhteiskunnissa, se aletaan nähdä paljon selvemmin arkipäiväisenä asiana ja siihen voidaan suhtautua ilman ilmastodenialistien propagandaa. Ihan samalla tavalla kuin vaikkapa tupakointiin. Tupakkatehtaathan ovat kuluttaneet miljoonan toisensa jälkeen sumuttaakseen sitä tosiasiaa, että tupakka aiheuttaa tappavia sairauksia. Nykyisellään jo lainsäädännön tasolla pyritään tarkoituksella kitkemään tupakointia pois. Kukapa muistaisi enää miten esimerkiksi busseissa sai tupakoida ja kohta sama muistijälki häviää ravintolatupakoinnin osalta.

Ilmastonmuutoksen kohdalla meillä ei ole aikaa odotella järjen valon saapumista vuosikymmeniä, vaan nykyiseen maapallon ylikulutuksen leikkaamiseen on ryhdyttävä nyt.

Kiusaajat

2010-11-12T22:52:00.002+02:00

Mikä ihme on julkiseen hallintoomme iskenyt? Kiusaaminen.

Valtiovarainministeriö tuomittiin järjestäytyneestä työpaikkakiusaamisesta taannoin (asiasta on valitettu), Suomen Pankin johtaja on kertonut kiusaamisesta. Samaa kertoo suojelupoliisin pomo. Kirsikkana pomojen kiusaamissaagassa on Paavo Väyrynen, joka kertoo kutakin ministeriä kiusattavan vuorollaan.

Anteeksi nyt vaan arvon johtajat, mutta lopettakaa heti tuo valitus. Kiusaaminen on aina, ihan aina, johtamisongelma ja te olette johtajia.

Mitä ihmettä johtamiselle on tapahtumassa, jos siitä on tullut kiusaamisen kohde.

Populismin aika

2010-11-12T22:24:00.002+02:00

Nykyinen politiikka on todella hämmentävää seurattavaa, ainakin jos iltapäivälehtiä lukee.

Maamme keltainen lehdistö tekee persujen Timo Soinista samaan aikaa messiasta, poliittista jeesusta ja tulevaa häviäjää. Soini itse on niin fiksu ettei suostu mihinkään näistä rooleista. Ei ole syytäkään.

Presidentti Halonen kertoi, että persuja pitäisi kuunnella ja se sai iltapäivälehdistön mielestä demarit nikottelemaan.

Taustalla tapahtuu muutakin eli esimerkiksi vihreät haluavat maahanmuuttajilta enemmän sitoutumista kielen osaamiseen. Vihreät, joita persujen nousu ei oikeasti hetkauta? Keskusta on lehtitietojen mukaan paniikissa, koska persut syövät heidän kannatustaan, heidän teemoillaan.

Populismin vastavoimaksi julistautunut Kokoomus ja RKP näyttävät olevan ainoita joukkoja, jotka eivät hätäile persujen kanssa. Muut ovat lähteneet myötäilytaktiikkaan.

Mitä se tarkoittaa? Sisällöllisesti ei mitään hyvää. Populismi, jollaiseksi Soini liikkeensä asemoi, on tyhjä aate. Se ei auta ketään, se ei pelasta ketään eikä se tuota mitään muuta kuin kaunista puhetta. Populisti ei tunnetussa historiassa ole tehnyt kahta asiaa yhtä aikaa eli kantanut vastuuta ja pitänyt kiinni populismistaan. Nämä kaksi asiaa eivät mahdu samaan pakettiin ja siksi ensi kevään vaaleja seuraavissa vaaleissa persuja nyt äänestäville iskee nk. krapula.

Häpeän kieltäminen taas iskee niille, jotka lähtivät poliittisesti myötäilemään tyhjää populismia.

Valitettavasti joudumme seuraamaan tämänkin arvottoman näytelmän.

Marras: Jekaterinburg

2010-11-03T08:31:00.002+02:00

Lepiksen organisoimassa marraskuun selätyksessä lähdetään jatketaan matkaa ja piirretään Scribblemapsin ensimmäinen viiva Moskovasta Jekaterinburgiin.

Kaupunki sijaitsee Uralilla ja on Venäjän neljänneksi suurin. Se tunnetaan metalli- ja puolustusteollisuudestaan sekä siitä, että se on Sverdlovskin alueen ja Uralin federaatiopiirin hallintokeskus. Historiaan kapunki liittyy siitä, että Venäjän viimeinen keisari Nikolai II perheineen surmattiin Ipatjevin talossa Jekaterinburgissa 16. ja 17. heinäkuuta välisenä yönä vuonna 1918.

Ural Express lähtee Moskovasta päivittäin klo 16.08 ja on seuraavana päivänä Jekaterinburgiss klo 18.12. Matka-aikaa tulee siis 1 vuorokausi 2 tuntia ja 4 minuuttia. Kelloja käännetään kaksi tuntia eteenpäin. Kilometrejä junalla tulee 1668. Toisen luokan lippu Moskovasta Jekaterinburgiin Ural Expressillä maksaa 198 dollaria.

Tähän kohtaa tulee pieni pysähdys eli matkaa jatketaan parin päivän päästä.

Marras: Moskova

2010-11-02T08:02:00.001+02:00

Lepiksen organisoimassa marraskuun selätyksessä lähdetään liikkeelle ja piirretään Scribblemapsin ensimmäinen viiva Helsingistä Moskovaan.

Helsingin rautatieasemalta on Kremlin eteen suoraa viivaa pitkin noin 890 kilometriä. Junalippu Helsingistä Tolstoi-junalla 4 hengen makuupaikalla maksaa 103 euroa. Tolstoilla matkaan pääsee iltakuuden jälkeen ja perillä ollaan aamulla kahdeksalta paikallista aikaa, kelloja säädetään tunti eteenpäin.

Miksi sitten Moskovaan ja Kremliin? No tietenkin osoittamaan mieltä. Nyt kun se ainakin hetken näyttäisi olevan sallittua. Venäjällä oppositiolla ei ole ollut paljoa mahdollisuuksia mielensä osoittamiseen, mutta reilut kuukausi viranomaiset sallivat sittemmin kenkää saaneen pormestari Juri Luzhkovin vastaisen mielenosoituksen.

Uusi pormestari Sergei Sobjanin on antanut luvan joka kuukauden päätteeksi järjestettävään kansalaisoikeuksien puolesta pudettävään mielenosoitukseen. Ajankohta on valittu muistuttamaan Venäjän perustuslain 31. pykälästä, joka sallii rauhanomaiset mielenosoitukset.

Venäjällä oppisitio on hajanainen ja riitelee keskenäänkin asiasta jos toisesta eli esimerkiksi nyt lokakuun viimeinen päivä pidetystä mielenosoituksesta nousi opposition sisäinen poru, kun joku oli päässyt sopimaan mielenosoituksesta, mutta joku toinen ei.

Ehkä tämä kansalaisvapauksien laajennus Venäjällä on väliaikaista, sillä jos oppositiosta olisi uhkaa valtaapitäville, tilanne voisi olla kokolailla toinen.

Marraskuuhun

2010-11-01T22:41:00.001+02:00

Lepiksen organisoimassa marraskuun selätyksessä kierretään tällä kertaa maailmaa.

Homma on aika selkeä. Scribblemapsia hyödyntäen etsiskellään ja kirjaillaan paikoista jos toisista. Kartta näyttää nyt tältä ja V niinkuin Vaiheinen kertoo matkan varrella mihin mennään. Rautatieasemalta aloitetaan.

PS. Toivon mukaan tuo islantilainen tulivuori Grímsvötn ei sotke lentokuvioita kokonaan. Mehän muistamme miten mottiin Eurooppa jäi Eyjafjallajökull-vuoren jäljiltä.

Siis tota noin

2010-10-28T22:44:00.001+03:00

Päivän älytön uutinen löytyy Ilta=Uutisista.

Otsikolla 'Liikaa vaivaa' kerrotaan siitä miten vaikkapa lanttu ja punajuuri ovat suomalaisille kuluttajille liian hankalia. Stoori jatkuu mm. sillä, että mandariinit koetaan liian vaikeiksi kuoria.

Salaatit pitää pestä valmiiksi, omenoista erotetaan siemenet ja hedelmät myydään valmiiksi pilkottuna. Ja niin edelleen.

Kokonainen kala on monelle ylitsepääsemätön este.

Jutun syy tähän kädettömyyteen on laiskuus.

Laiskuus? Ei riitä.

Jos ruoaksi kelpaa pelkästään valmiiksi silputtu, annosteltu ja suojakaasuun pakattu teollinen materiaali, kyse ei ole pelkästä laiskuudesta. Kyse on siitä, että ei välitetä siitä miten se ruoka tehdään, mitä siihen tungetaan ja mitä se tarkoittaa. Mössöllä on markkinat.

Onneksi IS esittelee miten appelsiini kuoritaan ja onneksi emme elä talvisodan vuosien olosuhteissa. Meille kävisi kalpaten kun nk. 'pullamössösukupolvi' olisi aika kovaa settiä.

Niin. Se nyt on vain yksi uutinen, eikä yksilötävissä kaikkiin, mutta kun katsoo ympärilleen niin sekä aikuisissa, että nuorissa on oiretta, jolla mutsi vaaditaan paikalle kuorimaan banaani. Ei siis edes pyydetä...

Valovuosi

2010-10-27T08:02:00.002+03:00

Aamulla Radio Suomessa oli puhetta Suomen suurimman synnytysyksikön eli Kätilöopiston 50 vuotisesta taipaleesta. Jutussa toimittaja haastatteli Kätilöopiston lääkäriä, joka kertoi sekä sairaalan toiminnasta ja historiasta.

Jossain keskustelun käänteessä kuultiin seuraava virkepari:

Toimittaja: "50 vuotta on lääketieteessä valovuosi"
Haastateltava: "Niin on valovuosi"

Valovuosi? Valovuosi on matkan mitta, ei ajan.

Wikipediassa termi "valovuosi" määritellään seuraavasti:

Valovuosi on matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa, noin 9,461 biljoonaa kilometriä.

Tai vielä täsmällisemmin:

Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni IAU on määritellyt valovuoden täsmällisemmin etäisyytenä, jonka valo kulkee syvässä avaruudessa kaukana painovoima- tai magneettikentistä yhden juliaanisen vuoden eli 365,25 vuorokauden aikana, joista jokaiseen luetaan tarkalleen 86400 SI-järjestelmän mukaista sekuntia.

Jos jokin on valovuoden päässä, niin se on tarkalleen 9 460 730 472 580 800 metrin etäisyydellä.

Puheenparren virhe on kovin tavanomainen, mutta osuu samaan sarjaan missä luonnontieteellisiä asioita sotketaan johonkin muuhun. Valovuosi on lääketieteessäkin matkan mitta, joskin lääketieteellisesti kaiketi varsin harvoin käytetty.

Selitykseksi tässä ei kelpaa sekään, että puhekielessä tällainen väärä käyttötapa on jotenkin juurtunut (vrt. "X on kolme kertaa niin pieni kuin Y"). Yleisesti sanottuna olisi toivottavaa, että näihin luonnontieteellisiin termeihin ja näkökulmiin kiinnitettäisiin siellä toimituksissakin enemmän huomiota.

Hiihtoliitto ja Firesheep

2010-10-25T23:37:00.004+03:00

Ensin se hiihtoliitto. Jotkut ne vaan ei opi:

Eipä siitä sen enempää.

* * *

Ja sitten jotain paljon ilkeämpää. Esimerkiksi Facebookin ja Twitterin tietoturva on retuperällä. Tämä ei ehkä ole mikään uutinen sinänsä, mutta jos se tarkoittaa sitä, että kuka tahansa samassa WLAN-verkossa (esimerkiksi oppilaitoksessa, kahvilassa, hotellissa, ravintolassa, työpaikalla jne.) oleva voi kaapata juuri sinun Facebook-tilin omiin tarkoituksiinsa, niin luulisi asian kiinnostavan.

Lue vaikka tästä Iltalehden artikkeli aiheesta. Työkalu, jolla homma hoituu on nimeltään Firesheep ja sen voi asentaa kuka tahansa hetkessä omalle koneelleen. Firefox-käyttäjille on olemassa myös vastamyrkkyä (ForceTLS). Valitettavasti sitä ei ilmeisesti tätä kirjoitettaessa saa muille selaimille. Pointti on siinä, että selaimen ja palvelun välinen tietoliikenne pitäisi saada salatuksi, mitä esimerkiksi Facebook ei kunnolla tarjoa. Firefoxin lisäpalikka konfiguroituna pakottaa siihen.

Firesheep-tapaus osoittaa sen miten haavoittuvainen meidän nykynettimme on. Toisaalta maailma on mennyt jo siihenkin, että ihmisen yksityisyys verkossa on varsin hankalasti suojeltavissa oleva luonnonvara.

EDIT 26.11.2010
Facebookin käyttö ForceTLS:n kanssa näyttää pudottavan joitain ominaisuuksia pois pelistä eli esimerkiksi kirjautuneiden kavereiden listaus ei näy. Samoin erilaisia sovelluksia pyörittävä apps.facebook.com käyttää yhteyttä, joka ei ole luotettu. Twitter ja esimerkiksi Googlen palvelut kuten Gmail näyttävät toimivan normaalisti.

Ennustuksia ja arvauksia

2010-10-23T10:53:00.000+03:00

Ennustaminen on aina vaarallista, koska se ei perustu varsinaiseen tietoon, vaan joko puhtaalle arvaukselle tai jostain trendeistä tehdyille johtopäätöksille. Siispä tässä postauksessa arvaillaan.

Eduskuntavaalit pidetään Suomessa sunnuntaina 17.4.2011. Ennen vaaleja nähdään useampikin mielipidemittaus, jotka kertovat puolueiden voimasuhteiden muutoksista ja kannatustrendeistä. Viimeisin näistä julkaistiin eilen.

Uusimmassa mielipidemittauksessa Perussuomalaisten kannatus jatkoi kasvuaan kaikkien suurten puolueiden kustannuksella. Immuunein perussuomalaisten kannatuksen kasvulle näyttää olevan Kokoomus.

Nyt kun vaalikampanjat eivät varsinaisesti ole vielä alkaneet eikä edes ehdokasasettelusta kaikkialla päätetty, on hyvä kirjata ylös pari arvausta. Kun kampanjat käynnistyvät, ne muokkaavat kannatuslukemia suuntaan ja toiseen. Voisi muuten kuvitella, että nykyisessä poliittisessa ilmastossa nimenomaan suuret puolueet haluaisivat käydä pitemmän kampanjan eikä vetää suurella mediavoimalla lyhyttä.

