Some day classic: Fadeaway

Sunday classic-sarjassa on vuorossa teemasoitto ja aiheena "paras kesäbiisi". Ensin mieleen tulivat aivan hakematta yhdysvaltalaisen The Lovin' Spoonful-bändin Summer in the City (video) sekä brittiläisen Joe Cockerin versio samasta biisistä. Tästä biisistä on myös tehty varmaan kaikkien aikojen paras suomalainen cover eli Dannyn Kesäkatu.

Toinen välitön idea kesäbiisiksi on George Gershwinin Porgy and Bess-oopperaan säveltämä Summertime, josta on tehty lukuisia versioita. Näistä kenties mieleenpainuvimmat saattaisivat olla yhdysvaltalaisen Janis Joplinin laulettu versio tai sitten Miles Davisin tulkinta vuodelta 1958.

On kuitenkin yksi bändi, jonka musiikki on parhaimmillaan niin kesäistä kuin kesä vaan voi olla:

Fadeaway on Laika & the Cosmonautsin kappale yhtyeen toiselta studioalbumilta Surfs You Right vuodelta 1990.

Laika & the Cosmonauts aloitti uransa vuonna 1987 ja ensimmäinen albumi C'mon Do the Laika! ilmestyi vuonna 1988. Yhtye päätti uransa vuonna 2008 Suomessa ja Yhdysvalloissa pidettyyn kiertueeseen.

Yhteensä kahden vuosikymmenen varrella Laika & the Cosmonauts julkaisi 6 varsinaista studioalbumia, yhden Yhdysvaltojen markkinoille tarkoitetun kokoelman, yhden live-albumin sekä yhtyeen uran päätteeksi Cosmopolis-kokoelman.

Laika & the Cosmonautsin musiikkia on usein kutsuttu surf rockiksi. Yhtyeen soundi nojaa myös suomalaisen rautalankamusiikin perinteeseen ja rikkoo erilaisia raja-aitoja.

Uransa aikana yhtye teki yhteensä 6 Yhdysvaltojen kiertuetta ja saavutti myös siellä mainetta ja arvostusta musiikkipiireissä. Esimerkiksi metallibändi Ministryn Al Jourgensen on kutsunut Laika & the Cosmonautsia fraasilla "the best fucking band in the world."

Instrumentaaliyhtyeenä Laika & the Cosmonauts ei koskaan murtautuut niin kutstutun suuren yleisön suosioon, vaan jäi pikemminkin laadukkaaksi genre-bändiksi.

Kotimaassa Laika & the Cosmonautsin voi muistaa esimerkiksi siitä, että se toimi myös Sodankylän elokuvajuhlien niin kutsuttuna house-bändinä useita vuosia.

Yksi huikeimmista elokuvan ja surf-rockin yhdistelmistä nähtiin silloin, kun bändi soitti musiikin Fritz Langin sci-fi-klassikkoon ja mykkäelokuvaan Metropolis vuonna 2005 Sodankylässä ja myöhemmin keväällä 2006 Helsingissä Bio Rexissä. Ainakin jälkimmäinen näistä oli kuulijalleen sangen antoisa kokemus.

Yhtyeessä soittivat:

• Mikko Lankinen, kitara
• Janne Haavisto, rummut
• Matti Pitsinki, urut ja kitara
• Tom Nyman, basso

Lähteitä ja lisätietoja:

• Laika & the Cosmonauts Wikipediassa englanniksi
• Laika & the Cosmonauts Wikipediassa suomeksi
• Laika & the Cosmonauts www-sivusto
• Laika & the Cosmonauts Yep Roc Recordsin sivuilla.

Videon lähde: YouTube.

Suomi EU:n pohjalla ilmastoasioissa

Leo Stranius kirjoittaa SLL:n ilmastoblogissa EU:n kasvihuonekaasujen päästöistä. Tällä hetkellä 15 EU:n vanhan jäsenmaan päästöt ovat 5 % vuoden 1990 tason alapuolella ja 27 jäsenmaan päästöt 9,3 % saman viivan alapuolella.

Missä Suomi? 10,3 % saman viivan yläpuolella. EU: päästöt vähenevät ja Suomi kulkee jossain muualla.

Tuo vuoden 1990 päästöjen taso on samalla Kioton sopimuksen päästövähennystaso.

Suomessa olisi nyt aika oikeasti ryhdistäytyä näissä asioissa ja lopettaa se itsensä tarpeeton olalletaputtelu.

Tiedot perustuvat EU:n raporttiin aiheesta.

Vinkki sisäministerille

Sisäministeri Anne Holmlud esittää, että aseluvat pitäisi pystyä perumaan mahdollisimman nopeasti ja yksinkertaisesti, mikäli siihen on hyvä syy.

Poliisille pitäisi toimittaa terveystietoja, kun poliisi päättää aseluvan myöntämisestä ja riippumatta siitä koskeeko haettava lupa käsi- vai metsästysasetta. Tällä hetkellä harkitaan aseluvan hakijoille soveltuvuustestiä ja poliisille oikeutta saada enemmän tietoa aselupaa hakevan terveydestä, päihteiden käyttämisestä ja väkivaltaisesta käyttäytymisestä.

On hyvä, että aseluvan hakijoita ryhdytään syynäämään tarkemmin. Tuosta keinovalikoimasta herää vain kysymys, että miten poliisilla riittää ammattitaitoa tulkita terveystietoja?

Vinkki aseluvien mahdollisimman nopeaksi ja yksinkertaiseksi perumiseksi on seuraava: kielletään käsiaseet kokonaan. Siviilit eivät tällaisia tarvitse ollenkaan. Jos käsiaseet ovat kiellettyjä, niin poliisin ei tarvitse pohtia millä perusteilla aseet voi ottaa pois.

Lisäksi edellytetään metsästysaseiden lupien hankkimiseksi vankkoja näyttöjä harrastuksesta, minkä lisäksi on poliisin tietojen saamisoikeutta laajennettava aseluvan tapauksessa. Kaikki luvat määräaikaiseksi ja jokaisen uusimisen yhteydessä käydään läpi samat tarkistukset.

Muista äänestää

Eurovaalien ennakkoäänestys on käynnissä. Varsinainen vaalipäivä on 7.6.2009.

Eurovaalit eivät ole ihan mikä tahansa juttu, sillä EU:lla on keskeinen rooli meidän kaikkien tulevaisuuden kannalta ja nämä vaalit sattuvat ajankohtaan, jolloin pitää tehdä isoja päätöksiä. Europarlamentti on se kanava, jota kautta kansalaiset saavat tavalla tai toisella äänensä näkyviin. Se on se demokraattisin osa kokonaisuutta.

Vaalitaistelu käy parhaillaan kuumana ja kaikenlaista höpistään. Koko joukko ehdokkaita näyttää käyvän kampanjaa jopa teemoilla, millä ei ole oikeastaan mitään tekemistä EU:n kanssa. Paikallisten asioiden ja kansallisen päätöksenteon alla olevien asioiden revitteleminen ei ainakaan kirkasta kuvaa näistä vaaleista.

Kuten jo aikaisemmin on täällä tarinoitu, neljä teemaa on ylitse muiden:

• Ilmastonmuutos
• Talous
• Sosiaalinen oikeudenmukaisuus
• Ikääntyminen

Siinä ovat ne teemat, joita testaamalla järkevä ehdokas löytyy. Sekään ei ole ihan yhdentekevää, millaisilla henkilökohtaisilla ominaisuuksilla ehdokas on varustettu. Vallan käytävillä tallaaminen vaatii vähän muutakin kuin kivan hymyn.

Saimaannorppa uhanalaisempi kuin panda

Kaikki tietävät, että pandakarhut (täsmällisemmin sanottuna isopandat) ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon. Tietäväthän?

Mitä ajattelisit kiinalaisista, jos he viisveisaisivat siitä, mitä pandoille tapahtuu? Varmaankin moittisit heitä välinpitämättömiksi ja luontoarvoista piittaamattomiksi raakalaisiksi tai jotain vastaavaa.

Uhanalaisia pandoja arvioidaan elävän Kiinassa villinä noin 1 000–2 000 kappaletta ja laji luokitellaan erittäin uhanalaiseksi.

Suomalaisissa metsissä ei ole pandoja suojeltavaksi, mutta meillä on saimaannorppa. Saimaannorppaa ei löydy minkään muun maan luonnosta. Saimaannorppa on uhanalaisempi laji kuin isopanda, sillä maailmassa arvioidaan olevan vain noin 260 saimaannorppaa.

Saimaannorppa on lajina meidän suomalaisten vastuulla.

Tänä keväänä on puhuttu siitä, että moni kuutti kuolee keväisin kalastajien verkkoihin. Kalastajien lisäksi saimpaannorppaa uhkaa myös ilmastonmuutos. Ilmastonmuutosta emme noin vain pysty pysäyttämään, mutta kalastuksen kyllä.

Tilanne on sillä tavalla akuutti, että tänä vuonna elävänä syntyi vain 40 saimaannorpan poikasta.

Maa- ja metsätalousministeriö ei ole ryhtynyt kieltämään kalastusta verkoilla 15.4.-30.6. välisenä aikana, vaan puhuu kauniisti vapaaehtoisuuden puolesta. Keino ei toimi, rahaa palaa ja kuuttien kuolema verkkoihin jatkuu.

Ehdotettu ratkaisu on yksinkertainen. Verkkokalastus saimaannorpan asuinalueilla on kiellettävä 77 päivän ajan vuodessa. Se ei oikeasti uhkaa kenenkään elinkeinoa tavalla, jota yheiskunta ei pystyisi tai osaisi hoitaa.

Miten meidän pitäisi suhtautua päättäjiin, jotka eivät ryhdy tarvittaviin toimiin saimaannorppien suojelemiseksi? Haukkua välinpitämättömiksi raakalaisiksi?

Jos saimaannorppa kuolee sukupuuttoon poliittisten päättäjien saamattomuuden vuoksi, se on kansallinen häpeä. Syvä häpeä, ministeri Anttila.

Ota maailmastasi mittaa

Ulkoministeriön kehitysviestinnän viestintäkampanja on synnyttänyt Mittaa maailmasi-sivuston, jossa yritetään "herättää ihmiset ajattelemaan omia arkisia valintojaan ja niiden vaikutuksia myös muualla maailmassa elävien ihmisten elämään".

Kampanja kiinnittää huomiotamme myös siihen, että teollisuusmaissa elää vain viidennes maailman väestöstä, mutta tuotamme liki puolet ilmastolle haitallisista päästöistä ja käytämme valtaosan maapallon luonnonvaroista.

"Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvittaisiin neljä maapalloa täyttämään maailman nykyisen väestön tarpeet. Ylikulutuksen seurauksena luonnonvarat vähenevät vähenemistään, jätemäärät kasaantuvat ja ilmasto muuttuu".

Sivustolta löytyy myös testi, joka 14 kysymyksellä selvittelee vastaajan kulutuskäyttäytymisen kohtuullisuutta sekä vastauksia samoihin kysymyksiin ihmisiltä eri puolilta maapalloa. Löytyypä sieltä blogikin, johon erilaiset julkimot ovat kirjoittaneet sanasensa aiheesta.

Perusidea tuossa on ihan hyvä ja kannatettava. Meidän pitää täällä rikkaassa Pohjolassakin pohtia kuluttamisemme kestävyyttä ja sitä miten suhtaudumme. Nykymeno on rakentanut itseensä sisälle sen kylmän faktan, että maapallo ei kestä esimerkiksi sellaista kulutustasoa, joka meillä suomalaisilla on.

Kulutuksen on vähennyttävä. Oli se talouspoliittisesti viisasta tai ei.

Nyrjähdyksiä #47

Lehtiä lukiessa huomaa miten hyvin ydinvoimalobbyn propaganda on purrut.

Otetaan nyt vaikka ihan toimiva Tekniikka ja Talouden kolumni Tshernobylin ydinvoimaloista ja sen liepeillä olevasta aavekaupunki Pripjatista. Kolumnissa kerrotaan muun muassa seuraavaa:

"On helppoa uskoa puhdasta faktaa: ydinenergia on tehokasta, ympäristöystävällistä ja halpaa. Olkiluoto 3 on huippumoderni laitos ja Suomi ydinjätteiden käsittelyn huippumaa".

