Kuuma kuiva kivi

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) moittii Tekniikka & Talous -lehden mukaan energiasektoria tutkimuksen ja tuotekehityksen pienistä panoksista. Energia-ala käyttää liikevaihdostaan vain 0,2-0,4% tutkimukseen ja kehitykseen. Pekkarisen mielestä se on vähän, etenkin jos alan haasteet ja mahdollisuudet. Pekkarinen johtaa hallituksen ilmasto- ja energiastrategian valmistelua. Sen pitäisi olla kirjoitettuna ensi kevääseen mennessä.

Pekkarinen on oikeassa. Ilmastonmuutoksen hillintä on nousemassa entistä vahvemmin erilaisille taloudellisille ja poliittisille agendoille ja alan liiketoimintaympäristö muuttuu voimakkaasti sekä kuluttajien toimesta että yhteiskunnallisten interventioiden vuoksi. Sen luulisi tarkoittavan myös sitä, että tutkimukseen ja kehitykseen panostettaisiin, jos ei muuten niin ihan vain energia-alan busineksen itsensä vuoksi.

Se mihin hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa sekä energia-alan tutkimuksessa ja kehityksessä pitäisi painopiste asettaa yksiselitteisesti energian säästöön, uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen sekä niiden pääsyyn markkinoille. Kaikenlainen tekosyiden keksiminen välttämättömän painopisteen siirtämisen sijaan on strategisella tasolla vältettävä. Tärkein yksittäinen asia on on ilmastonmuutoksen hillintä, ei vastuun välttely ja todellisen päätöksenteon siirtäminen. Suomi voisi tässä toimia selvänä signaalin antajana myös kansainvälisesti.

Se tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että ydinvoimalle on olemassa vaihtoehtoja ja se tarkoittaa esimerkiksi myös sitä, että turve ei ole uusiutuva luonnonvara.

Otetaan vaihtoehdoista esimerkiksi yksi vanha idea ja tekniikka, joka on jälleen nostanut päätään eli HDR (Hot Dry Rock). HDR-maalämpöpumpuilla lämpöä pumpataan jopa viiden kilometrin syvyydestä Maan kuoresta. Kallioperän lämpötila voi siellä yltää 250 Celsius-asteeseen. Sähköä saadaan, kun kallioperä lämmittää sinne pumpattua merivettä ja kuumentunut vesi pumpataan tuotantokaivon kautta ylös ja turbiineihin. Sähkön tuotantoon riittää 150-asteinen kallioperä.

Sen tutkimusta ja kehitystä tehdään tänä päivänä lähinnä Euroopassa ja Australiassa. Euroopassa viimeksi Sveitsissä on pyritty saamaan aikaiseksi toimiva laitos ja Aurstraliassa on käynnissä hanke 40 MW:n voimalan toteuttamiseksi. Sveitsin hankkeen poraukset on jouduttu keskeyttämään porausten aiheuttamien maanjäristysten vuoksi. Tekniikassa on siis vielä tutkimista ja selvitettävää ja sitäkin on maailmalla jo tehty.

Yhdysvaltalainen maineikas Massachusetts Institute of Technology (MIT) on varsin tuoreessa raportissaan arvioinut, että miljardin dollarin (= 742 miljoonaa euroa) investoinneilla voitaisiin luoda 100 000 MW:n sähköntuotantokapasiteetti 50 vuodessa. Kapasiteetti vastaa kaikkien Yhdysvaltojen ydinvoimaloiden (104 kpl) yhteenlaskettua kapasiteettia. MIT:n mukaan juurikaan uutta teknologiaa ei tarvita ja kymmenessä vuodessa päästään vauhtiin.

Huomautettakoon, että jälleen kerran viivästyneen Olkiluoto-3:n kapasiteetti on 1600 MW, viimeisin hinta-arvio on 3,7 miljardia euroa ja valmista pitäisi nykyisen aikataulun mukaan tulla vuonna 2011 eli 6 vuoden rakentamisen jälkeen. Siis verrattuna HDR:n potentiaaliin, Olkiluoto-3 on tuhlausta.

Jos kerran Sveitsi pystyy asiaa tutkimaan aktiivisesti, niin miksi ihmeessä kuulemma niin stabiilin kallioperän päällä sijaitseva Suomi ei?

* * *

Euroopan neuvosto on päättnyt, että EU:ssa asetetaan tavoitteeksi nostaa uusiutuvan energian osuus 20%:iin vuoteen 2020 mennessä. Samaisessa T&T:n haastattelussa kerrotaan, että Suomi haluaisi muuttaa uusiutuvien energiamuotojen käytön laskentakaavaa EU:ssa muutettaisiin, jotta vaatimus Suomea kohtaan ei olisi niin suuri kuin muuten olisi. Suomessa uusiutuvan energian osuus on jo yli 20%:n, mutta sen lisäämisen vaatimus koskee myös Suomea, koska tavoite ei ole maakohtainen, vaan koko EU:n.

Nyt osuus lasketaan primäärienergian tuotannosta eikä siis energian kulutuksesta. Se on loogista, mutta ei kelpaa hallitukselle.

Ydinvoiman lisärakentaminen ei auta tavoitteen saavuttamisessa mitään, vaan itseasiassa nostaa Suomen vaatimustasoa, koska ydinvoimala tuottaa sähkön lisäksi myös lämpöä, joka Suomessa valutetaan mereen. Eikä ydinvoimasta ole uusiutuvaksi energiamuodoksi.

Suomi on siis mukana kääntämässä laskentaperustetta toisinpäin eli löysentämässä tavoitteita ja keksimässä siis uusia tekosyitä sille, että toimeen ei tarvitsisi tarttua.

Se on hallitukselta lammasmaista toimintaa.

(Sorry lampaat moinen käyttökielen ilmaisu)