Salainen, mutta miten?

Sun äitis kirjoittaa puhelinnumeroiden salaisena pitämisestä. Oletusarvoisesti kännykkäliittymien tiedot ovat julkisia, ellei niitä erikseen ymmärrä salaisiksi kieltää.

Silti syntyy helposti tilanteita, joissa se oma nimi löytyykin sieltä Fonectan, Eniron tai vastaavan firman hakemistoista ja palveluista. Esimerkiksi sellainen tilanne saattaa syntyä silloin kun on esimerkiksi lapsen puhelinliittymän omistaja ja laskun maksaja.

Asia on ongelmallinen siinä mielessä, että nykymaailmassa ei ole ihan yhdentekevää, jos esimerkiksi vanhempien tai huoltajien nimet yhdistetään vaikkapa lapsen kännykkänumeroon ja normaali tietojen salaamispyyntö ei sitä automaattisesti tee. Kannattaa lukaista nuo Sun äitis kuvaukset ja kysymykset.

Miten sitten Fonecta tai Eniro saa tietonsa? Tietysti teleyrityksiltä. Nimittäin viestintämarkkinalain (393/2003) 57 § sanoo, että

Teleyrityksen on huolehdittava siitä, että sen kanssa kiinteän puhelinverkon tai matkaviestinverkon liittymän käytöstä sopimuksen tehneen käyttäjän nimeä, osoitetta ja puhelinnumeroa koskevat yhteystiedot kerätään ja julkaistaan yleisesti saatavilla olevassa kattavassa ja kohtuuhintaisessa puhelinluettelossa, joka päivitetään vähintään kerran vuodessa. Puhelinluettelo voi olla painetussa tai sähköisessä muodossa.

Siis teleyrityksen on luovutettava tiedot lakiin perustuen ja toisaalta samassa pykälässä sanotaan myös, että

Puhelinluettelopalvelua tarjoava yritys ei saa yhteystietoja käsitellessään suosia yhtä teleyritystä toisen teleyrityksen kustannuksella tai toimia muutoin syrjivällä tavalla.

Mitä käyttäjiin tulee, niin käyttäjän oikeudesta kieltää yhteystietojensa julkaiseminen puhelinluettelossa säädetään erikseen.

Toinen laki, joka asiaan viittaa on sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004), jonka 25 § sanoo, että

Puhelinluettelon, muun tilaajaluettelon ja numerotiedotuksen tarjoajalla on oikeus käsitellä henkilötietoja luettelopalvelun ja numerotiedotuksen muodostamiseksi sekä niiden tarjoamista varten. (1. momentti)

Samaisessa pykälässä myös todetaan, että

Teleyrityksen on ilmoitettava tilaajana olevalle luonnolliselle henkilölle yleisesti saatavilla olevan tai luettelopalvelun kautta käytettävissä olevan puhelinluettelon tai muun tilaajaluettelon taikka numerotiedotuspalvelun tarkoituksesta ja käytöstä. Ilmoitus on annettava maksutta ennen kuin hänen tietonsa merkitään tilaajaluetteloon tai numerotiedotuspalveluun. (3. momentti)

Minkä lisäksi pykälä sisältää mahdollisuuden kieltää tietojen julkaiseminen joko kokonaan tai osittain:

Teleyrityksen on annettava tilaajana olevalle luonnolliselle henkilölle mahdollisuus maksutta kieltää tietojensa merkitseminen kokonaan tai osittain puhelinluetteloon, muuhun tilaajaluetteloon ja numerotiedotuspalveluun. (4. momentin alku)

Ja sitten vielä mahdollisuus kieltää tietojen edelleen luovuttaminen:

Tilaajana olevalla luonnollisella henkilöllä on oikeus maksutta kieltää tässä pykälässä tarkoitettujen yhteystietojensa edelleen luovuttaminen. (5. momentti)

Eli tietojen merkitseminen kokonaan tai osittain on lain mukaan mahdollista ja sen pitäisi kaiketi koskea myös liittymän omistajatietoa tai mitä muuta tahansa. Lisäksi on tietysti normaalit luovutuskiellot päälle.

Nuo (puhelin)luettelofirmat toimivat ihan lakiin nojaten ja sen mukaan, mutta jos joku haluaa kiertää tietojensa levittämisen, sen pitää olla myös mahdollista. Sen voi tehdä teleoperaattorille asiasta ilmoittamalla. Jos sitten taas jostain tietoa ei muka voi olla levittämättä eteenpäin, niin silloin tiedon osittaisen merkitsemisen kieltäminen ei toimi ja lakia ei noudateta.

Puhelinluetteloissa ei siis em. pykäliin nojaten noudateta sitä muualta tuttua periaatetta, että pitää pyytää lupa tietojen julkaisemiseen, vaan ne ovat ensin julkisia ja sitten vasta kieltämällä ne saa piiloon. Ja siinäkin voi olla vuoden viive, sillä laki ei velvoita päivittämään tietokantoja samaa vauhtia.

Tässäkin asiassa aika on ajanut näiden puhelinluetteloiden ohitse. Ajatellaanpa nyt vaikka sitä painettua versiota. Jos numeroni on painetussa luettelossa vuonna 2009 ja vuonna 2010 haluan sen numeron salata, niin sitä ei enää tule 2010 luetteloon. Kuitenkin, jos joku haluaa sen numeron, niin tarvitsee vain kaivaa vanhat luettelot.

Mitä noihin tietokantoihin ja hakemistoihin tulee, niin ne ovat samanlaisia sammioita kuin muutkin eli keräävät meistä kuluttajista dataa ja sitä dataa myydään.

Ihan filosofinen kysymys: Omistanko minä puhelinnumeroni? En taida varsinaisesti omistaa, se on vain annettu käyttööni. Ainakaan sitä tietoa puhelinnumerostani en näköjään omista.

Verkko tietää kaverisi ja vähän muutakin

MikroPC kertoo, että IBM:n patenttihakemuksen mukaan puhelinverkon tunnistetietojen perusteella voi päätellä ystävyyssuhteita ynnä muuta sellaista.

"IBM:n Intian tutkimuslaboratorio kartoitti kuinka 60 gigatavun tietomäärästä on mahdollista analysoida ihmisten väliset ystävyysverkostot tiedonlouhinnan keinoin. Tutkimuksessa syntyneiden algoritmien avulla on mahdollista löytää myös liittymän vaihtajat."

Tutkimusryhmä käytti hyväkseen Yhdysvalloissa käytettävissä teletunnistetiedoissa käytettävää cdr (call detail record) dataa ja kehitti algoritmin, jonka perusteella teletunnistietodatasta voidaan ystävykset, samaan työpaikkaan ja yhteisöihin kuuluvat ihmiset.

Saman tyyppistä toimintaa on aikaisemmin harjoittanut mm. Yhdysvaltain turvallisuusvirasto NSA, joka on tiettävästi kerännyt massiivista tietokantaa yhdysvaltalaisten maan sisällä soittamista puheluista.

* * *

Kaikelle tälle varmasti löytyy ihan perusteiltaan hyvältä kuulostavia käyttötarkoituksia kuten rikollisuuden torjunta tai muu vastaava, mutta ihan oikeasti se ei kuulu sen enempää teleoperaattorille kuin valtiollisellekaan organisaatiolle kenen kanssa yksilö seurustelee ja kuka hänen kaverinsa on.

Moni meistä on toki antanut nämä tiedot vapaaehtoisesti esimerkiksi Facebookille, mutta tuossa on se pieni ero. Kun sen tekee itse ja vapaaehtoisesti, sen voi jättää myös tekemättä. Kun taas organisaatio vakoilee verkossa, meillä ei ole mitään työkaluja isoveljeä vastaan paitsi irrottautua verkosta kokonaan.

Öljyinen muutos

Kansainvälinen energiajärjestö IEA varoittaa pääekonomistinsa suulla siitä, että maapallo saattaa olla uuden öljykriisin edessä ja saattaa leikata globaalista taloustaantumasta toipumisen. IEA:n pääekonomisti kertoo The Independent-lehdessä, että suurin osa maailman suurista öljykentistä on jo ohittanut tuotantonsa huipun.

Öljyn hinta uhkaa siis nousta voimakkaasti kulutuksen kasvaessa.

Birol arvelee, että ölyn tuotanto saavuttaa huippunsa 10 vuoden sisällä eli selvästi nopeammin kuin hallituksen ja kansalaiset ovat ennakoineet. Hän muistuttaa, että yhtenä päivänä olemme kuluttaneet öljymme ja siihen meidän pitää ryhtyä varautumaan. Mitä pikemmin aloitamme, sen parempi, sillä nykyisin koko talous ja sosiaalijärjestelmät perustuvat öljyyn. Muutos vaatii aikaa ja rahaa.