Anteeksi nyt vaan, mutta mitä ihmeen faktaa? Ydinenergia on toki tehokasta, jos niin halutaan tulkita. Mutta että muka ympäristöystävällistä tai halpaa?

No ei ole.

Ydinvoiman ympäristöystävällisyyden olisi voinut kaiketi todeta Pripjatissa. Halpuus on suhteellista ja kannattaa muistaa, että esimerkiksi Yhdysvalloissa ydinvoimaloiden rakentamiseen haikaillaan 100 miljardin tukiaisia ja muutenkin ydinvoiman elinkaarelle laskettu hinta on jotain aivan muuta kuin halpaa.

Olkiluoto 3:sta ei vielä ole ja työmaan koheltamisen jälkeen ei oikein voi edes olla varma tuleeko siitä koskaan mitään. Suomessa ei vielä ole loppusijoitettu yhtään ydinjätekapselia.

Kolumnin lopussa kerrotaan:

"Radioaktiivisen aineen loppusijoitukselle on olemassa ainakin kolme vaihtoehtoa. Se voidaan kaivaa maahan, ampua ilmaan tai kierrättää. Onhan meillä vielä sata vuotta aikaa. Sinä ja minä olemme silloin joka tapauksessa kuolleita".

No huhhuh.

Ydinjätteiden maahan kaivaminen on perinteisin idea, mutta sekin on epävarma keino. Sitä ei ole oikeasti voitu testata, sillä ydinjätteet ovat vaarallisia tuhansia vuosia.

Ampua ilmaan? Miten? Ydinjätteitä syntyy tonnitolkulla ja millä se kustannustehokkaasti muka voitaisiin ampua avaruuteen? Turvallista tästä keinosta ei saa millään opilla.

Kierrättäminen avaa portit ydinaseteollisuuden käyttämän ydinmateriaalin tuotannon lisäämiselle, joten tämä keino on hyvin epätoivottava.

Moni ydinvoimakolumni on asiallinen ja järkevä, mutta kun sinne rivien väliin upotetaan edellä esitetyn kaltaisia selviä yksinkertaistuksia ja oikopolkuja, samalla synnytetään mielikuva keitaasta, joka on kuitenkin pelkkä kangastus vain.

Aika ajoi energistrategian ohi

Ilmasto- ja energiastrategiassa esitetään, että Suomeen tarvitaan reippaasti lisää energiantuotantoa. Hallituksen esittämän strategian mukaan sähkönkulutus olisi vuonna 2020 noin 98 TWh. Tämän vuoden sähkönkulutuksen odotetaan kuitenkin putoavan jopa 80 TWh:iin.

Lisäydinvoimaa hamutaan Suomeen peräti kolmen laitoksen edestä. Samaan aikaan kuitenkin Suomessa on vireillä tuulivoimahankkeita 7000 MW:n edestä, kun ilmasto- ja energistrategiassa ehdotetaan vaatimattomasti noin 2100 MW:n edestä.

Tänään uutisten kertovat, että Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ennusteen mukaan sellu- ja paperiteollisuuden tuotanto vähenee etupainotteisesti vuoteen 2020 mennessä noin kolmanneksen. Tämä tarkoittaa merkittävää energiaintensiivisen tuotannon vähenemistä ja siis sähkön kulutuksen alenemista edelleen ja rakenteellisesti.

Energian kulutus on siis laskemassa rakenteellisesti ja merkittävästi samaan aikaan kun uutta uusiutuvaan energiaan perustuvaa potentiaalia on syntynyt.

Me emme siis tarvitse uutta ydinvoimaa mihinkään. Emme tarvitse sellaiusta strategiaa, joka nojaa selvään energian kulutuksen kasvuun. Tarvitsemme lisää energiatehokkuuta, uusiutuvaa energiaa ja hajautettua energiastrategiaa.

Aika ajoi nopeasti ohi koko ilmasto- ja energiastrategian. Hallitus tekisi viisaasti, jos toteasi tämän ja valmistelisi aidosti älykkään ja vihreää taloutta tukevan strategian.

* * *

Esimerkiksi tämän päivän uutisten valossa kolmen uuden ydinvoimalan hakemus on lähinnä absurdi ajatus.

Sellainen ei voi todellakaan perustua mihinkään muuhun ideaan kuin siihen, että ydinvoimaa rakennetaan vientiin ja siten että me suomalaiset joudumme huolehtimaan jätteistä tarvittavat tuhannet vuodet. Kunhan ydinjätteen loppukäsittely nyt edes saataisiin turvallisesti ratkaistua.

Uuden ydinvoiman rakentaminen on banaanivaltiostrategia.

* * *

Niin. Nyt on hyvä aika aloittaa kansanedustajien toiminnan seuraaminen ilmasto- ja energiasioissa. Sen voi tehdä Päästöpäättäjät-palvelussa.

Muista, että myös kansanedustajat tarvitsevat kannustusta tulevaisuuden kannalta tärkeiden ja vaikeidenkin ilmastopäätösten tekemiseen.

Itse asiassa energistrategia ja sen konkreettiset toimenpiteet on yksi tämän hallituskauden tärkeimmistä yksittäisistä asioista ja varmasti asia, joka vaikuttaa vuosikymmeniä ellei -satoja tai -tuhansia eteenpäin.

Ilmeisesti ydinvoimasta äänestetään eduskunnassa keväällä 2010.

Ei siis ole yhdentekevää mitä nyt tehdään.

(Kuvassa eduskunnan istuntosali. Kuvan lähde: Wikimedia Commons)

Muna vai kana - suomalainen asiakassuhde

Nyt on tiistaispekulaation paikka.

Kävin tavaratalossa etsimässä tarvitsemani esineen. Löydettyäni haluamani kävelin kassalle, jossa ei muita asiakkaita näkynyt. Kassalla ollut henkilökunnan edustaja teki jotain omia hommiaan ja huomatessaan minut hän vain sivumennen vilkaisten tokaisi lennosta monotonisesti:"Joo".

En tiedä oliko sanan lopussa kysymysmerkkiä vai ei, enkä edes sitä miten siihen olisi pitänyt vastata.

Harkitsin hetken häivähdyksen ajan vaihtoehtoja "ei kuitenkaan", "noh, päivää teillekin" tai ihan vaan "moi". Päädyin kuitenkin hetkellisen hämmennyksen saattelemana käyttämään helppoa äännähdystä "tää" tarkoittaen kädessäni olevaa esinettä.

Siinäpä olivatkin sitten kyseisessä asiakaspalvelutapahtumassa käytetyt verbaaliset ilmaisut.

Jäin hieman myöhemmin pohtimaan suomalaisen asiakapalvelutilanteen vaikeutta. Onko se oikeasti niin hankalaa sekä asiakkaalle että henkilökunnalle? Perusystävällisyyshän ei maksa kenellekään mitään ja yleensä on opittu jo kotona.

* * *

Tehdäänpä täydellisen epätieteellinen ja spekulatiivinen testi.

Tuikataan Googleen hakusanat "huono asiakaspalvelu". Tulos 2 040 000 osumaa ja kärjessä kooste "Asiakaspalvelun kauhutarinat" sekä keskusteluketju "Missä törkein asiakaspalvelu?". Molemmissa riittää tarinaa enemmän kuin tarpeeksi.

Toinen testi. Googleen hakusanat "asiakas väärässä" ja astauksia 185 000. Keulilta löytyy parikin asialle vihkiytynyttä saittia eli Aasiakas.net ja Asiakas on aina väärässä-blogi. Jos juttuihin on uskominen, keskuudessamme tallaa koko joukko aaseja.

Tiskin molemmin puolin siis urputetaan ja se myös kerrotaan kavereille.

* * *

Jos ajatellaan kaikkia päivittäin tapahtuvia asiakaspalvelutilanteita, niin voisi olettaa, että niistä valtaosa on joko ihan neutraaleja tai sitten vähintään jotenkin onnistuneita.

Ilman tilastollista tarkastelua tuntuma on se, että suurin osa neutraaleistakin asiakaspalvelutapahtumista on enemmän tai vähemmän hajuttomia, mauttomia ja värittömiä tilanteita, joissa rahaa vaihdetaan hyödykkeisiin ilman kokemusta tai elämystä.

Mikä tässä on nyt niin vaikeaa? Kuka purkaa solmun?

Asiakaspalvelutilanne on aina kahden kauppa.

Jos asiakaspalvelusta vastaava henkilö on yhtä aktiivinen ja asiakaspalveluhenkinen kuin fileerausveistä odottava lahna, ei asiakaskaan kaiketi innostu ystävällisyyteen asti.

Toisaalta, jos asiakas tiskille saapuessaan aloittaa tilanteen kuin härkätaisteluun konekiväärillä valmistautuva toreador parikymmentä muurahaista paidassaan, hän tuskin aiheuttaa myönteistä palvelunhalua kenessäkään.

Oletettavasti fiksumpi tai ainakin aloitteellisempi luo positiivisen tilanteen edellytykset.

* * *

Niin. Koska asiaan liittyy se taloudellinenkin puoli, niin väitän, että asiakaspalvelutilanteisiin luonnollisen myönteisesti, lähtökohtaisesti hymyillen ja ymmärtämyksellä suhtautuva henkilö myy paremmin.

Paradoksia tavoitellen väitän myös, että ystävällisesti ja ammattiaan harjoittavaa asiakaspalveluhenkilökuntaa arvostaen käyttäytyvä asiakas tekee parempia kauppoja ja saa rahalleen vähintään pitemmällä aikavälillä paremman vastineen.

* * *

Yksi spekulointi vielä. Tuo edellä kuvailtu ilmiö on omakohtaisten havaintojen perusteella Suomessa yleisempää kuin monessa muussa maassa.

Katsokaapa vaikka ulkomailla tallatessanne mitä tahansa asiakaspalvelutilannetta, ei siis pelkästään sitä omaanne ja huomaatte mahdollisesti jotain. Sisään tuleva asiakas oma-aloitteisesti tervehtii ja asiakaspalvelija on - eikä vain yritä olla - ystävällinen.

Ja tämä kaikki ihan säästä riippumatta.

* * *

Ja ihan vaan vertailun vuoksi tilastotulos Googlen hakusanasta vaiheinen, 27 200 osumaa. Huono asiakaspalvelu ja väärässä oleva asiakas ovat monin kerroin suositumpia nettihahmoja kuin vaiheinen (joka Googlenkin mielestä tarkoittaa useampaa asiaa).

Mitä tästä pitäisi päätellä? Toivottavasti ei mitään.

Nyrjähdyksiä #46

Eurovaaliehdokas Ari Vatanen (kok.) kävi juttelemassa ex-formulatallipäällikön kanssa, joka haastattelun mukaan näköjään piti tuohon turhakelajiin liittyviä tulevia sääntömuutoksia ja samalla hiilidioksidipäästöihin liittyviä vähennystavoitteita ihan kelvollisena ideana:

"Jos voimme vähentää hiilidioksidipäästöjä, on se hieno haaste. Kun tankkaus kielletään 2010, siitä tulee myös teknisesti tavoiteltavaa."

Meppiehdokkas loihe sitten lausumaan muutamia lausahduksia ilmastonmuutoksesta:

"Suuri hiilijalanjälki tarkoittaa hyvinvointia. Miksi ihmisiä syyllistetään materiaalisesta hyvinvoinnista?"

Tokkopa pitää tuo paikkaansa. Mitäs jos kokeiltaisi väitettä:"Korkea verotus tarkoittaa hyvinvointia". Tämä saattaa jopa pitää paikkaansa, vaikka kuka sitä kaipaa?

IL kirjoittaa edelleen:

Vatasen mukaan ilmaston lämpeneminen ei liity hiilidioksidipäästöihin.
- Singapore on erittäin vauras maa, siellä on suurin piirtein yhtä lämmintä kuin Dakarissa Senegalissa, mutta siellä on paljon köyhempää.

