L-koodi vai T-koodi?

Kun viimeaikoina on ympärilleen katsonut, niin väkisinkin otsa rypistyy taloustilanteen johdosta. Enkä nyt tarkoita tavallisen tavallista Vaiheisen pankkitiliä, vaan suhdannetilannetta yleensä.

Suomella menee kuulemma taloudellisesti paremmin kuin kuunaan ja valtiovarainministeriö varoittelee talouden ylikuumentumisesta. Työttömyys arvioiden mukaan laskee, mikä on positiivinen seikka, mutta talouteen on syntymässä kapeikkoja ja se tarkoittaa myös inflaation kasvamista. Myös korot ovat nousussa ja nousseet jo jonkin aikaa.

Eilen Sammon konsernijohtaja kertoi osakekurssien kasvun tältä erää olevan ohi ja isot sijoittajat ovatkin kaikessa hiljaisuudessa jo ryhtyneet suojaamaan sijoituksiaan ja siirtämään sijoituksia osakkeista korkopapereihin. Uutisten mukaan pörssi on viime aikoina ollut jossain määrin hermostunut ja kaiketikin suojaoperaatioita tehdään. Suositukset näyttävät olevan sellaisia, että mikäli parin vuoden sisään tarvitaan rahaa johonkin hankintaan, kannattaa pistää rahat osakkeiden sijaan pankkitilille, mutta pitkällä aikavälillä osakesijoittaminen kannattaa.

Eikä tässä vielä kaikki. Suomalaiset ovat viime aikoina velkaantuneet voimakkaasti ja kotitalouksien rahoitusalijäämä on vain kasvanut. Kansainvälisesti vertailtuna suomalaisten velkaantumisaste ei vielä ole mitenkään häkellyttävän korkea mutta suunta on siis edelleen ylöspäin.

Myös suomalaisten maksuhäiriöt kasvavat rajusti. Pankkien toiminnassa se ei vielä uutisten mukaan näy.

Uusien autojen ensirekisteröinnit ovat olleet laskusuunnassa jo jonkin aikaa. Johtuuko se tuosta kotitalouksien velkaantumisesta ja siitä, että raja alkaa tulemaan vastaan vai jostakin muusta kuten olemattoman autoveron alennuksen odottelusta, tiedä häntä.

Asuntojen hintojen nousu Helsingissä ja naapurikunnissa on hidastunut ja asuntojen myyntiaika kasvanut. Samaan aikaan uudisrakentamisen volyymi on edelleen varsin korkealla tasolla, vaikkakin asumisen osalta hieman hidastumaan päin joissakin sektoreissa.

Suomessa havitellaan tulopoliittisella kierroksella hyvinkin korkeita palkankorotuksia, koska taloudella on mennyt hyvin. Sen seurauksena varoitellaan inflaatiosta ja hintojen noususta.

Merkit maailmaltakaan eivät ole sen selvemmät. Esimerkiksi Miamissa Yhdysvalloissa on asuntoja alkanut jäämään myymättä ja samaan aikaan rakennetaan lisää kiivaasti. Eräät ekonomistit veikkailevatkin Floridan joutuvan lähiaikoina lamaan ja asuntojen hinnoista leikkautuvan kymmeniä prosentteja pois. Miamin kiinteistönvälittäjien liiton tilaston mukaan uusien asuntojen myynti laski toukokuussa lähes 50 prosenttia edelliskuukausien tahdista. Sinänsä tuo voisi olla rajattua, mutta siitä saattaa seurata arvaamattomia seurauksia laajemmaltikin, koska Kiinan talouskasvu perustuu osin juuri yhdysvaltalaiseen kiinteistöbusinekseen.

Euroopan keskuspankki EKP on ennen kokemattoman laajalla operaatiolla työntänyt markkinoille kymmenien pankkien välityksellä kokonaista 94,8 miljardia euroa "taatakseen asianmukaiset olosuhteet euromääräisillä rahamarkkinoilla" kuten pankki itse selitti.

Ekonomistit eivät odota mitään äkkijyrkkiä suunnan muutoksia, vaan näkemys näyttää olevan se, että tällä hetkellä kasvuolosuhteet ovat edelleen erittäin suotuisat euroalueella ja kasvun odotetaan hieman hidastuvan.

Nuo kaikki uutisten ovat viimeisten parin kuukauden sisältä.

* * *

Suomalaisessa yhteiskunnassa ja taloudessa tilanne on - onneksi - selvästi erilainen kuin 90-luvun alussa, jolloin lama iski koko voimallaan ja sen jäljet näkyvät yhä vieläkin ympärillämme, jos oikein tarkasti katsoo. Silloin devalvoitiin ja kelluteltiin markkaa ja yrityksiä kaatui kuin heinää hullumpina aikoina otettujen valuuttalainojen vanavedessä. Korot pomppasivat katosta läpi ja työttömyys kasvoi salaman nopeasti. Valtion kassa uhkasi kuivua kokonaan, mikä katettiin ennenäkemättömällä velanotolla ja valtio selvisi konkurssilta. Ja sitä velkaa maksetaan vieläkin.

Nyt olemme euroalueella ja se suojaa valuuttariskejä vastaan, mutta autuaaksi sekään ei tee.

Vaikka ekonomistit - nuo talousviisaamme - ovat luottavaisia, kannattaa muistaa se, että ekonomistit ovat taitavia ennustamaan vallitsevan taloudellisen suunnan kehitystä ja kokoluokkaa, mutta ei niinkään hyviä talouden kehityksen suunnanmuutosten ennakoinnissa.

Nyt menee taloudessa lujaa ja eräät haluavat vain lisää ja lisää sekä lisää kaasua. Se on tyhmää, sillä luonnon laki on sellainen, että se mikä menee ylös, tulee sieltä joskus alas. Ja se pätee myös talouteen, vaikka aina vahvimpina aikoina kollektiivisesti se tunnutaan unohtavan. Kollektiivisen hurman huipentumana ovat ne neropatit, jotka ajattelevat talouden lainalaisuuksien jostain kummallisesta syystä muuttuneen, kuten IT-kuplan poksahduksen nähneet muistavat.

Olisimmeko tällä kertaa oppineet aiemmista lamoista ja taantumista jotain? Tuskinpa vaan, siltä ei tälläkään kerralla näytä. Eikä edelliset kierroksetkaan kieli mistään oppimisesta.

Siis. Onko seuraavaksi tulossa taantuma vai lama? Ja jos, niin onko se sitten suomalainen, eurooppalainen vai globaali?

Joka tapauksessa nyt olisi aika pohtia sitä, miten varaudutaan seuraaviin käänteisiin ja kuinka tästä yhteiskunnasta (jonka osa talous on) hillittömyys saadaan hallittua.