tiistaina, maaliskuuta 03, 2009

Ei toimi, ei

Poliittisissa piireissä on vielä kokolailla opiskeltavaa ilmastoasioiden vakavuudesta ja varsinkin asenteista. Nykyinen meinkinki ei tunnu johtavan oikeille jäljille.


Otetaan pari esimerkkiä tältä päivältä.

EU:n ympäristöministerit kokoustivat Brysselissä pohtimassa ilmastonmuutoksen hillinnän rahoitusasioita. Kokouksen lopputulema taisi olla se, että EU odottelee Yhdysvaltojen päätöksiä ja lisää aikaa kannanmuodostukseen tarvitaan. Tällainen on paljon juhlittu ilmastoasioiden edelläkävijä. Olisikohan ollut ilmastolle ystävällisempää, jos koko kokousta ei olisi pidetty?

Toisesta esimerkiksi voimme lukea SLL:n ilmastoblogista. Kun tarve on kehitysyhteistyön lisäksi löytää voimavaroja kehitysmaiden tukemiseksi ilmastonmuutoksen hillinnässä, mistä kansanedustajat keskustelevat? No tietenkin siitä, kuinka vähäisiä kehitysyhteistyövaroja voidaan käyttää aseellisiin konflikteihin. Sääntö on se, että "kehitysyhteistyövaroilla voidaan rahoittaa siviilikriisinhallintaa, muttei merkittävästi sotilaallista kriisinhallintaa".

Sitaatti on lainaus kehityspoliittisen toimikunnan lehdistötiedotteesta. Merkillistä sitaatissa on sana "merkittävästi", joka avaa spekulaatiot ties minkä operaation rahoittamiselle.

Ongelma on nyt siis se, että edelleenkään eurooppalaiset tai kotimaiset poliitikkomme eivät näytä ymmärtävät sitä, että aikaa entisaikaiselle jaarittelulle, jahkailulle ja joutavalle spekuloinnille ei ole. 

Otetaan nyt esimerkki siitäkin, että tilanne on pahenemassa nopeammin kuin aikaisemmin on ajateltu.

Yhdysvalloissa on usein toisteltu sitä, että Montanassa olevan kansallispuiston jäätiköt ovat mennyttä suunnilleen vuonna 2030. Tämä ajatus on perustunut vuonna 2003 julkistettuun tutkimukseen. Uusin tutkimus osoittaa, että jäätikkö on sulanut jo vuonna 2020 eli selvästi aiempaa oletusta aikaisemmin.

Viimeisen vuoden ajalta tällaiset tutkimustulokset ovat olleet varsin normaaleja. Moni asia, minkä on pelätty tapahtuvan vasta joskus, näyttääkin tapahtuvan jo tämän poliitikkosukupolven aikana. 

Tähtiä ja pölyä

Tiesitkö, että Suomen julkinen panostus avaruustoimintaan vuonna 2008 oli noin 50 miljoonaa euroa? Pääasiassa tuo raha menee tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Avaruuslaitteita valmistavan teollisen toiminnan liikevaihto Suomessa oli vuonna 2007 noin 15 miljoonaa euroa ja se työllisti noin 150 henkeä. Nämä tiedot selviävät tänään julkistetusta kansallisesta avaruusstrategiasta vuosille 2009-2011.

* * *

Joku suomalainenkin saattaa olla kohta matkalla avaruuteen. HS:n mukaan Euroopan avaruusjärjestö ESA valitsee uudet neljä astronauttiaan toukokuussa noin 8 000 hakijan joukosta. Viime vuonna alkaneeseen hakuprosessiin lähti mukaan yli 300 suomalaista.

* * *

Mikä on kirkkain tähti, jonka voimme nähdä? Aivan oikein, se on Aurinko.

Mutta tiesitkö, että Aurinko ei ole keltainen? Jos se olisi, niin myös maahan vastasatanut lumikin näyttäisi keltaiselta. On myös muutama muu asia, mitä et kenties tiedä Auringosta. Bad Astronomy-blogin Phil Plait on julkaissut yleistajuisen artikkelisarjan Ten Things You Don’t Know About the Sun. Kannattaa tarkistaa miten Maan käy ennen pitkää, vai käykö?