Gallupit voivat siis heilutella arvuuttelua reippaasti, mutta lopulta vaalipäivän jälkeen asiat muuttuvat todelliseksi eli se miten äänestetään vaikuttaa kaikkeen.

Arvaukset on nämä:

Seuraava pääministeri on Kokoomuksen Jyrki Katainen.

Perussuomalaisten kannatuksen kasvu (oli siinä gallup-kuplaa vähän tai paljon) heikentää muita suuria puolueita enemmän kuin Kokoomusta ja pitää siis huolen siitä, että Kokoomuksesta tulee suurin eduskuntapuolue. Viime vaaleissa Kokoomus on myös osannut kampanjoinnin siten, että se on saanut pidettyä gallupasemansa varsin hyvin.

Hallitus muodostetaan nelikosta Kokoomus, SDP, Perussuomalaiset ja RKP.

Keskustan kannatus näyttää jäävän kolmesta suuresta puolueesta selvästi alimmaksi ja puolue kärsii aivan liian monesta asiasta eniten; vaalirahakohu, jätevesiasetus ja niin edelleen.

SDP:llä näyttää pystyvän puolustamaan asemiaan sen verran, ettei yllättävää romahdusta tule ja oppositiosta käsin saadaan sen verran hallituskritiikkiä aikaiseksi, että sinipunapohjaa pukkaa.

Vaikka perussuomalaisten galluplukemissa olisikin kuplaa reippaasti, viime vuosien menestys ei kuihdu kasaan kokonaan. Hallitukseen mahtuminen on ohjelmaneuvotteluista kiinni eli jos eduskuntanenemmistö voidaan muodostaa ilman Perussuomalaisia, puolue ei voi asettaa mitenkään äärimmäisiä tavoitteita.

RKP taas pitänee kannatuksensa ja on mukana seuraavassa hallituksessa, jos kielipolitiikasta ei tule sellaista kysymystä, johon puolue ei voi sitoutua. Kielipolitiikka on yhteiskunnallisista murheistamme pienimmästä päästä, joten suoraa estettä RKP:n hallitustaipaleelle ei synny. Poliittisesti RKP on sopivan joustavasti kaiken keskellä, joten yhteistyö rullaa melkein kenen kanssa tahansa.

Vihreiden veto on jotenkin hukassa ja kärsinevät jonkinasteiden tappion hallitustaipaleen rasittamana. Vihreiden on myös vaikea mahtua samoihin ohjelmaneuvotteluihin Kokoomuksen, SDP:n ja Perussuomalaisten kanssa.

Sama kohtalo voi olla edessä myös Vasemmistoliitolla ja Kristillisdemokraateilla (joiden uskonnolla ratsastaminen ei muutu kannatuksen kasvuksi poliittisilla areenoilla). Näillä puolueilla ei ole juurikaan saumoja hallitukseen ilman yllättävää vaalimenestystä. Vasemmistoliitto tosin voi olla hallituskuvioissa mukana vain siksi, että SDP haluaa toisen sosialistipuolueen kuvioon mukaan, mutta tämä ei näytä todennäköiseltä.

Sitten disclaimer eli kiisto. Edellä oleva on siis arvaus, joka perustuu gallupeista sun muusta kertyneeseen intuitiiviseen arvioon. Se ei ole esimerkiksi toive eikä tavoite. Blogin pitäjä varaa itselleen oikeuden olla itsensä kanssa eri mieltä myöhemmissä vaiheissa.

Kuten sanottu, niin edellä olevat arvaukset voivat mennä metsään ihan vaan siksi, että näistä asioista oikeasti äänestetään vaaleissa eikä missään gallupeissa tai blogeissa.

Jos nyt jostain syystä sattuisi käymään niin, että arvaukset osoittautuisivat todeksi, niin vaikka arvauksissa ei ole mitään erityisen yllättävää, sanotaan se nyt jo valmiiksi: "Mitäs mä sanoin".

Tässä asiassa ja vaiheessa väärässä oleminenkaan ei ole ongelmallista. Sekin myönnetään tarvittaessa.

Kenen laariin?

2010-10-20T20:16:00.002+03:00

Päivi Räsänen (kd.) on ollut homokeskustelun myrskynsilmässä. Eri tietojen ja näkemysten mukaan kirkosta on syystä tai toisesta eronnut 25000-30000 kirkollisveronmaksajaa. Eron syistä on varmasti erilaisia näkemyksiä, mutta lienee selvää, että kärjekkäitäkin näkemyksiä esitellyt Yle2:n homoilta on ollut laukaiseva tekijä.

Miten tämä on sitten vaikuttanut Räsäsen poliittisessa kodissa eli hänen johtamassaan Kristillisdemokraattisessa puolueessa?

Ilta=Sanomat otsikoi 'Kohu sataa Räsäsen laariin' ja kertoo, että kristillisdemokraatteihin 'vyöryy uusia jäseniä'.

Ja mikäs tämän vyöryn koko on? Sata (100) uutta jäsenhakemusta viikon aikana.

Jos muutetaan tämä euroiksi, niin kirkko on menettänyt 5-6 miljoonan vuotuiset kirkollisverotulot (oletus: keskimäärin 200 euroa per eronnut vuodessa) ja kristillisdemokraatit ovat saaneet ehkä 3-5 tuhannen lisätulot (kun ei ole tarkkaa tietoa, niin oletetaan, että ko. puolueen jäsenmaksu on vuodessa jotain 30-50 euroa).

Ilta=Sanomat, miten niin tämä sataa kristillisdemokraattien laariin? Montako jäsentä muut puolueet ovat samassa ajassa saaneet?

Oma lähdekritiikittömyys liittyy uutisen vihjailuihin siitä, että Räsänen on saanut 'kymmeniä kokoomuslaisilta ja keskustalaisilta tulleita viestejä', joissa kuulemma kerrotaan siirtymisestä kd-puolueen äänestäjäksi.

Sorry nyt vaan, mutta muutama tuhat euroa tai kymmenet uudet kannattajat eivät ole edes Suomessa kannatuksen satamista mihinkään laariin. Kymmenet tuhannet veroa maksavat eronneet sen sijaan ovat kansankirkolle haaste ja ongelma.

Ei mitään tekemistä?

2010-10-20T08:54:00.001+03:00

No eipä hätää. Google Creative Lab on kerännyt yhteen paikkaan kohtuullisen joukon omasta mielestään mielenkiintoisia webistä löytyviä asioita. 120 Google Docsista löytyvän hyvinkin erilaisen slaidin läpikäymiseen vierähtää varmaankin jokunen tovi.

Tässä yksi esimerkki:

(via Slashdot.org)

Ruokakaupat ja ydinvoima

2010-10-19T22:14:00.000+03:00

Ruokateollisuus tykkää syöttää kuluttajille lisäaineita ja muuta vastaavaa kemiallista moskaa. Vai mitä olette mieltä vaikkapa persikka-passionmehutiivisteestä, jossa ei ole muuta kuin vettä ja erilaisia lisäaineita tai jauhelihapihvistä, joka sisältää enimmäkseen broilerinahkaa?

Ruoka- ja vähittäiskauppa-alat tykkäävät myös sijoittaa ydinvoimaan. Kuten tunnettua Atria, Valio, Myllyn Paras, SOK ja Kesko ovat pistäneet munansa ydinvoimakoriin toisin kuin esimerkiksi Lidl, Lähikauppa ja M-kauppa.

Olisi tietysti aika populistista sanoa, että suomalaisille syötetään paljon ydinvoimalla tuotettua kemikaalia, koska meillä on aina mahdollisuus valita (toisin kuin eläimillä, joiden ruokiin ei sallita kaikkia niitä lisäaineita, jotka valinnan mahdollisuuden omaaville ihmisille sallitaan).

Voimme siis valita myös sen, että tuemme niitä kauppaketjuja, jotka eivät perusta toimintaansa säteilevään tulevaisuuteen. Asiaa varten on pistetty pystyyn adressi, jolla ketjuille halutaan kertoa että heidän päätöksillään on väliä.

Taannoisen ydinvoimakamppailun aikana päätettiin pistää pystyyn itsekkyyden muistomerkki, johon on kaiverrettu ydinvoiman puolesta äänestäneiden kansanedustajien nimet. Muistomerkki julkistetaan 21.10.2010 Helsingin Linnunlaulussa. Kansalaisille juhlat alkavat klo 19.

Visuaalisesti taitaville ihmisille on pistetty myös pystyyn antimainoskilpailu Fennovoiman osakkaista.

Samaan aikaan Olkiluodossa. Suomalaiset työsuojeluviranomaiset pyrkivät taannoin rytöpesäksi kuvatulle Olkiluoto 3:n työmaalle tarkastamaan menoa ja meininkiä. Hommasta ei meinannut tulla mitään, mutta kun alun perin suunniteltua suppeammaksi jäänyt aineisto saatii kerättyä, työmaalta löytyi yrityksiä ja toimijoita, joista kukaan ei oikein tiennyt mitään.

Olkiluoto 3:n tilaajan eli TVO:n tarkistuslaskennassa selviteltiin, ettei heidän toimittajansa eli Arevan työmaalta vaan voi löytyä henkilöitä tai yrityksiä, joista ei ole mitään tietoa. Uskokoon ken tahtoo, mutta joku vuosi sitten samaisen työmaan nostureihin kävellä tepsutteli ja kiipesi Greenpeacen mielenosoittajat ilmeisesti kenenkään juuri häiritsemättä.

Poliittisella tasolla Olkiluoto 3:n hutilointi on kuitenkin johtamassa siihen, että tilaajavastuulain muutostarpeita on ryhdytty selvittämään. Laitoksen kustannukset vain kiipeävät ja valmistumisesta ei sen tarkempaa tietoa ole kuin, että se on myöhässä myöhästymistään.

Uusia Olkiluoto 3:n laatupoikkeamia odotellessa voidaan havainnoida Aalto-yliopiston tutkijoiden selvitys tuulivoiman tukitarpeesta. Se on poistumassa ennakoitua nopeammin, kuten Turun Sanomat kertoo:

Aalto-yliopiston tuoreen selvityksen mukaan maalle sijoitettavat tuulivoimalat ovat kannattavia huomattavasti ennustettua aikaisemmin, jopa jo viiden vuoden kuluttua. Mikäli kustannusennusteet toteutuvat, valtion energiatuki uusille voimalaitoksille laskee ensi vuodesta lähtien ja käy kokonaan tarpeettomaksi vuoden 2015 jälkeen. Vaikutus valtion kassaan olisi satoja miljoonia euroja.

Koska eduskunta ei välittänyt aikanaan ydinvoiman lisärakentamisen kunnollisesta punninnasta eduskunnasta tai kansalaisten mielipiteestä, vaan runttasi väkisin läpi kaksi uutta virhettä, voimme me kuluttajat tehdä valintamme ja ostaa markkinoilta sähköä, jota ei tuoteta ydinvoimalla. Se ei edes ole sen kallimpaa kuin ydinvoima.

Globaalisti aurinkovoimakin jyrää, mutta me täällä Suomessa olemme ilmeisesti päättäneet jättää tämänkin globaalin mahdollisuuden väliin periaatteessa väliäkös sillä, kunhan vaan saadaan ydinvoimaa (vaikka se ei koskaan valmistuisikaan).

Markkinatalouden mekanismeja voi käyttää myös siihen, näille uusille luville ei ole kysyntää. Katso mitä syöt ja mieti mistä maksat.

Ihmisvihaajat

2010-10-16T17:31:00.001+03:00

Kuluvan viikon kohu syntyi ihmisoikeusasiasta ja sen sytyttivät Ylen TV2:n homoillan konservatiiviset keskustelijat.

Ilmeisesti eräiden kirkonmiesten ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsäsen mielipiteet homoseksuaalien oikeuksista ovat aiheuttaneet joukkopaon kirkosta. Tuhansille tuli mitta täyteen.

Se tarkoittaa myös lovea kirkon budjettiin. Kun siitä vedetään johtopäätös, että se käytännössä tarkoittaa esimerkiksi lasten parissa tehtävästä työstä leikkaamista, ollaan jo lähellä populismin rajaa.

Toisaalta, kirkko ei ole niin yksiniittinen käsityksissään kuin homoilta antoi ymmärtää.

Viikonlopun Ilta=Sanomissa arkkipiispa sanookin kirkon olevan monikasvoisempi kuin keskusteluissa nähdään. Lehdessä Helsingin Kallion seurakunnan pastori ja vt. kirkkoherra kertovat pahastuneensa Räsäsen kommenteista ja kertovat seurakunnassaan tehdyn sateenkaarityötä homojen ja lesbojen oikeuksien edistämiseksi.

Pastori kehottaa myös Räsästä pitämään suunsa kiinni. Se on pastorilta selkeästi ilmaistu kiukku.

IS on haastatellut myös TV-kasvo Jani Toivolaa, joka sai homoillan vuoksi tarpeekseensa kirkosta, vaikka tunnustaa olevansa uskossa.

Toisaalla kirjailija Jari Tervo äityi toteamaan kyllästymisensä homoseksuaalien oikeuksia raamatulla polkeviin ihmisvihaajiin.

Homoilta ei antanut kokonaista kuvaa kirkosta tai kristinuskosta. Se kuitenkin repäisi irti laastarin vuotavasta haavasta ja nosti esiin kysymyksen, joka vaatii ratkaisun. Homoseksuaalit eivät vaadi yhteiskunnassa muuta kuin tasa-arvoa ja samoja oikeuksia kuin heteroillakin on.

Lisäksi rakenteet, jotka altistavat vähemmistön suoranaiselle syrjinnälle, pitäisi poistaa. Onko se muka liikaa vaadittu?

Isoveli hiipii edelleen

2010-10-14T22:40:00.000+03:00

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mielestä tietotekniikan vaikutuksista ihmisten elämään ei käydä läheskään tarpeeksi keskustelua. Aarnio käyttää esimerkkinä RFID-radiotaajuustunnisteiden yhdistämistä joka paikassa oleviin langattomiin verkkoihin ja nykyistä internetosoitteistoa laajempaan IPv6-osoiteavaruuteen. Se mahdollistaa kaikkien ihmisten ja vaikkapa esineiden kytkemiseen verkkoon seurattavaksi.

