sunnuntaina, marraskuuta 30, 2008

Kokoustelua

Ensi viikolla alkaa Poznanissa YK:n ilmastokokous.

Kokouksessa ei varsinaisesti päätetä mitään, mutta se valmistaa kansakuntia vuoden päästä Kööpenhaminassa järjestettävään kokoukseen. Siellä taas on tarkoitus tehdä sopimus siitä miten ilmastoasioissa jatketaan Kioton sopimuksen jälkeen.

Poznanin kokoukseen kohdistuu kuitenkin mielenkiintoa, sillä varsin moni asia saa sieltä suuntaa.

Nuorisoblogi It’s Getting Hot In Here on listannut omasta näkökulmastaan 5 asiaa tai toimijaa, joita kokouksessa olisi syytä seurata.

Ne ovat:

  • Metsät. Metsäasiat ovat tulossa jälleen ilmastoagendalle.
  • Kiina. Maailman suurin kasvihuonekaasuja päästävä maa joutunee miettimään linjauksiaan uusiksi.
  • Raha. Rahaa tarvitaan erityisesti kahteen asiaan eli sopeutumiseen ja teknologiansiirtoon. Erityisesti rahakysymykset koskettavat kehitysmaiden auttamista.
  • Yhdysvallat. Yhdysvaltojen tuleva hallintoon linjannut ilmastoasiat aivan eri tavalla kuin nykyinen.
  • Nuoriso. Ilmastoasiat koskettavat syvällisesti nuorisoa ja se pyrkii esille Poznanin kokouksessa.
Olive Heffernan kirjoittaa Climate Feedback-blogissa Yhdysvaltojen valmiuksista uusiin sopimuksiin.

Vaikka Barack Obama onkin tekemässä Yhdysvaltojen politiikassa merkittävää suunnan muutosta, voi olla ettei vielä Kööpenhaminassakaan maalla ole valmiuksia saada merkittäviä kansainvälisiä saavutuksia aikaiseksi.

Ongelmaksi on muodostumassa Yhdysvaltojen oma lainsäädäntö, jonka muuttamiseen aika ei välttämättä riitä. Yhdysvallat eivät välttämättä saa houkuteltua Kiinaa ja Intiaa mukaan reippaisiin päästövähennyksiin, jos maan omat toimet ovat yhä edelleen retuperällä.

Suurista odotuksista ja haasteista kirjoittaa myös Pew Centerin Elliot Diringer Transatlantic Climate Policy Groupin sivuilla. Hän arvioi, että Yhdysvaltojen oma ilmastopaketti olisi valmis vasta vuonna 2010 eli Kööpenhaminan jälkeen.

Varsin paljon poliittista tahtoa tarvitaan, että globaalisti asiat lähtisivät nytkähtelemään oikeaan suuntaansa.

EDIT klo 20.46:
Myös Climate Progress päätyy saman suuntaisiin johtopäätöksiin Yhdysvaltojen statuksesta tulevissa neuvotteluissa.

Poznanin kokousta voi seurata myös Twitteristä. Vaiheinen pistää kokouksen ajaksi feedin tuonne sivupalkkiin.

Rethink

Ajattele kulutuskäyttäytymisesi uusiksi:


Video: Jess Confer
Videon lähde: YouTube
via A Few Things Ill Considered

Some day classic: Dream Police

Viihdettä, olkaa hyvä.

Tai... eipäs tehdäkään asiaa ihan niin yksinkertaiseksi, sillä seuraavan pläjäyksen voi tietysti aasinsillan kautta ajatella myös kannanotoksi eduskunnan perustuslakivaliokunnan Lex Nokia-lausuntoon.

Perustulakivaliokuntahan on tulkinnut muun muassa perustuslain 10 § tekstiä "kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton" siten, että se ei koske työnantajaa samalla tavalla kuin se koskee tavallisia kansalaisia. Silti perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) haluaa rinnastaa yritykset kansalaisiin.

Menikö sekavaksi? Jos meni, niin ei se mitään. Asia selvinnee seuraavassa urkintalain muutoksessa tai sitten ei.

Haluaakohan perustuslakivaliokunta seuraavaksi ajatuksemmekin kontrolliin?


Dream Police on Cheap Trick-yhtyeen biisi vuodelta 1979. Biisi on Dream Police-albumin nimikappale ja singlejulkaisuna se päätyi Yhdysvalloissa sijaluvulle 26, Kanadassa sijalle 12 ja Australiassa sijalle 16.

Yhdysvaltalainen Cheap Trick perustettiin vuonna 1972. Ensimmäisen levynsä Cheap Trick yhtye julkaisi vuonna 1977. Sen jälkeen varsin tiiviiseen tahtiin useammankin jonkinlaista suosiota nauttinutta albumia ennen kun 1980-luvun alkupuolella yhtyeen tähti alkoi laskea. Dream Police on järjestyksessään yhtyeen 4. albumi. Viimeisin studiolevytys on vuodelta 2006.

Cheap Trick on toiminut esikuvana varsin monelle suositulle rockyhtyeelle kuten esimerkiksi Guns N' Roses, Mötley Crüe, Nirvana, Stone Temple Pilots, Green Day, Smashing Pumpkins tai Weezer.

(Videon lähde:Daily Motion)

lauantaina, marraskuuta 29, 2008

Nyrjähdyksiä #40

Tämä on hulluutta!

YLE Uutiset kertoo, että:

"Ostoksille rynnänneet asiakkaat talloivat Wal-Mart-kauppaketjun työntekijän kuoliaaksi perjantaina New Yorkissa Yhdysvalloissa."
Mikä on se valtaisa kiihko ja euforia, joka saa ihmiset toimimaan niin ettei edes ihmishengellä ole väliä kunhan pääsee OSTAMAAN?

Saanko sanoa ruman sanan? Saan tai en, niin sanon, että hyi *******i.

Ihmiskunnalla ei ole oikeasti paljon toivoa, jos tuo edustaa kehityksen nykytilaa.

Nyrjähdyksiä #39

Suomen suurimmat kauppaketjut (S, K ja Tradeka) ottavat uutisen mukaan tavoitteekseen säästää 9 % energiaa seuraavan kahdeksan vuoden aikana. Uutisen mukaan sopimuksen taustalla on pari vuotta sitten voimaan tullut EU-direktiivi, joka vaatii energiatehokkuuden parantamista.

Hyvä, että kauppaketjutkin vihdoin ryhtyvät tekoihin.

Mutta. Nyt en kyllä tiedä kuka on missäkin tyhmä, mutta mikä ihmeen sopimus? Miksi kauppaketjun pitää sopia, että se alentaa kustannuksiaan säästämällä energiaa? Eikö liiketoimintaan kuulukaan idea, että koitetaan pitää kustannukset kurissa ja voitot pilvissä?

Toinen äimistelyn aihe on se, että miksi kauppaketjuilla on kestänyt peräti 2 vuotta tekoihin ryhtymisessä.

Olisikohan nyt kauppaketjuissa aika päivittää asenteet muutenkin uudempaan versioon?

EDIT 16:45. Otsikon numerointi vaihdettu oikeaksi.

Scriblaa

Lepis on löytänyt verkosta The Scribbler-palvelun, joka pistää piirtämäsi viivakuvion uusiksi.

Siispä lauantain kunniaksi piti viihdyttää itseään näpräämällä pikkujoulukuusi:
Pikkujoulukuusi

Mainoslukutaitoa

Netissä tarvitaan uudenlaista medialukutaitoa.

Sellaista tarvitaan myös mainosten täyttämässä maailmassamme. Kun ympäristötietoisuus kasvaa ja sen merkitys kuluttajavalintojen taustalla kohoaa, lisääntyy myös ympäristösävytteisen markkinoinnin määrä.

Kulutusjuhlassa Mari Koo siteerasi mainonnan alan vaikuttajaa Ami Hasania, joka on todennut että ympäristöystävällisyydellä ratsastavista mainoksista noin 70-80 prosenttia on silkkaa viherpesua.

Jos tuo on totta, niin tilanne on siinä mielessä hankala, ettei kuluttajalla välttämättä ole todellisuudessa mitään mahdollisuutta todentaa esitettyjen ympäristöväitteiden todellisuuden astetta esimerkiksi kaupassa ostohetkellä.

Esimerkiksi netin sosiaaliset verkostot kuitenkin pitävät huolen siitä, että viherpesusta jää varsin helposti kiinni. Vihreperus mainonnassa on siis lopulta tyhmää brandin maineen pilaamista, vaikka se saattaisi markkinointitoimenpiteenä kuulostaakin kannattavalta.

Mainosalan olisi syytä omilla eettisillä ohjeistuksillaan ja toimintatavoillaan pitää huolta siitä, ettei vihrepesusta tule "maan tapaa". Näin ihan siksi, että kuluttajien valinnoilla on merkityksensä siihen millainen jalanjälki sukupolvestamme maapallolle jää.

Myös virallisen kuluttajan suojan pitää tehdä osansa, ettei asia mene ihan villiksi.

Luontoliiton järjestämässä Mainoskupla-kilpailussakin otetaan asiaan kantaa. Yleisön suosiksi nousi Yakup Albekoglu ja työryhmän videotyö Viherpesu.

torstaina, marraskuuta 27, 2008

Valokuvatorstai: Lasi


Valokuvatorstain 110. haasteen aiheena on lasi.

Kuvan lasit löytyvät Lontoon Canary Wharfilta. Lasien takaa löytyy talouskriisistä tuttu investointipankki Lehmann Brothers (tai se mitä siitä on jäljellä).

keskiviikkona, marraskuuta 26, 2008

Ennätyksiä

Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n uusien tilastojen mukaan hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä kasvoi edellisvuodesta puoli prosenttia ja hiilidioksidia on nyt ilmakehässä 383,1 ppm.

Metaanin pitoisuudet ovat olleet varsin vakaalla tasolla useamman vuoden, mutta viime vuonna metaanimäärä kasvoi nopeammin kuin koskaan sen jälkeen, kun tarkat mittaukset aloitettiin vuonna 1998.

Uusia ennätyksiä ilmakehässä siis, eikä kasvun taittumisesta ole mitään tietoa.

Numerot ovat sillä tavalla julmia, ettei noita voi selittämällä selittää pois.

* * *

Jos joku nyt enää jossain ajattelee, ettei sillä nyt ole niin kauheasti väliä miten kasvihuonekaasujen määrät kehittyvät, niin huomautettakoon, että asia on myös kulttuurinen.

Ilmasto lämmetessään muuttaa uuden raportin mukaan perinnemaisemia, rakennettua ympäristöä ja esimerkiksi muinaisjäännöksiä. Omat muutoksensa tuovat tullessaan kosteusolojen muutokset, uudet eliölajit, sään ääri-ilmiöt sun muut.

Ilmeisesti ilmastonmuutos muuttaa ja muokkaa lähivuosikymmeninä näkemäämme ympäristöä varsin kovalla kädellä, eikä se ole myönteistä.

* * *

Todennäköistä on se, ettei kovinkaan moni nyt tuntemamme elämän osa-alue jää ilman ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia vaikutuksia. Siihen on varauduttava ja sopeuduttava, koska asiassa on vetkuteltu ihan liikaa.

Kaikkea muutosta tuskin enää emme pysty estämään, vaan ainoastaan katastrofin.

Jos siis haluamme. Me emme ole siis vielä ollenkaan sillä kulutuksen ja päästöjen vähentämisen tiellä, joka vähentäisi tulevien ongelmien todennäköisyyttä tai vaikuttavuutta.

Ai ei onnistu vai?

Uusien autojen hiilidioksidipäästöistä on EU:ssa väänetty kättä ja autoteollisuus on kauhistellut EU:n keskustelua asetettavista rajoista. Samalla EU on lipsunut lipsumistaan aiemmista tavoitteistaan.

Nyt linjana on asettaa päästöraja 130 grammaan kilometrillä. Se tarkoittaa käytännössä noin viiden litran kulutusta sadalla kilometrillä. Ja sitäkin voivotellaan autoteollisuudessa. Kyse ei tässäkään asiassa ole teknologian puutteesta, vaan muutosvastarinnasta.

Päästörajan alittaminen onnistuu. Se onnistuu jo nykyiselläkin teknologialla, mutta Volkswagen pistää vielä paremmaksi. Yhtiö on kehittämässä vuodeksi 2011 autoa, joka kuluttaa taloudellisimmillaan vain noin kaksi litraa sadalla kilometrillä ja sen hiilidioksidipäästö olisi 60 grammaa kilometrillä.

