keskiviikkona, lokakuuta 31, 2007

Ahneudella on seurauksensa

Meinasi mennä uutisvirrasta ohi, mutta YK:n ympäristöohjelma sanoo sen suoraan. Ihmisen ahneus on vaarassa tuhota koko maapallon.

UNEP patistaa maailman valtiojohtajia toimimaan välittömästi ympäristön hyväksi. UNEP varoittaa ihmiskunnan muuttavan toimillaan ilmastoa ja kuluttavan luonnonvaroja nyt niin ahnaasti, että tuleville sukupolville uhkaa jäädä tuhottu planeetta.

Ajattele jättimäinen kaatopaikka, minkä ympärilläkään ei kasva juuri mitään ja kalattomat merialueet ovat vallanneet rannikkokaupunkien kadut. Olisiko se kuva tuhotusta planeetasta?

Joka tapauksessa me ihmiset olemme lajina kuluttamassa maapallon voimavaroja loppuun. Kuinka loppuun ja lopullisesti, sen päätämme itse. Kestävät ratkaisut vaativat kuitenkin sitä, että luovumme osasta materiaalisista himoistamme ja kaikessa korostamme ympäristönäkökulmaa samalla tavalla kuin nyt korostamme budjettia.

Kun sanomme, että emme voi tehdä jotain, koska halutun asian ympäristövaikutukset ovat liian suuret, olemme kenties oikealla tiellä. Nyt puhumme vain siitä, että me emme voi tehdä jotain koska meillä ei ole budjettia.

Yritykset laativat ympäristötaseita ja valtiolla on ympäristövaikutuksen arviointinsa, mutta se ei näytä riittävän. Pitäisikö nämä menettelytkin uudistaa siten, että päästäisiin oikeasti siihen, että ympäristöjalanjälkemme olisi kestävällä tasolla? Vastaan itse: kyllä pitää.

maanantaina, lokakuuta 29, 2007

Ylihinta

Jep. Skype pisti pystyyn ensimmäisen internet-puhelimen eli kännykän, jolla voi soittaa VoIP-puheluja, 3G-puheluja normaaliin puhelinverkkoon ja ottaa internet-yhteyksiä. On tätä ehkä odotettukin, mutta tulevaisuus näyttää onko tälle enää tilaa.

Sen verran monipuolisiksi nettiominaisuuksiltaan älypuhelimet ovat menneet. Pakettihinnoittelu pitää huolen siitä, että käyttäjälle ero nettihinnoittelun ja muiden pakettihinnoitteluiden välillä katoaa.

Ja kuluttajalle on ihan sama puhutaanko 3G:n vai VoIP:n läpi, kunhan ääni kuuluu. Ja kuluttajien jotkut tavat muuttuvat hitaasti.

* * *

eBay, joka maksoi vuonna 2003 Skypestä 4,3 miljardia dollaria, on tullut sittemmin laskeneeksi että taisivat maksaa ylihintaa 246 miljoonan rekisteröityneen käyttäjän firmasta. Vuoden kolmannelle kvartaalille uusi firma kertoo poistojen jälkeen tehneensä 935 miljoonan dollarin tappion.

Eli ei ne kaikki ostokset ole ihan hintansa väärtejä.

Ennustaminen

Ennustaminen on vaikeaa. Erityisen vaikeaa se on hyvin monimutkaisten ja herkkien järjestelmien kuten ilmaston kohdalla, vaikka käytössä olisikin kehittyneet laskentamallit.

Uusimmatkaan ilmastomallit eivät pysty tarkasti ennustamaan ilmaston lämpenemistä pitkällä aikavälillä. Tutkimuksissa on pyritty ennustamaan, kuinka paljon maapallon lämpötila nousee, jos hiilidioksidin määrä kaksinkertaistuu teollistumista edeltäneestä ajasta. Lämpötilan nousun uskotaan todennäköisimmin olevan 2-4,5 celsiusasteen välillä. 30 prosentin todennäköisyydellä astenousu on yli 4,5 celsiusta. Viiden prosentin todennäköisyydellä nousu on jopa 8 astetta.