Kyseessä on vain yksi esimerkki siitä, mitä on tulossa. Esimerkin teknologiat kaikki ovat olemassa ja kyse on vain siitä, kuka niitä ryhtyy hyödyntämään ja miten.

Kun viitataan siihen, että "vallanpitäjät eivät ole huomioineet jokapaikan tietotekniikasta mahdollisesti seuraavaa yksityisyysongelmaa lainkaan", ollaan ison ongelman äärellä. Asiasta ei käydä arvokeskustelua, eikä tällaisen teknologian hiipimistä joka paikkaan nähdä edes ongelmana, vaan hyvin herkästi pelkästään jonkinlaisena tietoyhteiskunnan kehittymisenä tai alkeellisemmin talouden kehittymisenä.

Yksi ongelman sivujuonne on se, että suomalaisen lainsäädännön kehittymisessä on pikemminkin tuettu yksilön yksityisyyden suojan murtamista kuin pyritty suojelemaan yksityistä ihmistä erilaisten toimijoiden urkinnalta. Turha ja tarpeeton Lex Nokia käy esimerkiksi tästä.

Yksilön liikkumisen seuraaminen verkkojen läpi on vain yksi ongelmista. Kokonaan uusiin ulottuvuuksiin päästää, kun samaan vyyhteen kytketään yksilön koko identiteetti esimerkiksi sormenjälkirekisterien tai DNA-rekisterien avulla.

Olemme hiljalleen siirtymässä vaiheeseen, jossa yksilöllä ei ole edes teoriassa mahdollisuuksia päättää siitä, mitä hänestä verkoissa tiedetään tai kerätään. RFID-tunnisteista on mahdollista päästä eroon, mutta fyysiseen identiteettiin kytketyistä tiedoista se ei enää ole mahdollista.

Viitattu Helsingin yliopiston uutinen kertoo:

"Aarnio kertoo näyttävänsä esitelmissään mielellään katkelman EU:n tietosuojadirektiivistä: Tietojenkäsittelyjärjestelmät on tehty palvelemaan ihmistä ja niitä käytettäessä on kunnioitettava perusoikeuksia, erityisesti oikeutta yksityisyyteen."

Kaunis periaate, mutta mikä ja missä antaisi olettaa, että yhteiskunnassamme siitä paljoakaan välitettäisiin?

Kuka suojelisi yksilöä?

Vapon palkkiot

2010-10-08T19:25:00.002+03:00

Kun maassamme leijuu valtionyhtiöiden täysin tarpeettomien usein kansanedustajista koostuvien hallintoneuvostojen jäsenten palkkioista nk. kohu, yhtiöt ovat kilvan julkistaneet palkkiot ja edustajien kokousaktiivisuuden.

Paitsi yksi yhtiö. Turvefirma Vapo. Se ei ole pörssifirma, mutta valtio omistaa siitä enemmistön. Ei kuitenkaan kokonaan.

Julkisuuden turpeessa muutenkin tarponut yhtiö haluaa käsitellä avoimuuttaan tai sen puutetta hallituksessa ja hallintoneuvostossa.

Kertoo yhtiöstä paljon, eikä hyvää, että muiden julkistaessa tiedot sitä pyydettäessä, Vapo nojaa byrokratian harmaaseen kaapuun.

Toiminta ei näytä tämän vuosituhannen toiminnalta.

Kuitit

2010-10-05T23:26:00.001+03:00

Ilmeisesti Sampo Pankissa sattui jokin erehdys ja koko joukko korttilaskuja veloitettiin tileiltä kahteen kertaan. No, asia korjataan viran puolesta, mikä nyt tietysti kuuluu asiaan.

Näitä ei tietysti pitäisi tapahtua tietoyhteiskunnassa, mutta tapahtuu vastedeskin.

Se mitä kuluttajan pitäisi tehdä, on näiden korttimaksuveloitusten tarkastaminen, jotta ylimääräisiä ei veloiteta ja asiat ovat muutenkin reilassa.

Siihen tarvitaan niitä korttiostosten asiakkaan kuitteja. Ilmeisesti jengi ei enää niitä käytä tai tarkista, sillä viime vuosina on kehittynyt tapa, jossa jotakuinkin jokaisen ostoksen yhteydessä kysellään 'tarvitsetko kuittia?'. Mikäs siinä, jos joku ei halua, niin turhahan sellaisia on antaa.

Jotta asia ei olisi ihan näin selvä, niin viime aikoina ihan subjektiivisen havainnoinnin perusteella on yleistynyt myös tapa, jossa sitä kuitin tarvetta ei edes kysellä, vaan se asiakkaan kappale heitetään roskiin kyselemättä ja sen kuitin asiakas joutuu erikseen pyytämään, kun sitä muuten ei kuulu.

Eräät kyllä kysyvät, mutta vastauksesta riippumatta paiskaavat kuitin menemään. Ilmeisesti yleisin vastaus on kieltävä.

Jotta tämä nyt ei olisi joutavaa nurinaa, niin kaksi pointtia.

Ensinnäkin asiakkaalla on oikeus kuittiinsa ja uskokaa tai älkää, niin niiden tarkisteleminen kertoo omaa tarinaansa. Kaikki veloitukset eivät rullaa kuten pitäisi.

Toiseksi. Kuititon kaupankäynti availee portteja veronkierrolle, joskaan se ei ole korttikuiteista kiinni. Tällaiset tavat ovat kuitenkin herkkiä leviämään.

Hiljaa! Ja muita uutisia

2010-10-04T22:49:00.003+03:00

Ensin asiaa ja sitten vähän ihmettelyä.

Suomessa vietetään 8.10. Hiljan päivänä myös hiljaisuuden päivää. Pontti on se, että altistumme melulle vähän väliä ja erityisesti harrastuksissa.Sen lisäksi, että harrastaja itse kokee melua, myös kanssaihmiset joutuvat usein sille alttiiksi.

"Kuulovaurioiden lisäksi melu häiritsee, stressaa ja sillä on monia kielteisiä vaikutuksia terveyteen."

Ylipäätänsä vaikkapa mopojen ja muiden vastaavien viritysten äänisaasteeseen olisi syytä kiinnittää huomiota ja ottaa huomioon muut ihmiset, jotka eivät sellaisesta räminästä välitä. Hiljaisuus on hyvä asia. Pärinä on huono juttu, vaikka kuinka kuvittelisimme olevamme joku rallikansa (mitähän ihmeen arvoa tälläkin päivän päätteeksi muka on?)

Ja sitten vähän toisenlaisia uutisia.

Lääketieteen Nobel-palkinto myönnettiin koeputkihedelmöityksen kehittäjälle. Vatikaani paheksuu tapahtunutta. Paheksunta on sallittua ja kenties perusteltua, mutta kaksi asiaa on syytä huomata. Ensinnäkin Nobelit jaetaan tieteellisistä saavutuksista, ei jonkun kirkon määrittelemien hyveiden noudattamisesta (joskaan tiede ei ole irti moraalista, vaan aina omalla tavallaan normisidonnaista toimintaa).Toiseksi pedofiiliskandaalin syövereissä kierivä kirkko ei nyt nykyisessä ilmapiirissä ehkä ole se taho, jonka pitäisi neuvoa tiedemaailmaa siitä, ettei pidä "hedelmöittää ihmisiä niin kuin eläimiä". Ihan vaan siksi, että kaksinaismoralismi saisi edes jotain rajaa.

Jenkkiläisen takavuosien popsuuruuden Princen piti esiintyä Helsingissä 15. lokakuuta. Ei esiinny, koska lavarakenteiden sijainnissa on jotain epäselvyyksiä (miten ihmeessä stadioneita ja areenoita ikuisuuden kiertäneellä ex-staralla voi olla mitään epäselvyyksiä varsin standardin salin lavan paikassa?) Alunperin ilmoitettua lipunmyynntiä ei siis aloitettukaan, vaan koko homma on siirretty jonnekin tulevaisuuteen. Asia ei sinänsä ollut mikään yllätys, sillä Prince on peruuttanut historiansa varrella kaikki Suomen keikkansa syystä tai toisesta. Vaikka tämän blogin pitäjä ei olisi edes ostanut moiselle keikalle lippua, niin täytyy vain todeta, että pelleilyksi meni. Ehdotus on tämä: Jos nyt tämä 80-luvun tähti innostuisi jostain syystä kuitenkin konserttejaan järjestelemään, niin jätetään ne liput ostamatta. Tai siis peruutetaan osallistuminen - viime hetkillä.

Järevänpää Alko myi viinaa alaikäiselle ja menetti myyntilupansa muutamaksi päiväksi (toki vain alkuviikoksi ja perjantain voimamyyntiin liike pääsee taas mukaan). No just joo. Ennen vanhaan Alkon piti olla se paikka, joka vastasi myös viinan kirouksien vastustamisesta. Vahinkoja tapahtuu, mutta lepsuilu on edennyt siis myös pitkäripaiseen, jossa nk. itsepalvelu ei ole aina ollut mikään itsestäänselvyys.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Seija Ilmakunnas on valittu Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) uudeksi johtajaksi. PT:n nykyinen johtaja Jaakko Kiander (ex VATT.n tutkimusjohtaja) siirtyy marraskuun alussa eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen eläkepolitiikan ja talousjohtajaksi sekä johtoryhmän jäseneksi. Seijan ja Jaakon urakehitys etenee, mutta miksi? Siksi, että Ilmarisen eläkepolitiikan nykyien vetäjä, varatoimitusjohtaja Jaakko Tuomikoski, 60, jää eläkkeelle. Vaikka syitä eläkkeelle jäämiseksi voi olla monia, ja monet niistä henkilökohtaisia, niin olisi ihan kiva, että aikoina jolloin kohkataan paljon eläkeiän nostamisen puolesta (nykyisestä 63 vuodesta), eläkeasioista vastaavat pomot näyttäisivät esimerkkiä. Niin, aina ei tietysti uutisessa voi selvittää asioiden tarkkaa tilaa, mutta silti tällaiset uutiset saavat kansalaiset kohottamaan kulmiaan.

Elo- ja syyskuu 10

2010-10-03T11:54:00.002+03:00

Elo- ja syyskuu näyttivät olleen rauhallista aikaa tässä blogissa, mitä tekstiin tulee. Hieman tekemistä toisaalla samaan aikaan. Jopa tilastopostaukset jäivät elokuulta väliin, joten summataan nyt tähän sekä elokuu että syyskuu.

Ympäröivän maailman meno on näyttänyt olevan alkusyksystä "sitä samaa".

Ilmastoasiat junnaavat poliittisella tasolla paikallaan eikä mitään suurta edistystä ihan lähiaikoina kansainvälisessä toiminnassa ole odotettavissa.

Kotimaassa vaalirahakohu jatkaa jauhamistaan ja asia kerrallaan putoaa julkisuuteen. Jääviydestä on nyt tulossa uusi entistä maan tapaa horjuttava tekijä. Hyvä niin, että näissä asioissa vanhoja tottumuksia ravistellaan. Perusongelma näyttää olevan lopultakin siellä, etteivät jotkut poliitikot joko tajua tai halua huomata moraalisia ongelmia, joita erilaisiin sidonnaisuuksiin liittyy.

Ja niin edespäin.

Vaikka jossain tapauksissa laki ei edellyttäisikään moraalia, politiikka ja julkisuus sitä vaatii.

Vaiheisen kävijäkäyrät:

Elokuu numeroina:

Postauksia: 21 (-19 edelliseen kuukauteen verrattuna)
Käyntejä: 1798 (+778)
Näyttökertoja: 2402 (+765)
Kävijöitä: 1525 (+828)

Päivittäiset keskiarvot näyttävivät elokuussa seuraavilta:

Käyntejä: 58 kpl /vrk (+25,1)
Näyttökertoja: 77,5 kpl /vrk (+24,7)
Kävijöitä: 49,2 kpl /vrk (+26,7)

Edelliseen kuukauteen verattuna reipas kävijämäärien kasvu näyttää olevan seurausta banaanikärpäsistä sekä parista postauksesta, joissa käsitellään perseidejä, joiden kausi sattuu elokuuhun.

Sitten syyskuu numeroina:

Postauksia: 15 (-6 edelliseen kuukauteen verrattuna)
Käyntejä: 1214 (-584)
Näyttökertoja: 1626 (-776)
Kävijöitä: 1000 (-525)

Päivittäiset keskiarvot näyttävivät elokuussa seuraavilta:

Käyntejä: 40,5 kpl /vrk (-17,5)
Näyttökertoja: 54,2 kpl /vrk (-23,3)
Kävijöitä: 33,3 kpl /vrk (-15,9)

Kaikkien aikojen keskiarvot syyskuun lopussa (8.4.2007 jälkeen)

Käynnit: 51,4 kpl / vrk
Näyttökerrat: 75,0 kpl / vrk
Kävijät: 35,2 kpl / vrk

Bloggerissa kuun vaihteessa oli 45 lukijaa (kahta kuukautta aikaisemmin 41).

Kiitos kaikille.

Some day classic: The Black Rider

2010-10-03T00:01:00.101+03:00

Sunnuntaiklassikoissa on vuorossa teemasoitto teemalla Musikaali, joten keskeytetään nyt venyttelykiertue Aasiaan ja soitetaan yksi kunnollinen teatterimusikaali. Ladyyyys and gentlemeeeeeeen, olkaa hyvä (seuraa koko musikaali):

The Black Rider tai tarkemmin The Black Rider: The Casting of the Magic Bullets on ohjaaja Robert Wilsonin, muusikko Tom Waitsin ja kirjailija William S. Burroughsin yhteistyönä syntynyt teos vuodelta 1990.

Tarina perustuu saksalaiseen kansantarinaan nimeltään Der Freischütz. Carl Maria von Weber teki aiheesta oopperan Friedrich Kindin librettoon ja se näki ensi-iltansa Berliinissä vuonna 1821.

The Black Riderin tarinassa toimistovirkailija Wilhelm rakastuu metsästäjän tyttäreen. Saadakseen rakkautensa kohteen isän hyväksynnän ja päästäkseen naimisiin, Wilhelmin pitää osoittaa kuntoisuutensa metsästäjänä. Toimistovirkailijana hänen ampumataitonsa on kuitenkin surkea ja toiveet avioliitosta hiipuvat.

Paholainen, Pegleg, puuttuu kuitenkin tapahtumien kulkuun ja tekee Wilhelmille tarjouksen. Paholainen tarjoaa Wilhelmille taikaluoteja, joilla aina osuu kohteeseensa. Peglegin ehtona on kuitenkin se, että yksi luodeista on hänen kontrollissaan.