No shit, sherlock! Loogisuuden vuoksi voidaan ajatella että korkea bensan hinta tarkoittaa hyviä asioita. Kalliin bensan Suomi on vauras maa, mutta halvan bensan Namibia köyhä. Kannattaa siis nostaa bensan hintaa, eikö?

"Lämmin on hyvä asia, kylmä on paha asia. Kylmällä ilmalla ihminen voi kuolla flunssaan. Hyvinvointi on aina tarkoittanut lämpimämpää kohti menemistä".

Jiihaa, tulta päin! Mistähän on tullut sellainen idea, että ilmastonmuutoksen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen vastakohta olisi jokin kylmyys? Samapa tuo. Yksi asia on syytä kuitenkin korjata. Kylmälle altistuminen ei aiheuta flunssaa.

Periaatteessa ei pitäisi aivan poskettomia lausuntoja kommentoida sen kummemmin, mutta liika on liikaa. Kysessä oli väistämättä päivän ällistyttävin uutinen.

* * *

Jotta tähän postaukseen saadaan nyt jotain asiaakin, niin muistutettakoon, että tänään on vielä hetken aikaa Towel Day armoitetun kirjailijan Douglas Adamsin muiston kunniaksi. Muista pitää pyyhe mukana!

Sensuurlistat ja sananvapaus

Poliisin salaisten sensuurilistojen käsittelyyn saatiin sitten tänään uusi käänne, kun Helsingin hallinto-oikeus käsitteli Matti Nikin valitusta hänen estolistansa joutumista poliisin sensuurilistalle. Oikeus päätti, ettei asiassa ole valituskelpoista päätöstä, joten oikeus päätti jättää tutkimatta koko asian.

Päätöksen mukaan poliisin sensurointipäätöksestä ei siis voi valittaa, vaan olisi pitänyt kannella ylemmälle poliisiviranomaiselle tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Poliisi itse on ohjannut uutisen mukaan Matti Nikin valittamaan nimenomaan oikeuteen.

Asia ei jää tähän, sillä asiasta ilmeisesti on tekeillä valitus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja eduskunnan oikeusasiamiehella on käsittelyssä asiaa koskeva valitus.

Asiassa on todellakin ongelma, jos poliisi voi laatia verkon käyttäjiä koskevia sensuurilistoja ja esimerkiksi asianosaiset itse - kuten Nikki tässä tapauksessa - eivät voi valittaa poliisin tekemistä päätöksistä. Sellainen toiminta ei mene meidän perustuslaista läpi eikä se mene mistään eurooppalaisista oikeusperiaatteista läpi.

Poliisilla ei ole muulla kuin diktatuureissa ja epädemokratioissa valtaoikeuksia, joista ei voi valittaa tuomioistuimiin tai vastaavaan.

Asia on siis edelleen kesken ja poliisin sekä lainsäätäjän aikaansaama sotku on vielä selvittämättä.

Nelosen uutisissa tekniikan tohtori ja tietoliikenneasioiden asiantuntija Arto Karila ilmaisee huolensa koko viimeaikaisesta kehityksestä varsin selvin sanoin. Tätä nimenomaista tapausta hän kommentoi muun muassa seuraavasti:

"Viranomainen voi laatia listoja, jotka ovat salaisia, koko prosessi on läpinäkymätön ja mitään valitusmahdollisuutta ei ole. Sananvapaus on silloin Suomesta poistettu".

Jos tämän päiväinen tilanne jää vallitsevaksi, kyse olisi tosiaan varsin lähellä Karilan kuvaamaa.

* * *

Tässäkin blogissa on todettu jo aikaisemmin, että Suomessa on menossa kehitys, joka vie meitä kohti kontrollivaltiota. Yrityksille on Lex Nokian kautta annettu urkintaoikeuksia suhteessa yksilöön, poliisi saa tehdä salaisia listoja, uusia salaisia esitutkintakeinoja harkitaan, poliisin toimivaltuuksia lisätään ja niin päin pois. Poliitikot siunaavat näitä päätöksiä.

Kuka tässä kuviossa puolustaisi yksilöä? Tietosuojavaltuutettu näyttää olevan viranomaistahoista yksi niitä harvoja, jotka edes yrittävät olla kansalaisen ja äänestäjän puolella.

Eikö tämä kehitys huolestuta teitä?

* * *

Hakematta tulee poliisin erilaisten valtuukien kohdalla mieleen, että rikollisuutta pitää torjua ja ehkäistä. Niin pitää tietenkin, mutta onko meillä sitten rikollisuus kasvanut vuosien varrella?

Tilastokeskuksen mukaan kaikki rikollisuus (poliisin tietoon tulleet rikokset) on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2008 noin 14,7 %. Se on on ihan reipas lukema, mutta mistä se johtuu?

Rikoslain alaisten rikosten määrä samalla aikavälillä on kasvanut 1,5 %, liikennerikkomusten määrä 45,7 % ja muun rikollisuuden määrä 32,5 %. Lukumääräisesti kasvu tulee lähes tulkoon pelkästään liikennerikkomuksista.

Ihan viaton ja tyhmä kysymys, mutta miten ihmeessä kansalaisten yksityisyyden suojaa ja sananvapautta murentamalla vähennetään liikennerikkomuksia?

* * *

Niin kuten todettu, nämä poliisin salaiset listat eivät edes toimi tarkoituksensa mukaisesti ja saavat poliisin toiminnan hetkittäin näyttämään varsin nololta ja löperöltä.

Ristiriitoja?

Kööpenhaminassa on menossa kokous, jossa suuryritysten johtajat, tutkijat ja poliittiset vaikuttajat muotoilevat yhteistä ilmastokannanottoa. Yksi pohdinnan aihe on se, miten teollisuus voi taistella ilmastonmuutosta vastaan ilman talouskasvun vaikeuttamista. Lisäksi etsitään keinoja investoida ympäristöystävälliseen teknologiaan.

Aihe on hyvä ja kannatettava.

Asiaan kuitenkin liittyy pari näkökulmaa, joista on syytä pitää kiinni.

Ensinnäkin. Materiaaliseen kuluttamiseen ja kulutuksen kasvuun perustuva talouskasvu on taustasyy ilmasto-ongelmille ja muutamalle muulle keskeiselle kriittiselle ympäristöasialle.

Olemme yksinkertaisesti ylittämässä maapallon kantokyvyn rajoja. Pelkän talouskasvun tukemisen sijaan on tarpeellista pohtia sitä, miten talouden toimintalogiikka saadaan kestävälle pohjalle. Pelkkä talouskasvun turvaaminen muutosten keskellä ei ole riittävä tavoite.

Toiseksi. Joka tapauksessa oletettavaa, että talouskasvu ja ilmastonmuutoksen hillintä on törmäyskurssilla ellei talousajattelussa löydetä uutta linjaa. Ilmastonmuutoksen osalta kun pelivara on vähäisempi.

Kun ilmastosopimuksia ja toimia ryhdytään konkreettisesti puuhaamaan, on yksinkertaisesti hyväksyttävä se, että kansainvälisillä sopimuksilla tehdään interventio talouteen, eikä päinvastoin. Tarkoittaa se siis sitä, että ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimiin toimiin on ryhdyttävä, vaikka se vaikuttaisikin talouskasvuun tai aiheuttaisi kustannuksia.

Tavallaan kyse on siitä, että ympäristön näkökulmasta talouden kaltaisen vapaamatkustajan on nyt ryhdyttävä maksamaan.

Some day classic: Paper In Fire

Joskus sitä vaan jahtaa haaveitaan...

Paper In Fire on John Cougar Mellencampin kappale vuoden 1987 The Lonesome Jubilee-albumilta. Biisi kertoo unelmien tavoittelemisen hinasta. Biisi julkaistiin myös singelnä ja se meni mainstream rock-listan kärkeen ja Billboardin Top 100-listalla sijalle 9. Albumi päätyi Billboardin listalla sijalle 6.

Vuonna 1951 syntynyt John Mellencamp aloitti uransa 1970-luvun puolivälissä julkaisten ensimmäisen albuminsa, Chestnut Street Incident, vuonna 1976. Häntä on usein kuvailtu folk ja rock artistiksi tai hänen tyylisuunnastaan on käytetty käsitettä heartland rock.

Uransa alkupuolella ja vuoteen 1982 hän esiintyi nimellä John Cougar, vaikka ei itse tästä välttämättä pitänyt. Manageri vain oli sitä mieltä, että Cougar myy paremmin kuin Mellencamp. Näinä vuosina hän levytti mm. läpimurtolevynsä American Fool.

Vuonna 1983 hän pakotti levy-yhtiön lisäämäänhänen todellisen sukunimensä taiteilijanimeen ja näin hän ryhtyi esiintymään nimellä John Cougar Mellencamp. Tällä nimellä hän julkaisi esimerkiksi sellaisen menestyslevyt kuin Uh-Huh ja Scarecrow.

Vuonna 1991 hänvaihtoi taiteilijanimekseen varsiaisen nimensä eli Joh Mellencamp, millä hän esiintyy myös nykyään. John Mellencampin uusin levytys on vuodelta 2008 oleva Life, Death, Love and Freedom.

Mellencamp tunnetaan myös kantaaottavuudesta ja poliittisesta aktiivisuudestaan. Esimerkiksi vuonna 2004 hän oli mukana Yhdysvaltain presindetinvaalien alla järjestetyssä George W. Bushin uudelleenvalintaa vastustaneella Vote for Change-konserttikiertueella. Viime presidentinvaaleissa Mellencamp tuki John Edwardsia, mutta oli mukana sittemmin myös Barack Obaman kampanjan varainkeruussa.

Video: Dailymotion.

Lähteitä ja lisätietoja:

• John Mellencamp Wikipediassa englanniksi
• John Mellencamp Wikipediassa suomeksi
• John Mellencampin www-sivusto

Nyt se aselaki ja vähän sassiin

Kuopiossa tapahtuneessa tragediassa on jälleen samat merkit kuin niin monta kertaa viime aikoina Suomessa. Luvallisilla aseilla ammutaan viattomia julkisilla paikoilla ja humalassa. Käsiaseet jälleen kuvassa mukana.

Ampujalla on tiettävästi useampiakin aselupia. Poliisilla ei ole omien sanojensa mukaan keinoja ottaa niitä pois, vaikka ampuja on kärsinyt mielenterveysongelmista.

Aselakien uudistaminen annetaan eduskunnalle tiettävästi vielä ennen juhannusta.

Näitä ampumistapauksia on nyt Suomessa ollut jo sen verran monta, ettei ole mitään mahdollisuuksia väittää näitä vain "yksittäistapauksiksi" tai jotain muuta vastaavaa. Aselait ovat yksinkertaisesti aivan liian löysiä, aseita on irrallaan liikaa luvalla tai ilman ja niiden kontrolli ei toimi.

On umpisokeaa ja välinpitämätöntä politiikkaa ellei aselakien kirityksestä tuntuvaa.

Lisäksi Suomessa kannattaisi tarkastella tätä ampumiskulttuuria ja aseasiaa hieman laajemminkin ja näitä tragedioita vähättelemättä. Suomi on yksi maailman väkivaltaisimmista länsimaista. Sitä tuskin kukaan haluaa.

Tyylikästä lamajohtamista

Tekniikka ja Talous uutisoi Kalaset Oy:n yt-neuvotteluista. Yt-neuvottelut tarvittiin siksi, että vähentynyt kysyntä on aiheuttanut tuotannon ylikapasiteettia.

Firman yt-neuvottelut kestivät vain 8 minuuttia ja lopputuloksena oli se, että iso osa yhtiön työntekijöistä saa lisää kesälomaa, palkallisena. Yhtiö haluaa pitää kiinni työntekijöistään ja katsoo, että työntekijöiden kannalta on mielekkäämpää vaikka maalata kesämökkiä kuin tehdä täytetöitä tehtaalla. Firmalla on takanaan myös hyviä vuosia, joten tällaiseen lopputulokseen on mahdollisuuksia.

Tätä voi kutsua vastuulliseksi ja viisaaksi johtamiseksi, vaikka se ei maksimoikaan yrityksen tulosta lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä vastuullinen tapa tehdä asioita tuottaa paremman lopputuloksen.

Firmalla on Facebookissa myös arvostusryhmä, johon on jo liittynyt 2950 jäsentä. Voiko yhteisöllisessä maailmassamme PR:ää voitaa ketterämmin?

Usko ydinvoimaan lopussa

Scientific American kirjoittaa siitä, että ydinvoimasta ei ole ratkaisuksi ilmastonmuutoksen haasteisiin. Ydinvoimalahankkeista Aasian ulkopuolella ei ole viime aikoina tullut yhtään mitään.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on vuoden 2003 jälkeen kaavailtu 26 uutta reaktoria, mutta yhtään ei ole rakenteilla. Ydinvoiman hinta on noussut ratkaisevasti ja itseasiassa ydinvoimateollisuus on Yhdysvalloissa kinuamassa yhteensä 100 miljardin dollarin verohelpotuksia ja tukiaisia.

Suomen rakenteilla oleva Olkiluoto 3 on Euroopan tilannetta kuvaava esimerkki:

The situation is no better in Europe, according to Steven Thomas, a professor of energy studies at the University of Greenwich in London: Finland cannot complete its new reactor; the U.K. has yet to get started on any projects; and a new nuclear reactor in France, after 18 months of construction, is 20 percent overbudget and requires complete subsidy by the French government.

Professori Thomas ei usko, että Olkiluoto 3 saadaan valmiiksi, Iso-Britanniassa ei ole aloitettu yhtään projektia ja Ranskassa 18 kuukauden rakentamisen jälkeen hanke on 20 % yli budjetin ja ydinvoimateollisuus vaatii hallitukselta tukiaisia.

Ydinjäteongelmaa ei ole ratkaistu ja hankkeet ovat vastatuulessa. Käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittely esimerkiksi Ranskassa on osoittautunut kalliiksi ja antaa aihetta pelätä ydinaseiden raaka-aineiden leviämistä.

Tähän voidaan päälle listä vielä informaatio siitä, että ydinvoima ei ole mitenkään vapaa hiilidioksidipäästöistä (kuten ei mikään energiantuotantomuoto). Elinkaaritarkastelussa ydinvoima tuottaa 2 kertaa niin paljon hiilidioksidipäästöjä kuin aurinkovoima ja 6 kertaa niin paljon kuin merelle sijoitettava tuulivoima.

Professori Thomas summaa:

"It seems to me highly unlikely that [investing in nuclear power] is the most cost-effective way to reduce greenhouse gas emissions. Put that money in other sources, such as energy efficiency and renewables, and get a much better return on your money."

Ydinvoimaa ei voi pitää kustannustehokkaana tapana vähentää hiilidioksidipäästöjä, vaan rahat kannattaa pistää energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuviin energiamuotoihin.

Voisiko sen enää selvemmin sanoa?

Unohda ydinvoima ja katso tulovaisuuteen. Siinä resepti Suomenkin hallitukselle ja eduskunnalle, kun sitä ilmasto- ja energiastrategiaa säädetään.

EDIT klo 14.01:
Maailman energiankulutus on globaalin taloustaantuman vanavedessä laskussa. IEA ennustaa sähkönkulutuksen vähenevän 3,5 prosenttia vuonna 2009. Viimeksi näin on käynyt vuonna 1945.

Poliisille uusia salaisia pakkokeinoja?

Poliisia koskevaa esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädäntöä ollaan rukkaamassa. Asialla on ollut oikeusministeriön ja sisäministeriön toimikunta, joka on kaksi vuotta tuuminut asiaa ja tuottanut 1000 sivuisen mietinnön. Siihen sisältyy mm. 6 eriävää mielipidettä.

Tiedotusvälineet ovat nostaneet hetimiten esiin mietintöön mahdollisesti liittyvä heikennykset lähdesuojaan ja sananvapauden murentamisen. Yksi puheenaihe on ollut myös poliisin tietovuodot.

Aikaisemmin asia on sivunnut esimerkiksi urkintalain säätämistä ja sitä, että poliisia ei ole harmittanut yritysten saamat oikeudet teletunnistietojen selvittelyyn. Yksi aiempi sivujuonne on ollut myös poliisin halu saada käyttöönsä kansakunnan sormenjälkirekisteri tai DNA-rekisteri. Poliisista on viestitty myös halua murentaa kansalaisten tietosuojaa.

Kun uutisoinnissa otetaan esiin esimerkiksi se, että poliisi haluaa uusia salaisia pakkokeinoja, kannattaa kansalaisten olla varpaillaan. Suomessa on jo tähän mennessä menty varsin pitkälle siinä, millaisia oikeuksia poliisilla on suhteessa kansalaisiin.

Salaisten pakkokeinojen seassa on muun muassa sellaiset keinot kuin henkilön tekninen seuranta, tekninen laitetarkkailu ja tietolähteen ohjattu käyttö.

Pikaisella vilkaisulla lakiehdotukset ja toimikunnan ehdotukset näyttävät lisäävän poliisin toimivaltuuksia reippaasti ja riisuvan kansalaisen mahdollisuuksista suojella yksityisyyttään suhteessa virkavaltaan.

Perustuslakikaan ei ole ongelma. Mietinnössä pohditaan myös ehdotusten suhdetta kansalaisten perustuslaillisiin oikeuksiin seuraavasti (s. 600):

Siitäkin huolimatta, että esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi nykyistä huomattavasti laajempi esitutkintalaki, lainsäädännön täydennyksiä ei voida pitää perusoikeuksien suojan kannalta ongelmallisina.

Jotenkin lausuma ei ole yllättävä tässä yhteydessä.

Mietintö toteaa myös, että kansalaisten perusoikeuksiin vahvasti liittyvistä asioista voidaan toimikunnan mielestä säätää tavallisena lakina (s. 612):

Edellä mainituilla perusteilla lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Koska säätämisjärjestystä koskevista kysymyksistä osa on tulkinnanvaraisia, on tarpeen pyytää perustuslakivaliokunnan lausunto.

Tätä tulkintaa on lupa epäillä, vaikka ei olisikaan perustuslakijuristi.

Otetaanpas sitten mietinnön ehdotuksista parit pominnat. Seuraavassa esitetyt pykälät on poimittu silmäilyn, eikä tarkemman analyysin, perusteella. Esimerkiksi tällaisia pykäliä toimikunta haluaa säätää:

Ehdotus esitutkintalaiksi, 7 luku, 5 § (s. 662)

Rikoksesta epäillylle tarkoitettu tai häneltä lähtöisin oleva kirje, paketti tai muu vastaava lähetys saadaan ennen sen saapumista vastaanottajalle takavarikoida tai jäljentää, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta ja lähetys voidaan tämän lain mukaan takavarikoida tai jäljentää vastaanottajan hallusta.

Ehdotus esitutkintalaiksi, 8 luku, 22 § (s. 675)

Tietojärjestelmän haltija, ylläpitäjä tai muu henkilö on velvollinen antamaan esitutkintaviranomaiselle tämän pyynnöstä laite-etsinnän toimittamiseksi tarpeelliset salasanat ja muut vastaavat tiedot. Pyynnöstä on pyydettäessä annettava kirjallinen todistus sille, jolle pyyntö on esitetty.

Jos henkilö kieltäytyy antamasta 1 momentissa tarkoitettuja tietoja, häntä voidaan kuulustella tuomioistuimessa esitutkintalain 7 luvun 9 §:ssä säädetyllä tavalla.

Tämän pykälän 1 momentissa säädetty ei koske rikoksesta epäiltyä eikä 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tai 2 momentissa tarkoitettua henkilöä, joka on oikeutettu tai velvollinen kieltäytymään todistamasta.

Ehdotus esitutkintalaiksi, 10 luku, 24 § (s. 690)

Laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentaminen ja poisottaminen

Esitutkintavirkamiehellä on oikeus sijoittaa tekniseen tarkkailuun käytettävä laite, menetelmä tai ohjelmisto toimenpiteen kohteena olevaan esineeseen, aineeseen, omaisuuteen, paikkaan, tilaan tai tietojärjestelmään, jos tarkkailun toteuttaminen sitä edellyttää.

Esitutkintavirkamiehellä on tällöin oikeus laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentamiseksi, käyttöön ottamiseksi ja poistamiseksi salaa mennä edellä mainittuihin kohteisiin tai tietojärjestelmään sekä kiertää, purkaa tai muulla vastaavalla tavalla tilapäisesti ohittaa kohteiden tai tietojärjestelmän suojaus tai haitata sitä. Kotietsinnästä säädetään erikseen.

Tekniseen tarkkailuun käytettävää laitetta, menetelmää tai ohjelmistoa ei saa asentaa asumiseen käytettävään, rikoslain 24 luvun 11 §:ssä tarkoitettuun kotirauhan suojaamaan tilaan, jollei kysymys ole pakkokeinosta, jonka käyttämiseen tuomioistuin on antanut luvan.

Ehdotus pakkokeinolaiksi, 10 luku, 61 § (s. 703)

Teleyrityksen on suoritettava ilman aiheetonta viivytystä televerkkoon telekuuntelun ja televalvonnan edellyttämät kytkennät sekä annettava esitutkintaviranomaisen käyttöön telekuuntelun toimeenpanoa varten tarpeelliset tiedot, välineet ja henkilöstö. Sama koskee myös niitä tilanteita, joissa telepakkokeino toteutetaan esitutkintaviranomaisen toimesta teknisellä laitteella. Teleyrityksen on lisäksi annettava tutkinnanjohtajan käyttöön hallussaan olevat teknisen seurannan toimeenpanoa varten tarpeelliset tiedot.

Esitutkintaviranomaisella sekä toimenpiteen suorittajalla ja avustavalla henkilöstöllä on telekuuntelua varten tarpeellisen yhteyden kytkemiseksi oikeus päästä myös muihin kuin teleyrityksen hallinnassa oleviin tiloihin, ei kuitenkaan vakituiseen asumiseen käytettyihin tiloihin. Toimenpiteestä päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies. Kotietsinnästä säädetään erikseen.

Ehdotus poliisilaiksi, 5 luku, 9 § (s. 724)

Televalvonta teleosoitteen tai telepäätelaitteen haltijan suostumuksella

Poliisilla on oikeus kohdistaa rikoksen estämiseksi televalvontaa henkilön suostumuksella tämän hallinnassa olevaan teleosoitteeseen tai telepäätelaitteeseen, kun jonkun voidaan lausumiensa tai muun käyttäytymisensä perusteella perustellusti olettaa syyllistyvän pakkokeinolain 10 luvun 7 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun rikokseen ja televalvonnalla voidaan olettaa saatavan rikoksen estämiseksi tarvittavia tietoja.

Toimikunnan ehdotuksissa on varmasti paljon hyvää ja johdonmukaistakin, mutta ilman asiaan liittyvää avointa keskustelua näitä ei pitäisi säätää. Toimikunnan ehdotukset ovatkin menossa jatkokäsittelyyn.

Kannattaa huomata, että toimikunnan ehdottama laki on mitä vahvimmassa määrin myös tietoyhteiskuntalaki. Sitä ei siis saa jättää yksin poliisien tai poliisiasioista vastaavien virkamiesten valmisteltavaksi.

Jättimäisen mietinnön lueskeleminen kokonaan ja ajatuksella on haastava tehtävä. Se kuitenkin kannattaa, jos kansalaisoikeudet kiinnostavat. Kuka muuten tällaisia ehdotuksia rakenneltaessa edustaa kuluttajaa ja kansalaista?

Eihän Suomesta olla tekemässä poliisivaltiota, eihän?

Leppoisaa ja vakavampaa

Eilen oli jazzdiggareille kerrassaan erinomainen mahdollisuus kuulla naislaulantaa peräti kahden eri artistin ja session verran.