Ennustusten ei oleteta tarkentuvan tulevaisuudessakaan, koska eräät ilmiöt kuten napa-alueiden lumimäärän muutokset tai kasvihuonekaasujen lämmön sitominen voivat kiihdyttää kasvihuoneilmiötä ja tätä kautta virhemahdollisuudet kasvavat.

Luonnontieteissä on järjestelmälliset menetelmät sille miten virhemarginaaleja lasketaan ja epävarmuus tuloksesta kuuluu asiaan. Filosofoimatta asiaa sen kummemmin, täysin täsmällisiä mittauksia ja niistä tehtäviä johtopäätöksiä ei ole, vaikka käytössä olisi kuinka tarkat työkalut ja mallit. Se on luonnon olemus.

Ilmastomuutoksen kohdalla emme voi jäädä odottelemaan lopullisen tarkkoja ennusteita, koska kun saamme ne, niin on jo liian myöhäistä. Tarkan tuloksen tiedämme vasta sitten kun tilanne on päällä ja vahingot korjaamattomia. Ilmastonmuutoksessa pienetkin muutokset tarkoittavat hyvin suuria asioita ihmisille ja yhteiskunnalle.

Päätökset on tehtävä aina vajavaisella tiedolla, mutta liian isojen panosten kanssa ei ole mitään järkeä vetkutella.

* * *

Sitä taas ei tarvitse enää ennustaa, että öljyn hinta on jälleen ennätyskorkealla ja nousee edelleen. Euroopan markkinoiden raakaöljyn hinta on käynyt ensimmäisen kerran 90 dollarissa tynnyriltä.

Öljyyn perustuva talous on tulossa hiljalleen tiensä päähän, sillä sen saatavuus, hinta ja ympäristönäkökulmat tekevät talouden rakentamisen öljyn ympärille pitemmän päälle varsin huonoksi ideaksi.

Sitäkään ei tarvitse ennustaa, nouseeko sähkön hinta lähitulevaisuudessa. Nousee. Sähkön hinta on ollut viime aikoina pohjoismaisissa sähköpörsseissä reippaassa ylämäessä. Kesän pohjalukemista on käteishinta tuplaantunut.

Hintojen korotusten volyymi ja aikataulu kuluttajille riippuu monesta tekijästä kuten sähkösopimuksen tyypistä. Sähköyhtiöt ovat jo tehneet pitkiä sopimuksia, joten vaikka hinta pörssissä tuplaantuisikin, niin kuluttajille se ei sitä hetkessä tee.

sunnuntaina, lokakuuta 28, 2007

Genret

Tuli käytyä Helsingin kirjamessuilla eräitä scifisunnuntain paneeleja kuuntelemassa ja kartuttamassa kirjavarastoa Iain Banksin ja Jeff VanderMeerin teoksilla.

Lavalla J. Pekka Mäkelän Nedut oli esittelyssä, kääntäjät vaihtoivat näkemyksiään teosten suomentamisesta ja lopussa oli sitten suuri genresota. Genresodassa oli enemmän ja vähemmän vakavalla mielenlaadulla puhetta siitä, mikä on sci-fiä, mikä fantasiaa, mikä uuskummaa ja mikä sitten spekulatiivista fiktiota. Selväähän siitä ei arvovaltaisen paneelin käsittelyssä tullut, mutta väliäkös sillä.

Yksi näkökulma oli se, että varsin hämärtävää käsitettä "spekulatiivinen fiktio" tarvitaan niin kauan, kunnes sci-fistä tai fantasiasta kirjoitetaan samalla tavalla kuin valtakirjallisuudesta. Nykyään kun sci-fistä tai fantasiasta ei puhuta vielä suoraan läheskään aina kun siitä on oikeasti kyse.

Piti ihan tarkastaa kirjahyllystä miten asia on. Liken sci-fi-kirjoissa asia lukee kannessa eli ei jää epäselväksi. WSOY:n Hahmontunnistus (William Gibson) on takakannen mukaan "trilleri". Gummeruksen julkaisema Ensimmäinen yhteys (Carl Sagan) ei takakannen mukaan "ole pelkkää science fictionia". Kirjayhtymän Solariksen (Stanislaw Lem) takakannessa tai muualla teosta ei sijoitetan mihinkään genreen, joskin sisäpuolella kerrotaan kyseessä olevan science fiction -kirjailijan teos. Tammen julkaisema Maailmojen sota (H.G.Wells) on "tieteiskirjallisuuden klassikko".

Hajontaa siis on. Tosin Liken lisäksi esimerkiksi WSOY:llä tai vaikkapa Book Studiolla on ollut omat sci-fi-sarjansa.

Genrestä keskusteleminen on luonnollisesti hauskaa, etenkin kun asian harrastajillakaan ei näytä olevan yhteistä käsitystä siitä mitä mikäkin genre oikeasti on.

Luokittelua erilaisiin genreihin kaiketi tarvitaan asioiden hahmottamiseksi ja sisältöjen strukturoimiseksi, mutta myös ihan käytännöllisistäkin seikoista johtuen kuten kirjakauppiaiden tai vaikka kirjastojen käytännön elämän organisoimiseksi. Toisaalta, se mikä on hyvää kulttuuria, on sitä riippumatta siitä mihin lajityyppiin se sattuu kuulumaan.

* * *

Panelia kuunnellessani olin parissa puheenvuorossa aistivinani pienoista avaruusoopperan aliarvostamista. Aijaijai...

Avaruusooppera on kuitenkin Vaiheisen täysin subjektiivisen genreluokittelun perusteella sekä sci-fi:n että kirjallisuuden aatelia.



(Kuvassa tainnuttava genresota, joka tiettävästi päättyi galaksien väliseen välirauhaan)

Vangit

Jos ihmisoikeudet eivät Venäjällä tunnu olevan kaikilta osin kurssissaan, ei ne ihan aina ole sitä USA:ssakaan. Maailmanpoliisina hääräävä mahtivaltio tuntuu pitävän oikeutenaan myös pitää ihmisiä vankina ilman perusoikeuksia ja on puhuttu myös kidutuksista.

Päivän uutiset tietävät, että vankeja katoaa USA:ssa teille tietymittömille.

Supervalloille tuntuu oleva yhteistä se, että ne ottavat oikeuden omiin käsiinsä ja osin rikkovat niitä periaatteita, joita väittävät maailmassa puolustavansa. Pienten diktatuurien ja supervaltojen ero joissain suhteissa tuntuu olevan olevan varsin häilyvä. Suurten tekemisiin vain kukaan ei pysty puuttumaan, kun pienten niskaan sataa helposti pommeja.

Ja kärsijöinä ovat yleensä syyttömät.

lauantaina, lokakuuta 27, 2007

Asunnot käsissä

Jokin aika sitten oli puhetta siitä, että myymättömien asuntojen määrä on kasvanut pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Niin on käynyt myös pääkaupunkiseudulla.

Uutisen mukaan Helsingin seudulla on nyt myynnissä uusia asuntoja enemmän kuin kertaakaan sitten 1990-luvun alun lamavuosien. Määrä on kaikkiaan 3267 asuntoa. Uusista asunnoista arvioidaan olevan selvästi nyt ylitarjontaa ja myytäviä asuntoja riittää nyt pääkaupunkiseudulla 12,3 kuukaudeksi.

Talouden merkit eivät siis ole ainakaan kirkastumaan päin. Samoin hulvattomaan rakentamisbuumiin olisi syytä nyt saada tolkkua.

Ranska Ranska Ranska!

Jos ilmastoasioissa on esiintynyt viimeaikoina rintamakarkuruutta, myös ryhtiliikkeeseen on ilmoittautujia ilmaantunut. Päivän tähän mennessä ehkä paras uutinen on se, että Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy on ilmoittanut laajamittaisista toimenpiteistä ilmastomuutoksen hillitsemiseksi.

Keskeisiä toimenpiteitä ovat:
- Ranskassa ryhdytään energiatalkoisiin sekä kodeissa että julkisissa laitoksissa.
- Tavallisten sähkölamppujen ja yksinkertaisten ikkunoiden asentaminen aiotaan kieltää kolmen vuoden kuluessa.
- Maataloudessa torjunta-aineiden käyttöä aiotaan vähentää puolella.
- Liikenteessä tavoitteena on myöntää veroetuja ympäristöyställisille autoille ja verottaa nykyistä raskaammin bensasyöppöjä autoja. Uusia teitä rakennetaan vähemmän ja julkisessa liikenteessä panostetaan luotijuna- ja raitiovaunuverkoston parantamiseen.

Niin sitä pitää. Ohjelmaa kutsutaankin Ranskassa vihreäksi vallankumoukseksi. Syyttä suottako? Se jää toki nähtäväksi, mutta tuollaiset ehdotukset ovat ihan kelvollinen alku kestävämmälle tulevaisuudelle.

Autoverotus uusiksi!

Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) haluaa uudistaa koko autoverotuksen. Hänen mielestään verotuksen lähtökohtana pitäisi nykyistä selvemmin olla ympäristön suojeleminen eikä tulojen hankkiminen valtiolle. Ministerin mielestä ilmastoon vaikuttavat asiat ovat koko hallituksen asioita.

Liikenneministeri aikoo edistää ilmastonmuutoksen hillintää siirtämällä entistä suuremman osan tavaraliikenteestä pyöriltä raiteille. Liikenteen ruuhkamaksut ovat hänen mielestään hyvä idea ja ministeriössä valmistellaan yksityisautojen ympäristömerkintäjärjestelmää, missä autot saisivat päästöluokan samaan tapaan kuin pesukoneet nykyään luokitellaan energiankulutuksen mukaan.

Kyllä. Vehviläinen on oikeassa, ilmastoasiat ovat meidän kaikkien asioita, kuten muutkin ympäristökysymykset. Vapaamatkustajia ei ole. Liikenne on ilmastomuutoksen kannalta niin merkittävä tekijä, ettei sillä ole mitään erivapauksia ja siksi silläkin sektorilla pitää ryhtyä tuumasta toimeen ja saada päästöt laskuun. Verotus on yksi hyvä keino siihen.

On hyvinkin arvattavaa, että mikä tahansa autoverotuksen uudistusesitys tulee saamaa vankkaa vastarintaa ja suurta keskustelua. Sen verran pyhä lehmä on tiemme asuttanut.

Vehviläisen ei kannata siitä säikähtää, vaan määrätietoisesti ajaa autoverotusta ympäristöystävällisemmäksi ja sellaiseksi, että autoilun elikaaren päästöt vähenevät. Turhasta huristelusta on tultava yksinkertaisesti niin kallista, että se ei enää huvittelumuotona kiinnosta. Lisäksi on syytä huomata, että autojen määrä yhteiskunnassamme kasvaa jatkuvasti, vaikka pelkästään sen valmistaminen sitoo rutkasti energiaa.

Verotus on siksikin hyvä keino ohjata kulutuskäyttäytymistä, että kukaan muu kuin me itse ei pysty määrittelemään sitä mikä on turhaa autoilua ja mikä ei. Jos turhuudella on näkyvä hinta, niin me kuluttujat ajattelemme toisenkin kerran ennen kuin ryhdymme siihen.


(Kuvassa kuplavolkkari. Kuvan lähde: Wikimedia commons)

torstaina, lokakuuta 25, 2007

Amerikan ICT-ihmeitä

Päivän ICT-sivallukset USA:sta.

USA:ssa pohditaan korkealla tasolla millä tekstimuotoilulla internet-yhteyksistä tai sähköpostin lukemisesta perittävät verot voidaan kieltää tai olla kieltämättä. Nykyinen muotoilu kun analyytikkojen mukaan antaisi mahdollisuuden verottaa sellaisista sähköpostilaatikoista, jotka eivät ole oman internet-yhteyden tarjoajan myymiä. Sananikkarointi jatkuu ensi viikolla, kun uusia lakeja aiheen tiimoilta sorvaillaan. Antaapas katsoa alkaako taas spekulointi nettiyhteyksien ja tekemisten verotuksesta meilläkin, johan se iänikuinen urbaani legenda on ammuttu seulaksi useammankin kerran.

ICT-ammattilaisten liksat ovat USA:ssa lähes huippulukemissa, vaikka maan asuntomarkkinat heilahtelevat sitä tahtia, että maan talous kupruilee. Tällä hetkellä kuuminta kysyntää on Java- ja .Net-kehittäjistä, tietokanta-admineista, SAP-konsulteista ja projektipäälliköistä. Ja mitäkö maksetaan? SAP-konsultti repii keskimäärin 88,07$ tunnilta (eli 61,55 €/h) ja Java-kehittäjä 50,89 $ tunnilta (eli 35,56 €/h). Meinaisi tuo siis suomalaiseksi kuukausiliksaksi sujuvasti muunnettuna SAP-konsultille tuollaista lähes 8400 €:n kuukausipalkkaa ja Java-koodarillekin lähes 5900 €/kk. Mites ne tupot meni...

Ja sitten herkuksi pohjalla poiminta uutisesta, jonka mukaan yli puolet jenkeistä haluaisi nettisisällöt sääntelyn alle. Vastikään tehdyssä kyselyssä 29% vastaajista halusi nettisisällöille samanlaisen sääntelyn kuin televisiossa on ja 24% kaipasi samanlaista reittaussysteemiä millainen elokuvilla on. Sääntely saa vankinta kannatusta ikäluokassa yli 70-vuotiaat ja 18-24-vuotiaista vain 33% tukee ideaa. Ja kun USA:sta on kyse, niin keskusteluun on vedetty perustuslaki ja sananvapaus mukaan. Mitenköhän se sääntely sitten oikein tehtäisiinkään, sitä tarina ei kerro. Tosin tuskinpa sen pohtiminen oikeasti on edes tarpeen.

* * *

Ja bonuksena on nyt aivan välttämätöntä tehdä havainto, että Suomesta saattaa hyvinkin tulla kaksi maailman makeinta ja svengaavinta rock-yhtyettä (jos nyt rock-yhtyeitä haluaa arvioida); Laika and the Cosmonauts ja 22 Pistepirkko. Se vain on niin, että liian sliipattu ei toimi.


Kupla?

Päivän uutiset tietävät kertoa, että Microsoft on ostanut osuuden Facebookista. Siihen suuntaan Facebook on sitten kallistumassa. Ilmeisesti myös Google on havitellut nyt 49 miljoonan käyttäjän verkostopalvelua omaan leiriinsä.

Microsoft osti 1,6% yhtiöstä 240 miljoonalla dollarilla. Näin ollen Facebookin arvo olisi siis 15 miljardia dollaria eli päivän kurssilla noin 10,5 miljardia euroa. Ihan vain vertailun vuoksi muistutettakoon, että Suomen valtion 2008 talousarvioesityksen määrärahat ovat 43,1 miljardia eli vain vähän reilut 4 kertaa Facebookin spekulatiivisen arvon verran. Viimeaikoina tuntuu muutenkin olleen irtonaista rahaa markkinoilla eli Oracle olisi tieotjen mukaan valmis maksamaan BEA:sta 6,6 miljardia dollaria ja SAP maksoi Busines Objectista 4,8 miljardia euroa.

Ihan vain pohdintaan, että mahtaakohan tuo Facebook nyt ihan oikeasti olla 15 miljardin dollarin arvoinen vai mennäänkö nyt taas vaihteeksi joidenkin sellaisten odotusten ja ikuisen kasvun haikailun perässä, joita on oikeasti vain vaaleanpunaisissa päiväunissa?

Vaikka nyt ei oltaisikaan menossa kuplatalouteen takaisin, niin kannattaisi ottaa opiksi siitä 2000-luvun alun hulppeasta IT-poksahduksesta oppia joka tapauksessa.

keskiviikkona, lokakuuta 24, 2007

Lisää käpykaartilaisia

Tänään Europarlamentti, tuo Brysselistä Strasbourgiin kerran kuussa matkustava* sirkus, otti kantaa autojen hiilidioksidipäästöihin. Ja liittyi käpykaartiin.

Parlamentti nosti autojen hiilidioksidin päästörajaa 125 grammaan kilometriltä ja samalla antoi lisäaikaa tavoitteen saavuttamiseksi. Autoteollisuus lupasi 12 vuotta sitten laskea uusien autojen keskimääriset hiilidioksipäästöt 120 grammaan kilometriltä vuoteen 2012 mennessä.

Vuonna 1998 autoteollisuus on vapaaehtoisella sopimuksella luvannut välivaiheena em. tavoitteeseen nähden laskea uusien autojen päästöt 140 grammaan kilometrillä vuoteen 2008 mennessä. Tähän autoteollisuus ei kuitenkaan ole pääsemässä tai edes pyrkimässä, sillä nykyisellään uusien autojen keskimääräiset päästöt ovat 160 grammaa kilometriltä.

Nyt siis Europarlamentti otti kantaa Euroopan komission käsittelyssä olevaan lakiehdotukseen ja ryhtyi lipsumaan asetetuista tavoitteista. Kyseessä ei siis ollut lopullinen käsittely, mutta lipsumisen signaalit ovat selvät. Samalla parlamentti päätti kuitenkin pitää lainsäädäntötoimia välttämättömänä, mikäli autoala aikoo auttaa Euroopan Unionia saavuttamaan tavoitteen hiilidioksidipäästöjen 20% alentamiseksi vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Ihan totta, ilmastonmuutoksen hillinnästä ei tule tällaisilla toimilla mitään.

Autoteollisuudella on vuosia ollut teknologiset keinot hoitaa oma osuutensa, mutta ilmeisesti lyhytnäköisen ahneuden vuoksi se ei ole viitsinyt toteuttaa itse asettamiaan tavoitteita. Ja kansojen valitsemat europoliitikot ryhtyivät nyt silittelemään tuon miljardibusineksen päätä.

Kun yksi toimiala saa helpotuksia omiin tavoitteisiinsa, muilla toimialoilla pitää rajoittaa päästöjä sitäkin rankemmin, jotta tavoitteisiin päästää.

Vastaiskuna autoteollisuuden velttoilulle Europarlamentti voisi pistää panoksia julkisen liikenteen tukeen ja vaatia polttonesteiden verojen vahvoja korotuksia, jotta autoilun päästöt saadaan hillittyä. Käy se niinkin, että ihmiset luopuvat autoistaan, koska niistä tulee liian kalliita. Tämä rokottaisi myös autoteollisuuden kukkaroita pahemmin kuin se, että vanhojen autojen tilalle ihmiset hankkisivat uusia ja vähäpäästöisiä autoja.

Autoilun kohdalla kyse ei ole mitättömästä asiasta, sillä henkilöautoilu tuottaa noin kymmenesosan Euroopan Unionin kasvihuonekaasujen päästöistä ja tilastojen mukaan henkilöautojen määrä lisääntyi melkein 40 prosenttia vuosina 1990–2004.

* * *

Jostain kummallisesta syystä johtuen autoilua hyysätään koko Euroopassa. Ikäänkuin auto olisi ihmiselle subjektiivinen oikeus tai jokin omituinen osa identiteettiä.

Kannattaa muistaa, että auto on vain kulkupeli, jolla liikkuvat ihmiset, tavarat ja muu kuljetusta kaipaava. Ihmisen perustarve ei siis ole auto, vaan liikkuminen. Ja se taas hoituu myös muullakin menopelillä kuin omalla henkilöautolla.

*) EDIT 24.10.2007: Piti vielä todeta, että Euroopan Parlamentin matkustelu Brysselin, Strasbourgin ja Luxembourgin välillä maksaa eurooppalaisille veronmaksajille 200 miljoonaa euroa vuosittain ylimääräistä. Se on ihan turhaa ja tarpeetonta liikennettä, jonka voisi lopettaa ja antaa rahat vaikka ilmastomuutoksen tutkimukseen ja ilmastomuutoksen hillitsemiseen tähtäävään viestintään ja kasvatukseen. Vaikka taitaa olla aikalailla toiveunta, sillä kyseessä ei ole järkisyyt, vaan jäsenvaltioiden omituinen rakkaus palatseihin ja omalla maaperällä sijaitseviin instituutioihin.

tiistaina, lokakuuta 23, 2007

Palvelin taskussasi

Se mistä duunin jälkeen baaritiskillä joskus 10 vuotta sitten vissuiltiin, on tulossa todeksi. Nimittäin www-palvelin kännykässä.

Nokian Beta Labs on paikka, jossa on jaossa beta-ohjelmistoja ja muuta Nokian tuotteiden tulevaisuuteen liittyviä sisältöjä. Seassa on myös Mobile Web Serverin beta-versio.

Mitä iloa ja riemua siitä sitten voisi olla? Web-palvelin mahdollistaisi muiden käyttäjien yhteydenotot taskussa olevaan kännykkään ja sen puhelimen resurssien hyödyntämisen. Ihan samalla tavalla kuin nyt tietokoneen selaimella otetaan yhteys netissä olevaan palvelimeen ja käytetään sen resursseja.

Kännykässä oleva palvelin tarjoaisi mahdollisuuksia siihen, että erilaisten sisältöjen jakaminen olisi nopeampaa ja kenties mobiilisti helpompaa kuin silloin, kun palvelin on keskitettynä jossain verkon päässä. Vastaavasti sisältöjä, kuten chattiä jne. voisivat tuottaa muut verkon käyttäjät, kuten esimerkiksi erilaisissa verkkoyhteisöissä nyt tehdään.

Kännyn web-palvelimeen ja kännyssä oleviin sovelluksiin voisi ottaa yhteyden pelkällä selaimella, joten kännyn palveluita voisi käyttää niin toimistossa kuin millä tahansa muullakin laitteella jossa on selain. Eikä käyttöjärjestelmällä ole niin väliä.

Omaan blogiin voisi hyvinkin helposti liitellä kännykän kameralla otetun videonpätkän, jota muut kaveripiiriin voisivat katsella ja niin edelleen. Kännykän voisi siis pistää ikäänkuin passiivisesti jakamaan dataa ilman, että sitä itse tarvitsee mihinkään lähetellä.

Nythän kaikki tuo jo nyt mahdollista siirtämällä tiedostoja verkon yli jollekin palvelimelle, jossa on sisällön jakamiseen tarkoitetut sovellukset. Kännypalvelimella tuota operaatiota ei tarvittaisi.
Samalla kenties joidenkin palveluiden kohdalla toiminta muuttuisi. Miksi ottaa johonkin palvelimeen yhteyttä chattaillakseen, kun sen voi tehdä ihan omallakin koneella? Ja palvelin palveluineen olisi aina mukana.

Kaiketikin kännyyn sijoitettavalle web-palvelimelle löytyy koko joukko hyödyllisiä tai pelkästään hauskoja sovellusalueita, mutta se loisi myös uusia harmin paikkoja. Mikään ei ole niin suuri uhka tietoturvalle kuin hoitamaton palvelin. Myös verkko-operaattoreiden pitäisi miettiä hieman kuvioita uusiksi, kun verkkoliikennettä kännyyn voisikin olla molempiin suuntiin reippaasti. Ja varmaan laskutuslogiikankin pitäisi mukautua samaan malliin kuin ISP:llä on nykyään.

Jos ajatellaan tästä vielä eteenpäin, niin entäpä jos asentaisikinkin kännyyni oman VoIP-palvelimen ja ryhtyisin omalla kännyllä jakamaan puheluita kavereitteni kesken nettiyhteyden läpi, puhelinyhteyksiä ei enää varsinaisesti tarvittaisi... eikä puhelinoperaattoria puheluita hoitamaan.

Ja tekstiviestit. Kävisikö niille vihdoikin kuten fakseille on lopultakin käymässä eli ne hiipuvat hiljalleen pois kuvioista?

Nielut risat

YLE Uutiset kertoo, että ilmastonmuutos uhkaa kiihtyä, koska valtameret näyttävät menettävän kykyään imeä ilmasta ylimääräistä hiilidioksidia. Tuoreen tutkimuksen mukaan hiilidioksidin imeytyminen meriveteen Pohjois-Atlantilla on puolittunut nopeasti. Hiilidioksidinielun köhiminen saattaa johtua luonnollisista vaihteluista, mutta tulos on odottamaton ja huolestuttava.

Myös toisen tutkimuksen mukaan maapallon hiilidioksidinielut ovat menossa tukkoon. Global Carbon Project -tutkimuksessa todettiin, että talouskasvu on kasvattanut ilmakehän hiilidioksipitoituutta vuodesta 2000 yli kolmanneksen ennakoitua nopeammin. Tutkimuksen mukaan 18 prosenttia kasvusta johtuu siitä, etteivät metsien ja merten hiilidioksinielut enää toimi kuten ennen ja imeytyvän hiilidioksidin määrä vähenee edelleen.

Nämä ovat huonoja uutisia. Hiilidioksidinielujen hyytyessä on hiilidioksidipäästöjä vastaavasti leikattava reippaammin. Se taas vaatii entistäkin vahvempaa poliittista tahtoa ja toisaalta kuluttajilta valmiuksia muuttaa kulutustapojaan yhä selvemmin.