Naiivi Wilhelm hyväksyy Peglegin pirullisen tarjouksen ja niinpä Wilhelmin hääpäivänä viimeinen luoti osuu hänen rakastettuun tappaen hänet. Wilhelm tulee hulluksi ja liittyy paholaisen aikaisempien uhrien joukkoon viettämään karnevaaleja.

Tarinassa on hieman liittymäpintaa vuonna 1997 kuolleen Burroughsin omaan elämään. Vuonna 1951 hän ampui vahingossa oman vaimonsa Meksico Cityssä yrittäessään humalassa rekonstruoida William Tellin tarinaa.

The Black Rider: The Casting of the Magic Bullets sai ensi-iltansa 31.3.1990 Hampurin Thalia-teatterissa.

Vuonna 1993 TomWaits teki musiikistaan oman sovituksensa ja julkaisi sen albumina The Black Rider.

Videoiden lähde: YouTube. YouTubesta löytyneet videot on koottu yhteen soittolistaan.

Lähteitä ja lisätietoja:

PS: Tom Waits on nyt myös ehdolla Rock and Roll Hall of Fameen.

Jauhetaan

2010-10-02T20:56:00.002+03:00

Mediakeskustelu jatkuu ja lehtien levikki laskee, vaikka lukijatutkimusten tuloksista vedetään printtimediassa erilaisia tulkintoja. Helsingin yliopiston uutisjournalismin nykytilaa ruotineessa Laatua journalismiin! –seminaarissa Aamulehden päätoimittajasta Evan johtajaksi siirtynyt Matti Apunen lausui muun muassa seuraavaa:

"Ammattimaiselle uutishuoneelle ei ole mitään todellista vaihtoehtoa. Blogeissa jauhetaan asioita, jotka valtamedia on jo nostanut esiin."

Tämän blogin osalta voi sanoa, että Apunen on oikeassa, tosin vain osin. Osin siksi, että tässä blogissa on sen historian varrella pyritty nostamaan esiin myös sellaisia aiheita, joille suomalaiset uutishuoneet eivät ole korvaansa lotkauttaneet sekä kommentoitu aiheita, joista nämä samaiset uutishuoneet ovat oman totuutensa kertoneet (kuten vaikkapa tässä postauksessa, vaikka Helsingin yliopiston www-sivusto ei olekaan mikään uutishuone eikä mikään näkyvä median uutishuone näytä reagoineen tämän seminaarin sanomisiin). Mahtunee tuonne tämän blogin stoorien joukkoon myös aiheita tai ainakin näkemyksiä, joita nämä uutishuoneet eivät ole edes huomanneet.

Se siitä ja sitten se iso "mutta". Jos Apunen on oikeassa, niin miksi ihmeessä nämä samaiset uutishuoneet kertovat lähes päivittäin siteeraavansa jonkun blogia ja käyttävänsä (yhä edelleen turhan usein ilman linkityksiä) noita blogeja uutislähteenään?

Järjestäytynyt media ja ammattitaitoinen journalismi on paikkansa ansainnut, koska se tekee parhaimmillaan sitä vallanpitäjien vahtikoiran tehtävää, miksi se on olemassa. Se vaan ei tarkoita sitä, etteikö nykyään tiedonvälityksessä näille uutishuoneille olisi olemassa vaihtoehtoja ja suoria kanavia tiedon tuottajalta sen kuluttajalle, joka itse jäsentää ja käyttää saamansa tiedon. Tähän näiden uutishuoneiden vaan on sopeuduttava.

VAPO pukkina kaalimaalla?

2010-09-28T23:21:00.001+03:00

Nyt rupesi kiinnostamaan miksi veronmaksajat omistavat 50,1 % turveyhtiö VAPO:sta?

Yhtiö on paistatellut viime aikoina julkisuudessa muun muassa siksi, että se on halunnut hyllyttää turvesuohakemuksia käsittelevän ympäristöneuvoksen kaikista Vapoa koskevista hakemusasioista. Yhtiö jakaa verkkosivuillaan varsin värittynyttä ellei sitten väärää informaatiota turpeen polton välttämättömyydestä hakkeenpolttolaitoksissa, jos SLL:n blogin tietoihin on luottaminen.

Turvetta verotetaan helläkätisesti valtion toimesta ja tuetaan muutenkin. Samaan aikaan yhtiön toiminta ympäristöasioissa herättää muutenkin pahaa verta, kuten vaikkapa Iiro Viinasen kirjoituksesta voi päätellä, vesistöjen kohtelussa.

Miksi valtio omistaa enemmistön tällaisesta firmasta? Taloudellisilla syillä sijoitusta ei oikein voi perustella, sillä jos katsoo viime vuosien tilinpäätöksiä, niin valtio on saanut osinkoja selvästi alle 10 miljonaa euroa vuodessa. VAPO:n liikevaihto on noin 10 % Fortumin liikevaihdosta.

Aika kaukaa haettu olisi selitys myös VAPO:n strategisesta merkityksestä, sillä sellaista ei oikein edes energiasektorilta lopultakaan löydy.

Aluepolitiikkakin tuntuu huteralta selitykseltä valtion omistukselle. Vuonna 2009 VAPO:lla oli henkilökuntaa 1451.

Miksi valtio omistaa enemmistön yhtiöstä, jolla ei näytä olevan oikeastaan merkitystä sijoituskohteena, mutta jonka toiminta ympäristö on selvästi riippuvainen yhteiskunnan muiden toimintasektoreiden linjauksista?

Turvebusiness on selkeästi ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa ja löytää itsensä helposti myös havittelemasta luonnonsuojelualueita omiin käyttötarkoituksiinsa. Pukki kaalimaan vartijana-efekti ei ole kovinkaan kaukana tästä asetelmasta.

Eikö paljon puhutun energiasektroin kilpailun kannalta olisi selvempää, jos VAPO toimisi selkeästi markkinaehtoisesti ja valtio vastaisi regulaatioistaan ilman omistuksen mukanaan tuomaa suoraa tai välillistä intressiristiriitaa?

* * *

Sivujuonne kokonaisuudessa on se, että aikaisemmin HS paljasti, että "Lämmityspolttoaineiden energiaverotusta käsittelevän raportin laatinut VTT:n teknologiajohtaja Satu Helynen on kansainvälisen turveyhdistyksen IPS:n hallituksen jäsen". Samaisen turveyhdistyksen pääsihteerinä on toiminut Turveteollisuusliiton toimitusjohtaja, mikä ei estänyt Helystä väittämästä järjestöä "tieteelliseksi järjestöksi", minkä väitteen hän sittemmin on nielaissut sujuvasti takaisin: "En osaa sanoa, että mitä se tarkoittaa, että onko yhdistys tieteellinen vai ei, mikä se kriteeri on".

Europarlamentaarikko Satu Hassi on kirjoittanut ”pyöröovesta” VTT:n ja turvebisneksen välillä. Siinä on hänen mukaansa kulkenut enemmänkin porukkaa.

Samainen VTT:n Helynen on sotkeutunut myös tapaukseen, jossa ydinvoimapäätöksen valmistelua kritisoinut tekniikan tohtori Jari Ihonen sai työnantajaltaan varoituksen mm. siitä, että hän oli eduskunnan valiokunnassa kuultavana ydinvoima-asioissa. Helynen on Ihosen esimies.

Oikeusasiamies on ottanut Ihosen tapauksen eräänä kolmesta tarkasteltavakseen tutkiessaan epäilyjä VTT:n tutkijoiden sananvapauden rajoittamisesta.

* * *

Turvebusiness ei ole puhdasta, se haisee.

Ilmastopolitiikan hidas eteneminen ei ole vahinko

2010-09-27T23:07:00.002+03:00

Ilmastonmuutos alkaa hiljalleen näkyä arkipäiväisessä ympäristössämme ja muutenkin kuluva vuosi on ollut yhtä katastrofia.

Kuten Climate Progress kirjoittaa, Yhdysvalloissa on nähty maan historian pahin öljyonnettomuus, maapallon lämpötilat hipovat ennätyslukemia, maapallon jäätiköistä irtoaa Manhattanin kokoisia kimpaleita, lämpöaallot ja metsäpalot rasittavat Venäjää ja huipputulat Pakistania ja niin edelleen. Lisää on tulossa eli äärimmäisten sääolosuhteiden arvioidaan yleistyvän.

Poliittisesti olennainen kysymys on ilmastopolitiikassa ollut jo pitkään se, milloin Yhdysvallat ja muut suuret kasvihuonekaasujen päästäjät saadaan mukaan päästäjen rajoittamiseen. Nykyisellään päästöt vain kasvavat ja se dead line, jonka jälkeen ilmaston lämpeneminen olisi rajoitettavissa hallittavalle tasolle, vain lähestyy.

Yhdysvalloissa lainsäädännön kehittäminen on nyt pysähtynyt senaattiin, eikä sieltä ihan heti tule ulos. Kansainvälisesti se tarkoittaa sitä, etteivät esimerkiksi Mexicossa kuluvan vuoden lopulla pidettävät ilmastoneuvottelut tule tuottamaan mitään olennaista tulosta.

Yhdyvaltojen lainsäädännön jumiutuminen se ei ole mikään poliittinen lipsahdus, vaan selvästi ostettu lopputulema:

This failure is no accident. Big Oil, Dirty Coal, and other special interests like the American Petroleum Institute combined spent hundreds of millions of dollars lobbying lawmakers and filling their campaign coffers. So far, these dirty energy corporations have gotten their money’s worth.

Daniel J. Weiss, Rebecca Lefton, Susan Lyon ovat koonneet tietoja energiafirmojen ja kauppajärjestöjen Yhdysvalloissa ilmastolainsäädännön edistamista vastaan käyttämistä lobbausrahoista (taulukko excel-muodossa).

Vuoden 2009 tammikuusta kuluvan vuoden heinäkuuhun mennessä alla listatut yhtiöt ovat kuluttaneet yhteensä noin 535 490 000 dollaria ilmastopolitiikan torppaamiseen. Siis yli puoli miljardia dollaria sen lobbaamiseksi, että eräs maailman suurimmista ympäristöongelmista saa jatkaa toimiaan kuten aina ennenkin, tulevaisuudesta piittaamatta.

Yhtiöt, jotka ovat käyttäneet miljoonia tähän toimintaan:

Exxon Mobil
ConocoPhillips
Chevron Corporation
Southern Company
BP
Koch Industries
Royal Dutch Shell
American Electric Power
Peabody Energy
Berkshire Hathaway
Duke Energy
Energy Future Holdings Corporation
Anadarko Petroleum
Williams Companies
Entergy Corporation
Exelon Corporation
CONSOL Energy
Public Service Enterprise Group
Constellation Energy
Chesapeake Energy

Kauppajärjestöt, joiden tiedetään olleen samalla asialla ovat:

US Chamber of Commerce
Edison Electric Institute
Business Roundtable
American Chemistry Council
National Association of Manufacturers
American Petroleum Institute
National Rural Electric Cooperative Association
American Farm Bureau
National Mining Association
America's Natural Gas Alliance
National Petrochemical and Refiners Association
Independent Petroleum Association of America
American Coalition for Clean Coal Electricity
American Gas Association

Se on yhdysvaltalaisen meiningin kunniaksi sanottava, että tietoja tällaisesta rahoitustoiminnasta on saatavilla. Mitenköhän mahtaa olla Euroopassa? Paljonko firmat ovat rahoittaneet vaikkapa europarlamentaarikkojen toimia ja toimintaa tai kansallisia päätöksentekijöitä sen eteen, että välttämättömään ei pitäisi ryhtyä?

Tuskinpa vaan se euromäärä on 0.

Some day classic: Dream Situation

2010-09-26T21:08:00.001+03:00

Sunnuntaiklassikoissa jatketaan tämän blogin toimesta klassikkojen venyttelyä yhä edelleen. Tuli muuten mieleen, että mahtaakohan tämä kiertue päättyä enää koskaan?

Tähän mennessä on kierretty Ruotsin, Viron, Islannin, Norjan, Norjan, Kanadan, Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Venäjän, Tanskan, Belgian, Hollannin, Luxemburgin, Ranskan, Andorran, Espanjan, Portugalin, Yhdysvaltojen ja Japanin kautta Intiaan. Siitä ponkaistaan rajan yli Kiinaan, mistä löytyy jotain hienoa:

Dream Situation on kiinalaisen Coco Zhaon kappale saman nimiseltä albumilta vuodelta 2006. Coco Zhao yhdistelee musiikissaan perinteistä kiinalaista ja klassista länsimaista musiikkia jazziin. Covo Zhao on kotoisin Shanghaista ja hänen jazz-innostuksena sai puhtia vuonna 1997, kun pääsi esiintymään Shanghain jazzfestivaaleilla yhdessä yhdysvaltalaisen jazzlaulajan Betty Carterin kanssa. Sen jälkeen hänet on kutsuttu esiintymään ympäri maailmaa erilaisilla jazzfestivaaleille.

NPR:n haastattelussa Zhao kertoo opiskelleensa laulutyylinsä suihkussa, kuinkas muuten. Ranskassa Coco Zhao on lanseerattu muun muassa tittelillä "The Boy Billy Holiday from China".

Videolla esiintyy myös hänen yhtyeensä The Possicobilities, joka koottiin ensimmäisen kerran vuonna 2005. Yhtyeen musiikki nojaa yhdessä Coco Zhaon 1920- ja 1930-lukujen Shanghain jazziin yhdisteltynä moderniin jazzgenreen.

Videon lähde: YouTube.

Lähteitä ja lisätietoja:

Ydinvoiman luotettavuudesta sähköhuollolle

2010-09-25T14:41:00.000+03:00

Kun täälläkin on puhuttu energiastrategiasta ja siitä, että ydinvoima on huono ratkaisu, esimerkin asiasta tarjoilee naapurimaamme Ruotsi.

Ylen uutisten mukaan:

Ruotsin kymmenestä ydinreaktorista neljä on suljettuna tällä hetkellä ja yksi joudutaan lähiaikoina sulkemaan teknisten ongelmien takia.

Ja edelleen:

Ruotsin ydinvoimaviranomaiset kertovat, ettei Oskashamn 3:a saada kuntoon talven aikana. ... Laitosta ei haluta käynnistää ennen kuin tiedetään, mistä viat johtuvat.

