Siis tota noin

Päivän älytön uutinen löytyy Ilta=Uutisista.

Otsikolla 'Liikaa vaivaa' kerrotaan siitä miten vaikkapa lanttu ja punajuuri ovat suomalaisille kuluttajille liian hankalia. Stoori jatkuu mm. sillä, että mandariinit koetaan liian vaikeiksi kuoria.

Salaatit pitää pestä valmiiksi, omenoista erotetaan siemenet ja hedelmät myydään valmiiksi pilkottuna. Ja niin edelleen.

Kokonainen kala on monelle ylitsepääsemätön este.

Jutun syy tähän kädettömyyteen on laiskuus.

Laiskuus? Ei riitä.

Jos ruoaksi kelpaa pelkästään valmiiksi silputtu, annosteltu ja suojakaasuun pakattu teollinen materiaali, kyse ei ole pelkästä laiskuudesta. Kyse on siitä, että ei välitetä siitä miten se ruoka tehdään, mitä siihen tungetaan ja mitä se tarkoittaa. Mössöllä on markkinat.

Onneksi IS esittelee miten appelsiini kuoritaan ja onneksi emme elä talvisodan vuosien olosuhteissa. Meille kävisi kalpaten kun nk. 'pullamössösukupolvi' olisi aika kovaa settiä.

Niin. Se nyt on vain yksi uutinen, eikä yksilötävissä kaikkiin, mutta kun katsoo ympärilleen niin sekä aikuisissa, että nuorissa on oiretta, jolla mutsi vaaditaan paikalle kuorimaan banaani. Ei siis edes pyydetä...

Valovuosi

Aamulla Radio Suomessa oli puhetta Suomen suurimman synnytysyksikön eli Kätilöopiston 50 vuotisesta taipaleesta. Jutussa toimittaja haastatteli Kätilöopiston lääkäriä, joka kertoi sekä sairaalan toiminnasta ja historiasta.

Jossain keskustelun käänteessä kuultiin seuraava virkepari:

Toimittaja: "50 vuotta on lääketieteessä valovuosi"
Haastateltava: "Niin on valovuosi"

Valovuosi? Valovuosi on matkan mitta, ei ajan.

Wikipediassa termi "valovuosi" määritellään seuraavasti:

Valovuosi on matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa, noin 9,461 biljoonaa kilometriä.

Tai vielä täsmällisemmin:

Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni IAU on määritellyt valovuoden täsmällisemmin etäisyytenä, jonka valo kulkee syvässä avaruudessa kaukana painovoima- tai magneettikentistä yhden juliaanisen vuoden eli 365,25 vuorokauden aikana, joista jokaiseen luetaan tarkalleen 86400 SI-järjestelmän mukaista sekuntia.

Jos jokin on valovuoden päässä, niin se on tarkalleen 9 460 730 472 580 800 metrin etäisyydellä.

Puheenparren virhe on kovin tavanomainen, mutta osuu samaan sarjaan missä luonnontieteellisiä asioita sotketaan johonkin muuhun. Valovuosi on lääketieteessäkin matkan mitta, joskin lääketieteellisesti kaiketi varsin harvoin käytetty.

Selitykseksi tässä ei kelpaa sekään, että puhekielessä tällainen väärä käyttötapa on jotenkin juurtunut (vrt. "X on kolme kertaa niin pieni kuin Y"). Yleisesti sanottuna olisi toivottavaa, että näihin luonnontieteellisiin termeihin ja näkökulmiin kiinnitettäisiin siellä toimituksissakin enemmän huomiota.

Hiihtoliitto ja Firesheep

Ensin se hiihtoliitto. Jotkut ne vaan ei opi:

Eipä siitä sen enempää.

* * *

Ja sitten jotain paljon ilkeämpää. Esimerkiksi Facebookin ja Twitterin tietoturva on retuperällä. Tämä ei ehkä ole mikään uutinen sinänsä, mutta jos se tarkoittaa sitä, että kuka tahansa samassa WLAN-verkossa (esimerkiksi oppilaitoksessa, kahvilassa, hotellissa, ravintolassa, työpaikalla jne.) oleva voi kaapata juuri sinun Facebook-tilin omiin tarkoituksiinsa, niin luulisi asian kiinnostavan.

Lue vaikka tästä Iltalehden artikkeli aiheesta. Työkalu, jolla homma hoituu on nimeltään Firesheep ja sen voi asentaa kuka tahansa hetkessä omalle koneelleen. Firefox-käyttäjille on olemassa myös vastamyrkkyä (ForceTLS). Valitettavasti sitä ei ilmeisesti tätä kirjoitettaessa saa muille selaimille. Pointti on siinä, että selaimen ja palvelun välinen tietoliikenne pitäisi saada salatuksi, mitä esimerkiksi Facebook ei kunnolla tarjoa. Firefoxin lisäpalikka konfiguroituna pakottaa siihen.

Firesheep-tapaus osoittaa sen miten haavoittuvainen meidän nykynettimme on. Toisaalta maailma on mennyt jo siihenkin, että ihmisen yksityisyys verkossa on varsin hankalasti suojeltavissa oleva luonnonvara.

EDIT 26.11.2010
Facebookin käyttö ForceTLS:n kanssa näyttää pudottavan joitain ominaisuuksia pois pelistä eli esimerkiksi kirjautuneiden kavereiden listaus ei näy. Samoin erilaisia sovelluksia pyörittävä apps.facebook.com käyttää yhteyttä, joka ei ole luotettu. Twitter ja esimerkiksi Googlen palvelut kuten Gmail näyttävät toimivan normaalisti.

Ennustuksia ja arvauksia

Ennustaminen on aina vaarallista, koska se ei perustu varsinaiseen tietoon, vaan joko puhtaalle arvaukselle tai jostain trendeistä tehdyille johtopäätöksille. Siispä tässä postauksessa arvaillaan.

Eduskuntavaalit pidetään Suomessa sunnuntaina 17.4.2011. Ennen vaaleja nähdään useampikin mielipidemittaus, jotka kertovat puolueiden voimasuhteiden muutoksista ja kannatustrendeistä. Viimeisin näistä julkaistiin eilen.

Uusimmassa mielipidemittauksessa Perussuomalaisten kannatus jatkoi kasvuaan kaikkien suurten puolueiden kustannuksella. Immuunein perussuomalaisten kannatuksen kasvulle näyttää olevan Kokoomus.

Nyt kun vaalikampanjat eivät varsinaisesti ole vielä alkaneet eikä edes ehdokasasettelusta kaikkialla päätetty, on hyvä kirjata ylös pari arvausta. Kun kampanjat käynnistyvät, ne muokkaavat kannatuslukemia suuntaan ja toiseen. Voisi muuten kuvitella, että nykyisessä poliittisessa ilmastossa nimenomaan suuret puolueet haluaisivat käydä pitemmän kampanjan eikä vetää suurella mediavoimalla lyhyttä.

Gallupit voivat siis heilutella arvuuttelua reippaasti, mutta lopulta vaalipäivän jälkeen asiat muuttuvat todelliseksi eli se miten äänestetään vaikuttaa kaikkeen.

Arvaukset on nämä:

Seuraava pääministeri on Kokoomuksen Jyrki Katainen.

Perussuomalaisten kannatuksen kasvu (oli siinä gallup-kuplaa vähän tai paljon) heikentää muita suuria puolueita enemmän kuin Kokoomusta ja pitää siis huolen siitä, että Kokoomuksesta tulee suurin eduskuntapuolue. Viime vaaleissa Kokoomus on myös osannut kampanjoinnin siten, että se on saanut pidettyä gallupasemansa varsin hyvin.

Hallitus muodostetaan nelikosta Kokoomus, SDP, Perussuomalaiset ja RKP.

Keskustan kannatus näyttää jäävän kolmesta suuresta puolueesta selvästi alimmaksi ja puolue kärsii aivan liian monesta asiasta eniten; vaalirahakohu, jätevesiasetus ja niin edelleen.

SDP:llä näyttää pystyvän puolustamaan asemiaan sen verran, ettei yllättävää romahdusta tule ja oppositiosta käsin saadaan sen verran hallituskritiikkiä aikaiseksi, että sinipunapohjaa pukkaa.

Vaikka perussuomalaisten galluplukemissa olisikin kuplaa reippaasti, viime vuosien menestys ei kuihdu kasaan kokonaan. Hallitukseen mahtuminen on ohjelmaneuvotteluista kiinni eli jos eduskuntanenemmistö voidaan muodostaa ilman Perussuomalaisia, puolue ei voi asettaa mitenkään äärimmäisiä tavoitteita.

RKP taas pitänee kannatuksensa ja on mukana seuraavassa hallituksessa, jos kielipolitiikasta ei tule sellaista kysymystä, johon puolue ei voi sitoutua. Kielipolitiikka on yhteiskunnallisista murheistamme pienimmästä päästä, joten suoraa estettä RKP:n hallitustaipaleelle ei synny. Poliittisesti RKP on sopivan joustavasti kaiken keskellä, joten yhteistyö rullaa melkein kenen kanssa tahansa.

Vihreiden veto on jotenkin hukassa ja kärsinevät jonkinasteiden tappion hallitustaipaleen rasittamana. Vihreiden on myös vaikea mahtua samoihin ohjelmaneuvotteluihin Kokoomuksen, SDP:n ja Perussuomalaisten kanssa.

Sama kohtalo voi olla edessä myös Vasemmistoliitolla ja Kristillisdemokraateilla (joiden uskonnolla ratsastaminen ei muutu kannatuksen kasvuksi poliittisilla areenoilla). Näillä puolueilla ei ole juurikaan saumoja hallitukseen ilman yllättävää vaalimenestystä. Vasemmistoliitto tosin voi olla hallituskuvioissa mukana vain siksi, että SDP haluaa toisen sosialistipuolueen kuvioon mukaan, mutta tämä ei näytä todennäköiseltä.

Sitten disclaimer eli kiisto. Edellä oleva on siis arvaus, joka perustuu gallupeista sun muusta kertyneeseen intuitiiviseen arvioon. Se ei ole esimerkiksi toive eikä tavoite. Blogin pitäjä varaa itselleen oikeuden olla itsensä kanssa eri mieltä myöhemmissä vaiheissa.

Kuten sanottu, niin edellä olevat arvaukset voivat mennä metsään ihan vaan siksi, että näistä asioista oikeasti äänestetään vaaleissa eikä missään gallupeissa tai blogeissa.

Jos nyt jostain syystä sattuisi käymään niin, että arvaukset osoittautuisivat todeksi, niin vaikka arvauksissa ei ole mitään erityisen yllättävää, sanotaan se nyt jo valmiiksi: "Mitäs mä sanoin".

Tässä asiassa ja vaiheessa väärässä oleminenkaan ei ole ongelmallista. Sekin myönnetään tarvittaessa.

Kenen laariin?

Päivi Räsänen (kd.) on ollut homokeskustelun myrskynsilmässä. Eri tietojen ja näkemysten mukaan kirkosta on syystä tai toisesta eronnut 25000-30000 kirkollisveronmaksajaa. Eron syistä on varmasti erilaisia näkemyksiä, mutta lienee selvää, että kärjekkäitäkin näkemyksiä esitellyt Yle2:n homoilta on ollut laukaiseva tekijä.

Miten tämä on sitten vaikuttanut Räsäsen poliittisessa kodissa eli hänen johtamassaan Kristillisdemokraattisessa puolueessa?

Ilta=Sanomat otsikoi 'Kohu sataa Räsäsen laariin' ja kertoo, että kristillisdemokraatteihin 'vyöryy uusia jäseniä'.

Ja mikäs tämän vyöryn koko on? Sata (100) uutta jäsenhakemusta viikon aikana.

Jos muutetaan tämä euroiksi, niin kirkko on menettänyt 5-6 miljoonan vuotuiset kirkollisverotulot (oletus: keskimäärin 200 euroa per eronnut vuodessa) ja kristillisdemokraatit ovat saaneet ehkä 3-5 tuhannen lisätulot (kun ei ole tarkkaa tietoa, niin oletetaan, että ko. puolueen jäsenmaksu on vuodessa jotain 30-50 euroa).

Ilta=Sanomat, miten niin tämä sataa kristillisdemokraattien laariin? Montako jäsentä muut puolueet ovat samassa ajassa saaneet?

Oma lähdekritiikittömyys liittyy uutisen vihjailuihin siitä, että Räsänen on saanut 'kymmeniä kokoomuslaisilta ja keskustalaisilta tulleita viestejä', joissa kuulemma kerrotaan siirtymisestä kd-puolueen äänestäjäksi.

Sorry nyt vaan, mutta muutama tuhat euroa tai kymmenet uudet kannattajat eivät ole edes Suomessa kannatuksen satamista mihinkään laariin. Kymmenet tuhannet veroa maksavat eronneet sen sijaan ovat kansankirkolle haaste ja ongelma.

Ei mitään tekemistä?

No eipä hätää. Google Creative Lab on kerännyt yhteen paikkaan kohtuullisen joukon omasta mielestään mielenkiintoisia webistä löytyviä asioita. 120 Google Docsista löytyvän hyvinkin erilaisen slaidin läpikäymiseen vierähtää varmaankin jokunen tovi.

Tässä yksi esimerkki:


(via Slashdot.org)

Ruokakaupat ja ydinvoima

Ruokateollisuus tykkää syöttää kuluttajille lisäaineita ja muuta vastaavaa kemiallista moskaa. Vai mitä olette mieltä vaikkapa persikka-passionmehutiivisteestä, jossa ei ole muuta kuin vettä ja erilaisia lisäaineita tai jauhelihapihvistä, joka sisältää enimmäkseen broilerinahkaa?

Ruoka- ja vähittäiskauppa-alat tykkäävät myös sijoittaa ydinvoimaan. Kuten tunnettua Atria, Valio, Myllyn Paras, SOK ja Kesko ovat pistäneet munansa ydinvoimakoriin toisin kuin esimerkiksi Lidl, Lähikauppa ja M-kauppa.

Olisi tietysti aika populistista sanoa, että suomalaisille syötetään paljon ydinvoimalla tuotettua kemikaalia, koska meillä on aina mahdollisuus valita (toisin kuin eläimillä, joiden ruokiin ei sallita kaikkia niitä lisäaineita, jotka valinnan mahdollisuuden omaaville ihmisille sallitaan).

Voimme siis valita myös sen, että tuemme niitä kauppaketjuja, jotka eivät perusta toimintaansa säteilevään tulevaisuuteen. Asiaa varten on pistetty pystyyn adressi, jolla ketjuille halutaan kertoa että heidän päätöksillään on väliä.

Taannoisen ydinvoimakamppailun aikana päätettiin pistää pystyyn itsekkyyden muistomerkki, johon on kaiverrettu ydinvoiman puolesta äänestäneiden kansanedustajien nimet. Muistomerkki julkistetaan 21.10.2010 Helsingin Linnunlaulussa. Kansalaisille juhlat alkavat klo 19.

Visuaalisesti taitaville ihmisille on pistetty myös pystyyn antimainoskilpailu Fennovoiman osakkaista.

Samaan aikaan Olkiluodossa. Suomalaiset työsuojeluviranomaiset pyrkivät taannoin rytöpesäksi kuvatulle Olkiluoto 3:n työmaalle tarkastamaan menoa ja meininkiä. Hommasta ei meinannut tulla mitään, mutta kun alun perin suunniteltua suppeammaksi jäänyt aineisto saatii kerättyä, työmaalta löytyi yrityksiä ja toimijoita, joista kukaan ei oikein tiennyt mitään.

Olkiluoto 3:n tilaajan eli TVO:n tarkistuslaskennassa selviteltiin, ettei heidän toimittajansa eli Arevan työmaalta vaan voi löytyä henkilöitä tai yrityksiä, joista ei ole mitään tietoa. Uskokoon ken tahtoo, mutta joku vuosi sitten samaisen työmaan nostureihin kävellä tepsutteli ja kiipesi Greenpeacen mielenosoittajat ilmeisesti kenenkään juuri häiritsemättä.

Poliittisella tasolla Olkiluoto 3:n hutilointi on kuitenkin johtamassa siihen, että tilaajavastuulain muutostarpeita on ryhdytty selvittämään. Laitoksen kustannukset vain kiipeävät ja valmistumisesta ei sen tarkempaa tietoa ole kuin, että se on myöhässä myöhästymistään.

Uusia Olkiluoto 3:n laatupoikkeamia odotellessa voidaan havainnoida Aalto-yliopiston tutkijoiden selvitys tuulivoiman tukitarpeesta. Se on poistumassa ennakoitua nopeammin, kuten Turun Sanomat kertoo:

Aalto-yliopiston tuoreen selvityksen mukaan maalle sijoitettavat tuulivoimalat ovat kannattavia huomattavasti ennustettua aikaisemmin, jopa jo viiden vuoden kuluttua. Mikäli kustannusennusteet toteutuvat, valtion energiatuki uusille voimalaitoksille laskee ensi vuodesta lähtien ja käy kokonaan tarpeettomaksi vuoden 2015 jälkeen. Vaikutus valtion kassaan olisi satoja miljoonia euroja.

Koska eduskunta ei välittänyt aikanaan ydinvoiman lisärakentamisen kunnollisesta punninnasta eduskunnasta tai kansalaisten mielipiteestä, vaan runttasi väkisin läpi kaksi uutta virhettä, voimme me kuluttajat tehdä valintamme ja ostaa markkinoilta sähköä, jota ei tuoteta ydinvoimalla. Se ei edes ole sen kallimpaa kuin ydinvoima.

Globaalisti aurinkovoimakin jyrää, mutta me täällä Suomessa olemme ilmeisesti päättäneet jättää tämänkin globaalin mahdollisuuden väliin periaatteessa väliäkös sillä, kunhan vaan saadaan ydinvoimaa (vaikka se ei koskaan valmistuisikaan).

Markkinatalouden mekanismeja voi käyttää myös siihen, näille uusille luville ei ole kysyntää. Katso mitä syöt ja mieti mistä maksat.