* * *

Entäpä sitten galaksit? Tutkimuksen mukaan ne ovat pölyisempiä paikkoja kuin aikaisemmin on ajateltu. Galaksit levittävät pölyään myös intergalaktiseen avaruuteen. Tutkijat hämmästyivät, kun tutkimukset osoittivat hienojakoisen pölyn levinneen satoja tuhansia valovuosia galaksien ulkopuolelle. (via Tähdet ja Avaruus)

* * *

Palataanpa Maahan kun vielä voimme. Asteroidi DD45 ohitti tänään Maan vain 74800 kilometrin etäisyydeltä. Kyseessä on läpimitaltaan noin 35 metrinen murikka, jonka kaltaisen oletetaan paiskautuneen maahan vuonna 1908 Tunguskan jokilaaksossa Siperiassa aiheuttaen selvästi mittavampaa tuhoa kuin Hiroshiman atomipommi. Tämän päivän tieto on se, että taivaalla on 1033 asteroidia, joka törmätessään Maahan aiheuttaisi suurta tuhoa. (via HS)

(Kuvassa Hicksonin galaksiryhmä noin 400 miljoonan valovuoden päässä. Kuvan lähde: Wikimedia Commons)

maanantaina, maaliskuuta 02, 2009

Kotimaista

Vihreät vaativat, että ydinvoimapäätöksille otetaan aikalisä. Energiankulutus on kääntynyt laskuun ja ydinvoima olisi tässä tilanteessa turhaa. Vihreiden mielestä ydinvoimaa ei tarvita myöskään ilmasto -ja energiatavoitteiden täyttämiseen. Heidän mukaansa uusien ydinvoimaloiden rakentaminen tekisi Suomesta ydinsähkön viejän.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) taas haluaa, että ydinvoimapäätökset tehdään tämän hallituksen aikana ja että ydinvoimaa pitää rakentaa lisää vaikka sähkönkulutus Suomessa laskisikin. Hänen mielestä taantumasta aiheutunut kulutuksen taittuminen ei ainakaan vielä poista tarvetta ydinvoiman lisärakentamiseen. Lisäksi hallitus aikoo korvata myös tuontisähkön kotimaisella tuotannolla.

Uutinen kertoo vielä, että Pekkarisen mukaan päästötavoitteisiin yltäminen on vaikeaa ilman uutta ydinvoimalaa.

* * *

Kun ministeri puhuu siitä, että taantuma olisi vienyt sähkönkulutuksen alamäkeen, hän taitaa hieman oikaista tilastoja tulkitessaan. Kulutuksen lasku alkoi jo selvästi ennen taantumaa ja globaalia talouskriisiä. Lisäksi maassamme on menossa teollisen rakenteen muutos, joka vain vahvistaa tuota kehitystä. Lisäksi lama tullessaan vain vahvistaa ilmiötä.

Toinen kummallisuus on se, että ydinvoimasta puhutaan kotimaisena energiantuotantona. Toki se voimalaitos sijaitsisi Suomen maaperällä, mutta se ostettaisiin koko joukolla miljardeja ulkomailta, sitä rakentaisivat ulkomaiset rakennushenkilöt (ent. rakennusmiehet) ja joissain vaihtoehdoissa laitoksen omistaisi monikansallinen yritys. Laitosta pyörittämään ei suurta voimaa tarvita.

Missä se ydinvoiman kotimaisuus on vai onko elinkeinoministeri antanut sille ihan uuden sisällön?

Päästötavoitteiden kanssa lisäydinvoimalla ei ole välttämättä mitään tekemistä, sillä ensimmäiset reippaat päästöleikkaukset on jo sovittu tehtäväksi vuoteen 2020 mennessä ja siihen mikään uusi ydinvoimala ei ehdi. Sen jälkeinen aika vaatiikin sitten jo aivan erilaista strategiaa mitä hallitus nyt kaavailee.

Odottelemalla ydinvoimaloiden valmistumisia, me vain hukkaamme aikaa ja viemme mahdollisuuksia todelliselta energiatehokkuuden parantamiselta ja uusiutuvien energiamuotojen esiinmarssilta.

Vetäytyminen

Koska palkansaajakeskusjärjestöt aikovat vetäytyä sosiaaliturvaa uudistavasta komiteasta vastalauseena hallituksen eläkelinjauksille, harkitsen minä vetäytymistä palkansaajajärjestöistä.

Syy järjestöjen kiukuttelulle ei kestä päivänvaloa.