Tällaisesta seuraa se, että

Tuotantovaje vaikuttaa maan energiaomavaraisuuteen. Jo viime talvena Ruotsin ydinenergian tuottajat osakseen saivat arvostelua, kun kylmimmän talven aikana monet ydinlaitokset seisoivat. Ruotsi joutui ostamaan sähköenergiaa ulkomailta. Tämä on toistumassa ensi talvena.

Miten niin ydinvoima olisi jotenkin erityisen luotettava ratkaisu tai johtaisi siihen, ettei sähköä tarvitse tuoda tai parantaisi energiaomavaraisuutta? Se ei tapahdu mitenkään itsestään eikä ydinvoima ole tässä mikään ylivoimainen ratkaisu, vaikka kuinka valehdeltaisiin.

Tiesittekö...

2010-09-23T23:35:00.000+03:00

... siitä, tästä tai tuosta? Oletteko pistäneet merkille, että viime aikojen poliittisessa uutisoinnissa on varsin paljon ollut puhetta siitä, tiesikö joku poliitikko jostain asiasta ja jos tiesi niin milloin ja mitä.

Esimerkiksi tänään olemme saaneet selville, että nykyinen pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) ei tiennyt edellisen pääministerin eli Matti Vanhasen (kesk.) eroaikeista kuin edellisenä päivänä. Matti Vanhaselta itseltään on udeltu tiesikö hän eroilmoitusta tehdessään vaalirahoitukseen ja jääviyksiin liittyvistä oikeusprosesseista. Ei tiennyt.

Aiemmin on udeltu vaikkapa sellaista, tiesikö Vanhanen Marja Tiuran loikkausaikeista. Tiesi, mutta ei kommentoinut.

Ilkka Kanvervalta (kok.) on kyselty tiesikö hän synttäreilleen tulleista Nova kiinteistösijoituksen reippaista lahjoituksista. Ei tiennyt, omien sanojensa mukaan. Puolueensa puheenjohtaja Jyrki Katainen ei tiennyt mitä Kanerva tiesi tai oli tietämättä tässä asiassa.

Ja niin edelleen. Vähän väliä kysellään sitä mitä kukakin tietää. Voisi kuvitella tällaisen olevan rasittavaa, kun itse asioistakin voisi puhua.

Poliitikot saavat syyttää tästä vain itseään, sillä esimerkiksi vaalirahakohussa media on joutunut poimimaan asioita pala palalta eikä valmista ole tullut vieläkään. Siinä tapauksessa poliitikot kollektiivisesti joko eivät ole muistaneet tai tienneet asioita, joista jälkikäteen on selvinnyt sekä itse asia ja siihen liittyvä tietoisuus - joskus.

Asialla on toinenkin puoli. Median on helppo viritellä mieliä pohdiskelamalla ja kyselemällä sitä, kuka tiesi milloin ja mitä? Asia kiinnostaan yleensä aina kansalaisia, jotka haluaisivat päästä salaisuuksien verhon taakse. Tietämisen uteleminen vaan on usein kohtuullisen halpa tapa selvittää asioita, koska se on kuin oikeudenkäyntiä mediassa.

Silloin kun toiselta kysytään "tiesitkö siitä tai tästä silloin ja tällöin", joudutaan vastaukseen yleensä pelkästään luottamaan ja jos luottamukselle ei olekaan katetta päästään koventamaan panoksia "valehtelemiseen" asti.

Ja kuten huomaamme, itse asioista tällä tavalla ei tule mitään tarkempaa selvyyttä.

Kolmanneksi pienin

2010-09-21T23:29:00.000+03:00

Ensin se näytti päättyneen, mutta ei päättynytkään.

Yhdysvaltalainen tutkimuslaitos National Snow and Ice Data Center on julkistanut Arktiksenjään sulamiskauden minimin muutama päivä sitten. Lopputulema oli se, että kuluva vuosi oli jääpeitteen laajuudella mitattuna mittaushistorian kolmanneksi pienimmän jääpeitteen vuosi.

Tänään tutkijat kuitenkin kertoivat, että vuotuisen käänteen jälkeen sulaminen yllättäen jatkuukin. Tarkemmat käyrät julkaistaan kuun vaihteessa, mutta uutta jääpeitteen minimiä tuskin nähdään.

Oli niin tai näin, niin kuvasta on vaikea löytää mitään positiivista. Vuodesta toiseen jääpeitteen pinta-ala pysyy vuosien 1979-2000 keskiarvojen ja normaalivaihtelun alapuolella. Samalla jääpeite ohenee minkä lisäksi Arkitksen vanha ja kestävä jää vähenee.

Kuvan lähde: National Snow and Ice Data Center.

2010 Arctic Ice Update

2010-09-21T08:39:00.000+03:00

Climate Denial Crock of the Week päivittää katsaustaan Arktiksen jäätilanteesta:

Ruotsin vaalit, anekdootti

2010-09-20T22:34:00.002+03:00

Ruotsissa kohistaan eilisten valtopäivävaalien tuloksista, joissa valtaapitävä koalitio ja varsinainen oppositio jäivät alle ehdottoman enemmistön. Jonkinlaiseen vaa'ankieliasemaan päätyi yksioikoisesti maahanmuuttajavastainen Ruotsidemokraatit.

Paketti Ruotsissa näyttää olevan vähän sekaisin. Asiaa kauhistellaan lehdissä ja Tukholmassa on osoitettu mieltä puoluetta vastaan.

Moderaattien pääministeri Reinfeldt on rauhoitellut kansalaisia sillä, että hänellä on nyt lokakuun alkupuolelle asti aikaa rakentaa maahan jonkinlainen hallitus.

On hyvä, että ksenofobiasta käyttövoimaansa saavia yhteiskunnallisiin ilmiöihin reagoidaan ja mielipide osoitetaan. Sekin kuuluu demokratiaan. Ehkä siihen on syytäkin, kun myös ihan tyylipuhtaat kansallissosialistitkin nostavat aallon vanavedessä päätään. Sellaisille liikkeille, jotka erilaisten kaapujen varjossa pyrkivät kohottamaan totalitarismin lippua tai rakentamaan yhteiskuntaa erilaisuuden vihaamiselle, ei ole tarpeen ummistaa silmiään. Ei, vaikka demokratiasssa heilläkin on ääniosuuttaan vastaava paikkansa, kuten pitää.

Niin, se anekdootti. Missä on Piratpartiet?

Kun valtiopäivävaalien tuloksia katsoo hieman tarkemmin, viime EU-vaaleissa menestynyt piraattipuolue löytyy osastosta övriga partier. Puolueen ääniosuus ennen lopullista laskentaa oli 0,72 %, mikä on linjassa edellisten valtiopäivävaalien 0,73 %:n tuloksen kanssa. EU-vaaleissa puolue keräsi 225915 ääntä ja 7,13 %:n osuuden. Mihin tämä aalto sitten sitten katosi vai onkohan kaunis väite se, että EU:ssa päätetään asioista enemmän, joten ei se nyt niin haitaa, vaikka valtiopäivät jäävätkin väliin?

Olisi luullut tietoyhteiskunta-asioilla olevan sen verran merkitystä, että näistä suunnista saisi aikaiseksi jotain järkevääkin keskustelua sen sijaan, että kohina menee maahanmuuttopopulismin puolelle.

Toisen pienen jännityksen aiheen ennen lopullisten tulosten julkistamista voi repiä siitä, mikä seuraavista käsin kirjoitetuista ehdokkaista pärjää lopulta vaaleissa parhaiten: Kalle Anka Partiet, Kalle Anka vai kalle anka parti? Ennen lopullisia tuloksia Kalle Anka Partiet johtaa.

Some day classic: Xillob

2010-09-19T12:48:00.001+03:00

Parin viikon tauon jälkeen palataan Sunnuntaiklassikoissa klassikkojen venytelyyn. Tähän mennessä on kierretty Ruotsin, Viron, Islannin, Norjan, Norjan, Kanadan, Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Venäjän, Tanskan, Belgian, Hollannin, Luxemburgin, Ranskan, Andorran, Espanjan, Portugalin ja Yhdysvaltojen kautta Japaniin. Siitä on oiva sauma hypätä Intiaan, mistä löytyy jotain tällaista:

Videolla esiintyy Ramesh Shotham & Madras Special laulusolistinaan kuuluisa intialainen vokalisti Sandhya Sanjana.

Mumbaissa syntynyt Sandhya tunnetaan siitä, että hän kytkee perinteiseen intialaiseen musiikkiin ja lauluun jazzia ja maailmanmusiikkia. Alun perin hän on saanut klassisen intilaiaisen laulun koulutuksen, mutta sittemmin 1980 alkaneella urallaan hän on tehnyt myös rock/jazz/funk/blues-painotteista musiikkia. Levytyksiä hän on tehnyt yli 30. Hän tehnyt Ramesh Shothamin lisäksi yhteistyötä esimerkiksi Alice Coltranen tai Prem Joshuan kanssa.

Intian Madrasissa syntynyt lyömäsoitintaituri ja itseopiskellut rumpali Ramesh Shotham aloitti uransa vuonna 1970 yhtyeessä Human Bondage.

Videon lähde: YouTube.

Lähteitä ja lisätietoja:

Ylilaskutusyhteiskuntia

2010-09-17T14:02:00.002+03:00

Tuli piipahdettua Lontoossa. Pari havaintoa.

Vierailu tavallisessa pubissa on aina avartavaa. Tavallisena päivänä keskellä viikkoa jonkun verran keskimääräistä suuremmassa pubissa oli noin 60 asiakasta. Henkilökuntaa oli paikalla 8. Kansa haki juomansa tiskiltä ja keittiö oli sujuvasti kiinni.

Siis 8 asiakaspalvelua hoitavaa henkilöä. He eivät olleet opiskelijoita tai esimerkiksi maahanmuuttajia, vaan ihan perusbrittejä. Palvelu toimi ja oli ystävällistä, tyhjiä laseja ei notkunut pöydillä.

En tiedä paljonko Suomessa mitoitetaan henkilökuntaa, mutta kokemus saman kokoisesta ja samaa asiaa tekevästä ravintolasta on se, että paikalla on 2 henkilökunnan edustajaa.

Jokin tässä yhtälössä ei täsmää, kun pakettiin lisää sen, että 7 euroa maksavat juoman saa tuosta paikasta n. 3,80 eurolla.

Ja sen ystävällisyyden kaupan päälle.

* * *

Mobiilidatan hinnoittelu kansainvälisen liikenteen osalta on mieltä ja järkeä vailla.

Jos suomalaisessa liittymässä on ulkomailla käytettäessä vaikka vaan pelkkä sähköposti saakka siten, ettei se muuta tee kuin tarkistaa uuden postin ja tuo tekstit ilman liitteitä puhelimeen tavallisen rauhallista tahtia, datalaskua tulee tolkuttomasti. Eikä saakka edes ole mitään älypuhelinten herkkuja.

EU:n ilmoitusraja paukkuu kerran päivässä ja se raja on 61,50 euroa. Sillä rahalla saa kotiin nopean laajakaistan kahdeksi kuukaudeksi. Kotimaassa saa mobiilidatan kuukaudeksi muutamalla eurolla. Teleoperaattoreiden kansainvälisen roamingin hinnoittelua voi hyvin kutsua varkaudeksi.

Siltä voi suojautua laittamalla puhelimen off-asentoon tai hankkimalla paikallisen prepaid-liittymän. Tietoyhteiskunnan kanssa tällä typeryydellä ei pitäisi olla mitään tekemistä.

Liikennetiedote

2010-09-09T20:43:00.000+03:00

Radio Suomi välittää liikennetiedotteita kun sellaiset ovat tarpeen. Idea on se, että jos jossain on kolari tai muuta sellaista, kerrotaan muille tiellä liikkujille, että ongelmia on tiedossa. Hyvä niin.

Mutta ne tiedotteet. Miten niitä sitten pitäisi ymmärtää?

Radion selostus on jotain tyyliin "Välillä Vanha Jorvaksentie - Kivenlahden liittymä. Tulipalo. Yksi ajokaista on suljettu liikenteeltä. Haittaa ajosuunnassa Helsinki".

Eikö sitä voi sanoa ymmärrettäviä suomen kielisinä virkkeinä? Yksi ajokaista on suljettu liikenteeltä välillä Vanha Jorvaksentie Kivenlahden liittymä. Kyseessä on tulipalo ja se siitä on Helsingin ajosuunnassa haittaa liikenteelle". Tai jotain sellaista.

Tuollainen sähkötyskieli radiokäsittelyssä on sanalla sanoen: typerää.

Kielipolitiikkaa

2010-09-09T19:39:00.003+03:00

Kun kepunuoret ja koko joukko muita kielifanaattisia suomalaisryhmiä haluaa poistaa esimerkiksi virkamiesruotsin, jota yleensä tarvitaan yliopisto-opintojen jälkeen, nämä ryhmät ovat väärässä.

Ensinnäkin he haluavat keskimäärin poistaa jotain sellaista, mikä ei heitä oikeasti häiritse, mutta sivistää kummasti.

Jos sen suoraan sanoo, niin kaikki nämä pakkoruotsin vastaiset kampanjat saavat elinvoimansa sisäänpäinkääntyneisyydestä ja mahdollisuuksia poissulkevasta ideologiasta, jonka johtotähti on joku vuosikymmenten takainen koivu ja tähti-ideasta tai jotain sinne päin.

Tosiasiassa näillä ruotsikohkaajilla ei ole takanaan mitään ideaa, vain inhoa jotain katteetonta stereotypiaa kohtaan.

Siis sota ilmapalloja vastaan.

Jalkapalloa

2010-09-09T19:08:00.002+03:00

Päivän iltapäivälehdet ovat ilmiöitä täynnä, jos sellaisia kaipaa. Tosia tai eivät, niin aina niistä saa jotain revittyä. Iltapäivälehdet tehdään niin, että niistä saa kahvipöytäkeskusteluun sytykettä.

Esimerkiksi päivän Ilta=Sanomat tarjoilee papin, joka uhkaa jättää seuraavat ja muutkin hautajaiset väliin, koska sai ylinopeussakot. Lehti kertoo amerikkalaisesta typeryspapista, joka uhkaa koraanien polttamisella sytyttää ilmeisiä vastalauseita eli tahallaan ärsyttää muuhun uskovia. Lehdestä voi lukea myös sankarillisesta kirjakaupan myyjästä, joka risti ryöstöä yrittäneen hölmön puhumalla tiehensä.