Tämäkin asia Peak Oil-nimellä kulkeva ilmiö kannattaa ottaa vakavasti nyt. Öljyn hinnan nousu ja muutokset tulevat ensin ja varsinainen öljypula vasta myöhemmin. Yksi ongelma on se, öljyn kulutus maailmalla kasvaa, mutta tuotanto uhkaa supistua lähiaikoina. Se on erittäin paha yhtälö öljyn hinnalle ja myöhemmin itse toiminnalle.

Muutos on suuri. Climate Progress viittaa siihen, että tämän ongelman edessä melkeinpä paras strategia on toisen maailmansodan kokoluokassa kulkeva selviytymistrategia, jonka kautta otetaan korvaavaa teknologiaa käyttöön.

Miten peak-oil vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja sen hillintään?

Kun öljyn polttaminen taivaalle saadaan vähenemään, se hillitsee päästöjä ja sitä kautta tukee ilmastonmuutoksen hillintää. Molempiin kriiseihin pitäisi pystyä reagoimaan samoilla vuosikymmenillä ja molemmat vaativat suuria panostuksia.

Molemmissa suurissa megatrendeissä yhteiskunnan teknologisen muutoksen suunta on pitkälti sama, mikä tekee haasteesta mahdollisesti hieman siedettävämmän, jos niin ylipäätänsä voi sanoa.

Öljyttömään maailmaan pääseminen esimerkiksi vuosisadassa ei ole helppoa, eikä se tapahdu itsekseen. Maailma, jonka taloudellisessa mielessä tunnemme nyt, on tulossa loppuunsa kuluvan vuosisadan kuluessa. Ja se muutos on jo käynnissä.

Sähkön kulutuksen lasku myönnetään, ydinvoiman tarpeettomuutta ei

Nyt sitten elinkeinoministeriössäkin on herätty siihen todellisuuteen, että sähkön kulutus laskee ja reippaasti. Kuten jo viime kuussa oli puhetta vuoden enmmäisen vuosipuoliskon sähkön kulutus oli lähes 10 % pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

Tietysti osa syy on lama, mutta se ei selitä kaikkea, sillä sähkön kulutus on laskenut lähes yhtäjaksoisesti vuoden 2006 lopusta saakka. Ja vielä viime kesään asti taloudessa meni lujempaa kuin ikinä.

Nyt elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) kertoo, että hän olisi jo valmis tarkastelemaan uudelleen kulutuksen pitkän aikavälin kulutusennusteita. Syksyn mittaan asiaan mahdollisesti palataan.

Oikein. Samaa vauhtia olisi sitten syytä tarkastella myös käsiin vanhentunutta ilmasto- ja energiastrategiaakin uudestaan. Jos pitkän aikavälin sähkön kulutuksen arvioita lasketaan, putoaa myös ydinvoiman lisärakentamisen varaan rakennetulta energistrategialtakin pohja pois.

Osa sähkön kulutuksesta poistuu nykyisen laman myötä pysyvästi markkinoilta. Uusiin sähkön kulutusmuoihin taas voimme vaikuttaa erilaisin ohjauskeinoin.

* * *

Mutta ei. Samassa HS:n jutussa viittaillaan siihen, että lisäydinvoimaa pitää sittenkin saada.

Ajatus vaikuttaa peräti tyhmältä.

Miksi sitä uutta ydinvoimaa pitää saada, jos kerran kotimaista kysyntää tai tarvetta ei välttämättä ole ja jos toisenlaisella strategialla mahdollinen uusi kysyntäkin saadaan peitettyä ilman uusia ydinvoimaloita?

Pitääkö nyt veikata todelliseksi syyksi sitä, että Loviisan toinen reaktoreista ei itseasiassa olekaan sellaisessa kunnossa, että sitä oikeasti voitaisiin käyttää sen saaman luvan loppuun asti? Se olisi spekulaation mukaan pakko sulkea ennen aikojaan, siitäkö tässä kuitenkin on kyse? Jos on, niin miksi sitä ei sanota ääneen?

Jutussakin esitetty puhe siitä, että emme voi tietää millainen tuotantorakenne meillä on 5-10 vuoden sisällä, ei tue sekään ydinvoiman lisärakentamista sillä niitä laitoksia ei rakenneta 10 vuodessa ja on täyttä tuhlausta rakentaa sellaisia varastoon tai pahan päivän varalle. Ydinvoimaloita nyt vaan ei rakenneta "varmuuden vuoksi".

Nyrjähdyksiä #50

Tänä vuonna järjestetään Miss Kambodzhan Maamiina-kilpailut. Siis mitä?

Kyseessä on norjalaisen tahon järjestämät kilpailut, jossa kaiketi kisaillaan kauneudessa tavalla tai toisella maamiinojen uhrien kesken. Voittajalle on luvassa jalkaproteesi.

Kambodzhan hallitus haluaa että kisat keskeytetään, koska kisat loukkaavat vammautuneiden ihmisten kunniaa ja ihmisarvoa. Kisajärjestäjien mielestä kilpailut lisäävät ihmisten tietoisuutta maamiinoista ja erityisesti niiden uhreista.

Maamiinat ovat pirullinen keksintö, varsinkin silloin kun niiden käytön kohdalla ei välitetä siitä mitä niille tapahtuu. Sodan olosuhteissa harvemmin välitetään. Vuosittain vanhoihin maamiinoihin kuolee tai vammautuu sadoittain viattomia ihmisiä ympäri maailmaa. Tästä ongelmasta kampanjointi ei ole turhaa.

Nyt sitten joku norjalainen taho haluaa pitää missikisat näiden kärsineiden ihmisten kustannuksella Kambodzhan kaltaisessa köyhässä maassa nostaakseen ongelman paremmin esille.

Olen taipuvainen ajattelemaan niin, että nyt Kambodzhan hallitus on oikeassa. Tämä menee jo pahasti sosiaalipornon puolelle ja on sillä rajalla, että osallistujien ja muiden uhrien ihmisarvoa välineellistetään reippaasti.

Norjalainen taho näyttää olevan kaiken hyvän lisäksi Norjan valtio ja sen organisaatiot.

Eikö sille hyvän asian puolesta kampanjoinnille ole mitään muuta keinoa? Missä menee raja siinä, millä tavalla ihmisten kärsimystä ja hätää voidaan käyttää erilaisissa tempauksissa hyväksi?

EDIT klo 21.09
Kambodzhan hallitus on sitten päättänyt kieltää Miss Maamiina-kilpailut, koska se katsoo loukkaa vammautuneita ja pilkkaa maamiinan uhreja. Ymmärrettävä päätös.

Some day classic: War of Man

Seuraavan biisin kertosäkeen sisältö on lyhyt ja ytimekäs:"No one wins / It's a war of man". Kyseinen biisi kannattaa muutenkin kuunnella sanoineen. Vaikka laulaja laulaa sujuvasti falsetissa, hän on sanalla sanoen äijä.

War of Man on Neil Youngin biisi albumilta Harvest Moon vuodelta 1992. Albumi nousi Billboard 200-listalla sijalle 16 ja oli aikanaan Youngin paluulevy country-rockin pariin.

Kanadalainen Neil Young aloitti uransa jo 1960-luvulla ja tuli tunnetuksi vuonna 1966 perustetun Buffalo Springfieldin jäsenenä. Ensimmäisen sooloalbuminsa Neil Young hän levytti vuonna 1969. Varsinaisen läpimurtonsa Young teki albumeilla After the Gold Brush (1970) ja Harvest (1972).

1970-luvun alun jälkeen Young siirtyi hiljalleen rauhallisemmista sävyistä raskaampaan rockiin ja esimerkiksi vuonna 1979 julkaistiin klassikkoalbumi Crazy Horse-yhtyeen kanssa tehty Rust Never Sleeps, jonka karheutta ja punk-viittauksia saa ihailla edelleenkin. 1970-luvulla Young julkaisi myös muistettavan albumin American Stars 'n Bars, joka sisältää erään Youngin tunnetuimmista biiseistä nimeltään Like a Hurricane.

Tämän jälkeen 1980-luvulla Young levytti koko joukon kokeellisia levyjä, joilla tyylilaji vaihtui levyltä levylle. Monet lähteet mainitsevat kummallisimpana niistä vuonna 1982 levytetyn elektronista musiikkia sisältäneen Trans-albumin.

Toinen esimerkki voisi olla vaikkapa sinänsä mainio albumi, mutta raskassävyinen Re-ac-tor, jolla on yli 9 minuuttinen kappale T-Bone, jonka sanoitus koostuu pelkästään fraaseista "Got mashed potatoes / ain't got no T-bone".

1990-luku tarkoitti Youngille paluuta country-rock-juurille. 20 vuotta menestyksekkään Harvest-albumin jälkeen Young julkaisi siis Harvest Moon-albumin, jonka nimikappale kohosi hitiksi asti. Levyn keskeisimmät kappaleet ovat kuitenkin puhutteleva War of Man ja albumin päättävä kuvankaunis kappale Natural Beauty.

Albumilla musisoinnista vastaa Youngin vahvistama The Stray Gators ja laulajia kuten Linda Ronstadt, James Taylor, Nicolette Larson, Astrid Young ja Larry Cragg.

2000-luvulla Young on jatkanut levyttämistä mm. Crazy Horse-yhtyeen kanssa, mutta myös siirtynyt kantaaottavammalle linjalle. Young on esiintymisissään puolustanut yksilönvapautta, vihreitä arvoja (esimerkiksi Crazy Horsen kanssa tehty albumi Greendale) ja kritisoinut Yhdysvaltojen hallintoa ja tiedotusvälineiden rappiota. Toisaalta Young ilmaisi tukensa George W. Bushin hallinnolle ja sen terrorismin vastaiseen taisteluun suunnatulle Patriot Act-laille vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terroritekojen jälkeen^*.

Lisäksi Neil Youngista on tehty koko joukko elokuvia ja hän itse on ohjannut neljä elokuvaa nimellä Bernard Shakey. Lisäksi hänet on syytä muistaa superyhtyeestä Crosby, Stills, Nash & Young, mikä on oma tarinansa.

Youngin vaikutus kevyeen musiikkiin ja rockiin on itseasiassa valtaisa alkaen vaikkapa Lynyrd Skynyrdistä tai grunge-tähdistä kuten Nirvanan Kurt Cobain jatkuen vaikkapa tämän päivän Sonic Youthiin ja Radioheadiin.

Neil Young on muusikkona ja taiteilijana samassa sarjassa Bob Dylanin, The Beatlesin, Tom Waitsin ja vastaavien ikonien kanssa.

Videon lähde: YouTube.

Lähteitä ja lisätietoja:

• Neil Young Wikipediassa englanniksi
• Neil Young Wikipediassa suomeksi
• Neil Youngin www-sivusto

^*) Tässä blogissa Neil Young kuuluu siihen erityisen harvalukuiseen joukkoon, jolle annetaan anteeksi Bushin hallinnon typeryyksien tukeminen. Bushin hallinnon Patriot Act ei ole yksilönvapauksien tai ihmisoikeuksien kannalta ensinkään ongelmaton laki.

Heinäkuu 09

Heinäkuu meni blogin pitäjältä lomaillessa ja reissatessa. Maailma jatkoi kuitenkin menoaan. Se on ihan hyvä yhdistelmä sekin.

Siitä seurasi kävijätilastoille jotakuinkin seuraavaa:

• Postauksia: 37 (-2 edelliseen kuukauteen verrattuna)
• Käyntejä: 1534 (+18)
• Näyttökertoja: 2187 (+66)
• Kävijöitä: 1040 (+102)

Päivittäiset keskiarvot näyttävät seuraavilta:

• Käyntejä: 49,5 kpl /vrk (-1,0)
• Näyttökertoja: 70,5 kpl / vrk (-0,2)
• Kävijöitä: 33,5 kpl / vrk (+2,2)

Kaikkien aikojen keskiarvot (8.4.2007 jälkeen):

• Käynnit: 45,9 kpl / vrk
• Näyttökerrat: 67,8 kpl / vrk
• Kävijät: 30,6 kpl / vrk

Kävijätilastojen koko loppukevään ja kesän jatkunut pudotus on siis pysähtynyt, vaikka postausten määrä jäikin esimerkiksi kesäkuusta. Kiitos kaikille.

Ilmeisesti kesän kunniaksi, suosituimmiksi teksteiksi kulloisenkin hetken etusivun jälkeen tulivat postaukset Pullovesi tammikuulta 2009 ja Banaanikärpänen vuoden 2008 heinäkuulta. Ilmeisesti janoista kansaa kiusaavat kukkasten ympärillä pörräävät pikkuiset kärpäset.

(Ohimennen sanoen, ne kärpäset - jotka eivät siis olleet banaanikärpäsiä - ovat ottaneet Vaiheisen residenssistä hatkat jossain välissä ihan sillä, että kukkien mullat olivat jonkin aikaa kuivemmassa moodissa ja parista kukasta vaihtuivat mullat mustasta mömmöstä kestomultaan Lepiksen vinkin mukaisesti).

Kuvassa tilastot blogin perustamisesta alkaen. Postausmäärien pystyakseli on oikealla ja muiden vasemmalla.