On totta, että hallitus teki eläkepäätöksensä palkansaajajärjestöiltä lupaa kyselemättä, mutta sen ei demokratiassa tarvitse. Ei varsinkaan silloin, jos etukäteen tietää mikä se vastaus on. Hallitus vastaa tekemisistään eduskunnalle, ei SAK:lle, STTK:lle, AKAVA:lle, EK:lle tai millekään muulle järjestölle.

Eläkepäätöksessä on kyse linjapäätöksestä, jonka lukuisista yksityiskohdista lähes kaikki taitavat olla auki. Jos palkansaajajärjestöjen maltti ei kestä katsoa kokonaisuutta, niin ne ovat virattomia ja jäsenistölleen hyödyttömiä.

Oikeasti on myös niin, että jos asiasta olisi ryhdytty järjestöjen kanssa neuvottelemaan, niin sitä neuvottelua jatkuisi komiteoissa vuosia ja siihen nyt ei oikeasti ole aikaa.

* * *

Palkansaajajärjestöjen kiukuttelun ja uhittelun ymmärtäisi, jos tehty päätös olisi jotenkin erityisen dramaattinen tai valittavissa olleista vaihtoehdoista huonoimpia. Näin ei vain taida olla.

Mitä ne vaihtoehdot olivatkaan? Ne olivat verotuksen kiristäminen, etuuksien leikkaaminen tai mitääntekemättömyys.

Kun olemme vasta menossa kohti reaalitalouden lamaa, niin viimeisin näistä olisi kaikista turmiollisin. Valtio ottaisi vain velkaa, eikä kertoisi mitään siitä, miten velka maksetaan takaisin. Pankkikin haluaa tietää millä kuluttaja luottonsa maksaa.

Verotus taas on tunnetusti tehokas tapa torjua työttömyyttä ja sen pitäisi nyt olla palkansaajajärjestöjenkin ykköshuolenaihe. Työttömyyttä ei torjuta lyhyellä aikavälillä millään sapattivapailla tai vastaavilla, mitä on kuultu ehdoteltavan. Verotusta keventämällä tai ainakin sen kiristämättä jättämisellä voidaan pyrkiä pitämään talouden rattaat pyörimässä ja ihmisiä töissä. Mikään ihmepelastus se ei ole, mutta toimiva keino.

Etuuksien leikkaaminen taas iskisi niihin, jotka muutenkin ovat ensimmäisenä laman aikana hätää kärsimässä. Etuuksia leikattiin rajulla kädellä 90-luvun laman aikana ja sen seurauksia maksellaan vieläkin.

* * *

Kenenköhän asialla palkansaajajärjestöt tässä nyt ovat? Vaiheisen lakisääteinen eläkeikä on ollut jo vuosia 65 vuotta. Se ei tässä hötkyilyssä muutu yhtään mihinkään. Missä palkansaajajärjestöt silloin olivat kun tuo muutos tehtiin?

Lisäksi kansakuntamme ikäjakauma näyttää sellaiselta, että tuo eläkeiän korotus olisi ollut edessä jossain välissä joka tapauksessa ja voidaan jopa olettaa, että nuoremmille tulee vielä lisävuosia työuraan ennen kuin heille eläkeikä koittaa.

Ennen eläköitymistään nämä suuria ikäluokkia nuoremmat joutuvat pitämään pystyssä suuren eläkettä nauttivien joukon, joka toki on eläkkeensä ansainnut. Siinä tarvitaan työssäjaksamista, tehostamista ja kaikkea sitä muuta mihin kehitystoimenpiteet purevat pitemmällä aikavälillä.

Tietenkin on niin, ettei hallituksen linjapäätöstä voi erityisesti rakastaa. Jos asiaa kuitenkin inhimillisesti katsotaan, niin todennäköisesti tämä päätös kantaa meidät nopeammin laman yli ja jättää yhteiskunnalliset vauriot vaihtoehtojaan vähäisemmiksi. Ilmeisesti hallituksessa on opittu jotain 90-luvun laman seurauksista, mutta palkansaajajärjestöissä ei.

Toinen asia, mitä nyt ei tarvitse rakastaa, on eri osapuolten käyttäminen tilannetta hyväkseen erilaisten politikointiin liittyvien intressien toteuttamiseksi. Tämä koskettaa niin hallitusta, oppositiota kuin kaikenlaisia järjestöjäkin. Nyt ei ole oikea aika paukutella lihaksia ja etsiä omia asemia, vaan ymmärtää ongelmien todellinen laajuus.