Koska nyt pitää olla otsikon mukainen pointti, niin se löytyy - kumma kyllä - urheilusivuilta. Siellä spekuloidaan jalkapallomaajoukkueen kompuroinneilla ja pyöritellään valmentajan potkuja. Suomalaisia besserwissereitä näyttää olevan jonossa kahden tappion jälkeen.

Niin tai näin, niin siinä kommentaattorit ovat oikeassa, että on jo aika päästää eräät konkarit eläkkeelle, ei sillä permanentilla tule mitään tulosta.

Ja sitten se ehdotus. Kun joskus Stuart Baxterin seuraajaa valitaan, niin palkataan sellainen Venäjältä. Nyt on ajateltu jo pitkään, että brittiopeilla päästään jonnekin. Ei päästy. Suomalaisopit ovat kivoja, mutta tekemisen ymmärrys puuttuu (paitsi Ari Hjelmiltä).

Venäläinen valmentaja ymmärtää puolislaavilaista suomalaista ajattelua ja on aika turha väittää, etteikö sieltä löydy osaamista (vaikka ne Suomessa näytöt eivät paljoa näy).

Onkohan tämä kuitenkin ehdotus, joka ei koskaan kelpaa, ihan vaan talvisotalaisista syistä?

Hallituksen energiapolitiikan konkurssi?

2010-09-06T21:57:00.000+03:00

Tässä blogissa on hallituksen energiapolitiikkaa haukuttu väärästä strategiasta eri syistä aikaisemminkin. Listalle voidaan kenties pistää vielä hiilidioksidipäästöjen reilu lisääminen.

YLE Uutiset kertoo, että

"Maakaasua Suomeen tuovan Gasum-yhtiön teettämän uuden selvityksen mukaan hallituksen energialinjaukset lisäisivät hiilidioksidipäästöjä pääkaupunkiseudulla ja Tampereella jopa neljänneksellä"

Gasum-yhtiöllä on asiassa oma lehmä ojassa, mutta siinä se ei ole väärässä, että maakaasu on kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta parempi idea kuin turve tai hiili. Niinpä hallituksen linjauksissa ei juuri ole järkeä silloin kun se menee kuten YLE Uutiset sen sanoo:

"Hallitus on kaavaillut kiristävänsä maakaasun verotusta noin viisinkertaiseksi nykyisestä. Kivihiiltä ja turvetta sen sijaan verotettaisiin vähemmän."

Politiikan seuraajaa se ei ehkä yllätä, että ongelma tulee hallituksen ympäristöministerille yllätyksenä:

"Ympäristöministeri Paula Lehtomäki on yllättynyt tuloksista. Kun hallitus teki ehdotelmansa energiaverouudistuksesta, taustana käytettiin VTT:n tutkimusta. Siinä ei käynyt ilmi, että voimalat siirtyisivät toisiin energialähteisiin eli niin kutsuttu ajojärjestys ei muuttuisi."

Tuota noin. Pitääkö nyt tulkita ministerin sanomista niin, että tämä varsin ilmiselvä asia ei löydy VTT:n tutkimuksesta vai eikö sellaista ole älytty kysä vai eikö koko asiaa ole edes ajateltu? Vai eikö niistä ole välitetty? Pitää olla sokea, jos ei ymmärrä turpeen verohelpotusten lisäävän kasvihuonepäästöjä.

Uutinen tietää kertoa myös, että

"Konsulttiyritys Pöyryn tekemä uusi selvitys ennustaa, että kivihiilen ja turpeen käyttö jopa kaksinkertaistuisi pääkaupunkiseudun ja Tampereen voimaloissa hallituksen verolinjauksien takia. Maakaasun käyttö sitä vastoin vähenisi jopa 40 prosenttia. Hiilidioksidipäästöt lisääntyisivät muutoksen takia 25 prosenttia."

Lähtökohtaisesti tämän hallituksen energiapolitiikka on perustunut energian kulutuksen kasvattamiseen ja aluepoliittisten irtopisteiden rakenteluun 80-luvun ideologiaa myötäillen. Turpeen ja ydinvoiman kohtelu kelpaa tästä esimerkiksi.

Hallituksen koko energiastrategia on lähtökohdiltaan väärällä vuosikymmenellä ja väärästä puusta veistetty.

Tietoyhteiskunnassa herätys!

2010-09-01T18:30:00.002+03:00

Iltasanomat kertoo tänään keskusrikospoliisin tutkinnasta, jossa on kyse turvaluokitellun aineiston päätymisestä vääriin käsiin. Jutussa puhutaan niinkin vakavasta asiasta kuin turvallisuussalaisuuden paljastaminen, josta vähimmäisrangaistus on 4 kuukautta vankeutta.

Tutkinta on lehtitietojen perusteella kietoutunut Väestörekisterikeskuksen, sen käyttämän palveluyhtiö ja palveluyhtiön ulkomaille myymän liiketoimintayksikön ympärille. Ketä epäillään ja kuka on uhri, juttu ei selvitä. Tutkintapyynnön on tehnyt Väestörekisterikeskus.

HS:n uutisessa kerrottiin myös selvityksen alla olevan se, onko sähköisten henkilökorttien tietoturva vaarantunut.

Oli kyse melkein mistä tahansa, se on helposti jotain sellaista, mitä ei olisi saanut tai pitänyt tapahtua lainkaan. Väestörekisterikeskus ylläpitää laajoja ja arkaluonteisia tietovarantoja, joita esimerkiksi poliisi käyttää.

Mietitäänpä asiaa hieman laajemmin. Poliisi haluaa käyttöönsä passihakemusten yhteydessä kansalaisilta kerätyt sormenjäljet ja niiden rekisterin. Sormenjäljet ovat tiukasti kiinni kansalaisen identiteetissä, tiukemmin kuin sähköinen henkilökortti. Mitä tapahtuisi, jos sormenjälkirekisteri vuotaisi epämääräisiin käsiin? Seurauksia ei edes halua ajatella.

Voisiko rekisteri sitten päätyä jonnekin rikollisiin käsiin? Vastaus on kyllä. Juuri siitä uhkakuvasta Väestörekisterikeskuksen ympärillä tapahtuva tutkinta kertoo. Kuvassa on globaalisti toimiva asiantuntijayritys, sen yrityskaupat ja muu sellainen. Varmaankin turvallisuusselvityksiä on tehty, kenties virheitäkin.

On täysin väärin ajatella, että poliisille ei voisi käydä kuten Väestörekisterikeskukselle on ehkä nyt käynyt. Poliisikin ostaa palveluita markkinoilta ja saattaa tehdä kohtalokkaita virheitä. Yksi pieni virhe tai vahinko riittää ja korvaamatonta tietoa valuu ulos.

Lisäksi on niin, että jos digitaaliseen muotoon muutetut sormenjäljet tai vaikkapa sähköisen henkilökortin varmennetiedot tai muu digitaalinen aineisto päätyy väärille teille, sitä ei ikinä saada sieltä takaisin. Bitti ei ole mikään auto, jonka voi hakea jostain, vaan helposti kopioitavaa dataa.

Nyt päättäjien on viimeistään herättävä siihen, että ihan kaikkea ei turvallisessa tietoyhteiskunnassa saa tallentaa ja kerätä. Ainoa todella turvassa oleva tieto on tallentamaton tieto.

EDIT klo 23.19. YLE Uutisten mukaan poliisi epäilee rikoksesta useita henkilöitä, jotka työskentelevät Väestörekisterikeskukselle tietoturvapalveluita tuottavassa yrityksessä. IS:n mukaan kyse on nimenomaan sähköisiin henkilökortteihin liittyvistä asioista.

Sähköisiä henkilökortteja käytetään lähinnä julkishallinnossa, eikä niiden suosio ole ollut kovinkaan suuri. Käyttökohteet tekevät niistä arkoja. Sähköisissä henkilökorteissa on kuitenkin kyse niiden käyttäjien sähköisistä identiteeteistä ja tunnistamisesta. Jos sellaiseen pääsee käsiksi, tilanne on sama kuin silloin, jos joku väärentäisi sinun henkilöllisyystodistuksesi ja käyttäisi sitä johonkin tarkoitukseen menestyksellä.

Jos sähköisiä henkilökortteja vertaa sormenjälkiin, niin tilanne on erilainen. Henkilökortit on mahdollista - ainakin periaatteessa - revokoida eli pistää sulkulistalle ja organsoida kaikille käyttäjille uudet kortit. Sormenjälkiä ei voi ihmisen kädestä vaihtaa.

Venäjä? Venäjä? Venäjä?

2010-08-31T23:04:00.001+03:00

Tuikataanpa lusikka Venäjä-soppaan vaihteeksi.

Ensin valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) virheellisin tiedoin puhui Venäjän taloudellisesta suurvalta-asemasta, jonka jälkeen asiaa kauhisteltiin kotimaassa ja käytiin kysymässä Venäjän vallattoman duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Konstantin Kosatshovilta, joka suomalaismedian mukaan ihmetteli asiaa. Venäjän mediassa kataisen lausunnot eivät ole saaneet palstatilaa.

Sen jälkeen Katainen matkusti Moskovaan ja asiat selvisivät. Nyt Kosatshov kuvaa kehujen saattelemana Kataista Venäjästä aidosti kiinnostuneeksi poliitikoksi, joka pyrkii henkilökohtaisesti ymmärtämään, mitä nyky-Venäjällä tapahtuu.

Aiempaa suomalaista kohua Kosatshov kuvaa kommentilla: 'Minulta kiskottiin närkästynyttä ja loukkaantunutta kommenttia tyyliin "kuinka, kuka siellä uskalsi epäillä Venäjän suuruutta?"'

Nyt Kataisen kokoomus suunnittelee yhteisiä seminaareja Vladimir Putinin tukiorganisaationa toimivan Yhtenäinen venäjä-puoleen kanssa.

Samaan aikaan toisaalla. Kun Venäjällä pidetään mielenosoituksia kokoontumisvapauden puolesta, häkki heilahtaa helposti ja poliisi pyrkii hajoittamaan väkivalloin nämä kokoontumiset. Tämän mielipiteen vapauden rajoittamisen takana on samainen Putin ja hänen koneistonsa, jota vastaan nämä mielenilmaisut kohdistetaan.

Putin on puolustellut voimankäyttöä mielenosoittajia vastaan ja vihjaillut mahdollisuudesta asettua ehdolle presidentiksi.

Jos nyt yrittäisi edes vetää naruja yhteen, niin ilmeisesti Kataisen aikaansaama kohu on ihan kotikutoista mallia, eikä se edes ole kovin kiinnostaa sen rinnalla, että Kataisen kokoomus heilastelee Putinin puolueen kanssa, joka selkein ottein pitää huolen siitä että maassa ei kansalaisten perusoikeuksia oikein tunnuta kunnioittavan.

Se taas on varsin selvästi ristiriidassa kokoomuksen omien aatteellisten periaatteiden kanssa. Kokoomus kun omien sanojensa mukaan "tukee demokratian kehittämistä ja kansalaisten aitoa osallisuutta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon". Ilmeisesti tämä tuki ei kosketa näitä arvoja Venäjällä polkevaa osapuolta?

Vai olisiko nyt käynyt niin, että prgmaattisuus ajaa arvojen ja moraalin ohi pysähtymättä edes pohtimaan loogisuuden vaatimuksia?

Asiakas

2010-08-30T20:35:00.002+03:00

Se nyt vaan on oikeasti niin, että kaikkien mahdollisten suhteiden määrittäminen asiakassuhteiksi on vähintäänkin väärin ja parhaassa tapauksessa epäselvää.

Tänään lehdissä oikeusasiamies on huolissaan poliisin asiakkaiden oikeusturvasta tositv-sarjoissa. Tavallaan oikein, mutta ihan totta, 'asiakkaiden'?

Samaan viittaa sivusta Kalle Isokallio Iltalehden kolumnissaan, jossa hän pohtii sitä, miten kävisi jos Suomi olisi oyab.

Pointti on se, että kaikesta yritetään tehdä kaupallisin termein käsitettäviä olioita. Maailma halutaan ymmärtää pelkästään kaupallisin termein.

Miksi ihmeessä? Onko pörssi kertonut jo käsitteet inhimilliselle elämälle?

PS. Nokia, herätkää jo vihdoin siihen, että älypuhelimien käyttökokemuksen ydin perustuu softaan ja Nokian softat ovat nykyään jossain piinaavan ja surkean välimaastossa. Asiakassuhde tämäkin...

EDIT klo 21.51
Kuvassa kysymys siitä, onko vesi kiven asiakas vai ei?

Oikeasti on niin, että potilas ei ole sairaalalle asiakas. Lapsi ei ole päïväkodin asiakas eikä oppilas koulun asiakas. Se vaan ei mene niin. Ai miksi? No ihan siksi, että jos sinulla nyt sattuu olemaan lapsi koulussa, jonka kunnan tai kaupungin veroja esimerkiksi minä makselen, niin lapsellasi ei ole mitään oikeutta leikkiä asiakasta minun maksamillani verorahoilla.

Siksi lapsesi on kunnioitettava sitä mitä koululta eli meiltä veronmaksajilta saa. Se ei ole pelkästään sinun eikä lapsesi subjektiivinen oikeus, vaan myös meidän muiden veronmaksajien tuottama palvelu, jota vastaan lapseltasi odotetaan sivistystä.

Jos siis halutaan käyttää kaupallisia termejä loppuun asti, me vernomaksajat olemme asiakkaita, jotka maksavat tämän kaiken ja koululaisten pitää täyttää se palvelulupaus, jonka koulu sisältää.

"Asiakas" on joka tapauksessa termi, joka ei oikeasti yksiselitteisesti sovellu yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin. Me veronmaksajat kun maksamme ne kollektiivisesti, eikä niin että jokainen meistä allokoisi omat roponsa jollekulle palvelusta nauttivalle. Jos näin ei olisi, voisimme lopettaa nk. hyvinvointivaltion virallisesti ja lopullisesti. Nämä ideat kun eivät mahdu samaan pakettiin mitenkään.

Miksi sitten "asiakasta" käytetään ties missä yhteyksissä? Kenties siksi, että se on läpikaupallistuneen elämäntapamme tapa yrittää ymmärtää erilaisten toimijoiden suhteita edes jollain tavalla eli suomeksi; yksinkertaistaen liikaa. Termin käyttö kuvaa myös sitä, että me olemme oikeasti irtaantuneet yhteisöllisyydestä siinä mielessä kuin se tavanomaisesti ymmärretään.

Kotitehtäväksi jää se kohtalaisen karmaiseva ajatus, että kaikki olennaiset suhteet olisivat enemmän tai vähemmän asiakassuhteita? Miettikääpä nyt sitä, mitä se tarkoittaisi meidän oikeuksillemme ja velvollisuuksillemme.

Ei. Meidän suhteemme toisiimme tai yhteiskuntaamme ei ole suoraviivaisesti asiakassuhde eikä valtio ole osakeyhtiö.

Jos niin olisi, niin haluaisin välittömästi takaisin oman sijoitukseni. Maksakoon siinä tapauksessa ne, joita huvittaa, rallilallien, koulupakoilijoiden, narkkareiden ja muiden kustannukset. Pointti on se, että en ole ostanut asiakaskontekstissa näitä epäkelpoja osakkeita eikä heistä ole yhtiökumppaneiksi. Se on varsin epähumaani ajatus, mutta siihen tuo "asiakas" tai "osakeyhtiö" johtaa. Harva meistä sitä haluaa, mutta samalla käyttää sekä niitä käsitteitä, että vaatimuksia. Ei toimi, ei.

(Tämä taitaa olla muuten ensimmäinen tämän blogin postaus, jossa jälkikirjoitus on pitempi kuin varsinainen postaus. Sitä sattuu)

Puhelinluettelon peruutusilmoitus uusittava vuosittain?

2010-08-29T22:28:00.000+03:00

Nyt on tullut Fonectan palveluihin jälleen lomake, jolla voi peruuttaa turhakepuhelinluettelon tilauksen. Tällainenhan lipsahteli verkkoon jo aikaisemminkin.

Nyt asiasta puhutaan samassa yhteydessä Fonectan puhelinluetteloiden jakeluperiaatteiden kanssa. Periaatteissa kerrotaan vanhaa tarinaa siitä, että "Ei mainoksia"-ilmoitus postilaatikon tai -luukun yhteydessä estä tätä mainospakettia toimittamasta perille, koska se tuottajansa mielestä on "virallisiin tiedotteisiin rinnastettava hyödyllinen tietolähde".

Varmaan tuolle vertailulle "virallisiin tiedotteisiin" on vähintään jonkun aasinsillan kautta joku perustelu olemassa, mutta kömpelö selitys se on. Mitähän ne "viralliset tiedotteet" ovat, johini yritetään verrata? Ilmoitus äänioikeudesta yleisissä vaaleissa? Ei toimi. Veroilmoitus? Ei toimi sitäkään vähää. Ylipäätänsä koko termi "virallinen tiedote" on samaa luokkaa kuin "virallinen fanipaita". Kuka tahansa voi päättää sellaisesta.

Puhelinluettelo on analogisen ajan väline, joka on hiljalleen hiipumassa samaan kastiin mustavalkotelevision kanssa. Kuin alleviivatakseen tätä retroilua Fonecta kertoo, että nettilomakkeella tehtävä "peruutusilmoitus pitää tehdä vuosittain, koska mahdollisesta muutosta ei välity tietoa".

Kun teen muuttoilmoituksen asianmukaisesti muuton jälkeen, useat yhtiöt ja viranomaiset saavat tiedon muutosta ja uudesta osoitteesta automaattisesti.

Miten niin Fonecta sellaista ei saisi, kun kerran vaikkapa Dekkarikerho sellaisen saa? Tuo vuosittaisen peruutusilmoituksen teettäminen ihmisillä, jotka eivät halua paperista puhelinluetteloa, vaikuttaa lähinnä pelleilyltä. Varsinkin kun kyseessä on firma, jonka tehtävänä on ylläpitää luetteloa yhteystiedoista (joissa myös näkyvät ne muuttuneet tiedot).

Oikeasti Fonecta voisi toimia niin, että jos talouteen ilmoitetaan suoramainonnan kielto, puhelinluetteloakaan silloin ei jaeta ja siinä se. Ihan turhilta netti-ilmoituksilta sun muulta siihen liittyvältä logistiikalta vältyttäisiin. Näin vain ei haluta toimia, koska kenties se levikkiä mainosten tasolle.

Joskus vaan tuntuu siltä, että meitä tavallisia kuluttajia pidetään tyhminä.

Some day classic: Rouge

2010-08-29T15:26:00.002+03:00

Sunnuntaiklassikoissa venytellään Ruotsin, Viron, Islannin, Norjan, Norjan, Kanadan, Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Venäjän, Tanskan, Belgian, Hollannin, Luxemburgin, Ranskan, Andorran, Espanjan, Portugalin ja Yhdysvaltojen jälkeen jäseniä kohti Japania. Tutustukaamme erääseen sagen voimaperäiseen artistiin:

Michiyo Yagi (eli japaniksi 八木美知依) on japanilainen muusikko ja taiteilija, jonka pääsoitin on perinteinen japanilainen koto. Hän opiskeli koton käyttöä traditionaalisessa musiikissa Tadao Sawain, Kazue Sawain ja Satomi Kurauchin opetuksessa. Vuosina 1989 ja 1990 hän vieraili opettamassa Yhdysvalloissaja sävelsi uutta musiikkia kotolle ammentaen inspiraatiota esimerkiksi sellaisista modernin musiikin nimistä kuin John Cage, Conlon Nancarrow ja John Zorn

Hänet tunnetaan eräänä harvoista kotoa improvisaatiomusiikissa hyödyntävistä. Hän on tehnyt vuosien varrella yhteistyötä useiden improvisaatiomusiikki tekevien taiteilijoiden kanssa kuten vaikkapa Mark Dresser, John Zorn, Peter Brötzmann, Elliott Sharp ja Han Bennink. Yagilla on ollut myös yhteistyöprojekteja esimerkiksi Porcupine Treen Steven Wilsonin ja vaikkapa norjalaisen kitaristin Eivind Aarsetin kanssa.

Yagin musiikki voi olla hyvinkin raivokasta tai koton perinteisemmälle soittotavalle tyypillisempää. Yagin soiton spektri on laaja ja hän saa hyvinkin erilaisia sävyjä irti kanteletta muistuttavasta soittimestaan.

Michiyo Yagi on levyttänyt kaksi sooloalbumia, Shizuku vuonna 1999 ja Seventeen vuonna 2005. Hän on 1980-luvun lopulta lähtien kuitenkin levyttänyt usein muiden artistien projekteissa.

Videolla Yagi esiintyy tuplatrion kanssa. Yhtyeessä on Yagin 17- ja 21-kielisten kotojen lisäksi bassossa Todd Nicholson ja Takashi Sugawa sekä rummuissa Tamaya Honda ja Noritaka Tanaka. Videon lähde: YouTube. Esitys on nauhoitettu 6.6.2010 Tokiossa, paikassa nimeltään Pit In.

Jos tällainen musiikki vetoaa enemmänkin, niin YouTubesta löytyy varsin runsaasti Yagin materiaalia. Niistä voi poimia vaikkapa Tamaya Hondan kanssa tehty duetto Asahi Art Squarella. Siitä löytyy videolla osa 1 ja osa 2.

Lähteitä ja lisätietoja:

Ruokapropagandaa

2010-08-27T16:46:00.002+03:00

Iltalehden pääkirjoitus tykittää tänään:

"Suomalaiset on ohjelmoitu uskomaan propagandaa kotimaisen ruoan ylivertaisesta puhtaudesta, terveellisyydestä ja turvallisuudesta"

Pääkirjoituksessa käsitellään luomuruoan huonoksi tehtyä asemaa suomalaisessa ruokakaupassa.

"Suomi on luomun kehitysmaa, eikä syy ole pelkästään kysynnän vähäisyydessä. Pääsyyllinen on keskittynyt, keskusjohtoinen ja kauaksi kuluttajasta ajautunut vähittäiskauppa, jonka logistiikkajärjestelmät sanelevat, mitä Suomi syö."

Kirjoituksen mukaan me syömme 'pitkälle jalostettua ja kallista moskaa'.

Pääkirjoitus tekee myös kevyttä vertailua muihin maihin ja asettuu kuluttajan puolelle siinä mitä me voimme itse kaupassa nähdä.

Suomalaisen ruoan puhtauden ylivertaisuus on myytti, jolla pönkitetään businessta, jonka eettisyydessä on toivomisen varaa, jos vähänkään pinnan alle katsotaan.

Facebookin arvo markkinoilla

2010-08-27T07:54:00.003+03:00

HS kertoo Financial Timesin uutisesta, jonka mukaan yhteisöpalvelu Facebookin arvo on tällä hetkellä 26,7 miljardia euroa jälkimarkkinoilla. Se on paljon verrattuna moniin nykyisiin pörssiyhtiöihin.

Se on paljon myös verrattuna siihen, että listaamattoman yhtiön liikevaihdon kerrotaan viime vuonna olleen noin 633 miljoonaa euroa. Se on paljon siihenkin nähden, että tähän mennessä yhtiö on toiminut lähinnä sijoittajiensa rahoilla.

Faceookin pörssilistautumista on uumoiltu jo pitemmän aikaa ja viivyttelemällä listautumista ilmeisesti pyritään vain vedättämään hintaa ylöspäin käyttäjäm-ja mainostajamäärien kasvaessa.

Oma ilmiönsä sekin, että satojen miljoonien käyttäjien tietojen - todellisten tai keksittyjen - sekä kanavan käyttäjien työpöydälle arvioidaan olevan kymmenien miljardien arvoinen.

Tässä konkretisoituu ja muuttuu euroiksi se, mistä Tero Lehto kirjoittaa osuvasti Tietoja koneesta-blogissa:

Tietoturvayhtiö Trend Micron koulutusjohtaja David Perry sanoi viimeksi tavatesamme osuvasti: “Kannattaa muistaa, ettet ole Facebookin asiakas. Käyttäjänä olet tietoinesi resurssi, jota myydään mainostajille.”

Jos markkina-arvoja katsellaan, niin tuo Facebookin spekulatiivinen arvo on jotakuinkin yhtä suuri kuin kännykkäjätti Nokian nykyarvo, joka Kauppalehden listauksen mukaan 26.8.2010 oli noin 26,2 miljardia euroa.

EDIT klo 8.19
Jos Facebookilla on puoli miljardia käyttäjää ja firman arvo on 26,7 miljardia euroa, keskimääräisen käyttäjän arvoksi Facebookille saadaan laskettua 53,4 euroa. Siinä se on sinunkin hintasi, jos olet Facebookin käyttäjä.

Puh... puh... puhelinluetteloita on kohta yksi vähemmän

2010-08-27T07:14:00.000+03:00

Monin paikoin Suomessa on ollut se hullunkurinen tilanne, että puhelinluetteloita - noita analogisen puhelinajan paperisia reliikkejä - on tungettu postiluukusta sisään melkein puoliväkisin ihan kaksin kappalein.

No kohta ei enää ainakaan kaikkialla enää tungeta. Ylen mukaan toinen luettelofirmoista eli Eniro kertoo myyneensä eniro.fi-hakupalvelun, Helsingin Seudun ja Pirkanmaan puhelinluettelot ja Keltaiset Sivut -tavaramerkin Fonectalle 10,9 miljoonalla eurolla.

Sinänsä asiassa ei ole mitään yllättävää, sillä puhelinluettelon idea nyt vaan on nykymaailmassa auttamatta vanhentunut ja jää väistämättä digitaalisen vallankumouksen jalkoihin. Joskus aikoja sitten joku taisi painaa sähköpostiosoitteita ja/tai verkkosivustojen osoitteita luetteloihin. Ei paina enää.

Pitemmän päälle voi osoittautua, että 10,9 miljoonaa euroa oli itse asiassa hyvä kauppahinta - Enirolle. Tuolle jäljelle jäävällekään paperiselle puhelinluettelolle ei voi lupailla mitään erityistä tulevaisuutta, vaikka vielä taannoin Fonecta kertoili, että "Puhelinluettelo tavoittaa vuodessa lähes 3,4 miljoonaa suomalaista eli 74 % väestöstä".

Tuo väite muuten näyttää siirtyneen Fonectan sivulta jonnekin ja esimerkiksi alueellisista puhelinluetteloista sanotaaan enää, että "Fonectan puhelinluettelot ovat valtakunnan käytetyimmät painetut hakumediat". Mielenkiintoinen väite sekin, sillä vaatisi aika paljon määrittelyä ymmärtää mitä se todella tarkoittaa. Ehkä paperinkeräys on puhelinluettelon pääasiallinen käyttötarkoitus?

Muutos vaatii veronsa, niin nytkin. Yritysten kauppa tarkoittaa käytännössä sitä, että noin 130 työpaikkaa katoaa luetteloiden parista. Työpaikkojen menetys on valitettavaa, mutta digitaalinen vallankumous on jo muuttanut tapojamme tehdä asioita ja se taas muuttaa myös ammatteja, tekemisten sisältöjä sekä yritysten rakenteita.

Kaiken printin kohdalla haasteet nykyisellään ovat melkoisia.

PS: Fonectan luetteloiden massajakelun lopettamista odotellessa, ovessa on ja pysyy "Ei puhelinluetteloita"-ilmoitus. Sillä yhdelläkään kun tässä taloudessa ei tehdä mitään.

Some day classic: Precious

2010-08-22T14:56:00.000+03:00

Sunnuntaiklassikoiden venyttelykiertueella tehdään nyt Ruotsin, Viron, Islannin, Norjan, Norjan, Kanadan, Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Venäjän, Tanskan, Belgian, Hollannin, Luxemburgin, Ranskan, Andorran, Espanjan ja Portugalin jälkeen pistokeikka Atlantin yli Yhdysvaltoihin, mistä löytyy seuraava nuori taiteilija, joka saattaa hyvinkin muuttaa käsitystämme basisteista (videon alussa on lyhyt haastattelu ja itse biisi alkaa noin 1 min 32 s kohdalta):

Vuonna 1984 syntynyt Esperanza Spalding on laulaja ja basisti samassa paketissa. Hän myös säveltää omaa musiikkiaan. Spalding aloitti keikkailun jo teini-iässä Oregonin Portlandissa. Spalding on opiskellut Berklee College of Music:ssa. Sittemmin hänestä tuli opisnahjon kaikkien aikojen nuorin professori ryhtyessään opettamaan 20 vuotiaana.

Spaldingin tekee musiikkiia varsin laajalla skaalalla yhditellen fuusiojazzia ja brasilialaisia rytmejä. Onpa hän käyttänyt myös hip-hop-vivahteita teoksissaan.

