Ministereillä menneen ajan ajattelua

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoo vastustavansa energiaverotuksen nostamista ripeässä tahdissa, mitä valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) eilen ministeriön budjettiehdotusta esitellessään kannatti. Kyse on siis siitä, että energiaveroa nostetaan ensi vuonna 300 miljoonaa euroa ja kohteet valitaan budjettiriihessä.

Kauppa- ja teollisuusministerin argumentti on se, että sähkön hinta nousee ensi vuonna päästökaupan vuoksi muutenkin ja että veron korottaminen voisi viedä päästökaupan tehoa.

Pekkarisen ajattelu kertoo sen, etteivät kaikki poliittisessa johdossa ole vielä oivaltaneet ensinkään minkä kokoluokan ongelmasta ilmastonmuutoksen hillinnässä on kyse. Kyse on oikeasti siitä, etteivät nämä nyt esitetyt keinot ja päästökaupat riitä lähitulevaisuudessakaan siihen, että tilanne saataisiin hallintaan. Pekkarisen yskiminen edustaa siis menneen ajan ajattelua, jossa pistetään pää pensaaseen ja tehdään näennäisiä ratkaisuja samalla kun odotellaan jonkun pakottavan tapahtuman ilmaantumista.

Lisäksi kauppa- ja teollisuusministerin ajattelussa on looginen harha. Päästökaupan hinnat elävät tilanteen mukaan. Ensi vuodelle yleisesti arvioidaan päästölupien hinnan nousevan sille tasolle missä ne itseasiassa olivat jo jokin aika sitten ennen kuin romahtivat nykyiselle tasolleen. Lisäksi vuosille 2008-2012 päästöluvat jaetaan niitä tarvitseville yrityksille maksutta, jonka lisäksi voi myydä tai ostaa niitä lisää tarpeen mukaan.

Sähkön pörssihinta on tällä hetkellä merkittävästi alemmalla tasolla kuin esimerkiksi vuosi sitten. Pörssisähkön keskihinta viime vuoden kesäkuussa oli 45,33 €/MWh ja tämän vuoden kesäkuussa hinta oli 26,92 €/MWh.

Argumentti, jonka mukaan vero voisi viedä päästökaupan tehoa on aikalailla tyhjän päällä, koska samalla logiikalla jo nykyinen energiaverotus tekisi päästökauppaa tehottomaksi. Lisäksi, jos verotus on jyvitetty oikein eri tuotantomuodoille, se ei muuttaisi tilannetta millään suhteessa päästökauppaan, joka toimii siis markkinavetoisesti.

Mikäli päästökauppa ei pure, EU varmaankin voi tulevaisuudessa pienentää maakohtaisia kiintiöitä edelleen, mikä itseasiassa on välttämätöntä vuoden 2012 jälkeen, kun ensi vuoden alusta alkava kausi loppuu.

Ministeri siis perustelee vastustustaan siis täysin spekulatiivisella asialla, jonka pohjaksi hän voi esittää vain arvailuja.

Kauppa- ja teollisuusministeriö voisi väistämättömän kehityksen vastustamisen sijaan pohtia oikeasti kuinka uusiutuvien energiamuotojen markkinoille pääsyä voitaisiin kiihdyttää ja mitä tukitoimia se edellyttää. Samalla ministeriö voisi oikeasti pohtia mitä keinoja tarvitaan, että päästöjä saadaan pienennettyä, eikä jatkuvasti käydä viivytystaistelua vanhan ajattelutavan puolesta.

Yhteiskunnassa olisi nyt tärkeää oivaltaa, että esimerkiksi sähkömarkkinoiden sopeutuminen tulevaan kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin eikä vasta sitten, kun on liian myöhäistä. Senkin pohtimisessa on poliitikoilla ja virkamieskunnalla aivan tarpeeksi töitä, jos vain oivaltavat sille tielle lähteä.

Mallia voi ottaa vaikka Ruotsista, joka on panostanut esimerkiksi maalämmön hyödyntämisen tutkimukseen ja markkinoille pääsyyn selvästi Suomea enemmän. Siellä alkaa myös myös tuloksia tulemaan eli maalämmön käyttöönotto esimerkiksi kerrostalojen lämmitykseen on täysin mahdollinen ajatus siellä missä kaukolämpöä ei voida käyttää.

Poliitikot, pää pois pensaasta ja aktiiviseen työhön tämän pallon pelastamiseksi!