* * *

Politiikka on kummallista.

Siinä missä yhdellä hetkellä hallitus saa aikaiseksi epäkelvon ja kansalaisten oikeuksia kurjistavan urkintalain tai puolijoutavan ilmasto- ja energiastrategian, se toisella hetkellä löytää kokonaisuutta ajatellen toimivan ratkaisun toiseen megaluokan kysymykseen. Tasaisuutta ja laatua toivoisi siis hallitukselta näkevän.

Sekin on muuten merkille pantavaa, että opposition keinovalikoima on varsin tunkkaista, samojen vanhojen oppien jakamista. Oppositio saisi käyttää aikaansa muuhun kuin koheltamiseen ja vanhojen oppien kylvämiseen eli todellisen vaihtoehdon tarjoamiseen.

Poistan aina verbaalisen varmistimeni, kun joku parlamentaarisesta oppositiosta ryhtyy vaatimaan yleislakkoja tai muita työmarkkinatoimenpiteitä puhtaasti poliittisten syiden vuoksi.

* * *

Mikähän siinä muuten on, että aina pitää kirjoitella niin pitkästi. Nytkin ajattelin ihan vain lyhyesti sanoa sen mitä piti, mutta tällainen messu syntyi.

sunnuntaina, maaliskuuta 01, 2009

Mitääntekemättömyydestä

Päivän mittaan on ollut mahdollisuus ihmetellä pariakin uutista.

Ensimmäisessä tapauksessa venäläinen liikemies on haastamassa pääministeri Vladimir Putinia oikeuteen. Siinä ei sinänsä ole mitään kummallista, mutta kanteen mukaan haaste tulisi "törkeän huolimattomasta mitääntekemättömyydestä". 


Putinille osoitettuun haasteeseen voi suhtautua tietysti useammallakin tavalla, mutta olisi perin kummallista, jos poliitikko joutuisi oikeuteen "mitääntekemättömyydestä".  

Haaste on tosin uutisen mukaan tarkoitettu Putinille yksityishenkilönä, eikä siis poliitikkona. Uutisen mukaan haastetta tuskin otetaan edes käsittelyyn. Sen voi hyvin uskoa.

Toinen kummallinen Ilta=Sanomien uutinen ihmettelee europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan (kok.)  blogikirjoituksia. Korhola kutsuu blogissaan nyttemmin edesmennyttä, Makedonian albaanitaustaista, Nobel-palkittua roomalaiskatolista nunnaa Äiti Teresaa suureksi wittgensteinilaiseksi. Tällaista lukiessaan voi ihan hyvin kysyä: Mitä ihmettä?

Ludwig Wittgenstein oli itävaltalais-englantilainen filosofi. Wittgenstein tunnetaan lähinnä  loogisesta empirismistä, kielifilofiasta ja analyyttisesta filosofiasta. Hänen pääteoksensa Tractatus logico-philosophicus käsittelee systemaattisesti kielen luonnetta ja kielen suhdetta todellisuuteen.  

Wittgenstein itse tiivisti Tractatuksen virkkeellä "Minkä ylipäänsä voi sanoa, sen voi sanoa selvästi, ja mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava". Tuo selittää myös sitä mitä kirjassa sanotaan etiikasta:"On selvää, ettei etiikkaa voi ilmasta" (6.421). Samaan kehykseen voi kytkeä myös ajatuksen "Miten maailma on, on täysin yhdentekevää sille, mikä on korkeampaa. Jumala ei ilmesty maailmassa" (6.432). Ja niin edelleen. Tractatusta ei kannata lukea aforismikokoelmana.

Uskonnollisesti Wittgensteiniä pidetään lähinnä jonkinlaisena mystikkona.

Korhola kuitenkin saa blogissaan liitettyä Äiti Teresan tähän filosofian suurmieheen, joka alunperin aikoi ryhtyä insinööriksi. Korhola kytkee Äiti Teresan Wittgensteiniin ajatuksella, ettei kukaan voi olla suuremmassa hädässä kuin yksittäinen ihminen.

Näin "wittgensteinilaisuudesta" tuleekin jotain eettistä sen sijaan, että se olisi esimerkiksi sitä mitä filosofi pääteoksessaan on todella kirjoittanut. Samalla koko "wittgensteinilaisuus" määrittyy kivasti yhdellä virkkeellä.  