Spalding on uransa aikana levyttänyt kolme soolo albumia: Junjo (2006), Esperanza (2008) sekä Chamber Music Society (2010). Hänet tunnetaan myös yhteistyöstä esimerkiksi sellaisten yhtyeiden ja artistien kuin Fourplay, Stanley Clarke, Christian Scott, Donald Harrison, Joe Lovano, Nino Josele, Nando Michelin ja Theresa Perez kanssa.

Videolla esitetään kappale Precious, jonka Spalding on levyttänyt vuoden 2008 albumille Esperanza. Videon lähde YouTube.

Lähteitä ja lisätietoja:

Miljoona dollaria ja haisee

2010-08-22T00:57:00.001+03:00

Ostaisitko sinä jokun tunnetun henkilön puhdistamattomaksi väitety vessanpöntön miljoonalla dollarilla?

Jos ostaisit, niin tarjolla olisi vastikään kuolleen J.D.Salingerin pönttö. Myyjä väittää ettei sitä ole kirjailian jäljiltä liikoja puhdisteltu ja että se todellakin on kuulunut Sieppari ruispellossa-teoksen armoitetulle tekijälle. Ja niin edelleen.

Just joo. Vessan pönttö, kiva homma. Paljonkohan maksaisivat sellaiset pöntöt, joissa vaikkapa Mick Jagger on maailmaa kiertäessään käynyt asioillaan? Syntyykö tästä uusi jälkimarkkina käytetyille, mutta nimekkäiden istumille pöntöille? Jos myynti alkaa vetää, niin kaiketi seuraava askel on se, että julkkikset ottavat päivittäiset tarpeensa talteen, purkittavat ja pistävät hintalapun kylkeen.

Milloin saamme kauppaan esimerkiksi asfalttia, jolla Eric Clapton tai Juha Lehti on kävellyt? Näemmekö huutokaupassa M.A.Nummisen käyttämän vesilasin? Voisimmeko mennä hiljalleen oikeisiin töihin?

Siinäpä sitä ihmiskunnan kehityskaaren päätepistettä kerrakseen.

* * *

Päivän toinen haiseva uutinen on Wikileaks-sivuston perustajan Julian Assangen aamuinen pidätysmääräys raiskauksesta ja seksuaalisesta ahdistelusta. Ennen kuin Assange edes ehti antautua poliisille, pidätysmääräykset kumottiin.

Sallikaa sanoa, tämä haisee pahalta.

Onko oikeasti niin, avoimuus ja sananvapaus on vaarallista?

* * *

Anteeksi. Sanon tämän nyt suoraan, mutta näiden esimerkkien kaltaiset idioottimaiset pikku-uutiset kertovat siitä, että länsimainen kulttuuri on näköjään tullut kehityksensä päähän. Sillä ei ole enää mitään sanottavaa ja se ei enää tee ihmiskunnalle mitään hyvää. Se jahkailee ja se tekee paskasta omasta mielestään asiaa.

Unohdetaan tämä ja tehdään jotain muuta, jooko?

Ja taas kiihdytetään

2010-08-21T13:18:00.000+03:00

Sähkön kulutus kasvaa nyt kovaa tahtiaan. Esimerkiksi kuluvan vuoden heinäkuussa sähköä kului 11 % enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa.

Talous on kasvussa ja se näkyy myös sähkön kulutuksessa. Sähkön kulutus indikoi sitä, että muukin kulutus on kasvamassa ja se taas vie meidät syvemmälle kestämättömän kehityksen tielle. Oma mielenkiintonsa on siinä, että Suomessa sähkön käyttö on kasvanut selvästi nopeammin kuin Ruotsissa. Aivan kuin talouden nousu taantumasta ei väistämättä tarkoittaisi sähkön kulutuksen rajua lisäystä.

On tässä ajassa jotain hyvääkin energia-asioissa.Nimittäin se, että hallituksen budjetissa siirretään verotuksen painopistettä kulutuksen verotukseen ja siinä sivussa myös energiaverot kasvavat. Se voi ohjata kuluttajat säästämään.

Kohti konkurssia

2010-08-21T12:00:00.000+03:00

WWF on laskenut, että Maapallon luonnonvarat on tänään käytetty tältä vuodelta loppuun.

"Olemme siis kuluttaneet vajaassa kahdeksassa kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi".

Kalenteria katsomalla näkee, että tänään on vuoden 233. päivä ja 132 päivää on vielä jäljellä. Noin 36 % vuodesta eletään velaksi tulevilta sukupolvilta. Huolestuttavaa on sekin, että tämä ylikulutuspäivä on aikaistunut selvästi.

Nykyisen kaltainen kulutus ei voi jatkua loputtomiin. Velaksi eläminen päättyy ennemmin tai myöhemmin konkurssiin ja niin käy tässäkin, jos kehityksen suunta ei muutu.

Tilanne ei ole kuitenkaan aivan toivoton, vaikka perusvire onkin monessa suhteessa pulmallinen:

"Luonnonvarat eivät ehdi uusiutua nykyisen elämäntapamme vaatimalla tahdilla. Kulutukseen perustuva elämä ei myöskään tuo onnea, vaan henkilökohtainen hyvinvointi syntyy muista asioista."

WWF Suomen ohjelmavastaava Sampsa Kiianmaa sanoo:

"Jos tavoittelisimme pelkän talouskasvun sijaan aitoa hyvinvointia ja onnellisuutta, luonnonvarat riittäisivät koko vuodeksi. Henkilökohtaisen hyvinvoinnin tavoittelu on erinomainen tapa pienentää omaa ekologista jalanjälkeä."

Aivan. Jos me haemme henkilökohtaisen elämän onnellisuutta sieltä, mistä sitä aidosti on löydettävissä, se näkyy myös ympärillämme.

Tämä taas vaatii vahvaa asennemuutosta. Onni ei synny shoppailusta, ei teknologisesta kikkailusta, ei materiaalisen elintason haalimisesta eikä kaiken suurentamisesta, vaan yksinkertaisista asioista ja kokemuksista.

Siinä sivussa meidän pitää romuttaa nykyiset teoriat talouskasvusta ja teknologisen kehityksen ikuisesti pelastavasta auvosta.

Suurvalta

2010-08-20T12:45:00.001+03:00

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen asetteli pari päivää sitten sanansa siten, että Venäjä ei ole taloudellinen suurvalta, vaan taloutena suunnilleen Hollannin kokoinen. No eipä mennyt asia oikein, vaan Venäjä on taloutena lehtitietojen mukaan suunnilleen kaksi Hollantia. Kataisen laskuvirhe on n. 700 miljardia euroa.

Tavallaan koko heitto suurvallasta on ihan turha, sillä Suomelle Venäjä on nyt ja vahvemmin tulevaisuudessa taloudellinen suurvalta. Toisekseen Venäjän aliarviointi ääneen ei tuota ulko- eikä sisäpoliittisesti yhtään mitään.

Tietenkin Suomessa saa arvioida Venäjää ja sen toimia, joskus pitääkin. Turha ja tarpeeton tökkiminen väärillä tiedoilla on kuitenkin osoitus siitä, ettei naapuria oikein ymmärretä tai tunneta.

Yksi risti kaksi

2010-08-20T09:41:00.001+03:00

Kuten tiedämme, Suomi on rankattu yhdysvaltalaisessa, konkurssin partaalla olevassa Newsweek-lehdessä maailman parhaaksi... eikun toiseksi parhaaksi... eikun sittenkin parhaaksi maaksi.

Suomi on varmaan maailman ainoa maa, jossa koko touhun väärin... eikun oikein... laskettuja kaavoja ja tuloksia haluttiin oikoa, siitä ykkösasemasta käsin.

Toisaalta, koko vertailu on arvatenkin saanut Suomessa laajat mittasuhteet, vaikka koko arvioinnin perusteista voidaan harjoittaa kapakkafilosofointia maailman tappiin asti.

Mikähän siinä on,että muiden sanomiset Suomesta saavat aina niin laajan huomion, vaikka arviot perustuisivat mihin tahansa?

Mitä merkitystä sillä on, miten joku Newsweek kaavojaan laskeskelee, jos Suomessa vallitsee vakaat olot ja asuu kohtuullisen onnelliset ihmiset?

Kaiken hyvän lisäksi on niin, että tuollaiset tilastolliset tarkastelut eivät kerro mitään yksilötason menestyksestä tai hyvinvoinnista.

Kaiketi nämä mittaukset ja laskelmat on tehty lehdistön tarpeisiin ja niitä varten, jotka jaksavat harrastaa tilastoja.

Keskimääräistä paremmat kuljettajat

2010-08-17T21:49:00.003+03:00

Seuraava video ei sovi herkimmille tai lapsille (pistetään ikärajoitukseksi tässä blogissa K18, jos se nyt selventäisi asiaa). Sen sijaan kaikkien itseään selvästi keskimääräistä parempana autoilijana itseään pitävien pitää katsoa se. Samoin kaikkien niiden itsestään täysin varmojen nuorten kuljettajien, joiden mielestä nopeusrajoituksista tai muusta sellaisesta ei kannata välittää.

Ja tämä ei sitten ole mitään videopelimateriaalia:

Olisikohan ihan mitenkään mahdollista, että tuolla liikenteessä käytettäisiin tolkkua ja järkeä?

Some day classic: Várias Danças

2010-08-15T17:08:00.000+03:00

Sunnuntaiklassikoiden venyttelykiertue jatkuu pienen kesätauon jälkeen. Nyt matkataan Ruotsin, Viron, Islannin, Norjan, Norjan, Kanadan, Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Venäjän, Tanskan, Belgian, Hollannin, Luxemburgin, Ranskan, Andorran ja Espanjan jälkeen mennään - yllätys, yllätys - Portugaliin, mistä löytyy seuraava vahva taiteilijatar:

Vuonna 1956 syntynyt Maria João, alunperin Maria João Monteiro Grancha, on portugalilainen jazzlaulajatar. Hänet tunnetaan notkeasta äänestään ja improvisaatioistaan. Hänen musiikissaan etninen musiikki yhdistyy moderniin jazzin ja avant gardeen.

João on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi sellaisten muusikoiden kuin Manu Katche, Trilok Gurtu, Wolfgang Muthspiel, Joe Zawinul ja Kai Eckhardt kanssa, mutta hänen keskeinen tuotantonsa on tehty yhteistyössä portigalilaisen pianistin Mário Laginhan kanssa.

Mário Laginha eli Mário João Laginha dos Santos tunnetaan Maria Joãon kanssa tekemänsä musiikin lisäksi yhteistyöstä Bernardo Sassettin ja Pedro Burmesterin kanssa.

Maria Joãon ja Mário Laginhan ensimmäinen yhteinen levytys on vuonna 1983 julkaistu Quinteto Maria João ja viimeisin vuonna 2008 julkaistu Chocolate. Yhteensä parivaljakko on vuosien varrella julkaissut 11 yhteistä albumia. Nuo albumit muodostavat kummankin keskeisen tuotannon, vaikka molemmat ovat julkaisseet albumeita joko omina tuotoksina tai yhteistyössä muiden kanssa.

Videolla on kappale Várias Danças ja se löytyy parivaljakon vuonna 1994 julkaistulta albumilta Danças.

Tällä kertaa artistin löytäminen oli varsin helppoa, mutta kappaleen valinta ei niinkään. Tarjolla oli sekä kauniin kaunis Beatriz että väkevä Tralha.

Videon lähde: YouTube.

Lähteitä ja lisätietoja:

Kaupunkispedeilyä

2010-08-12T20:14:00.002+03:00

Kun kaupungin ahtaalla kadulla auto pikkuisen tökkäisee toista. Kukaan ei loukkaannu, autoissa ei näy kummoisia vammoja. Mitä silloin tehdään? Jätetään autot keskelle kapeaa katua, soitetaan poliisi, odotellaan ja annetaan kaikkien muidenkin odottaa ratikassa, bussissa ja ties missä. Ennen vanhaa olisi ajettu auto kulman taakse parkkipaikalle ja sovittu kuka maksaa ja mitä vai pitääkö ottaa yhteys vakuutusyhtiöön. Nykyajan uusavuttomuutta tämäkin. Kuvan raitiotievaunu seisoi odottelemassa ties kuinka pitkään.

Perseidit, viikon luontokohde

2010-08-11T22:48:00.000+03:00

Vuotuinen perseidimaksimi on jälleen käsillä kuluvan viikon torstain ja perjantain välisenä yönä. Tänä vuonna taivaalta bongattavien perseidien, jotka näyttävät saapuvan Perseuksen ja Kassiopeian tähtikuvioiden välimaastosta, odotetaan näkyvän erinomaisesti koska nyt on uusikuu eikä Kuun valo siis häiritse liikaa.

Perseuksen ja Kassiopeian välimaasto löytyy klo 23 koillisesta noin 40 asteen kulmasta.

Siispä katselemaan niitä. Jos sattuu olemaan liikaa valoa tai muuten vaan mahdotonta nähdä näitä, voi vilkuilla mielenkiintoisia kuvia Ursan meteorijaoston blogista.

Aiemmin aiheesta tässä blogissa:

Perseidit ovat täällä taas (12.8.2009)
Perseidit tulee! (11.8.2007)

Ajankuvaa

2010-08-08T15:37:00.000+03:00

Parit poiminnat päivän uutisista.

Ilmanlaatuportaalin mukaan ilmanlaatu Helsingissä on erittäin huono. Viranomaiset varoittavat, että kuntoilua ulkoilmassa on syytä välttää. Mitä Helsingissä sitten tehdään? Ajetaan rallia tietenkin. Liikenne huonontaa muutenkin huonoa ilman laatua ja Helsinki Motorsport Weekendin kaltainen turha liikenne huonontaa sitä täysin turhaan.

Vantaanjoella kelluttiin kaljakellunnan tiimoilta lauantaina ja ilmeisesti hauskaa oli. Tänään sitten ohikulkijat ovat ihmetelleet valtavaa roskan määrää. Tilannetta kuvataan Iltalehdessä seuraavasti: "Vantaanjoki on tällä hetkellä kuin viemäri". Ketään ei saa vastuuseen kellunnasta, koska hommalla ei ole järjestäjää. Siispä niistä jätteistäkään kukaan ei vastaa.

Olisikohan niin, että jos annetaan pelkkää vapautta, ei sitä vastuutakaan kukaan ota ja kanna?