EU antaa autoteollisuudelle ihan turhaan periksi ja rakentaa päästörajoista eräänlaista loukkua. Päästörajoitukset ja niihin liittyvät sakot pitäisi rakentaa siten, että kaikilla autoilla on hiilidioksidipäästöistä sakko ja mitä pienemmät päästöt, sitä pienemmät sakot.

Se kannustaisi nopeammin tuomaan markkinoille aidosti pienempipäästöisiä autoja. Nyt motiivi jää tulevaisuudessa kohoavan bensiinin hinnan varaan.

Jos joku haluaa kutsua asiaa veroksi, niin sekin kelpaa. Jos Suomi haluaisi olla edistyksellinen asiassa, niin maamme ehdottaisi tätäkin veroa progressiiviseksi.

Neuvotteluita

Puolan Poznanissa alkaa ensi viikolla ilmastokokous,jossa vedetään yhteen tähän astisia neuvotteluita ja konkretisoida tavoitteita seuraavalle ilmastosopimuskierrokselle. Seuraavasta sopimuksesta on tarkoitus sopia Kööpenhaminassa ensi vuoden joulukuussa. Tavoitteena kokouksessa on konkretisoida

Yksi keskeinen kysymys Poznanin neuvoteluissa on kehitysmaiden rooli päästövähennyksissä, sillä kehitysmaat ovat tähän asti esiintyneet yhtenä ryhmänä, kun taas esimerkiksi EU haluaisi niiden sitoutuvan erilaisiin päästävähennyksiin kehityksen vaiheesta riippuen. Toisaalta Suomi neuvottelee osana EU:ta.

Suomea kokouksessa ministeritasolla edustaa ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.), joka sanoi tänään ettei EU:n päästörajoitustavoitteen nostaminen 40 %:iin nykyisestä 20 %:sta ole mahdollista. Hän toivoi myös, ettei globaali talouskriisi vaikuttaisi sopimusneuvotteluihin.

Avainkysymyksiä neuvotteluprosessissa ovat myös Yhdysvaltojen tulevan hallinnon aiemmin kertomat uudet linjanvedot ja niiden merkitys sekä Kiinan reaktiot tuleviin kannanottoihin.

* * *

Niin sanottu poliittinen realismi jyllää EU:n linjanvedoissa ja hiilivuotoa eli tuotannon siirtymistä maihin, joissa on vähäisemmät päästörajoitukset, pelätään yhä edelleen.

Hiilivuoto on osin tekosyy sille, että riittävän kunnianhimoisia tavoitteita ei ryhdytä ajamaan. Kysehän on kuitenkin siitä, mitä Kioton sopimuksen jälkeisestä ajasta saadaan globaalisti sovittua.

Toisaalta on niinkin, että osa tuotannosta ei siirry mihinkään, vaikka päästärajoituksia nostettaisiinkin reippaasti. Tällainen sektori on esimerkiksi energiantuotanto, joka on keskeinen hiilidioksidipäästöjä aiheuttavista taloudellisen toiminnan sektoreista.

On ilmeistä, ettei EU:n vedolla saada riittävän tiukkoja tavoitteista aikaiseksi, sillä EU itse ei pysty sellaisista sopimaan. Toiveet ilmeisesti kääntyvät pitemmällä aikavälillä siihen, että Yhdysvallat ottaa aloitteen käsiinsä ja ryhtyy ajamaan asiaa eteenpäin.

* * *

Eräät poliitikot ovat iloinneet siitä, että Suomi olisi jotenkin erityisesti EU:n eturivissä ilmastoasioissa. Tällaiseen viittaa myös Ernst & Youngin tuore tutkimus, jonka mukaan Suomi kuuluu niihin maihin, jotka helpoimmin saavuttavat asetetun 20 % päästöjen vähennyksen vuoteen 2020 mennessä.

Tutkimuksessa viitataan siihen, että energiayhtiöiden pitäisi sovittaa strategiansa vastaamaan markkinatilannetta, investoinnit voitaisiin kanavoida pienempään ja keskitetympään kehitykseen tuuli- , aurinko-, ja biomassaenergiassa. Nyt energiayhtiöt keskittyvät laajoihin hankkeisiin.

Vaikka tavoitteisiin pääsemistä epäillään, niin silti tutkimuksessa todetaan, että EU:n tavoitteet voidaan saavuttaa, jos poliittista tahtoa ja pääomaa on riittävästi.

Niin se on, että asiassa on pitkälti kyse tahdosta eikä esimerkiksi puuttuvasta tiedosta tai teknologiasta. Niiden puuttuminen on sekin tekosyy, jota käytetään väistämättämän muutoksen vastustamiseksi ja ajan pelaamiseksi.

EDIT klo 22.13:
Jeff Tollefson kirjoittaa Climate Feedback-blogissa Yhdysvaltojen asenteesta tulevissa Poznanin neuvotteluissa. Suurlähettiläs Watson sanoi Tollefsonille, että Yhdysvallat menee Poznanin neuvotteluihin Bushin hallinnon ohjeilla koittaen pitää kaikki optiot avoinna uudelle hallinnolle. mitään läpimurtoa tässä kokouksessa ei siis ole odotettavissa Yhdysvaltojen suunnalta.

tiistaina, marraskuuta 25, 2008

Laitepohjaista ajattelua

HS kertoo, että oikeusministeri Tuoja Brax (vihr.) lupaa harkita avoimen lähdekoodin ja paperivarmenteiden käyttöön ottamista sähköisessä äänestyksessä, jos sähköistä äänestämistä vielä päätetään jatkaa.

On positiivista, että oikeusministeri on valmis pahasti epäonnistuneen järjestelmän antamiseksi avoimeen tarkasteluun. Sekin on myönteistä, että koko järjestelmän rakentamisen jatko päätetään erikseen hallituksessa eikä kyseessä ole mikään kokeilu, mikä automaattisesti siirry käytännöksi.

Kun koko asiaa sitten harkitaan, niin kannattaa siellä hallituksessa pohtia, mitä tällaisella sähköisellä äänestyksellä oikeasti saavutetaan. Mikä on se ongelma, jonka korjaamiseksi tällainen sähköinen äänestysjärjestelmä tarvitaan?

Sellaista ei itse vaalijärjestelmän näkökulmasta taida olla. Nykyinen paperipohjainen järjestelmämme on nopea, luotettava ja turvallinen. Siinä ei ole mikään rikki.

Äänestäminen ei oikeasti siitä paremmaksi muutu, jos äänestyskoppiin pitää mennä painelemaan jotain laitetta. Päin vastoin, kone tuo uuden epävarmuustekijän, oli sen ohjelmisto avointä lähdekoodia tai ei.

Asiasta kirjoittaa myös Verkonmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Taloustaito-lehdessä. Hän kuvailee kolumnissaan, kuin USA:n presidentinvaaleissa äänestämisen ongelmia ratkottiin siirtymällä sähköisistä äänestysjärjestelmistä perinteiseen paperimenetelmään.

Kuten Lehtinen kirjoittaa järjestelmän kehittämisen tavoitteista: "Luotettavuus, sujuvuus ja varmatoimisuus ovat nyt tärkeimmät tavoitteet." Ja kehittämisessä ilmisesti kehitetään perinteistä paperiäänestämistä.

Sekään ei kelpaa sähköisen äänestämisen perusteluksi, että ollakseen tietoyhteiskunta, Suomi tarvitsee jonkun sähköisen äänestysmenetelmän.
Tällainen perustelu kertoisi vain sen, miten pihalla suomalaiset poliitikot ovat tietoyhteiskunnan kehittämisestä.

* * *

Tietoyhteiskunnan kehittäminen Suomessa on ollut enimmäkseen verkkojen tekemistä ja laajakaistan ulottamista koko maahan. Koko asiaa on ajateltu laitteiden ja infrastruktuurin kautta, ei ihmisten tarvitsemien palveluiden.

Uusin toimenpide on 100 megabitin laajakaistayhteyksien rakentamisen tukeminen enintään 66 miljoonalla eurolla koko maahan vuoteen 2015 mennessä.

Infrastruktuuria tarvitaan ja markkinat ovat tehokkaita tuottamaan palveluita, jolloin yhteiskunnan ei sillä sektorilla tarvisekaan kaikissa asioissa olla piällysmiehenä.

Se sen sijaan on täydellinen virhe, että palveluiden rakentamisessa nojataan laitteisiin ja vekottimiin, kuten sähköisessä äänestyksessä on tehty.

Toinen konkreettinen esimerkki tähän ajatteluun perustuvasta virheestä on sähköiseen tunnistautumiseen hukatut kymmenet miljoonat. Esimerkiksi erillisiä lukulaitteita ja sähköisiä varmennekortteja edellyttävä HST-tunnistus on ollut jo alunperin pystyyn kuollut idea konseptiltaan. Asia on hoidettavissa tulevaisuudessa lähes kaikkien taskussa jo valmiiksi olevalla kännykällä, mikäli valtio ei lainsäädäntöä rukatessaan mene sotkemaan asiaa.

Julkisvallan vanhakantainen ajattelutapa tietoyhteiskunnan palveluiden kehittämisessä on matkan varrella johtanut siihen, että Suomi on pudonnut erilaisissa vertailuissa maailman kärjestä, kuten vaikkapa viime keväinen World Economic Forumin vertailu kertoo.

Suurin syy tuossa vertailussa vajoamiseen on kansalaisten käyttötottumuksissa ja esimerkiksi valtionhallinnon palveluiden saatavuudessa. Niitä kun mitenkään erityisesti ei ole tai jos on, niin ne eivät ole mitenkään erityisen käyttäjälähtöisesti suunniteltuja.

Esimerkiksi valtionhallinnon suomi.fi:n lomakepalvelussa yhä edelleen valtaosa lomakkeista näyttääolevan itse tulostettavia lomakkeita, eikä mitään oikeita sähköisen asioinnin palveluita.

* * *

Sinne maailman kärkeen ei päästä takaisin toistamalla samoja vanhoja virheitä ja samoja vanhoja ajattelutapoja.

maanantaina, marraskuuta 24, 2008

Spekulointia

Hieman spekulointia.

Luin tuossa A Few Things Ill Considered-blogin postausta NASA Goddard Institute for Space Studies-tutkimuslaitoksen James Hansenin sanomisista ja sanomatta jättämisistä sekä öljy- ja hiiliyhtiöiden harhaanjohtamisesta ja jopa tietoisesta valehtelemisesta ilmastonmuutosasioissa.

Hansen on sanonut noista öljy- ja hiiliyhtiöiden pääjohtajista em. blogin mukaan:

"CEOs of fossil energy companies know what they are doing and are aware of the long-term consequences of continued business as usual. In my opinion, these CEOs should be tried for high crimes against humanity and nature."
Tulipahan siitä mieleen, että kuinka paljon erilaiset hiilidioksidin tuottamiseen liiketoimintansa kytkeytyneet intressitahot ja yritykset ovat vuosien varrella kuluttaneet dollareita ja euroja koko ilmiön kieltämiseksi, vähättelemiseksi tai varsinkin rajoituspäätösten estämiseksi?

Vastausta tuskin saamme kuulla ääneen lausuttuna.

Kuinka paljon nämä yhtiöt olisivat sillä rahalla voineet kehittää omaa liiketoimintaansa kestävään suuntaan? Kuinka paljon nämä vähättelijät tai kieltäjät ja varsinkin valheellisen tiedon levittäjät ovat aiheuttaneet vahinkoa omille yhtiöilleen tai organisaatioilleen?

Miten paljon tästä kaikesta on aiheutunut haittaa itse ilmastonmuutoksen hillinnälle tai sitä kautta ihmiskunnalle?

Sitäkään emme saa koskaan tietää.

* * *

Näiden hiili- ja öljy-yhtiöiden toimintaa on verrattu myös tupakkayhtiöiden viivytystaktiikkaan eli vaikka haitalliset seuraukset ovat hyvin tiedossa, niin niiden kieltämistä jatketaan ja propagandaa levitetään kunnes seinä tulee vastaan.

Tyypillinen vetkuttelun perustelu on se, että lopullista ja varmaa tietoa ei ole tai ettei ole olemassa vedenpitävää tieteellistä todistusta asiasta.

Vaikka keuhkosyövän ja tupakoinnin yhteys on osoitettu tilastollisesti ties kuinka monta kertaa, yhä edelleenkään asiasta ei taida ollaa suoraa tieteellistä todistusta. (Tosin, en ole asiaa seurannut, joten varma en viimeaikaisesta kehityksestä ole).

* * *

ExxonMobil-yhtiön ilmastoasioiden lobbausverkostosta ja sidosryhmistä on julkaistu aika kuvaava karttojen joukko.

Aikamoinen hämäkinverkko asiassa syntyy varsin pian. Jos tuo on edes osin totta, niin lähellä on ajatus siitä, että maapallolle vahingollinen taktiikka on varsin harkittua.

* * *

Eipä tällaisten lobbausten tai muiden tarinoiden kanssa tarvitse mennä Eurooppaa pitemmälle. Osataan sitä tälläkin mantereella tarinoita keksiä, kuten esimerkiksi autoteollisuus näyttää tehneen hiilidioksidipäästörajoitusten kanssa.

* * *

Edellä oleva on siis spekulointia, mitään noistahan emme lopullisesti pääse ikinä oikeaksi todistamaan.

Luisussa mennään

HS kertoo tänään, että euroalueen talouskasvu sukeltaa ensi vuonna 0,4 prosentin laskuun. Luku perustuu Euroframen kymmeneltä eurooppalaiselta tutkimuslaitokselta keräämiin ennusteisiin.

Euroalueen lisäksi taantumaan luisuvat Yhdysvallat, Japani ja Britannia kyntävät. Nousevat taloudet, Kiina ja Intia pystynevät pitämään taloutensa kasvu-uralla.

Euroalue pääsee ennusteen mukaan taantumasta vasta vuonna 2011.

Lehden haastattelema Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman sanoo, että luvut voisivat olla huonompiakin. Hänen mukaansa on selvää, että puhutaan syvästä ja melko pitkäkestoisesta taantumasta. Eurooppa ei ajautune Yhdysvaltojen tavoin deflaatioon.

Keinoja Korkmanin mukaan tilanteen hoitamiseksi löytyy eli pankkien pääomittamista, luottomarkkinoiden takaamista ja veronkevennyksiä.

Suunta on siis alaspäin. Nyt alkaa se aika kun politiikassa mitataan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja sen osaamista. Onko "juustohöylä" sana, jonka joku kaivaa vielä naftaliinista?

Toinen uutinen samasta globaalista aiheesta kertoo, että Yhdysvalloissa yritetään pelastaa valtion rahoilla jättipankki Citigroup. Kokonaisuudessaan pelastusyrityksessä on kyse 300 miljardista dollarista. Pankki leikkaa reippaasti henkilökuntaa, mutta sille jää vielä 300 000 työntekijää eri maissa.

300 miljardia euroa on moninkerroin Suomen valtion vuotuinen budjetti. Sillä rahalla pyörittäisi Suomen valtiota vuositolkulla.

Ei, tämä myräkkä ei vielä ole ollenkaan ohi.

sunnuntaina, marraskuuta 23, 2008

Älykäs suunnittelu on uskonnollinen oppi

Hesarissa ja sitä aikaisemminkin jo esimerkiksi Aamulehdessä on kirjoiteltu erilaisilla vierakynäpalstoilla siitä, että biologiaan kuuluvan evoluutioteorian ohella pitäisi opetuksessa tai muualla huomioida niin sanottu älykkään suunnittelun oppi.

Älykkäällä suunnittelulla tarkoitetaan siis sitä, että eliölajien kehityksessä olisi mukana myös jokin älykäs suunnittelija jne.

Tänään Elisa Järnefelt, joka työskentelee Helsingin yliopiston uskontotieteen laitoksella tutkijana ja tarkastelee väitöskirjassaan luomisuskomuksia ja evoluutioteoriaa, kirjoittaa samasta aiheesta ja vastaa älykkään suunnittelun ottamista evoluution rinnalle puolustaneelle Tapio Puolimatkalle.

Hän on tutkimuksissaan selvittänyt, että älykkään suunnitelman oppi nojaa kolmella eri tavalla evoluutioteoriaan. Älykkäässä suunnittelussa kielletään makroevoluutio, hyväksytään mikroevoluutio ja lisätään maailman aiheuttanut toimija.

Järnefelt kirjoittaa, että tällaisenaan älykkään suunnittelun teoria ei ole tieteellisesti perusteltu.

"Se on uskonnollinen oppi, joka mukailee ihmisen arkiajattelussa spontaanisti muodostuvia uskomuksia maailmasta ja siinä elävistä eliöistä."
Järnefeltin kirjoitus on selväsanainen ja -järkinen arvio asiasta. Hänen kirjoituksessaan on tieteellinen tarkastelu avattu muodossa, jonka uskontotieteitä harrastamatonkin ymmärtää.

* * *

Mitä sitten itse "älykkääseen suunnitteluun" tulee, niin kyseessä on lähinnä yhdysvaltalaisesta kreationismiliikkeestä lähtenyt suuntaus, jonka tarkoituksena on mitä ilmeisimmin päästä sisällyttämään uskonnollisia ideoita luonnontieteiden alle.

Kyseessä on tosiaankin uskonnollinen oppi ja sitä toki kouluissa voidaan opettaa, uskontotunnilla. Biologian tai minkään muunkaan luonnontieteen kanssa asialla ei ole sen kummemmin mitään tekemistä.

Talouspäivitystä

Yhdysvaltojen asuntoluottokriisistä liikkelle lähtenyt finanssikriisi on hiljalleen siirtynyt reaalitalouteen ja sitä myöten kohti talouden taantumaa.

Yt-neuvottelut ovat nyt jokapäiväistä uutisaineistoa, joko siksi että siihen on tarvetta tai siksi, että se on mediailmastossa mahdollista. Pörssit sahaavat edestakaisin. Poliitikot tekevät päätöksiä ja pörssit reagoivat niihin tavalla tai toisella. Kokonaiskuva on varsin sekava yhä edelleen.

Yhdysvalloissa tuleva presidentti Barack Obama on kasaamassa reipasta elvytyspakettia. Maata on uhkaamassa nyt myös deflaatio, joka jumittaisi tilanteen laskukierteeseen. Pörssit pomppasivat perjantaina jälleen ylöspäin tulevien ministerivalintahuhujen perässä, mutta yhä edelleen Dow Jones-yleisindeksi on 8000 pisteen pinnassa, kun se lokakuussa kriisin puhkeamisen jälkeisissä romahduksissa oli noin 8600 pistettä.

Samoin muualla maailmassa pörssikursseista on puhallettu ilmat pihalle globaalin luottoekspansiokuplan puhjettua.

Kansainvälinen yhteisö on joutunut rakentelemaan eri paikoissa tukipaketteja ja korjaamaan toimintamekanismeja. Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on tukenut useita maita, kuten vaikkapa Latviaa tai Islantia. Jälkimmäisessä maassa kansalaiset ovat osoittaneet rajusti mieltä talouskurimusta ja IMF:n asettamia ehtoja vastaan.

Tilanne ei ole vielä ollenkaan ohi, vaan pahin on vielä edessä. Hallitusten toimet ovat loiventaneet kuplan puhkeamisesta johtunutta alamäkeä, mutta kupla on silti tyhjenemässä kokonaan. IMF onkin varoittanut, että sillä ei ole mahdollisuuksia auttaa ihan kaikkia.

IMF:n pääekonomistin mukaan käänne parempaan on odotettavissa vuonna 2010.

Paljon ehtii vielä siis tapahtua ennen kuin tämä taantuma on ohitettu. Eikä vielä ole selvillä edes se, lipsuuko koko homma lamaan asti. Selvät merkithän ovat olleet ilmassa jo pitempään.

Kun taloutta nyt pelastetaan, niin samalla rakennetaan tulevien nousujen ja laskujen siemenet. Nyt on mahdollista tehdä rakenteellisia korjausliikkeitä siten, että talous saataisiin kestävämmälle pohjalle kokonaisuudessaan, sillä vanhaan logiikkaan nojaaminen ei nyt kovin paljoa auta.

Mikäli koko talous nojataan ehtymättömien luonnonvarojen harhakuvalle, niin seuraavaa romahdusta ei tarvitse odotella kauaa. Ilmastonmuutos tulee sekin vaikuttamaan jo lähivuosien talouteen, halusimme sitä tai emme.

Yksi iso kysymys on öljy. Eräiden arvioiden mukaan öljyn hinta, joka nyt on pudonnut huippuhinnoistaan, tulee pomppaamaan taivaisiin heti kun taloustilanne sen sallii ja sen jälkeen hinta jatkaa siitä nousuaan.

Ei, tämä talouskurimus ei todellakaan ole vielä ohi. Hyvä jos se on edes alkanut.

Some day classic: Amsterdam

Väkevää tulkintaa elämän toisenlaisilta reuna-alueilta:


Jacques Brel (1929-1978) oli belgialaissyntyinen laulaja-lauluntekijä, joka eli suurimman osan elämästään Pariisissa. Hänet tunnettiin myös näyttelijänä ja teatteriohjaajana. Brelin laulujen sanoitusten vuoksi häntä pidettiin myös runoilijana.

Brel oli syntyjään flaamilaista alkuperää, mutta hän puhui ranskaa. Vaikka hän olikin julistautunut flaamilaiseksi laulajaksi, hän myös pilkkasi flaamilaista elämänmenoa lauluissaa ja otti Belgiaa yhä edelleen vaivaavaan kahtiajakoon kantaa.

Brelin tuotanto on hyvin laaja ja monipuolinen. Hänen sävellyksensä kuvasivat rakkautta, kuolemaa, elämäntaistelua, yhteiskuntaa tai vaikkapa uskontoa. Laulujen sanoitukset ovat hetkittäin omaperäisen kekseliäitä ja visuaalisia. Laulujen tunneskaala on laaja, ne voivat olla eloisia tai jopa hilpeitä, mutta myös surullisia tai juhlallisia. Lauluissa voi olla niin ironiaa kuin katkeruuttakin.

Ranskalainen laulajasuuruus Edith Piaf on sanonut Brelistä:"Hän menee voimiensa äärirajoille, sillä lauluillaan hän ilmaisee elämän tarkoitusta, ja jokainen rivi järkyttää ja saa kuulijan hämmästymään."

Häntä pidetään ranskankielisissä maissa yhtenä kaikkien aikojen parhaista ranskankielisistä säveltäjistä.

Hänen levytysuransa kesti yli kaksi vuosikymmentä vuodesta 1954 vuoteen 1977 asti.

Sävellyksistä on vuosien varrella tehty runsaasti erilaisia covereita ja käännöksiä, myös suomeksi. Brel nautti ja nauttii yhä edelleen suurta arvostusta myös ranskankielisen alueen ulkopuolella.

Amsterdam on kappale, joka kertoo elämästä Amsterdamin satamassa merimiehineen ja lähtevine laivoineen. Satamassa lauletaan ja tanssitaan, mutta myös ryypätään ja koetaan elämän nurjaa puolta. Brel kuvaa ilman erityistä romantiikkaa väestön alempien sosiaalisten kerrosten elämää.

Kappaletta ei koskaan levytetty studioalbumille, mutta se löytyy Brelin live-albumilta Enregistrement Public à l'Olympia 1964, joka julkaisiin vuonna 1964.

Lähteitä ja lisätietoja:

lauantaina, marraskuuta 22, 2008

L'Âme des poètes joue Brel

Joue BrelTaannoisella reissulla Brysseliin tuli vierailtua levykaupassa, kuten tapoihin kuuluu.

Hintatasosta sen verran, että jazzhyllyn CD:t olivat tyypillisesti hintaluokassa 14-15 €. Tarjoushinnat olivat kokoluokkaa 6,99 €.

Mukaan tarttui belgialaisten Pierre Vaianan, Fabien Degrysen ja Jean-Louis Rassinfossen teos L'Âme des poètes joue Brel.

Levyllä on belgialaissyntyisen, Ranskassa pääosa elämästään asueen Jacques Brelin (1929-1978) sävellyksiä jazzsovituksina.

Brel oli arvostettu laulaja-lauluntekijä, jonka sanoituksia pidetään hyvin runollisina. Ranskankielisissä maissa hänet muistetaan myös näyttelijänä ja teatteriohjaajana.

Kokonaisuutena levy on kokonainen ja eheä kokemus. Sovitukset kunnioittavat omalla tavallaan Brelin musiikin sielua ja runollisuutta, levyn nimen mukaisesti. Tunnelma on leppoisan haikea, mutta samalla hyvinkin lämminhenkinen. Sovitukset eivät revi kappaleita jazzrevitykseksi, vaan jazz antaa kappaleille oman miellyttävän pippurisen lisämausteensa.

Monet kappaleista on myös Suomessa tunnettuja kappaleita ja niistä on tehty covereita kuten monista Brelin laajaan tuotantoon kuuluvista kappaleista. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa avausraita Le Moribond, joka tunnetaan myös nimellä Päivät kuin unta.

Jos levyn kappalaista haluaa jonkun erikseen poimia, niin kappaleessa Mathilde Vaianan saksofoni pääsee iloisesti ja ansiokkaasti esille. Les marquises soi seesteisen haikeasti ja sopivan jännitteisesti. Les bourgeois toimii basson noustessa esille varsin selkeästi.

Levyn päätöskappale Voir un ami pleurer taas on yksi kauneimmista sovituksista ja kappaleista, joka levylautaselle on vähään aikaan sattunut. Kitara kannattelee herkkää kappaletta varsin koskettavalla tavalla. Saksofoni soi surumielisen rauhallisesti saatellen koko albumin arvolleen sopivaan päätökseen.

* * *

L'Âme des poètes joue Brel

Muusikot:

  • Pierre Vaiana (sopraanosaksofoni)
  • Fabien Degryse (kitara)
  • Jean-Louis Rassinfosse (kontrabasso)
Kappaleet:
  1. Le moribond (5:40)
  2. Chanson de Jacky (5:04)
  3. Les marquises (7:01)
  4. Les bourgeois (3:59)
  5. Mathilde (5:36)
  6. La chanson des vieux amants (4:21)
  7. Vesoul (4:31)
  8. Le plat pays (5:11)
  9. Les bonbons (6:53)
  10. Bruxelles (4:32)
  11. Les paumés du petit matin (5:06)
  12. Voir un ami pleurer (5:26)

(Kuvassa levykansi. Kuvan lähde: Sowarex)

Oikea luku on nolla

Kalevan mukaan SAK:n edunvalvontaosaston johtaja Lauri Lyly (sd.) antaisi markkinoiden määrätä, kuinka monta ydinvoimalaa Suomeen rakennetaan. Hänen mukaansa hallituksen ei pitäisi lyödä lukkoon voimaloiden määrää.

Sinänsä on merkillepantavaa miten urheasti mahdollisesti SAK:n puheenjohtajakilpaan lähtevä sosiaalidemokraatti haluaa antaa markkinoiden ohjailla tällaisia kysymyksiä.

Lyly on väärässä. Ydinvoima on sekä yhteiskunnallinen, että moraalinen kysymys, joten se on myös poliittinen asia.

Hallituksella on velvollisuus ottaa kantaa ydinvoimaloiden lukumäärään ja oikea määrä on tasan nolla.

Tosin, tämän toiveen toteutumista on syytä epäillä vahvasti, ellei jokin ihme ilmesty jostain.

Velttoilua

Autojen päästörajoista on väännetty kättä viime aikoina.

Nyt EU:n suuret jäsenmaat Britannia, Saksa, Ranska ja Italia ovat päässeet asiasta sopuun.

Sovun mukaan uusien autojen hiilidioksidipäästörajaksi tulisi EU:n alueella keskimäärin 130 grammaa kilometrillä. Raja otetaan uusissa autoissa käyttöön vuosina 2012–2015. Rajan ylityksestä seuraavasta sakosta väännetään vielä kättä.

Nyt pöydällä oleva 130 gramman hiilidioksidipäästö tarkoittaa käytännössä noin viiden litran kulutusta sadalla kilometrillä. Jos päästät olisiva 95 grammaa sadalla kilometrillä se tarkoittaisi dieselautolta alle neljän litran kulutusta ja bensiinimoottorilta hieman yli neljän litran kulutusta sadalla kilometrillä.

Lopullisen päätöksen asiasta tekee Euroopan parlamentti.

Nyt sovittua päästörajaa ei voi pitää minään mairittelevana ilmastosaavutuksena. Kysehän on siinä pitkälti siitä, millaisia taloudellisia sanktioita päästörajat ylittäville autoille asetetaan eli miten autoteollisuutta ohjataan kestävämpään suuntaan. Mitäänhän tuossa ei kielletä.

EU on prosessin aikana osoittanut oman käpykaartilaisuutensa jo jonkun kerran, sillä jo yli vuosi sitten Euroopan parlamentti alkoi lipsumaan aiemmin asetetuista tavoitteista ja nosti autojen hiilidioksidin päästörajaa 125 grammaan kilometriltä.

Kannattaa myös muistaa, että autoteollisuus itse on aikanaan luvannut laskea uusien autojen keskimääriset hiilidioksipäästöt 120 grammaan kilometriltä vuoteen 2012 mennessä.

Tällainen toiminta ei ole erityisen esimerkillistä toimintaa.

(Kuvassa Euroopan parlamentin toimitiloja Brysselissä)

Nyrjähdyksiä #38

Vuosia sitten kinasteltiin ja riideltiin siitä pitääkö Vuosaareen rakentaa suursatama vai ei. Sellainen päätettiin sitten rakentaa ja nyt se on valmis.

Satama on rakentajiensa mukaan hieno ja sinne siirretään kahden helsinkiläisen sataman toiminnot. Näin saadaan asuntorakentamiselle tilaa entisiltä satama-aluelta. Kuulostaa hyvältä.

Mutta. Jo vuosia sitten on päätetty säästää 5-10 miljoonaa ruoppauksissa ja näin uuteen hienoon satamaan johtavasta meriväylästä on tullut yksisuuntainen 8 kilometrin matkalta. Se tarkoittaa laivojen odotusaikojen pitenemistä ja niin edelleen. Jos tuolla yksisuuntaisella ja tulevaisuudessa vilkkaasti liikennöidyllä pätkällä tapahtuu haveri, on koko satama jumissa.

Mikähän viisaus tuossakin nyt muka on? Jos kerran se väylä Vuosaareen on liian kapea ja hankala, niin miksi ihmeessä se satama väkisin sinne sitten piti rakentaa?

Taisi olla tämäkin suursatama enemmänkin näennäinen kunniakysymys eikä järjen rakennelma. Yksi argumenttihan tämän sataman rakentamiseksi oli se älynväläys, että pääkaupungissa pitää olla suuri tavaraliikenteen satama, eikä sitä siksi saa rakentaa esimerkiksi Kirkkonummelle.

perjantaina, marraskuuta 21, 2008

Areva, Go Home!

YLE Uutiset kertoo, että maailman suurimpiin lukeutuvan uraaniyhtiön Arevan suomalainen tytäryhtiö on pettynyt työ- ja elinkeinoministeriön hidasteluun. Yhtiö on aloittanut tällä viikolla massiiviset kaivaustyöt Ranualla uraanikaivosten mahdollisuuden selvittämiseksi.

Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola sanoo, että Areva toimii Suomessa kuin siirtomaaherra ympäristöstä ja kansalaisista piittaamatta.

Areva on sama yhtiö joka tuhraa Olkiluodossa viidennen virheen kanssa eli on rakentamassa reippaasti myöhässä aikataulustaan ydinvoimalaa, joka kompuroi ongelmasta toiseen.

Uraanikaivokset ovat ympäri maailmaa suuria ympäristöongelmia. Ne eivät ole tervetulleita minnekään ja herättävät ihmisissä perustellusti pelkoja. Uraanikaivokset ovat radioaktiivisen materiaalin elinkaaren alkupää ja loppupää on loppusijoitus, jota edelleenkään ei ole ratkaistu, vaikka niin ydinvoimalobbyn puolesta väitetäänkin.

* * *

On oireellista, että uraanikaivoshankkeita arvostellutta piispa Wille Riekkistä vastaan on tehty kantelu tuomiokapitulille. Tuomiokapituli tutkii nyt, saako kirkonmies, joka ei ole kaivosalan asiantuntija, puhua voimakkain sanankääntein uraanikaivoshankkeista.

Riekkinen kirkonmiehenä on täysin oikeutettu ja jopa velvollinen ottamaan moraalisesti kantaa ympäröivän todellisuuden asioihin kantoihin, mikäli kokee ne moraalisesti ongelmalliseksi.

Uraanikaivos, jos mikä, on moraalinen ongelma. Se ei ole pelkästään teknistaloudellinen kysymys. Uraanikaivos tai ylipäätänsä biosfääriin tuotettu ylimääräinen radioaktiivisuus on sukupolvien yli menevä moraalinen ongelma.

Uraanikaivokset ovat ydinvoimalobbylle merkittävä ja suuri business. Muille kaivoksista on vain surua ja murhetta.

* * *

Arevan olisi syytä kunnioittaa sitä, miten suomalainen hallinto asioitaan hoitaa, tuskin ranskalaisetkaan hyväksyisivät samanlaista öykkäröintiä suomalaiselta yritykseltä omassa maassaan.

Jos Areva epäilee suomalaisen ministeriön rikkoneen lakia, niin haastakoon valtion oikeuteen. Oman käden oikeudella toimiminen ei ole tapa ratkoa asioita.

* * *

Jos Areva päättäisi lopettaa liiketoiminnalliset operaationsa Suomessa kokonaan, asiaan myönteisesti suhtautuvien suomalaisten määrä todennäköisesti olisi selvästi suurempi kuin tapahtumaa murehtimaan jäävien.


EDIT 22.11.2008 klo 10.46
Halo Efekti on kerännyt aiheeseen liittyviä linkkejä ja muuta materiaalia. Jos uraanikaivoksen ongelmallisuus ei ole tuttu juttu, niin tuolta voi aloittaa asian tarkastelun. Onneksi ne ranskalaiset eivät ole sentään uraania ihan vielä kaivamassa.

Nyrjähdyksiä #37

Tänään on maailman televisiopäivä.

Uutinen kertoo
:"Teemapäivän kunniaksi valtioiden toivotaan edistävän rauhaa, turvallisuutta ja taloudellista sekä sosiaalista kehitystä ja kulttuuria käsittelevien tv-ohjelmien kansainvälistä vaihtoa."

Ihan totta.

Montako väkivaltakohtausta, raakaa tai vähemmän raakaa kuolemaa ja muuta vastaavaa viihteelliseksi naamioitua julmaa tilannetta suomalaiset televisiokanavat näyttävät tänään?

Sen sijaan, että toivotaan ohjelmavaihtoa (miten tämä nyt kaupallisiin kanaviin vaikuttaisi?),olisi syytä aloittaa omalta pihalta turhan väkivaltaviihteen siivoamisella.

Taitaa olla aikalailla turha teemapäivä tämäkin.

Tästä mallia

HS kertoo, että 5 kuntaa (Kuhmoinen, Padasjoki, Parikkala, Mynämäki ja Uusikaupunki) ovat mukana hankkeessa, jossa tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen EU:n tavoitteita enemmän ja sovittua aiemmin.

Kunnille räätälöidään ratkaisuja, joilla voidaan vähentää etenkin liikenteen, asumisen ja ruoan päästöjä, mikä lisäksi uusiutuvien energianlähteiden käyttöä lisätään ja energiatehokkuutta kohennetaan.

Pilottikunnista halutaan viestiä, että meilläkin osataan. Hankkeessa panostetaan myös pienyritystoimintaan, joka perustuu paikallisten luonnonvarojen kestävään käyttöön ja energiatehokkuuteen. Se luo työpaikkoja.

Hanketta vetävän Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälän kommentti on merkillepantava:

"Tietoa ilmastonmuutoksen hillintätoimista Suomessa on, mutta tekemisen taso ja määrä eivät vielä riitä. Ihmiset eivät ajattele, että asioilla on kiire."
Tällaisia hankkeita kaivataan ja tarvitaan. On aika ryhtyä juhlapuheista tekoihin. Siihen ei tarvita enää uusia komiteoita tai valtiollisia selontekoja. Pitää käyttää sitä mitä on ja lähteä liikkeelle.

Lisää tällaisia hankkeita.

torstaina, marraskuuta 20, 2008

Valokuvatorstai: Lääke

Valokuvatorstain 109. haasteen teemana on seuraava teksti Dennis Couplandin teoksesta Eleanor Rigby.

"Kunpa nykyaikainen tiede keksisi lääkkeen, joka saisi ajan tuntumaan paljon pidemmältä, niin kuin se tuntui lapsena. Mikä upea lääke. Vuosi tuntuisi vuodelta, eikä kymmeneltä minuutilta. Aikuisuus tuntuisi pitkältä ja täyteläiseltä, eikä joltakin holtittomalta tivoliajelulta. Kuka haluaisi tällaista lääkettä? Vanhemmat ihmiset varmaankin - sellaiset, joiden kuluvan ajan taju on polkaissut kaasupoljinta.
Ja pitäisi kai keksiä myös lääke, jolla on vastakkainen vaikutus. ---"

Kuvassa lääkettä. Kuva Kairijoelta.

Perustuslaki ja salaliittoja

Kun päivän uutisia lukee, niin meno Suomessa näyttää lähenevän villin lännen menoa. Vahvin voittaa ja määrää oikeuden.

Kyse on Lex Nokiasta eli sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta (PDF, 287 kt). Urkintalaiksikin nimetyllä lailla annetaan työnantajalle poliisia laajemmat oikeudet selvittää sähköpostiviestinnän tunnistamistietoja.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta päätti viime viikolla, että lakiehdotus ei ole perustuslain vastainen ja että se voidaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Helsingin Sanomat kysyi perustuslakivaliokunnan kuulemilta oikeusoppineilta, mitä mieltä he ovat kyseisen lain perustuslainmukaisuudesta. Kuulluista oikeusoppineista 7 kertoi, että heidän mielestään laki on perustuslain vastainen ja siitä pitäisi säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Perustuslain säätämisjärjestys tarkoittaa, että se on jätettävä lepäämään eduskuntavaalien yli ja uuden eduskunnan on hyväksyttävä se 2/3 enemmistöllä asiasisällöltään muuttamattomana. Asia voidaan myös julistaa kiireelliseksi jos 5/6 annetuista äänistä kannattaa ehdotusta. Tällöin asiaa ei jätetä lepäämään yli vaalien, vaan se voidaan hyväksyä 2/3 kannatuksella.

HS:n mukaan perustuslakivaliokunta lähtee lausunnossa siitä, että yrityssalaisuuksien liiketaloudellinen merkitys on niin suuri, että sillä perusteella voidaan perusoikeuksia rajoittaa.

* * *

Perustuslakivaliokunta pyyhki siis oikeusoppineiden näkemyksillä pöytää ja päätti, että väitetty sallitun urkinnan liiketaloudellinen merkitys on niin suuri, ettei perustuslaista tarvitse välittää.

Sekään ei perustuslakivaliokuntaa hetkauta, että yritykset saisivat lain myötä oikeuksia yhteiskunnassa, joita edes poliisilla ei ole.

Perustuslakivaliokunnalle on myös kerrottu, ettei kyseisen lain edes uskota ehkäisevän liikesalaisuuksien vuotamista.

Kuten HS kertoo, lakia ryhdyttiin valmistelemaan pitkälti kännykkäjätti Nokian vaatimuksesta, kun se oli tehnyt rikosilmotuksen epäillystä tietovuodosta Huaweille. Sittemmin Nokia on pyytänyt keskeyttämään asiaan liittyvän tutkinnan ja ilmoittanut ettei sille ole mahdollisesta vuodosta aiheutunut taloudellista haittaa.

Koko homma haisee.

Hiljalleen Suomessa edetään kohti kontrollivaltiota, missä erilaisin lakiin nojautuvin perustein kansalaisia saa valvoa ilman, että yksilöllä on mitään mahdollisuuksia suojella omaa itseään.

* * *

Niin. Perustuslakivaliokunta ei tee varsinaisesti perustuslain tulkintaa, se vain antaa aiheesta lausuntoja.

Mitenköhän mahtaa käydä, jos lain soveltaminen viedään oikeuteen ja vedotaan perustuslain pykäliin?

* * *

Ja lopuksi sitten ne salaliitot.

Brittiläinen The Telegraph on listannut historian suurimmat salaliittoteoriat yhteen sarjaan.

Otetaan muutama poiminta.

Sijaluvulla 29 on väite, että ilmaston lämpeneminen on huijaus. Vuoden 2004 tsunami aiheutui ydinkokeesta (sija 25). Paul McCartney kuoli auto-onnettomuudessa vuonna 1966, minkä todistaa mm. Abbey Road-levyn kansi (sija 14). Shakespeare oli joku muu (sija 12). Elvis lavasti oman kuolemansa (sija 8). NASA lavasti Apollo-lentojen laskeutumiset Kuuhun (sija 4). Lentävä lautanen laskeutui Roswelliin (sija 3). John F. Kennedyn salamurha (sija 2).

Ja kaikista suurimmat salaliittoteoriat liittyvätkin sitten 11.9.2001 tapahtuneeseen terrori-iskuun, missä New Yorkin World Trade Centeriin törmäsi kaksi lentokonetta ja tornit romahtivat.

24/7-yhteiskunta

Suomi on liukumassa kohti 24/7-yhteiskuntaa, jossa myös muut kuin netissä olevat palvelut ovat yhä laajemmin auki. Esimerkiksi kelpaa kauppojen sunnuntaiaukioloaikojen laajentaminen. Se nojaa liberaaliin ajatukseen siitä, että palveluiden tuottajat voivat vapaasti päättää milloin palveluitaan tarjoavat. Loogista.

Asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen.

Yhdestä näkökulmasta katsoen kuluttaminen ja etenkin materiaalinen kuluttaminen on kasvattanut ekologisen jalanjälkemme liian isoksi eikä lisäkuluttamista pitäisi enää tukea. On mentävä toiseen suuntaan ja pienennettävä ympäristökuormaa.

Esimerkkiä voi hakea vaikka 28.11.2008 vietettävästä Älä osta mitään-päivästä.

Kuluttaja voi tässä maailmassa vaikuttaa siten, että yksinkertaisesti ei osteta ylimääräisiä asioita tai esimerkiksi sunnuntaisin kauppoja ei käytetä. Ne eivät ole nykyfilosofiaa seuraten auki, mikäli kuluttajia ei käytävillä näy.

Ympäristökuorma ei ole ainoa syy kritisoida 24/7-yhteiskunnan kehittymistä.

Kuluttamisesta on tullut yhteiskunnassamme sekä viihdettä, että elämänsisältöä. Suunnilleen surkeinta mitä voi ajatella on se, että joku "harrastaa shoppailua". Tällainen maailmankuva on jo niin läpimaterialistinen ja kaupallistettu, että se lähestyy jo uskonnollista ajattelua.

Kauppakeskuksista on tullut tuotemerkkien katedraaleja, joissa käydään antamassa ropoja kassojen alttareille. Ei oikeastaan ole ihme, että kirkonmiehet kritisoivat kauppojen aukiolon laajentamista kutsuen sitä "polvien notkistamiseksi kulutusjumalalle".

Samasta vakavasta asiasta, joskin ilmeisen viihteellisemmin herätellen, saarnaa myös Revender Billy. Kyseessä on yhdysvaltalaisen Bill Tallenin näyttelemä hahmo, joka haluaa viestiä siitä, että onnea pitäisi etsiä muusta kuin ostamisesta. Reverend Billy on käynyt manaamassa myös helsinkiläisiä kauppakeskuksia. Hänen elokuvansa What would Jesus buy esitetään Lens Politica-festivaalilla perjantaina.

Etsimmekö onnellisuutta tavarataivaasta vai jostain syvällisemmästä? Annatko aikasi pikemmin tavaroille ja niiden haalimiselle kuin esimerkiksi läheisillesi ja perheellesi?

Mieti sitä samalla kun kiinnitätä huomiota siihen, että tänään on lasten oikeuksien päivä.

keskiviikkona, marraskuuta 19, 2008

Netti 20-v.

Kun eilen oli Mikki Hiiren synttärit, niin tänään onkin sitten suomalaisen netin synttärit.

Suomi liitettiin 20-vuotta sitten internetiin, marraskuussa 1988. Alunperin koko netti oli yliopistojen ja tutkijoiden verkko ja Suomi liitettiinkin internetiin funet-verkon kautta.

Suomen korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkko Funet itse on nykyisellään 25-vuotias.

Suuren yleisön palveluksi internet-tuli oikeastaan vasta vuoden 1994 jälkeen, kun World Wide Web yleistyi sittemmin varikolle liputetun Netscapen kera. Ennen sitä netti oli harvojen herkkua ja pääasiassa ihan muuta kuin nykyisiä graafisia käyttöliittymiä.

Oli gopher ja oli usenet. Toki ne ovat olemassa yhä edelleenkin, mutta harvempi noita edes muistaa. Sähköpostia käytettiin suoraan palvelimelta tekstipohjaisilla sovelluksilla ja niin edelleen.

Ja esimerkiksi langattomat verkot tai vaikkapa GSM olivat vielä silloin tulevaisuutta. NMT oli jo keksitty, mutta ei sellaisiin kenelläkään opiskelijalla ollut varaa. Eikä sellaista tiennyt edes tarvitsevansa.

Oli ne aikoja...

Strategiaa

"Yritysstrategiat ovat työntekijöille sanahelinää", kirjoittaa YLE uutiset.

Työntekijät lähtökohtaisesti eivät ymmärrä työnantajansa strategiaa, eivätkä johtajat koe saavansa viestittyä sellaista perille. Koska strategia jää näin jalkauttamatta, niin syntyy johtamisongelmia, jotka vaikuttavat myös kilpailukykyyn ja niin edelleen.

Johtamisella on nykyään yhä suurempi merkitys, sillä varsinkin nuoret vaihtavat herkästi työpaikkaa. Keskeinen syy on työpaikan henki.

Ymmärrettävän startegian onnistunut jalkauttaminen työntekijöiden pariin vaikuttaa selvästi myös työpaikan henkeen. Ihmiset, jotka eivät tiedä miksi ja mitä varten he työtään tekevät ovat myös vähemmän motivointuneita.

Motivaatio taas on asia, jonka jokainen johtaja pystyy aistimaan työpaikalla kulkiessaan, jos vain niin haluaa.

Se, että työntekijät eivät ymmärrä työnantajan strategiaa ei ole työntekijöiden vika, vaan huonoa johtamista ja viestintää.

Tässä olisi muuten yksi johtamisen onnistumisen mittari. Se miten hyvin työntekijät tuntevat ja ymmärtävät organisaation strategian, on kohtalaisen helppo mitata.

Tuloksen voisi ihan hyvin sisällyttää johtajien tulospalkan kriteeristöön, sillä ilmiselvästi jalkauttamaton strategia aiheuttaa yritykselle myös menetettyjä tuloja ja kilpailukyvyn heikkenemistä.

Vastenmielistä

Ylen radiouutiset kertoivat tänä aamuna, että suomalaisissa uskonnollisissa yhteisöissä on paljastunut lasten seksuaalista hyväksikäyttöä.

Uutisen mukaan seurakunnissa lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä kiinni jääneet ovat pääseet kuin pässi veräjästä tunnustamalla syntinsä jumalalle. Eräissä tapauksissa henkilöt ovat voineet jatkaa omissa tehtävissään.

Anteeksi nyt vaan. Pelkkä synnintunnustus ei tällaisissa tapauksissa riitä ja mikään yhteisö ei toimi moraalisesti, mikäli nämä teot painetaan villasella tai pahimmassa tapauksessa tehdään uhrista syyllinen.

Nämä ovat aina myös maallisen tuomiovallan alaisia asioita, jokainen selvitelköön omat välinsä sitten erikseen jumaliensa kanssa.

EDIT 17.04:
Ohessa YLE:n juttu aiheesta: Uskonnollisissa yhteisöissä hyväksikäyttötapauksia

Pomo on tulossa taloon

Hyvä uutisia. Ilmastotaloon on tulossa uusi pomo.

Barack Obama on pitänyt puheen yhdysvaltalaisille kuvernööreille ilmastoasioista ja siinä hän toisti vaalikampanjansa ilmastotavoitteistoa.

Obama kertoi, että aluksi tavoitteena on rajoittaa päästöt vuoden 1990 tasolle vuoteen 2020 mennessä ja sen lisäksi vähentää päästöjä 80 % vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi hänen ydiviestinsä kuvernääreille on se, että hänen hallintonsa investoi vuosittain 15 miljardia dollaria puhtaan energian tuotantoon ja sitä kautta uusiin työpaikkoihin.

Hänen puheessaan oli myös kansainvälinen näkökulma. Obama sanoo, ettei Yhdysvallat yksin voi hoitaa ilmastonmuutoksen hillintää, mutta tulee tekemään aktiivista yhteistyötä muun maailman kanssa ongelman hoitamiseksi. Washingtonista löytyy liittolainen niille kansakunnille, jotka haluavat yhtyä ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun.

Hän sanoi, että kaikilla niillä kuvernööreillä, jotka haluavat edistää puheen energian käyttöä, on Valkoisessa talossa partneri. Niille yrityksille, jotka haluavat investoida puhtaaseen energian, löytyy liittolainen Washingtonista.

Ilmastoänkyröille Obamalla oli selvä viesti:

"Now is the time to confront this challenge once and for all. Delay is no longer an option. Denial is no longer an acceptable response. The stakes are too high. The consequences, too serious."
Tosiaankin, viivyttely ei ole enää vaihtoehto.

EU, nyt tarvitaan asennetta ja päätöksiä kestävällä pohjalla.

Pari blogikommenttia maailmalta:
(Videon lähde: YouTube)

EDIT klo 7.36:
Ainiin. Obamaa on tuosta puheesta arvosteltu ympäristöpuolelta siksi, että lähin tavoite on palauttaa tilanne vain vuoden 1990 tasolle. USA:n ilmastopolitiikka on Bushin hallinnon jäljellä retuperällä, joten siinäkin on tekemistä ja kuitenkin seuraava maali vuoteen 2050 on selvästi kunnianhimoisempi kuin mitä tähän mennessä on esitetty. Olennaista on ensin muuttaa kehityksen suunta.

tiistaina, marraskuuta 18, 2008

Mikki Hiiri

Niin. Melkeinpä meinasi unohtua onnitella Mikki Hiirtä. Tuo kuuluisaakin kuuluisampi sarjakuvahahmo on tullut tänään jo 80-vuoden pitkään ikään.

Se on pitkä ikä myös sarjakuva- ja animaatiosankarille.

Varsin monen suomalaisenkin sukupolven mielenmaisemaan on tuo pallokorva päässyt vaikuttamaan. Aku Ankka, joka Mikin seikkailuja edelleen julkaisee, on Suomen suurilevikkisin viikkojulkaisu.

Vaalikone

YLE kertoi tänään, että "vaalikone" oli toisena nettijulkaisu EU Observerin ja Googlen yhteisen palvelun suosituimpien eurooppalaisten hakusanojen mittauksessa. Kansalaiset ovat siis ahkerasti naputtaneet vaalikonetta ennen kunnallisvaaleja. Ehkä hyvä niin.

Mutta.

HS:n selvityksen mukaan vain kahdeksan (8) % äänestäjistä kertoi, että netin vaalikoneella oli vaikutusta äänestyspäätökseen. Selvityksen mukaan vain 11 % kertoi, että televisioesiintymisillä oli vaikutusta paljon tai melko paljon.

(Sen sijaan, HS tietää kertoa, että "sanomalehtien apu äänestyspäätöksen tekemiselle oli vastaajille suuri. Yli 60 prosenttia sai sanomalehtien kirjoittelusta tietoa äänestyspäätöksensä tueksi". Huomautettakoon, että tätä ei pidä tulkita suoraan edellisten vastausten kanssa verrannolliseksi tulokseksi, koska ainakin lehtijutussa vastaukset on muotoiltu täysin erilaisiksi.)

Tulokset eivät ole sinänsä mitenkään hämmentäviä, sillä jo ennen vaaleja HS julkisti tiedon, jonka mukaan kansalaiset ovat kiinnostuneita vaalikoneesta. Ne kiinnostivat nyt joka kolmatta äänestäjää. Tässä suhteessa tilanne on kehittynyt siten, että kiinnostus vaalikoneita kohtaan on hiljalleen kasvanut. Vuonna 2003 tilastokeskuksen mukaan vaalikoneita käytti noin joka viides 15-74 vuotias suomalainen.

Sekään ei ole uutinen, että vaalikoneet vaikuttivat loppujen lopuksi varsin harvan äänestäjän päätökseen, sillä vuoden 2006 presidentinvaalien jälkeen YLE raportoi, että varsin harva oli antanut koneiden vaikuttaa päätöksiinsä.

Vaalikoneiden käytössä on ilmeisesti varsin suuria ikäryhmä- ja puoluekohtaisia eroja. Lisäksi numeroihin kaiketi vaikuttaa se, että hiukan yli puolet kunnallisvaaleissa äänestäneistä valitsi ensin puolueen ja vasta sen jälkeen ehdokkaan listalta (HS:n selvitys). Vaalikoneet kun konseptiltaan ovat lähtökohtaisesti olleet ensisijaisesti ehdokkaan etsimistä varten tehtyjä.

Olisikohan aika tarkastella myös näiden vaalikoneiden konsepteja hieman uudelleen?

maanantaina, marraskuuta 17, 2008

Keskustelusta ja geeneistä

Yleensä keskustelusta keskusteleminen on aikamoisen tylsää puuhaa, joka ei oikeasti johda mihinkään.

On kuitenkin pari sellaista keskustelun ainesosaa, jota ei pidä asiatekstiin pyrkivässä ja perustuvassa netti- tai printtikeskustelussa käyttää ikinä. Ne ovat sarkasmi ja ironia.

Ne ovat hyvin käytettyinä miellyttäviä ja jopa viihdyttäviä tyylilajeja silloin kun lukija tietää olevansa tekemisissä viihteen tai huumorin kanssa. Vakavien aiheiden kanssa ne ovat viestinnän kannalta vähintäänkin haitallisia, vaarallisia tai jopa tuhoisia.

Sarkasmi ja ironia toimivat silloin paremmin, kun kuulijalla on mahdollisuus vastaanottaa myös nonverbaalista viestintää. Verkkoviestinnässä ja paperille kirjoitettuna sitä etua ei ole käytettävissä.

Sarkasmin keinoihin on viime aikoina sortunut kunnallisvaalien helsinkiläinen ääniharava Osmo Soininvaara (vihr.).

Ensin Soininvaara ehdotti blogissaan, perussuomalaisten kunnanvaltuutettu Jussi Halla-ahon perin vastenmielisiä ulkomaalaiskirjoituksia kommentoidessaan, maahanmuuttajilta otettavaa geenitestiä.

Seuraavassa postauksessa
Soinivaara sitten jo toteaakin, että "Tuo esitys vain maahanmuuttajille tarkoitetusta geneettisen sormenjäljen rekisteristä oli tietysti pelkkä bluffi, jonka tarkoituksena oli saada “ulkomaalaiskriittiset” kertomaan kannattavansa sitä. Ajatus rasistisin perustein ylläpidettävästä rekisteristä on tietysti mahdoton kaikilla tavoilla".

Ei näin.

Kommenteista ja jopa lehtikirjoittelusta voi päätellä, että viesti ei nyt ehkä toiminut ihan niin kuin ennalta oli ajateltu.

Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös Soininvaaran puoluetoveri Jyrki Kasvi, joka omalla sarkasmin oppitunnillaan ehdotti julkisesti Espooseen mäkihyppyhallin rakentamista (joita siis kuulemma suunnitellaan Suomeen jo peräti kaksin kappalein!).

* * *

Se taas puolestaan tiettävästi ei ole sarkasmia, että Soininvaara on ehdottanut geneettisen sormenjäljen ottamista jokaisesta raiskausten selvittämiseksi. Tällainen DNA-rekisteri ei olisi ollenkaan yksiselitteisesti hyvä idea kuten Kasvi kommentoi.

Kansakunnan kattava DNA-rekisteri olisi megaluokan tietosuoja- ja tietoturvaongelma. Rikollisille ja vaikkapa valtiollisille valvontakoneistoille avautuisivat aivan uudenlaiset kontrollin ja väärinkäytön mahdollisuudet.

Tietotekniikan pitävyyteen ja järjestelmien pätevyyteen on aika turha vedota, sillä maailmalla on kadotettu henkilörekistereitä riittämiin. Sekin kannattaa tässä yhteydessä toistaa, että suomalainen osaaminen ei tässä suhteessa ole mitenkään ylivertaista. Viimeksi olemme nähneet se sähköisen äänestämisen ryssimisessä, missä ilmeisesti on tehty virheitä suunnittelusta toteutukseen ja siltä väliltä.

Soininvaara sanoo "Perusargumentti tuollaista rekisteriä vatsaan olisi mielestäni se, että se voi tulla aika kalliiksi".

Väärin.

Perusargumentti on se, että tuollainen rekisteri vaarantaa kokonaisvaltaisesti yksilön tietosuojan ja pahimmassa tapauksessa yksilön oikeuden identiteetinsä koskemattomuuteen.

Pelkästään rahoituskysymyksen ratkeamisella tällaisille hankkeille ei lupaa pidä antaa.

* * *

Ainiin. Ne mäkihyppyhallit. Onkohan taas jollakin mopo karannut käsistä sellaisten kanssa?

Idea kuulostaa lähes yhtä hassulta kuin takavuosien opiskelukaverini visioima yhdistetty purjelento- ja syvänmerensukellushalli.

sunnuntaina, marraskuuta 16, 2008

Onnelliset lukevat

YLE Uutiset kertoo, että Marylandin yliopiston sosiologien tutkimuksen mukaan onnettomat ihmiset katsovat huomattavasti (20 %) enemmän televisiota kuin onnelliset. Itsensä onnellisiksi tuntevat henkilöt sen sijaan lukevat enemmän.

Tutkimuksen mukaan televisio tarjoaa hetkellistä mielihyvää, mutta pitkällä aikavälillä ei anna ihmisille yhtä paljon tyydytystä kuin esimerkiksi lukeminen.

Itseään onnellisina pitävät olivat tutkimuksen mukaan myös mm. sosiaalisesti aktiivisempia ja äänestivät aktiivisemmin.

* * *

Sitä tarina ei kerro, tekeekö televisio ihmisistä onnettomampia ja lukeminen onnellisempia vai onko kyse vain ilmiön ilmentymästä.

Digikieltäytyjän näkökulmasta voi sanoa, että television katselemattomuus ei ainakaan tee yhtään onnettomammaksi, pikemminkin juuri päinvastoin. Lukeminen tekee yleensä aina hyvää.

(Kuvassa Isaac Newtonin Philosophiae Naturalis Principia Mathematica vuodelta 1687. Kuvaaja Andrew Dunn. Kuvan lähde: Wikimedia Commons.)

Varoituksia jo 50-luvulla

Ilmaston lämpeneminen ei ole yllätys. Tai ei ainakaan pitäisi olla, sillä asiasta on tiedettä ainakin 55 vuotta. Kenties vielä pitempään.

Climate Progress esittelee parikin lehtiartikkelia vuosilta 1953-1955, joissa kanadalaissyntyinen fyysikko Gilbert N. Plass arvioi ilmaston lämpenemistä hiilidioksidin vaikutuksesta.

Popular Mechanics-lehdessä julkaistussa artikkelissa arvioidaan, että ilmasto lämpenee 1,5 astetta vuosikymmenessä, mikäli vuosittain poltetaan 2 000 000 000 tonnia hiiltä ja öljyä.

Samasta asiasta kirjoittaa New York Times vuonna 1956 otsikolla "Warmer Climate on the Earth May Be Due To More Carbon Dioxide in the Air". Artikkelissa arvioidaan myös 4 asteen lämpötilan nousun johtavan siihen, että maapallon napa-alueista tulee trooppisia aavikoita ja viidakkoa.

The Ensyclopedia of Earth kertoo, että Plass kehitti vuosien 1953 ja 1959 välillä varhaiset ilmastomallit ja julkaisi niistä useita artikkeleita.

Vuonna 1956, Plass arvioi maapallon pintalämpötilan noisevan 3,6 °C, mikäli ilmakehän hiilidioksidin määrä kaksinkertaistuu.

Hän laski myös, että mikäli vuosisadassa käytetään kaikki Maan fossiiliset polttoaineet, pintalämpötila voi nousta 7 °C.

Nämä arviot ovat siis yli puolen vuosisadan takaa ja silloisilla mittausvälineillä ja teknologialla aikaansaatuja. Nykyiset arviot eivät ole mitenkään jyrkästi ristiriidassa vuonna 2004 kuolleen Plassin tulosten kanssa ja nyt on asetettu tavoitteeksi se, ettei lämpötila saa nousta enempää kuin 2 °C.

Meitä on siis varoitettu ensimmäisen kerran jo aikoja sitten.

Tietysti on niin, että ketju tieteellisistä arvioista ilmiöiden vaikutusten arviointiin on pitkä ja siitä on vielä matkaa poliittisiin ja taloudellisiin toimenpiteisiin. Silti yli 50 vuotta on pitkä aika.

Varmaan ihmiskunnan historian kirjoittaminen aikanaan vastaa myös kysymykseen, miksi ihmeessä tällaisessa asiassa on viivytelty näinkin pitkään?

Top 10 nörtit

No nyt sekin on selvitetty ketkä ovat top 10 nörtit tässä maailmassa.

Uutispalvelu Vunet.com kertoo, että melkein jokaisen hienon teknologian takana on hieno nörtti. Niinpä Vunet.com:n toimittajat Iain Thomson ja Shaun Nichols ovat pistäneet nörtit jonoon.

Lista näyttää tältä:

  1. Linus Torvalds, avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmän Linuxin kehittäjä
  2. Steve Wozniak, Applen ensimmäisten tuotteiden luoja
  3. Tim Berners-Lee, World Wide Webin eli WWW:n keksijä, millenium-palkinnon saaja
  4. Seymour Cray, supertietokoneiden ja -laskennan uranuurtaja
  5. Marc Andreessen, ensimmäisen laajemmin levinneen www-selaimen, Mosaicin, kehittäjä yhdessä Eric Binan kanssa.
  6. Grace Hopper, ensimmäisen kääntäjän kehittäjä ja kehitti koodaamista siten, että sitä voi tehdä englanniksi, ei konekielellä
  7. Jack Kilby ja Robert Noyce, mikropiirien kehittäjät. 50-vuotta sitten keksityt mikropiirit tekivät nykyisin tuntemamme tietokoneet mahdolliseksi.
  8. Alan Turing, matemaatikko, joka kehitti mekaanisia tietokoneita sekä niiden suunnitteluperiaatteita, -filosofiaa sekä esimerkiksi tekoälyn ideaa.
  9. Richard Stallman, avoimen lähdekoodin standardien kehittäjä ja puolustaja, GNU-projektin voimahahmo, emacs-ohjelmiston ja GNU-kääntäjien kehittäjä.
  10. Paul Allen, Microsoftin toinen perustajista, jota ilman Bill Gatesista ei olisi tullut maailman rikkainta miestä
Lisäksi Thomson ja Nichols antavat kunniamaininnat Curt Herzstarkille (ensimmäiset pienet elektroniset taskulaskimet) ja Randall Munroelle (internetin kulttuurit ja web-sarjakuva).

(via IT-viikko)

Some day classic: Sunday Bloody Sunday

On väärin ajatella, että Eurooppa olisi viimeisinäkään vuosikymmeninä toisen maailmansodan jälkeen ollut pelkkää rauhan ja sivistyksen tyyssijaa.

Tammikuun 30. vuonna 1972 Iso-Britannian armeijan joukot avasivat tulen Pohjois-Irlannissa Derryn kaupungissa ihmisoikeusaktivistien mielenosoitusta vastaan ja he ampuivat 26 ihmistä. Kuolleita 14, loukkaantuneista 5 sai luodin selkäänsä...

U2:n Sunday Bloody Sunday on War-albumin avauskappale vuodelta 1983. Kappaleesta tehtiin myös single, joka nousi Hollannin listoilla kolmanneksi ja Yhdysvalloissa seitsemänneksi.

Yhtyeen mukaan kappaleen sanoitus viittaa sekä vuonna 1972 tapahtuneeseen Bloody Sunday-nimellä tunnettuun yhteenottoon sekä 21. marraskuuta vuonna 1920 Irlannin Dublinissa tapahtuneisiin väkivaltaisuuksiin. Myös jälkimmäinen päivä tunnetaan samalla nimellä.

Kappaleen on sanottu kuvaavan yleisesti väkivallan kierrettä maakunnassa, eikä perustu erityisesti kumpaakaan edellä mainittuun tapaukseen.

Vuoden 1972 tapahtumista on tehty kaksikin tutkintaa, joista ensimmäinen tehtiin heti tapahtumien jälkeen ja se pitkälti vapautti sotilaat ja viranomaiset syytöksistä. Tätä tutkintaa on kutsuttu "valkaisuksi" ("whitewash"). Jälkimmäinen tutkinta aloitettiin vuonna 1998, eikä se ole valmistunut vieläkään.

Silloinen Derryn kaupungin kuolemansyyntutkija, brittiarmeijan entinen majuri Hubert O'Neill sanoi lausunnossaan vuonna 1973:

"This Sunday became known as Bloody Sunday and bloody it was. It was quite unnecessary. It strikes me that the Army ran amok that day and shot without thinking what they were doing. They were shooting innocent people. These people may have been taking part in a march that was banned but that does not justify the troops coming in and firing live rounds indiscriminately. I would say without hesitation that it was sheer, unadulterated murder. It was murder."

Videolla on yhdistelmä U2:n konserttia, aiheesta vuonna 2002 tehtyä elokuvaa sekä valokuvia kyseiseltä päivältä.

Onneksi Pohjois-Irlannin ongelmat ovat sittemmin rauhoittuneet, tasaantuneet ja loppuneet. Osapuolet ovat saaneet rauhansopimuksia aikaiseksi.

Lähteet ja sitaatit: Wikipedia.
Videon lähde: YouTube.

lauantaina, marraskuuta 15, 2008

Ympäristöpolitiikkaa

Valtiovarainministeriöllä on menossa operaatio nimeltään Aluehallinnon uudistamishanke (ALKU).

Hankkeen tarkoituksena on täsmentää lääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokeskusten, muiden piirihallintoviranomaisten ja maakuntien liittojen työnjakoa ja tehtäviä sekä samalla vähentää hallintoviranomaisten määrää. Lisäksi pakettiin kuuluu koko joukko muita tehtäviä ja toimeksiannossa korostetaan sitä, että hallintoa pitäisi kansanvaltaistaa.

Hankehan kuulostaa pääpiirteissään järkevältä, eikö? Viranomaisviidakkoa karsitaan ja päällekäisiä tehtäviä poistetaan.

Asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen, sillä hankkeen on arvioitu uhkaavan ympäristöhallintoa ja kaventavan ympäristöministeriön ohjausvaltaa selvästi. Ympäristöasiat joutuisivat aluehallinnossa luonnonvarojen käytön ja muun elinkeinotoiminnan jatkeeksi.

Strateginen ohjaus myös ympäristöhallinnon osalta siirtyisi työ- ja elinkeinoministeriön alle. Sen ei arvioida ainakaan pyrkivän edistämään parempaa ympäristön laatua, kuten Luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen fifi.voima.fi.ssä sanoo. Samalla on syntynyt huoli alueellisen ympäristöosaamisen puolesta.

Myös tuota hallinnon kansanvaltaistamista on epäilty, sillä ympäristön muuttamiseen liittyvää valitusoikeutta ilmeisesti pyritään karsimaan. Samalla hanketta on moitittu kiireessä ajetuksi ja salassa suunnitelluksi.

Asiasta on sanansa sanonut myös entinen ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen (kok.), joka vaatii asiaan lisää avoimuutta ja syvällisempää arviointia. Hänen mukaansa uudistus on murentamassa erästämaailman parhaaksi arvioitua ympäristöhallintoa ja siten Suomi olisi ottamassa ison askeleen taakespäin.

Miksi tällaista uudistusta harjoitetaan? Kuronen viittaa fifi:ssä päähallituspuolue keskustan uusliberalistiseen talouspolitiikan linjaukseen, jonka mukaan valtion toimeliaisuuden tulee kaikilla yhteiskunnan tasoilla kaventua ja pelkistyä.

Hankkeen pääsihteeri Tapio Välinoron mukaan "uudistuksessa 'kootaan voimia yhteen' ja muodostetaan valtion aluehallintoon aidosti monitoimialainen viranomainen, jossa synergia korvaa nekin vähäiset yhteismitattomuudet, joita eri tehtäväalueiden välillä muuten voisi esiintyä".

* * *

Idea ympäristöhallinnon kuihduttamiseksi pois omasta sektorihallinnostaan osaksi elinkeinoelämän tukiorganisaatioita ei ole mitenkään erityisen uusi, vaan sellaista on vilauteltu ja väläytelty aina nykymuotoisen organisaation luomisesta alkaen.

Vastakkain ovat olleet ne, jotka haluavat mahdollisimman vapaat kädet luonnon hyödyntämiseksi eri tarkoituksiin sekä ne, jotka haluavat suojella tuleville sukupolville muutakin kuin näytekappaleet.

Ympäristöhallinnon kutistamista ajaneet tahot haluavat rakentaa myös Vuotoksen, Kollajan ja tarpeellisen määrän lisäydinvoimaa tuhlattavaksi.

Eräiden poliittisten ja taloudellisten intressipiirien ilmeisenä tarkoituksena on käsitellä ympäristöä ja luontoa "luonnonvarana", jota voidaan sitten taloudellisten intressien perusteella hyödyntää "kestävästi ja tehokkaasti".

Nämä fraasit voi tulkita myös siten, että ympäristön ja luonnon puolustajat sekä puolestapuhujat halutaan saada pois tieltä tehotuotannon kehittämiseksi. Ei ole yhdentekevää miksi asioita hallinnossakin puhutaan tai kenen ohjauksessa aluehallinto on.

Nykyinen porvaripuoluevetoinen hallitus on ilmeisesti otollista maaperää ympäristöasioiden kurjistamiseksi virallisella puolella ja muutenkin. Hallitus on ALKU-hankkeen lisäksi rakentanut budjettiesitykseensä ympäristöjärjestöjen valtionapujen leikkaukset.

Ympäristöhallinnon ja -politiikan kurjistaminen on näinä maailman aikoina täsmälleen väärä poliittinen suunta.

perjantaina, marraskuuta 14, 2008

EPA tappaa hiilivoimaloita?

Eilen yhdysvaltalaisissa ilmastoblogeissa kävi pienoinen kuhina.

Syynä oli ympäristöjärjestön Sierra Clubin vetoomuksen menestyminen ympäristöhallinto EPA:n käsittelyssä.

Jutussa oli kyse Bonanza Power Plant-hiilivoimalasta ja sen hiilidioksidipäästöistä.

Nyt julkistetun päätöksen mukaan hiilivoimalahankkeissa on rajoitettava hiilidioksidipäästöjä parhaalla käytettävissä olevalla teknologialla (Best Available Control Technology).

Päätöksen arvellaan pistävän uusiksi kaikki suunnitelmat uusista hiilivoimaloista tai vanhojen laajentamisesta Yhdysvalloissa.

Hiilivoimaloiden päästöjen tiukka kontorollointi olisi iso askel yhdysvaltalaisessa ilmastopolitiikassa ja siksi myös merkittävää maapallolle.

Ainiin, ne blogit. Seuraavassa on pari mehevää otsikointia:

Lisää tällaisia uutisia, kiitos.

EDIT klo 14.47:
Lisätään aiheeseen liittyvä blogikirjoitus.

Romahdus

Iloinen romahdus.

Yhdysvaltalaiset internetyhteyksien tarjoajat päättivät pistää yhdysvaltalaisen McColo-firman nettiyhteydet poikki. Internetissä kulkevan roskapostin määrä putosi puoleen tai kolmannekseen. Spammin määrä romahti, ainakin hetkellisesti. Samaisen McColon palvelinten kautta levitettiin myös lapsipornoa ja haittaohjelmia.

Eikä tällaisen verkkotoimijan löytäminen verkosta ollut lopulta edes ällistyttävään vaikeaa, vaan onnistui tarkastelemalla asiaa hieman lähemmin, kuten Washington Postin Security Fix-blogin Brian Krebs osoitti.

Vastenmielisiä ilmiöitä vastaan on netissä mahdollista kamppailla. Kyse on tässäkin asiassa luottamuksesta. Mikäli jokin toimija ei halua edes yrittää noudattaa yleisiä moraalisia ohjeita ja toimintatapoja, voivat muut pistää kyseisen toimijan boikottiin.

torstaina, marraskuuta 13, 2008

Yksityisyyttä

Sähköinen yksityisyys ja tietosuoja ovat yksi aikamme teema. Itseasiassa asia on olennaisempi kuin saatamme kenties kuvitella ja tietoyhteiskuntakehityksen varjolla sen suhteen on oltu enemmän tai vähemmän lepsuja tai kohauteltu olkapäitä.

Kuten monessa muussakin asiassa, myös yksityisyys nettiaikakaudella on oikeus samalla tavalla kuin netin ulkopuolellakin. Siihen pitäisi kohdistua samat velvollisuudet ja moraaliset oikeudet kuin arkielämässäkin.

Lex Nokiaksi ristitty lakihanke, jolla halutaan antaa työnantajille nykyistä laajemmat oikeudet selvittää työntekijöiden sähköpostiliikennettä, etenee. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausuntonsa ja tehnyt eräitä muutosehdotuksia lakiin.

Perustuslakivaliokunnan lausunto sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta on valmistunut. Valiokunta painottaa lausunnossaan sitä, että sähköpostin tunnistetietojen käsittely on viimeinen keino väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Lakiehdotuksen mukaan työnantaja saisi tietyin ehdoin oikeuden käsitellä työntekijöidensä viestien tunnistamistietoja viestintäverkon tai -palvelun väärinkäytösten sekä yrityssalaisuuksien paljastamisen selvittämiseksi. Sähköpostien sisältöjä ei kuitenkaan lain perusteella saisi käsitellä.

Lex Nokia on yksi osa isompaa kuvaa, jossa sähköisen viestinnän kohdalla kavennetaan tai rajataan yksilön vapautta ja annetaan instituutioille tai yrityksille lisää oikeuksia.

* * *

Toinen yksityisyyteen liittyvä näkökulma löytyy sähköisestä äänestämisestä ja tämän surulliseksi tapaukseksi kehittyneen kokeilun viimeisimmistä käänteistä.

Kuntavaalien sähköisessä äänestyskokeilussahan jäi antamatta 232 ääntä. Sen sijaan, että kyse olisi ollut käyttöliittymästä, on saatu selville myös itse järjestelmän jumiutumistilanteita. Kyse on ollut minuuteista, mikä yksinkertaisen äänestysoperaation kohdalla on pitkä aika.

Mikäli ilmiö on tosi, niin koko järjestelmän toimintaa on syytä epäillä. Kunnollinen testaus olisi saattanut paljastaa tällaiset ongelmat, mutta ne toteutuksessa on ohitettu.

Pelkkä tekniikan korjaaminen ei kuitenkaan tuo järjestelmää tuotantokelpoiseksi. Uutinen paljastaa myös prosessiongelman eli jos tai kun jumiutuminen tapahtuu, käyttäjät eivät vaalisalaisuuden murtumisen vuoksi välttämättä kehtaa pyytää virkailijoilta apua.

On pelkästään positiivista, että sähköisestä äänestyksestä on tehty valitukset hallinto-oikeuteen. Demokratian toteutuminen ei vaan saa olla kiinni jonkun OK-nappulan toiminnan luotettavuudesta.

* * *

Ja sitten vielä yksi juttu.

David petti virtuaalimaailmassa Amya, jonka kanssa oli oikeassa maailmassa naimisissa mentyään naimisiin myös virtuaalimaailmassa. Tapaus ei ollut Davidilta ensimmäinen ja Amy otti avioeron oikeassa elämässä. Nyt Amylla on uusi mies toisessa virtuaalimaailmassa tapaamansa miehen kanssa.

En ole varma haluanko edes tietää mitä tästä oikeastaan pitäisi ajatella.

Miten tuo nyt yksityisyyteen liittyy? Kaiketi samalla tavalla kuin vastaavat tapaukset oikeasssa elämässä.

keskiviikkona, marraskuuta 12, 2008

Tilanne päällä

EU:n ilmastopaketti on siis valmistumassa. Puheenjohtajamaa Ranska haluaa päättäväisesti sen valmiiksi ennen vuodenvaihetta. Suomikin tukee hanketta.

Avoimia asioita on edelleen.

Suomi on kiinostunut siitä mikä vuosi otetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen pohjavuodeksi eli vuodeksi, jonka päästötasosta vähennys lasketaan. Tällä hetkellä taitaa vahvoilla olla vuosien 2005-2007 keskiarvo.

Yksi avoin asia on metsäteollisuuden päästöoikeudet ja niiden jakaminen alkuvaiheessa ilmaiseksi.

Talouskriisi on saanut EU:n uusien jäsenmaiden äänenpainot kiristymään ja siksi ilmastopaketista on odotettavissa vielä erilaista vääntöä.

EU:n komissiossa tuntuu kuitenkin olevan ihan järkeviä näkökulmia, sillä näyttää siltä että siellä on huomattu se, että ilmastopaketilla voi olla selviä positiivisia talousvaikutuksia.

Paketti on kuitenkin sen verran vaatimaton, että se on vain liikkeellelähtö. Paljon voimakkaampia toimia tarvitaan ja pian. Siksi EU:n olisi syytä vakinaistaa ilmastoasiat toimintansa agendalla ja kaikilla toimintasektoreilla.

* * *

Tulossa: Belgialaista jazzia...

tiistaina, marraskuuta 11, 2008

Tilanne

Euroopan parlamentti kokoustelee 12 kertaa vuodessa Strasbourgissa, muuten toimii Brysselissä. Paitsi, että parlamentin hallinto on Luxembourgissa.

Sekasotku on historiallista perua ja joskus kenties hyvä idea. Ei enää.

Tilanteeseen ei ole tulossa muutosta ilman ihmeitä.

* * *

EU:n ilmastopaketti on kuulemma jotakuinkin valmis.

Ilmeisen kunnianhimoton paketti on kaiketi tulossa. "Poliittiset realiteetit" vallitsevat.

* * *

Booze 'n Blues on nimensä mukainen kulmakuppila. Siellä aika pysähtyy.

maanantaina, marraskuuta 10, 2008

Äkkijarrutus ja varasuunnitelma

Pikaisesti pari huolestuttavaa tai erittäin huolestuttavaa ilmastoasiaa.

Climate Progress kirjoittaa kymmenen merkittävän ilmastotutkijan analyysistä koskien kasvuhuonekaasupitoisuuksien tasoa ilmakehässä. Hyvä uutinen on se, että voimme välttää merenpinnan nousun metrejä, monilla alueilla vesihuollolle kriittisten jäätiköiden katoamisen, aavikoitumisen kiihtymisen ja monien eliölajien katoamisen, jos puutumme kasvihuonekaasu päästöihin nopeasti ja voimakkaasti.

Huonompi uutinen on se, että ilmeisesti korkein hiilidioksidin määrä ilmakehässä on silloin 350 ppm.

Vielä huonompi uutinen on se, että kaasujen määrä on tällä hetkellä 385 ppm ja kasvaa 2 ppm vuodessa. Me olisimme siis jo ohittaneet kriittisen tason ja jarrutus pitäisi aloittaa heti. Tutkijat ehdottavat hyvin jyrkkää päästöjen vähentämistä.

Lisää huonoja uutisia tarjoaa se, että ilmeisesti esimerkiksi Barack Obaman USA:n presidentinvaalikampanjassa esittelemät teesit eivät riitä alkuunkaan.

Blogin esittelemä tutkimus ei ole välttämättä vedenpitävä, vaan sitä kohtaan voidaan esittää myös varauksia, mutta se on kohtalaisen vähäisessä määrin positiivinen asia.

Toinen huolestuttava uutinen löytyy Climate of our Future-blogista, jossa kerrotaan brittiparlamentille esitetystä ilmastotutkija Ken Caldeiran lausunnosta, jonka mukaan ihmiskunnan olisi syytä ryhtyä valmistelemaan varasuunnitelmaa sen varalle, etteivät päästörajoitukset tehoa.

Caldeiran mukaan varasuunnitelmia varten tarvitaan tutkimusmäärärahoja ja keinoina voisi olla esimerkiksi pölyn ripotteleminen ilmakehään. Keino saattaisi olla hyvinkin riskialtis. myös muita vastaavia keinoja olisi hänen mukaansa syytä ryhtyä nyt tutkimaan. Kaiken varalta.

Ennen vanhaan puhuttiin siitä, että laajamittain ydinsota johtaisi pitkään ydintalveen. Nyt olemme tulossa siihen pisteeseen, että meidän täytyy pohtia sellaisen toteuttamista keinotekoisesti?

Oli miten oli, niin yhä selvemmin vaikuttaa siltä, että voimakkaampia globaaleja keinoja tarvitaan. Niihin talkoisiin tarvitaan suurimmat saastuttajat kuten Kiina, Yhdysvallat ja Intia, mutta myös EU ja piskuinen Suomi.

Suomessa pohditaan viikolla ilmasto- ja energiapoliittista selontekoa ja kuten jo aikaisemmin on todettu, hallituksen esityksen keinot ovat kovin vaatimattomia ja tavoitteet riittämättömiä.

Hyväntahtoiset kompromissit ovat pikkuhiljaa muodostumassa mahdottomiksi ratkaisuiksi.

sunnuntaina, marraskuuta 09, 2008

Downshifting

Mari Koo kirjoittaa mielenkiintoisen pointin ja videobloggaa aiheesta.

Downshitfing on tarkoittaa terminä suunnilleen sitä, että hypätään pois menestyshakuisesta kiireen täyttämästä elämäntavasta yksinkertaisempaan ja laadukkaampaan elämiseen. Pyrkimyksenä on myös siirtyä kulutuskeskeisemmästä elämäntavasta kestävämmälle pohjalle ja vähempään kuluttamiseen. Lyhyesti sanottuna: “Vähemmän työtä, enemmän elämää”.

Aiheesta löytyy wikipediasta termillä simple living kuvausta enemmänkin.

Mari Koo pohtii ideaa siitä näkökulmasta, että entäpä sitten, jos ei ole sellaista uraa, josta voisi downshiftata. Hän kirjoittaa:

Kaikenlainen “vapaaehtoinen vaatimattomuus”, “joutilaampi mutta nautinnollisempi arki” tai “askeettinen hedonismi” on tietysti kulutuksen ympäristövaikutusten kannalta hyvä valinta. Ei kai silloin tarvitisisi erikseen puhua downshiftingistä, jos ihmiset lähtökohtaisesti eläisivät materiaalisesti huomattavasti niukemmin.
Totta.

Lähtökohtaisesti on pelkästään hyvä, jos ihmiset eläisivät ja toimisivat materiaalisesti kestävämmällä tavalla ja ajallisesti laadukkaammin. Niillä, joilla ei ole erityisiä tarpeita downshiftata (suomennosta kaipaillaan) elämäänsä, ei ole myös kaiketikaan tarvetta sellaisesta puhua.

Kun lähtökohdaksi otetaan elämäntavan sovittaminen kestäviin rajoihin, käsitettä ei tarvita. Hyvä elämä puhuu puolestaan ja valinnat ovat joka tapauksessa yksilöllisiä. Kukin tekee niitä omista lähtökohdistaan.

Mikäli tällainen downshifting saa ilmiönä aikaiseksi ymmärryksen lisääntymisen, niin sitä ei voi pahalla arvioida. Jos kestävämpään elämääntapaan siirtymisestä tulee muoti-ilmiö, se olisi todennäköisesti niitä harvoja muoti-ilmiöitä, joista tässä yhteiskunnassa on pitempiaikaista iloa.

Olennainen asia lienee se, että onnellisuutta voi omassa elämässä lisätä ilman, että se tarkoittaa materiaalisen kulutuksen kasvua tai itseasiassa sitä, että onnellisuuden lisääminen jopa edellyttää joissakin tapauksissa materiaalisen kulutuksen vähentämistä.

* * *

Ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi on meidän itse kunkin näinä aikoina tarkasteltava omista lähtökohdistamme sitä, mitä voimme kulutuksemme ympäristövaikutusten eteen tehdä. Nämä hiilijalanjälkimittarit (IMHO, sanahirviö havaittu) ovat tällaiseen ajatteluun vain yksi väline, joskaan eivät kerro välttämättä koko totuutta.

Kehityksen kääntäminen kestävämmäksi ja esimerkiksi käsillä olevan ilmastonmuutoksen hillinnän aloittaminen vaativat meiltä myös yksilötason sopeutumista ja ratkaisuja. Kuluttajina voimme olla tulevaisuuden kehityspolkuja muuttava voima.

* * *

Nyt Vaiheisella on jälleen edessä pikkuisen kulkemista maailman turuilla ja toreilla. Tilanteen niin salliessa raportteja on odotettavissa, mutta mahdollisesti myös pari rauhallisempaa päivää.

Eläkäämme ihmisiksi.