Itse uutinenkin on kummallinen. 

Korhola on nimittäin kirjoittanut tekstinsä jo syyskuussa 1997 ja se on julkaistu Helsingin Sanomissa. Saman konsernin Ilta=Sanomat siis palaa aiheeseen lähes 12 vuotta myöhemmin. Miksi ihmeessä?

Helmikuu 09


Helmikuussa tarinaa riitti perinteisistä ja ajankohtaisista puheenaiheista. Eräs keskeinen teema oli urkintalaki, joka saanee yhden päätöksensä heti maaliskuun alkajaisiksi. Muuten teemoja löytyi ilmastosta, energiasta, avaruudesta, sci-fistä ja eläkkeistäkin. 


Kävijätilastot helmikuussa näyttävät tältä:

  • Postauksia: 72 (+11 edelliseen kuukauteen verrattuna)
  • Käyntejä: 2554 (-189)
  • Näyttökertoja: 3556 (-249)
  • Kävijöitä: 1638 (-157)
Päivittäiset keskiarvot näyttävät seuraavilta:
  • Käyntejä: 91,2 kpl /vrk (+2,7)
  • Näyttökertoja: 127 kpl / vrk (+4,3)
  • Kävijöitä: 58,5 kpl / vrk (+0,6)
Kaikkien aikojen keskiarvot (8.4.2007 jälkeen):
  • Käynnit: 42,1 kpl / vrk
  • Näyttökerrat: 62,7 kpl / vrk
  • Kävijät: 28,1 kpl / vrk
Ihan yksityiskohtana mainittakoon, että kuukauden selvästi suosituimmaksi tekstiksi kipusi elokuussa 2007 julkaistu Viron parikin itsenäisyyspäivää. Syy siihen on yksinkertainen, Viron itsenäisyyspäivä oli 24.2. ja mainittu postaus esiintyi varsin korkealla Googlen hakukoneessa hakusanoilla "Viron itsenäisyyspäivä".

Toisena anekdoottina tilastoista voidaan mainita vaikkapa se, että Vaiheisen lukijoiden käynneistä helmikuussa 58,18 % tehtiin FireFox-selaimella ja 30,34 % Microsoft Internet Explorerilla. Muiden selainten osuudet olivat alle 5 %. Käyttäjien selvästi yleisin yhteysnopeus tilastojen mukaan on "Unknown".

Kuvassa eri asioiden kehitys tämän blogin aikojen alusta. Postausten määrä on esitetty oikeanpuoleisella akselilla.


Some day classic: Heart Attack and Vine

Ihan aluksi ajattelin, että Some day classic voisi tällä kertaa olla jotakin muutakin kuin musiikkivideo, kuten esimerkiksi lehdistötilaisuus. Ajatus oli nimittäin aloittaa sarja erään aikamme suurimman taiteilijan tuotannosta.

Tulin kuitenkin erimieliseksi itseni kanssa, joten päätin esitellä seuraavan klassikon:
Tom Waitsin Heart Attack and Vine on levytetty samaa nimeä kantavalle albumille vuonna 1980.

Waitsin muusikkoura jakaantuu karkeasti ajatellen kahtia eli vuosiin 1973-1980 ja sen jälkeiseen aikaan. Vuonna 1980 ilmestyi hänen viimeinen Asylum-levymerkille tekemänsä albumi Heart Attack and Vine, joka oli varsin rhythm'n blues-pitoinen albumi.

Sitä edeltäneet 5 studioalbumia ja studioyleisön edessä levytetty livetupla olivat jazz-henkisiä balladeja sisältäneitä levytyksiä. Näihin levytyksiin mahtuu myös klassikoita kuten esimerkiksi Asylum-vuosien ehdoton klassikko Small Change.

Uransa alkuvaiheissa Waits soitti lämppärinä muun muassa sellaisille artisteille tai yhtyeille kuin Charlie Rich, Martha and the Vandellas ja Frank Zappa.

Heart Attack and Vine on Small Change-albumin ohella se levytys, joka antaa jo viitteitä siitä mitä on tulossa.

Vuoden 1983 albumista Swordfishtrombones alkaen maailma ei enää ollut entisensä. Se tosin on oma tarinansa ja siihen palataan hieman tuonnempana.

Lisätietoja ja linkkejä: