Sähkön kulutuksen romahdus jatkuu

Tammikuussa Energiateollisuus ry. julkaisi vuoden 2008 tilastot, jonka mukaan viime vuonna sähkön käyttö väheni 3,8 % ja kulutuksen lasku kiihtyi vuoden loppua kohti. Teollisuuden sähköntarve väheni viime vuonna peräti 7,1 % ja metsäteollisuuden pudotus oli jopa 10,9 %.

Nyt Energiateollisuus ry. on julkaissut alkuvuoden lukemat ja sähkön kulutuksen romahdus vain syvenee. Tiedotteen mukaan sähkön käyttö väheni vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 7,4 % verrattuna edellisvuoden tammi-maaliskuuhun. Teollisuuden sähkönkäyttö on ollut alkuvuonna kuukausittain 16-19 % pienempi kuin viime vuoden tammi-maaliskuussa.

Viime vuoden tilaston mukaan Suomi käytti sähköä 86,9 TWh ja nyt viime vuoden huhtikuusta kuluvan vuoden maaliskuun loppuun sähköä kului enää 85,1 TWh. Jos kehitys jatkuu loppu vuoden samanlaisena kuluvan vuoden sähkön tarve putoaa jonnekin 80 TWh:n tietämille, kuten SLL:n ilmastoblogissa arvioidaan.

Sekä koko viime vuoden romahdukseksi kutsuttua pudotusta, että alkuvuoden kaksinkertaista romahdusta sähkön kulutuksessa selitetään "taloudellisella taantumalla".

Samaan aikaan hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa availlaan portteja uusille ydinvoimaloille. Oletuksena on se, että Suomessa kulutettaisiin vuonna 2020 sähköä 98 TWh:n edestä eli lähes 15 % enemmän kuin juuri nyt, taantuman aikaan.

Tietenkin on niin, että taantumalla (tai kohta virallisestikin lamalla) on sormensa pelissä näissä tilastoissa, mutta se ei ole koko totuus.

Talouden puolella metsäteollisuudessa on menossa muutakin kuin pelkkä taantuma eli yksinkertaisesti koko toimiala järjestyy uudelleen. Se tarkoittaa myös pysyviä pudotuksia sähkön tarpeeseen.

Taantuma pistää myös sähkön kuluttajat etsimään säästökohteita ja oletettavasti ainakin osa niistä on vähemmän tilapäisiä. Asiaan vaikuttaa myös se, että ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät keinot vaativat myös omat säästötoimensa ja ne vaikuttavat jatkossa myös energian hintaan.

* * *

Yhä selvemmältä näyttää se, että uusia ydinvoimaloita halutaan rakentaa siksi, että yritykset haluavat viedä sähköä ulkomaille. Yksi syy on siihen useimpien muiden maiden haluttomuus rakentaa uutta ydinvoimaa.

Kannattaa myös huomata, että ydinvoimalobby ei ole mikään kansallinen liike, joka edustaa pelkästään kotimaista intressiä, vaan toimii monikansallisesti. Intressi on lähtökohtaisesti liiketaloudellinen.

Ydinvoiman lisärakentaminen vientiin tarkoittaisi myös sitä, että ydinvoiman riskit ja jätteet jäisivät kotimaassa hoidettavaksi, kun taloudellinen hyöty jaettaisiin useisiin eri kohteisiin eri maissa.

Ydinvoiman lisärakentamisen puolustuspuheista hullunkurisempia ovat ne, joissa ydinvoiman tarpeellisuutta perustellaan nykyisellä taantumalla, sillä ydinvoiman lisärakentamisen aikataulu on kokoluokassa 15 vuotta tai enemmän.

Toinen selvä hämäysperustelu on se, että ydinvoimaa tarvitaan ilmastonmuutosten hillintään. Samasta aikataulusyystä johtuen lisäydinvoimasta ei ole meille vähäisintäkään hyötyä esimerkiksi EU:n vuoteen 2020 ulottuvien päästövähennyssitoumusten täyttämisessä. Niiden toteuttamiseksi tarvitsemme nopeita strategisia toimenpiteitä, emme mitään Olkiluoto 3:n kaltaisia kompuroivia ikuisuusprojekteja.

Nyt on oiva aika tehdä viisaita, innovatiisuutta tukevia ja tulevaisuuteen tähtääviä strategisia energiaratkaisuja ja keskittää voimavarat energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuviin energiamuotoihin perustuvan hajautetun energiatalouden rakentamiseen.

Se on mahdollista, jos vain haluamme.