Reitti kulki sopivasti alkuillasta Helsingin Bio Rexin terassille, missä oli Jazz Terazzin kauden avajaiset. Avajaisten musiikista vastasi U-Trio featuring Reija Lang. Terassi-ilma oli viileä ja hetkittäin hieman tuulinen, mutta bändi vireessä. Soittajilla oli ihlmiselvästi hauskaa ja meno leppoisaa. Kokoonpanossa esiintyivät Reija Lang (laulu), Antti Utriainen (piano), Sampo Tiittanen (kontrabasso) ja Toni Porthén (rummut) .

Kolmen setin jälkeen olikin sitten aika siirtyä sisätiloihin ja Juttutupaan Rytmihäiriö-klubille. Klubilla soitti helsinkiläistynyt ruotsalainen Emma Larsson Quintet eli solistin lisäksi Joonatan Rautio (saksofoni), Aki Rissanen (piano), Ville Herrala (basso) ja Jussi Lehtonen (rummut). Meno oli astetta rankempaa kuin terassilla, mutta toimi illan vanhetessa hyvin.

Larssonin ohjelmisto oli vauhdikkaampaa menoa kuin osin aurinkoisella terassilla pitkälti standardien tahdissa esitetty keikka.

Vaikka artistien vertailu on vaikeaa tai mahdotonta useastakin syystä johtuen. Langin ja U-trion tulkinassa oli leppoisaa rentoutta, kun Larsson kvintetinsä kanssa tuntui hetkittäin ottavan soiton varsin vakavissaan. Vakavasti soittamisessa on myös puolensa.

Toki myös Lang oli tosissaan, mutta tulkinta nosti sessiot liiallisen rypistelyn yläpuolelle ja terassimenosta tuli varsin hauskaa. Bändi toimi hyvin yhteen ja soitto oli kokonaista. Larssonin kvintetti oli itseasiassa hetkittäin parhaimmillaan ja kenties rennoimmillaan Rissasen, Herralan ja Lehtosen hoidellessa soolojaan. Kumpikin illan solisteista oli mainiossa vireessä.

Jazz on siitä haastava taiteen laji, että tulkinta vaatii kokemusta ja hienous syntyy siitä, ettei ole mitään mitä suorittaa, vaan pelkkää tulkintaa.

Kestäviä hankintoja

Tekniikka & Talous kertoo positiivisia asioita:

"Kestävien materiaalien käyttö julkisissa hankinnoissa lisääntyy. Hallitus on tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan valtion keskushallinto ottaa omissa hankinnoissaan vähintään 70 prosentissa ympäristönäkökulman huomioon vuodesta 2010 lähtien ja vuonna 2015 kaikissa hankinnoissaan."

Samalla hallitus suosittelee myös, että kunnat ja valtion paikallishallinto alkavat ottaa ympäristönäkökulman huomioon.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) sanoi, että tällä pienennetään hiilijalanjälkeä ja luodaan kotimarkkinoita piinihiilisille tuotteille.

Esimerkiksi kuljetuksissa ja liikkumisessa hallitus tavoittelee 10 % vähennystä vuoteen 2015 mennessä.

* * *

No hyvä, mutta miksi vasta vuonna 2010 tai 2015 alkaen? Miksi ei heti, sillä lainsäädäntö ei sitä estä.

Sähkön kulutuksen lasku jyrkkenee

Tekniikka & Talous kertoo, että Energiateollisuus ry:n tilastojen mukaan sähkön kulutus laski huhtikuussa peräti 11,3 % edellisvuodesta. Se on uusi ennätys alallaan.

Sähkön käyttö väheni vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 7,4 %, joten sähkön kulutuksen väheneminen vain kiihtyy.

Jos kuluvan vuoden laskuprosentti olisi koko vuodelle sama, laskisi T&T:n mukaan Suomen sähkön kulutus ensimmäisen kerran sitten vuoden 2000 alle 80 TWh:n.

Huhtikuussa teollisuuden kulutus putosi 11 % ja muu kulutus 4 %.

Laskun oletetaan loppuvuotta kohden tasaantuvan, sillä silloin vertailukohdatkin ovat alemmat. Prosenteilla pelattaessa vertailukohta on nyt viime vuoden taloudellisessa kasvuhuumassa.

Suomella on syytä ja potentiaalia pudottaa sähkönkulutustaan näkyvästi, sillä maamme energian ja sähkön kulutus asukasta kohden on Energiateollisuuden omien tilastojen mukaan maailman huippuluokkaa.

Vaikka kyse onkin nyt taantumasta tai lamasta, niin silti on ihmeteltävä sitä, että maamme energiapolitiikassa vallitsee vanhakantainen ajatus siitä, ettei energian kulutus maassamme voi tasaantua tai laskea pitemmällä aikavälillä.

Salaisia neuvotteluita ja rajoituksia autoille

Eilen The Guardian tiesi kertoa, että Yhdysvallat ja Kiina ovat käyneet salaisia neuvotteluita suhtautumisesta ilmastonmuutoksen hillintään ja tulevaan Kööpenhaminan ilmastokokoukseen sekä siellä käsiteltävään uuteen sopimukseen.

Guardianin mukaan neuvottelut käytiin kohtalaisen arvovaltaisen demokraattien ja republikaanien muodostaman ryhmän vieraillessa Kiinassa Yhdysvaltain edellisen presidentin George W. Bushin kauden viime metreillä.

Neuvotteluissa ja sen jälkeisissä toimissa on ollut uutisen mukaan pyrkimyksenä saada Kiina mukaan tulevaan ilmastosopimukseen.

(via Celcias)

* * *

Barack Obaman hallinto jatkaa tuuletusta yhdysvaltalaisessa ilmastopolitiikassa. Tänään olivat vuorossa autot.

The New York Times kertoi, että Obama ilmoitti tänään uusista rajoituksista autojen polttoaineen kulutukselle. Kyse on vuodesta 2012 alkaen voimaan astuvasta liittovaltion tason rajoituksista.

YLE:n mukaan kyse on siitä, että Yhdysvalloissa myydyt henkilöautot ja kevyet kuorma-autot saavat kuluttaa keskimäärin 6,6 litraa polttoainetta sadalla kilometrillä vuoden 2016 jälkeen. Lisäksi uusilla määräyksillä pyritään leikkaamaan autojen hiilidioksidipäästöjä kolmanneksella ja polttoaineen kulutusta 30 %. Tämä tarkoittaa merkittävää säästöä öljyn kulutuksessa, mikä on linjassa sen kanssa, että Obama pyrkii vähentämään maan riippuvuutta öljystä.

Edellä esitetyn polttoainekulutuksen leikkaamisen voi esittää myös Washington Postin tapaan siten, että autoille päästöraja on 39 mpg (miles per gallon) ja kevyille kuorma-autoille 30 mpg.

Suunnitelma ei ole tyhjän päällä, sillä autotehtaat ovat sen takana, kuten myös luonnonsuojelujärjestöt. Lisäksi esimerkiksi tiukempia päästörajoja vaatinut Kalifornian osavaltio ratkoo tätä kautta omia ristiriitojaan liittovaltion säädösten kanssa.

(via Climate Progress)

* * *

Molemmat uutiset ovat varsin hyviä ja positiivisia. Ne korostavat sitä, että muutos on mahdollinen.

On toki syytä muistaa, että Kiina ei ole toistaiseksi julistanut lähtevänsä mihinkään tiettyyn sopimukseen mukaan (kuten ei tarkkaan ajatellen mikään muukaan maa) eikä autojen päästövähennykset taida vielä tuohon jäädä, parempaankin on mahdollisuus.

Lisäksi on muistettava sekin, että Yhdysvallat lähtee nk. takamatkalta päästöjen rajoittamisen kanssa, sillä siellä ei ole edellisen presidentin aikakaudella tehty juuri mitään asian eteen.

Joka tapauksessa, muun maailman on myös reagoitava tähän ja esimerkiksi EU:n nöyristely autoteollisuuden ininän edessä saisi loppua.

Ilmastonmuutos turvallisuusuhka

Yhdysvalloissa 12 entistä kenraalia ovat julkaisseet viimeisimmän raporttinsa ilmastonmuutoksesta, joka ei ole pelkästään ympäristö- tai talouskysymys tai vaikuta uhkaavasti ihmisten terveyteen.

Se on myös uhka kansalliselle turvallisuudelle, kuten Yhdysvalloissa on tapana asia ilmaista. Lisäksi kyse on uhasta pitkän aikavälin globaalille tasapainolle.

Center for Naval Analysis (CNA)-organisaation Military Advisory Boardin raportissa todetaan muun muassa uhkakuviksi riippuvuus öljystä ja sen hinnasta, joka heikentää taloudellista vakautta. Mikäli energiapolitiikassa jatketaan entiseen malliin, se aiheuttaa maalle sietämättömiä uhkia. Energiapolitiikan ei pitäisi olla ristiriidassa ilmastopolitiikan kanssa.

Kenraalit suosittavatkin energia- ja ilmastopolitiikan integroimista turvallisuus- ja sotilaspolitiikan suunnitteluun. Lisäksi puolustusministeriön pitäisi ymmärtää omaa energiankäyttöään paremmin sekä ottaa käyttöön hajautettua ja uusiutuvaa energiaa. Ja niin edelleen.

* * *

Tämä perinteinen turvallisuusnäkökulma ei ole meilläkään ollut juurikaan esillä ilmastonmuutoskeskustelussa tai turvallisuuspoliittisessa keskustelussa.

Ilmastonmuutos aiheuttaa selkeitä uhkakuvia globaalille turvallisuusilmapiirille ja vakaudelle. Lisäksi ilmastonmuutokselle edetessään voi olla hyvinkin hankalia alueellisia vaikutuksia.

Ilmastonmuutos koskettaa myös armeijoita ja kenraaleja. Ja oikea vastaus ei siis ole se, että hankitaan lisää aseita ja armeijoita, vaan ryhdytään oikeasti torjumaan ilmastonmuutosta. Yhteiskunnan militarisoiminen ilmastonmuutoksen pelon edessä ei ole ratkaisu.

(via Climate Progress)

Waxman-Markey liikkeelle

Yhdysvaltojen presidentinvaihdoksesta alkaen on odoteltu maan ilmastopolitiikan suunnan muuttumisen konkretiaa. Poliittisella tasolla on juuri nyt tapahtumassa.

Viime päivien suurin puheenaihe ilmasto- ja energiarintamalla on ollut The American Clean Energy and Security Act, joka tunnetaan myös nimellä Waxman-Markey Bill, asiaa käsittelevien kongressin komiteoiden puheenjohtajien mukaan.

Laskiehdotus sisältää presidentti Barack Obaman tukemia teemoja, kuten päästölupiin perustuvan päästökaupan (cap-and-trade), panostamisen uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen sekä työpaikkojen synnyttämisen tätä kautta. Samalla pyritään vähentämään Yhdysvaltojen riippuvuutta tuontienergiasta ja parantamaan energiaomavaraisuutta.

Lakiehdotus tähtää myös Yhdysvaltojen mittavien kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseen.

Climate Progress-blogin Joe Romm kehuu lakiehdotusta ensimmäiseksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtääväksi lakiehdotukseksi ikinä, jolla on realistiset mahdollisuudet tulla hyväksytyksi.

Samassa blogissa Daniel J. Weiss ja Daniel Wagener listaavat 10 syytä miksi tätä satoja miljardeja dollareita maksavaa lakia kannattaa tukea. Ilmastonmuutoksen hillinnän perussyiden lisäksi listalle mahtuu myös ajatus siitä, että itseasiassa lakiehdotus säästää yhdysvaltalaisilta kotitalouksilta energialaskussa pitemmän päälle.

Ympäistöjärjestöt suhtautuvat ajatukseen pääasiassa myönteisesti. Greenpeacen mielestä poliitikot ovat kuitenkin jo vesittäneet ehdotuksen liiaksi. Lakiehdotuksessa lähdetään liikkeelle siitä, että kasvihuonekaasupäästöjä alennetaan 17 % vuoden 2005 tasosta, kun Greenpeace vaatii päästöjen leikkaamista 25-40 % alle vuoden 1990 tason.

Poliittisesti jakolinjat ovat selvät; demokraatit kannattavat ja republikaani eivät. Republikaanit eivät edelleenkään halua mitään päästökauppamalleja tai erityisesti yhteiskunnan ohjausta näissä asioissa.

* * *

Obaman hallinnon politiikan konkretisoituminen Yhdysvalloissa on myös joulukuussa Kööpenhaminassa pidettävän ilmastokokouksen kannalta myönteistä.

Esimerkiksi YK:n ilmastoasiain johtaja Yvo de Boer pitää rohkaisevana sitä, että Obama on vahvasti sitoutunut kansainvälisiin neuvotteluihin ja tehostaa kotimaista politiikkaansa. Lisäksi Obama on kutsunut koolle 17 suurinta päästöjen aiheuttajamaata.

Ilman suurten päästöjä aiheuttavien maiden sitoutumista neuvotteluprosessiin ja päästöjen vähentämiseen, kansainväliset sopimukset jäävät puolitiehen tai vesittyvät pahemman kerran. Ja siihen ei nyt oikein ole varaa.

* * *

Vaikka Yhdysvaltojen avaus ilmastopäästöjen vähentämisessä näyttääkin jäävä alle esimerkiksi sen tason, mistä Euroopassa on keskusteltu (mutta ei toimittu), on aloite kuitenkin ensimmäinen laatuaan.

Yhdysvallat on maailman toiseksi suurin kasvihuonekaasujen tuottajamaa Kiinan jälkeen ja politiikan suunnan muutos George W. Bushin mitääntekemättömyyden aikakaudesta on merkittävää.

Norjalaisia viisuja

Taannoisessa Qaiku-keskustelussa tulin luvanneeksi, Norjan voittaessa eiliset euroviisut, etsiä käsiin hyvät norjalaiset viisut vuosilta 1966, 1995 ja 1996 sekä suhteellisen hyvät vuosilta 1994 ja 2006.

Kas tässä YouTuben soittolistassahan ne sitten ovat em. järjestyksessä:

Vuoden 1966 Norjan viisuedustaja oli Åse Kleveland. Hän tuli kappaleellaan Intet er nytt under solen kolmanneksi Luxemburgissa pidetyissä kisoissa.

Vuoden 1995 Norjan edustaja Eurovision laulukilpailuissa oli Secret Garden ja kappale Nocturne ja siitä tuli sen vuoden voittaja.

Vuonna 1996 Norjaa edusti Elisabeth Andreassen kappaleella I Evighet sijoittuen koko kisassa toiseksi.

Vuonna 1994 Norja lähetti matkaan dueton Elisabeth Andreassen ja Jan Werner Danielsen. Kappaleen Duett sijoitus oli 6.

Vuonna 2006 Norjan edustaja oli Christine Guldbrandsen ja kappale Alvedansen. Sijoitus 14.

Wikipedian artikkelin mukaan Norja kuuluu niihin euroviisumaihin, jotka ovat kokeneet kovia kisojen historiassa. Toisaalta Norja on voittanut viisut nyt kolme kertaa, mutta jäänyt viimeiseksi 10 kertaa ja neljä kertaa jäänyt kokonaan ilman pisteitä. Huomattakoon, että Suomi on jäänyt näissä kisoissa nollille vain kolme kertaa.

Nuo kappaleethan ovat komeaa (nais)laulantaa ja kappaleissa annos mahtipontisuutta ja vahvaa tulkintaa. Noissa on myös sävyjä tuolta kansanmusiikkipuolelta, kuten esimerkiksi tuossa vuoden 2006 kappaleessa.

Kappaleissa on näköjään selvä resepti, jolla menestyy. Tällä tavalla tunteella tehdyistä kappaleista ei voi olla pitämättä ja loppu onkin sitten kiinni tilanteesta.

Some day classic: Sunday Morning

Jotkut biisit ovat nimensä puolesta kuin tehtyjä tähän sarjaan...

Sunday Morning-biisi löytyy vuonna 1967 julkaistulta albumilta The Velvet Underground and Nico. Albumi on äänitetty jo vuonna 1966.

The Velvet Underground perustettiin niinikään vuonna 1966 New Yorkissa Lou Reedin, John Calen ja Maureen Tuckerin toimesta. Yhtyeen ura kesti vain 1970-luvun alkupuolella eikä yhtye omana aikanaan noussut mitenkään erityisen kuuluisaksi. Jälkikäteen maine on ollut sitäkin suurempi. Nykyisellään yhtyettä pidetään eräänä rockin historian merkittävimmistä kokoonpanoista.

Kölnissä syntynyt Nico eli oikealta nimeltään Christa Päffgen toimi muusikon töiden ohella myös mallina ja näyttelijänä. Hän näytteli mm. sivuosassa Federico Fellinin klassikossa La Dolce Vita. Muutettuaan Yhdysvaltoihin hänestä tuli The Velvet Undergroudin laulusolisti Lou Reedin ohella. Nico erosi yhtyeestä ensialbumin jälkeen ja ryhtyi soolouralle.

Reedin, Calen, Tuckerin ja Nicon lisäksi albumilla soittaa bassoa Sterling Morrison.

Yhtye ehti vuosien 1967 ja 1973 välillä julkaisemaan kaiken kaikkiaan 5 studioalbumia, joista yhdysvaltalaisen underground- ja kuvataitelija Andy Warholin (oikealta nimeltään Andrew Warhola) tuottama ja kansikuvittama The Velvet Underground and Nico lienee kaikkein kuuluisin. Albumin kannessa on Warholin kuuluisa banaani ja albumia kutsutaankin joskus banaalialbumiksi.

Albumista ei julkaisunsa jälkeen tullut juuri minkäänlaista myyntimenestystä. Albumin merkitys ja maine syntyivät vasta jälkikäteen. Arviot levytysprojektin kustannuksista vaihtelevat 1500 ja 3000 dollarin välillä.

Hippikulttuurin kulta-aikana albumin synkät sävyt ja rankemmat sanoitukset poikkesivat aikansa yleisestä linjasta varsin selvästi. Albumin kappaleet ovat pääosin Lou Reedin säveltämiä ja sanoittamia. Kappaleiden sanoituksissa puhutaan mm. prostituutiosta, huumeista ja sadomasokismista.

Sunday Morning on albumin avausraita, joka kuitenkin äänitettiin viimeisenä. Kappale on Lou Reedin ja John Calen yhteistyötä. Alunperin Reed ajatteli laulavansa itse kappaleen, mutta manageri Paul Morrissey vastusti ajatusta, sillä Nicon ääni oli hänen mukaansa kaupallisista syistä johtuen parempi kappaleeseen.

Sunday Morning julkaistiin singlenä jouluussa 1966 ja singeln B-puolelta löytyy kappale Femme Fatale.

Kokonaisuudessaan The Velvet Underground & Nico-albumi on kiinteä kokonaisuus, jonka jokainen kappale on tavalla tai toisella klassikko. Albumi löytyy Rolling Stone-lehden 500 greatest albums of all time-listalta sijalta 13.

Videon lähde: YouTube.

Lähteitä ja lisätietoja:

• The Velvet Underground Wikipediassa englanniksi
• The Velvet Underground Wikipediassa suomeksi
• Nico Wikipediassa englanniksi
• Nico Wikipediassa suomeksi

Viisuja homofobialla ja ilman

Venäjä on jälleen osoittanut käsityksensä ihmisoikeuksista ja suvaitsevaisuudesta. Ne ovat kumpikin vähissä.

Pieni joukko (n. 30 henkeä) osoitti tänään Moskovassa mieltään seksuaalivähemmistöjen aseman parantamiseksi Venäjällä. Mielenosoitus kesti noin 5 minuuttia ja mielenosoittajat raahattiin uutistietojen mukaan kovakouraisesti putkaan.

Mielenosoitukselle ei ollut lupaa. Lupaa oli ennakolta anottu, mutta se oli saman tien hylätty.

Moskovassa pidetään tänään Euroviisut ja paikalla oli sen vuoksi varsin paljon kansainvälistä lehdistöä, joten uutisointi pienestä mellakasta ja venäläisestä ihmisoikeuspolitiikasta on kiirinyt pitkin maailmaa. Esimerkiksi:

• The Independent: Russian riot police arrest gay protesters
• CNN: Arrests at Moscow gay parade ahead of Eurovision Song Contest
• BBC: Gay protest broken up in Moscow
• International Herald Tribune: Moscow Police Violently Break Up Gay Rights Rally

Omilla toimillaan Venäjä siis alleviivasi itse sen, että kyseessä on avoimesti homofobinen maa. Kaiken muun lisäksi tilanne osoitti tyhmän tavan tehdä ihmisoikeuspolitiikkaa maassa.

Homoseksuaalien olot Venäjällä ovat tukalat, vaikka se ei enää ole laitonta maassa. Esimerkiksi Moskovan pormestari Juri Luzhkov on kuvannut homoseksuaalisuutta saatanalliseksi, mikä kuvannee asenneilmastoa siinä missä tapahtuneen mielenosoituksen tukahduttaminenkin.

Mielenosoituksen lopettamiseen ei käytetty tavallisia poliiseja, vaan paikalle saapui Omon-erikoisjoukot.

* * *

Sitten viihteeseen. Vaiheinen ei ole vuosiin Euroviisuille korvaansa lotkauttanut. Tänä vuonna asia on toisin. Viisujen biisit on ennakkoon kuunneltu ja semifinaalit radiosta selvitelty. Joskus on aika päivittää tilanne tämänkin kulttuurisen ilmiön kohdalla.

Ennakkoon biisit voi näppärästi kuunnella Kriisin Kriisipuuro-blogissa (osat 1, 2 ja 3).

Vedonlyöntitoimistojen suurin suosikki näyttää olevan tänä vuonna marenkinen Norja. Suomi on vedonlyöntikertoimien mukaan jossain sijalla 10 ja kenties omalla paikallaan.

Merkittäköön tiedoksi, että semifinaalien aikana käydyssä Qaiku-keskustelussa tulin luvanneeksi etsiä käsiin vuosien Kriisin mukaan hyvät norjalaiset viisut vuosilta 1966, 1995 ja 1996 sekä suhteellisen hyvät vuosilta 1994 ja 2006. Lisäksi lupasin näköjään selvittää miksi ne ovat hyviä.

Tähän asti kuullun perusteella Vaiheisen ehdoton suosikki on Viron Urban Symphony biisillä Rändajad. Vedonlyöntitoimistojen mukaan Viro kamppailee jostain sijoituksista 10-15 eli samoilla lukemilla Suomen kanssa. Kertoimet ovat kertoimia, enkä lyö vetoa tämänkään rallin puolesta.

Muita mielenkiintoisia finalisteja ovat Bosnia-Hertsegovina (Regina: Bistra Voda)ja Liettua (Sasha Son: Love). Loput biisit ovat loppujen lopuksi varsin mielenkiinnottomia vetoja.

Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin valtaosa viisujen biiseistä on joutavaa jympsytystä, jolla ei ikinä olisi mitään asiaa esimerkiksi Vaiheisen Some day classic-sarjaan.

Mutta siis. Viro!

Lex Nokia - Seis!

Elinkeinoelämän keskusliitto EK yrittää estää tietosuojavaltuutetun tietosuojavaltuutetun tarkastusoikeuden organisaatioissa, joissa käytetään sähköisen viestinnän tietosuojalakia eli urkintalakia eli Lex Nokiaa työntekijöiden sähköpostiliikenteen tunnistamistietojen seurantaan.

EK:n suunnalta asiaa on perusteltu sillä, että tarkastusoikeudesta ei ole mainittu urkintalaissa eikä nykyinen lainsäädäntö ei anna tietosuojavaltuutetulle oikeutta tarkastaa yrityksiä, joissa seurataan työntekijöiden sähköposteja.

Oikeusministeri on eri mieltä ja sanoo tarkastusoikeuden perustuvan henkilötietolakiin. Liikenne- ja viestintäministeriö on taas sitä mieltä, että tarkastusoikeutta ei ole.

Lopullisesti EK ei vielä ole muotoillut omaa kantaansa. Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan olisi epäjohdonmukaista, jos tietosuojavaltuutetun toimialaan liittyviä asioita ei voitaisi valvoa. Jos valvontaoikeutta ei olisi, meillä olisi voimassa urkintalaki, jota kukaan ei saisi valvoa.

Tietosuojavaltuutetun toimivalta perustuu henkilötietolakiin ja tietosuojavaltuutetun itsensä mielestä ei olisi ollut järkeä kirjoittaa olemassa olevasta toimivallasta johonkin muuhun lakiin.

EK:n mielestä laki on siitäkin syytä ongelmallinen, että se antaisi tietosuojavaltuutetulle poliisia suuremman toimivallan.

* * *

Nyt seis ja heti.

Meillä on siis laki, jota ei saa valvoa? Käänteisesti se tarkoittaisi sitä, että meillä on laki, joka antaa yrityksille ja yhteisöille oikeuden seurata työntekijöiden sähköposti yms. liikennettä ilman pelkoa viranomaisista. Jos näin on, niin voimme todeta elävämme digitaalisessa villissä lännessä, missä vallitsee vain vahvemman laki.

Se on täysin kestämätön olotila, että liikenne- ja viestintäministeriössä asiassa ei nähdä ongelmaa tai että voidaan säädellä yksityisten ihmisten tietosuojaan liittyviä lakeja ilman, että niitä voidaan valvoa. Myös liikenne- ja viesintäministeriön pitäisi ymmärtää olevansa myös kansalaisten asialle.

Kun EK on huolissaan siitä, että tietosuojavaltuutettu saisi valvontaoikeuden myötä poliisia suuremmat valtuudet, EK unohtaan tyystin sen, että urkintalaki antaa itse yrityksille poliisia suuremmat valtuudet esitutkintatoimiin rinnastettaviin toimiin.

Kysymys ei ole mistään joutavasta asiasta, vaan ihmisten perusoikeuksista tietoyhteiskunnassa.

Vaihtoehtoja tilanteessa on kaksi. Joko valvontaasiat ratkaistaan kestävällä ja pysyvällä tavalla tai urkintalaki on kumottava.

Asian valmistelun voisi ottaa pois liikenne- ja viestintäministeriöltä, sillä se on jo tähän mennessä osoittanut epäpätevyytensä kansalaisoikeuksiin liittyvissä asioissa.

Vielä yksi järkevä

Helsingissä Senaatintorin ja Kauppatorin väliin jääviä kortteleita halutaan elävöittää. Se tarkoittaa uutisen mukaan sitä, että autot saavat lähdön Senaatintorin etelälaidalta ja tilalle tulee terasseja. Torilla pörräävät bussit häädetään niinikään Senaatintorilta muualle. Yksi kadunpätkä lisää muutetaan kävelykaduksi.

Asiaa.

Vihdoinkin jossain on oivallettu se, että kaupungin eläväittäminen ei tarkoita sitä, että autolla pitää päästä joka paikkaan, vaan täsmälleen päinvastoin. Tila pitää saada ihmisille.

Itseasiassa on aika hämmästyttävää, ettei Helsingin kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpia kortteleita saada kokonaan rauhoitettua autoilulta.

Älyttömiä uutisia

Kun tässä on nyt puhuttu järjestä viime postauksissa jonkin verran, niin on syytä ottaa esille myös järjettömyys. Uutiset tarjoilevat sellaisia joka päivä, siihen ei voi olla törmäämättä.

Ulkomaat.

Burman oppositiojohtaja Aung San Suu Kyitä uhkaa jopa viiden vuoden vankeustuomio. Suu Kyi on suurimman osan viimeisistä 19 vuodesta viettänyt eristettynä talossaan eikä sinne ole ulkopuolisilla ollut mitään asiaa.

Viime viikolla kuitenkin yhdysvaltalainen mies onnistui uimaan Suu Kyin talolle ja olemaan Suu Kyin vieraana pari päivää ennen pidätystä. Ja nyt siis Suu Kyita syytetään tästä.

Burmaa johtaa sotilasjuntta, jolle ihmisoikeudet ovat lähinnä kuollut kirjain. Juntan toimiin sopii näköjään täydellinen mielivalta.

Kotimaa.

Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Olkiluodon ydinvoimalaitoksen tuottamalle sähkölle kotimaisuutta korostavan Avainlippu-tunnuksen.

Koko avainlipun merkitys on ilmeisesti muutenkin ollut alamäessä, kun millään ei ole enää merkitystä. Pitäisiköhän tuollaisten tunnusten jakamisessa huomioida vähän muutakin kuin väitetty kotimaisuusaste?

Menee järjen tuolle puolen.

Hyviä uutisia Wanhasta Jokelasta

Jokin aika sitten heräsi kansanliike puolustamaan Joensuun keskustassa sijaitsevan kulttuuriravintola Wanhan Jokelan toimintaa. Tällä hetkellä Facebook-ryhmässä on 3869 jäsentä.

Kansanliike sai tänään hyviä uutisia, sillä kulttuuripaikan kiinteistö omistava Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö kiistää julkisuudessa esitetyt väitteet, joiden mukaan se aikoisi purkaa talon. Säätiöstä kerrotaan myös, että neuvottelut Wanhan Jokelan määräaikaisen vuokrasopimuksen tulevaisuudesta aloitetaan hyvissä ajoin ennen vuokrasopimuksen määräajan umpeutumista.

Asiaan liittyy vielä testamentti, jolla säätiö on kiinteistön saanut haltuunsa. Säätiö on lehtijutun mukaan sitoutunut noudattamaan testamenttia.

Järkeä on siis vielä jäljellä ja paikalliselle kulttuurille löytyy sijansa. Mutta olisiko kiinteistön omistava taho tullut ilman kansalaisliikehditää tullut julkisuuteen näkökannoillaan. Sen ei olisi sinänsä tarvinnut.

Facebook-ryhmälle lähettämässään viestissä Cyde Hyttinen totesi, että "ilman moista tukijoukkoa ja julkisuutta voisi olla asiat todellakin aivan toisin kuin nyt".

Niinpä. Monet asiat ovat turvassa vain määräajan ja kunkin ajan vallankäyttäjien tahdon varassa. Suojelemisenkin kulttuurin pitää pystyä uusintamaan itseään.

Keskiviikkospekulaatio: Järki ja oikeus

Olikohan se nyt niin, että nuorempana sitä luotti järjen ja oikeuden voittoon? Kyse oli enemmänkin aikataulusta, eikä siitä etteikö jonkunlainen järki joskus voittaisi.

Vuosien varrella on saanut huomata, ettei se järki aina voita, oikeudesta puhumattakaan. Järki tai oikeus eivät voita mitenkään automaattisesti. Ilmeisesti myös hölmöille päätöksille ja teoille on paikkansa evoluution kierrossa. Se asian kanssa on vain elettävä, mutta onneksi ei ilman sitä että itse voi vaikuttaa.

On se tietysti niinkin, että järkeä ja oikeutta ei saa, ellei sitä hae.

Tarkemmin ajatellen niin järki kuin oikeuskin ovat reaalimaailmassa varsin suhteellisia asioita. Ne ovat niin kuin ne kirjoitetaan, mikä riippuu siitä kuka kirjoittaa.

Voidaan tietysti ajatella, että olisi olemassa jokin absoluuttisesti oikeassa oleva järki ja oikeus, mutta sellainen kuuluu enimmäkseen filosofiseen kirjallisuuteen.

Olikohan tässä tänään mitään järkeä?

* * *

Tässä on sen sijaan selvää järkeä.

Porkkanamafia tempaisee jälleen Helsingissä. Tällä kertaa kohde on Tavastia 9.6.2009 klo 19-02. Tilaisuuteen on kiinnitetty Asa, Regina ja Reino Nordin Ystävineen, jotka esiintyvät hyvän asian vuoksi ilman palkkiota. Liput ovat kympin ja tulot käytetään lyhentämättömän Tavastian energiatehokkuuden parantamiseen. Se tarkoittaa modernia valaistusta, jonka suunnittelee Mikki Kunttu.

Eikä tässä vielä kaikki.

Siteerataan Porkkanamafian blogia sellaisenaan:

"Paikallisten tempausten jatkoksi Porkkanamafia kilpailuttaa loppuvuoden aikana sähköyhtiöt. Kansallisen tempauksen tarkoituksena on saadaa aikaan uutta tuulivoimaa. Tempauksen teemana on Suomi-Ruotsi -hiilimaaottelu. Tällä hetkellä suomalaisen hiilijalanjälki on kaksinkertainen ruotsalaiseen verrattuna. Valtioiden päästöleikkaustavoitteiden välimatka on vielä häpeällisempi".

Juuri niin.

Kuluttajien paineella saadaan lisää kysyntää uusiutuvalle energialle ja sitä siis kannattaa rakentaa. Se taas tarkoittaa yhä enemmän painetta vaihtaa koko energistrategiaa kestävämpään suuntaan.

Kuluttajat ovat markkinatalouden vahvin vipuvarsi.

Päivän vanhat sitaatit

Toimittaja Timo Harakka ruotii Metro-lehden kolumnissaan taannoista Shellin ja Nokian hallitusten puheenjohtajan Jorma Ollilan lausuntoa, jonka mukaan Suomi ei nouse tästä taantumasta enää teollisella tuotannolla devalvaatioineen, vaan sijoittamalla osaamiseen ja palvelutuotantoon.

Hän huomauttaa, että Suomen teollinen tuotanto on taantuman jaloissa supistunut reippaasti.

Harakka kirjoittaa:

Hallitus on uskonut, että "vientivetoinen kasvu" takaa talouden nousun.

Ja hieman myöhemmin:

Palveluillakin saisi vientituloja. Mutta me olemme vain ylpeitä siitä, että Suomen parhaan bisnesidean, Muumin, rahastivat japanilaiset.

Ja edelleen:

Perusteollisuuteen satsaaminen on ihan hyvä tapa kasvattaa taloutta. Paitsi että se on kaikkein kallein, tehottomin ja tuhoisin tapa. Eikä se luo työpaikkoja. Muuten hyvä.

Lopuksi Harakka tunnustaa, että em. sitaatit ovat itse asiassa hänen kolumnistaan vuodelta 1994 ja pyytää asiaa anteeksi. Hän jatkaa kuitenkin kysymällä, pitäisikö muiden kuitenkin pyytää anteeksi sitä, että Suomi on menettänyt 15 vuotta palvomalla tuhoon tuomittuja tehtaita?

* * *

Harakka osuu erääseen suomalaiseen mantraan ja kuvitelmaan.

Suomessa on totuttu puhumaan siitä, että me elämme metsästä ja olemme riippuvaisia viennistä, nimenomaan teollisesta viennistä. Samalla kaikissa innovaatiopuhteissa korostetaan kuitenkin sitä, kuinka pärjätäksemme meillä täytyy olla huippuunsa viritettyä osaamista ja uusia nokioita pitää saada synnytettyä.

Suomi ei elä enää bulkkituotannosta tai edes metsästä, ei ainakaan kohta kunhan metsäteollisuuden rakennemuutos kulkee polkuansa pitkin loppuun. Jos nyt metsäteollisuuden globaalien metsäteollisuusyritysten tuotanto on kannattamattominta nimenomaan Suomessa.

Tieto siitä, että palvelut ja osaaminen ovat ne alueet kansantaloudesta, joista maamme elää nyt ja jatkossa, on ollut olemassa jo pitkään^*. Silti toimet ja politiikka nojaavat vahvasti siihen ideaan, että perusteollisuus on kaikki kaikessa.

Tämä establishmentin harhakuvitelma tai -ajatus on johtanut yhteiskunnan näkemään vain suurten yksiköiden hyötyjä, muttei niiden haittoja.

Sokeus luovien, innovatiivisten ja usein pienten yksiköiden mahdollisuuksiin on tuhonnut matkan varrella monta mahdollisuutta ja johtanut kalliisiin virheisiin.

Tämä suuren teollisuuden harha on johtanut uskomaan lisäydinvoiman parantavaan voimaan tai esimerkiksi siihen, ettei Kemijärvellä voida tehdä muuta kuin keittää sellua. Samalla on rakennettu yhteiskuntaa, joka perustuu ekologisen jalanjäljen kasvattamiseen tulevista taloudellisista, ekologisista tai sosiaalisista kustannuksista välittämättä. Sellainen vaan ei voi jatkua.

*) Suomi on työllistänyt jo pitempään nimenomaan palveluissa ja asiantuntijatöissä, ei teollisessa tuotannossa (Tilastokeskuksen tilastoista EK, PDF). Teollisuus työllisti vuoden 2006 tilastojen mukaan 18,8 %, kun taas yksityisten palveluiden osuus oli 44,4 % (Tilastokeskuksen tilastoista EK, PDF).

Olkiluoto 3: Uusia ongelmia jälleen

Kieltämättä tämä oikeastaan kyllästyttää, mutta kun aihe on seurannassa niin se on...

YLE Uutisten mukaan Säteilyturvakeskus (STUK) vaatii taas selvityksiä Olkiluotoon Suomen viidettä ydinvoimalaa rakentavilta Teollisuuden Voimalta ja Arevalta. Tällä kertaa STUK vaatii selvitystä voimalaitokseen toimitettavien pääkiertoputkien hitsaustöissä ilmenneisiin vikoihin. Putkissa on havaittu mikroskooppisia murtumia.

STUK vaatii uutisen mukaan myös pääkiertoputkien hitsaustöiden keskeyttämistä ja selvitystä vikojen merkityksestä ydinvoimalan turvallisuudelle.

Greenpeace on jo vaatinut Olkiluodon työmaan pysäyttämistä. Järjestö on vaatinut myös ydinvoima-asioista vastaavan elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) puuttumista asiaan.

Pääputkisto ei ole ensimmäistä kertaa Olkiluoto 3:n rakentamisen ongelmana, sillä jo vuonna 2006 kolme neljästä pääputkiston reaktorista generaattoriin kuljettavasta putkesta osoittautui viallisiksi.

* * *

Viidennen virheen rakentaminen on siis kompuroimassa jälleen. Viimeksi viime viikolla ongelmaksi nousi voimalan tuleva automaatio, jonka suunnittelu ei täytä ydinvoimaturvallisuuden perusperiaatteita. Laitoksen rakentaminen on nyt 3 vuotta myöhässä ja laatuongelmia on ollut jatkuvasti.

Tällaiset projektin näkökulmasta ylimääräiset, mutta ydinturvallisuuden kannalta välttämättömät, selvitykset ovat tekijöilleen lisätöitä, jotka aiheuttavat lisäpaineita aikatauluihin. Lisäselvitysten ja tarkastusten tekeminen on varmasti turhauttavaa toimintaa. Laatu on kaukana, jos asioita pitää koko ajan tehdä kahteen kertaan tai tarkastaa, selvittää ja korjata.

Olisikohan aika päästää insinöörit, rakentajat sekä energian tulevat maksajat piinasta ja pistää koko voimalaitostyömaa pakettiin? Ei tästä laitoksesta näytä tulevan yhtään mitään.

EDIT 13.5.2009
Myös Suomen Luonnonsuojeluliitto vaatii Olkiluoto 3:n rakentamisen keskeyttämistä. Liiton tiedotteessa viitataan myös siihen, että hankkeen aikana töiden keskeyttämiseen johtavia selvityspyyntöjä on ollut 10-20 kappaletta. Tälläisessä hankkeessa niitä ei saisi olla lainkaan.

Nyrjähdyksiä #45

Eduskunta haluaa lisää uusia tunneleita pitkin Töölön kaupungiosaa. Kaavailut ovat sillä tavalla kummallisia, että juuri on eduskuntatalon lähellä olevan Hakasalmen huvilan puistikkoa tärvelty työmaaksi yhden tunnelin vuoksi.

Selitys uusille tunneleille on se, että juuri tekeillä oleva tunneli ei ole tarpeeksi tilava. Se on kuulemma muun muassa liian matala.

Mitä tämä tällainen suunnittelu on? Rakennellaan tunneleita veronmaksajien rahoilla miten lystää ja ihan vain siksi, ettei osata suunnitella tarpeeksi tilavia tunneleita? Kun uusien tunneleiden rakentamisesta sanotaan, että "suuaukosta on tarkoitus tehdä melko siro kapistus", niin onkohan se nyt sitten tarpeeksi tilava ja korkea?

Töölöläiset ovat aiheesta kiukkuisia, sillä tässä Eduskunnan toiminnassa ja lähiympäristönsä muokkaamisessa ei näytä olevan kovin paljoa logiikkaa.

Mihin muuten kansanedustajat ja muut uusia korkeita tunneleita tarvitsevat? Ovatko eduskunnan ovet käyneet kenties liian ahtaiksi?

Internetin käytön energiankulutuksesta

Keskustelu netin käytön ja palveluiden tuottamisen ilmastovaikutuksista jatkuu ja hyvä niin sillä tietotekniikkaa käytetään yhteiskunnassa yhä enemmän ja yhä useammilla laitteilla. Netin käytön energiankulutus ja ilmastovaikutukset ovat kasvussa.

Google on laskeskellut millaiset hiilidioksidivaikutukset erilaisilla arkipäivän toimilla on laskettuna Google-hakuina. Esimerkiksi päivän sanomalehti vastaa 850 hakua tai lasisillisella applesiinimehua tekee 1050 hakua. Yhdysvaltalaisen kotitalouden keskimääräisen kuukaisttaisen sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöt vastaavat 3 100 000 Google-haun aiheuttamia päästöjä.

Pohtimisen aihetta antaa sekin, että yksi juustohampurilainen vastaa päästöiltään samaa kuin 15 000 Google-hakua. Se tarkoittaa samaa kuin 14 appelsiinimehulasillista tai lähes 18 sanomalehteä.

Suuria palvelinkeskuksia ympäri maailmaan pyörittänä hakukoneyhtiö on jo vuonna 2007 tehnyt vapaaehtoisen sitoumuksen pyrkiä hiilineutraaliksi ja käynnissä onkin useampi asiaan liittyvä ohjelma. Google siis pyrkii omien sanojensa mukaan aktiivisesti vähentämään oman toimintansa hiilijalanjälkeä.

Netin käytössä on tietysti aina sekin puoli, että sillä voidaan korvata jotain kulutusta. Ajatellaanpa vaikka jonkin asian ostamista. Jos nk. näyteikkunaostokset voi tehdä ennalta netissä ja sen jälkeen käydä hakemassa haluamansa kerralla yhdestä paikassa kiertelemättä kauppakeskuksesta toiseen, syntyy väistämättä säästöjä.

Näiden ihmisen toimintaan liittyvien muutosten vaikutuksia on toki vaikea laskea osaksi jonkin yhden palvelun päästäjä, mutta vaikutusten voi olettaa olevan positiivisia. Jos taas nettipalveluiden ytimenä on kulutuksen lisääminen, vaikutus on päinvastainen.

Ei ole ihan se ja sama kuinka käyttäydymme ja toimimme. Netti on vain osa sitä kokonaisuutta.

Asias aikaisemmin Vaiheisessa:

• Google (11.1.2009)
• Google, osa 2 (12.1.2009)

Ilmastovalehtelijoita

Celcias kiinnittää huomiota yhdysvaltalaiseen Global Climate Coalitioniin, josta aikaisemmin The New York Timesissa on kirjoittanut Andrew C. Revkin.

Global Climate Coalition edustaa fossiilisiin polttoaineisiin tiukasti sidoksissa olevaa teollisuutta kuten auto- ja öljyteollisuutta. Ryhmä on lobannut rankasti sitä vastaan, että kasvihuonekaasupäästöt voisivat aiheuttaa ilmaston lämpenemistä tai että asiaan puututtaisiin mitenkään.

Kyseinen koalitio on tiennyt valehtelevansa lobatessaan yhdysvaltalaisia poliitikkoja ja viestiessään suurelle yleisölle, sillä kyseisen organisaation omat tutkijat kirjoittivat raporttiinsa jo vuonna Revkinin artikkelin mukaan seuraavasti:

"The scientific basis for the Greenhouse Effect and the potential impact of human emissions of greenhouse gases such as CO2 on climate is well established and cannot be denied."

Kasvihuoneilmiön ja ihmisen vaikutusten tieteellinen pohja on vankalla pohjalla, eikä sitä voi kiistää. Organisaation omat asiantuntijat ovat kertoneet ilmastonmuutoksen syistä.

Global Climate Coalition on käyttänyt kymmeniä miljoonia dollareita mainoskampanjoihin muokatakseen ihmisten mielipiteitä, jotta toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi voidaan pysäyttää. Lisäksi poliitikoita on voideltu miljoonilla dollareilla.

Nyt Celcias on julkistanut tämän ilmastovalehteluun toimintansa perustavan koalition jäsenyritykset nojautuen SourceWatchin tietoihin.

Listalla on varsin paljon yhdysvaltalaisia yrityksiä ja organisaatioita, mutta koko joukko myös meille suomalaisille tuttuja yrityksiä kuten vaikkapa Chrysler Corporation, DuPont, Eastman Chemical, ExxonMobil, Ford Motor Company, General Motors, Goodyear Tire & Rubber Co., McDonnell-Douglas, Mobil Corporation, Shell tai Texaco. Koko lista on postauksen lopussa.

Miksi tällä on väliä? Siksi, että ilmastonmuutoksen hillinnän suurin este on ollut Yhdysvallat, joka ei edellisen presidenttinsä George W. Bushin 8 vuotisella kaudella ryhtynyt käytänössä mihinkään toimenpiteisiin itse ongelman hillisemiseksi vaikka maa oli maailman suurin kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja.

Se ei ole yhdentekevää kenen rahoilla vaalikampanjoita käydään ja miten mielipiteitä muokataan. Yhdysvaltojen mitääntekemättömyys on aiheuttanut pahimmassa tapauksessa hyvinkin kriittisen viiveen ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta välttämättömien toimenpiteiden käynnistämisessä ja samalla antanut tekosyyn monille muille maille olla tekemättä juuri mitään.

Sittemmin Kiina on mennyt ohi suurimmaksi kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajaksi ja presidentti on Yhdysvalloissa vaihtunut. Tekoja odotellaan edelleen.

* * *

Koko lista Global Climate Coalitionin taustalla olevista yrityksistä:

• Air Transport Association
• Allegheny Power
• Aluminum Association, Inc.
• American Automobile Manufacturers Association
• American Commercial Barge Line Co.
• American Farm Bureau Federation
• American Forest & Paper Association
• American Highway Users Alliance
• American Iron and Steel Institute
• American Petroleum Institute
• American Portland Cement Alliance
• Amoco
• Association of American Railroads
• Association of International Automobile Manufacturers
• Atlantic Richfield Coal Company
• Baker Refineries
• Bethlehem Steel
• BHP Minerals
• Chamber of Shipping of America
• Chemical Manufacturers Association
• Chevron
• Chrysler Corporation
• Cinergy
• CONRAIL
• Consumers Energy
• Council of Industrial Boiler Owners
• CSX Transportation, Inc.
• Cyprus-Amax
• Dow Chemical Company
• Drummond Company
• Duke Power Company
• DuPont
• Eastman Chemical
• Edison Electric Institute
• ELCON
• ExxonMobil
• Fertilizer Institute
• Ford Motor Company
• General Motors
• Goodyear Tire & Rubber Co.
• Greencool
• Hoechst Celanese Chemical Group
• Illinois Power Company
• Kaiser Aluminum and Chemical Corp.
• McDonnell-Douglas
• Mobil Corporation
• National Association of Manufacturers
• National Lime Association
• National Mining Association
• National Ocean Industries Association
• National Petrochemical and Refiners Association
• Natural Rural Electric Cooperative Association
• Norfolk Southern
• Northern Indiana Public Serv. Co.
• Ohio Edison
• Parker Drilling Company
• Process Gas Consumers
• Shell
• Society of the Plastic Industry
• Southern Company
• Steel Manufacturers Association
• TECO Energy Inc.
• Texaco
• U.S. Chamber of Commerce
• USX Corporation
• Union Carbide
• Union Pacific
• Virginia Power
• Western Fuels Association