Se, mitä nyt esimerkiksi EU:ssa on asetettu tavoitteeksi ja minkä näennäisestä hankaluudesta muutoskyvyttömät tai mukavuudenhaluiset päättäjät voivottelevat, taitaa olla vasta alkusoittoa sille mitä ihmiskunnan oikeasti pitää tehdä.


(Kuvassa turbulenssia taivaalla. Kuvan lähde: Wikimedia commons)

Käpykaarti

The Guardian -lehden käsiinsä saamien asiakirjojen mukaan brittien labour-hallitus on tekemässä takinkäännöstä ilmastopolitiikassaan.

Lehden tietojen mukaan elinkeinoministeri John Huston kehottaa pääministeri Gordon Brownia liittoutumaan Puolan kanssa, jotta EU:n tavoiteesta nostaa uusiutuvien energiamuotojen käyttö 20%:iin vuoteen 2020 mennessä, livettäisiin. Hustonin perustelun mukaan uusiutuvien energiamuotojen lisääminen olisi kallista ja monella tavalla hankalaa. Brittien hallitus on käsittelemässä asiaa ensi viikolla.

Edellinen pääministeri Tony Blair pyrki viemään Britanniaa edelläkävijäksi ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Kun EU:ssa on saatu aikaiseksi linja, jolla oikeasti pyritään ilmastomuutoksen hillintään, Hustonin ehdotukset ovat suomeksi sanottuna käpykaartilaisten puuhaa. Se tarkoittaisi sitä, että muiden maiden olisi huolehdittava brittien puolesta tästä asiasta. Hustonin ehdotusta voisi kutsua häpeälliseksi takinkäännöksi.

* * *

Muutenkin brittien energiakuviot tuntuvat olevan juuri nyt sekaisin. The Guardian tietää myös, että lähes puolet brittien ydinvoimaloista on parhaillaan kiinni korjausten ja huoltojen vuoksi eikä kyse ole mistään vuosihuollosta.

Kyse on siitä, etteivät laitokset ole läpäisseet tarkastuksia tai niitä vain huolletaan. Joka tapauksessa asia on aiheuttanut huolta, koska tähän vuodenaikaan ei ole kovinkaan järkevää pudottaa noin suurta osaa sähköntuotannosta pois linjoilta kerralla.

Jos yhteiskunnan sähkötalous rakennetaan ydinvoiman varaan, siitä aiheutuu myös keskittämisen mukaanan tuomat yhteiskunnalliset riskit eli yksittäisen voimalaitoksen häiriö vaikuttaa näkyvästi koko järjestelmään. Huono strategia.

maanantaina, lokakuuta 22, 2007

Nyrjähdyksiä #4

SH-3H Sea King -helikoptereitaMaailmassa käytetään nykyään enemmän rahaa aseisiin kuin koskaan aikaisemmin eli asemenot maailmassa olivat viime vuonna noin 1 200 miljardia dollaria eli 1 200 000 000 000 $. Lähes puolet tästä menee Yhdysvaltiojen piikkiin, mutta myös Kiina ja Venäjä ovat kasvattaneet asekulujaan. Tässä ei ole mitään järkeä.

1200 miljardia dollaria eli päivän kurssilla 845 636 165 039,99 € tarkoittaa uutisen mukaan sitä, että kaikki maailman ihmiset käyttävät 130 $ aseisiin (myös pikkulapset ja vanhukset). Tuolla summalla katettaisiin 19,6 vuoden edestä Suomen valtion menoja (vuoden 2008 talousarvioesityksen määrärahat ovat yhteensä 43,1 miljardia euroa).

Jos tuo 1 200 000 000 000 $ pistettäisiin yhden dollarin seteleinä päällekkäin (1 $ setelin paksuus on 0,10922 mm) siitä tulisi 131064000 metriä korkea pino eli 131 064 kilometriä korkea tolppa ja maapallon ympärille pinottuna se ulottuisi yli 3 kertaa maapallon ympäri.

Jotta päästään asevarustelun hulluuteen paremmin käsiksi, niin todettakoon, että maailman pahimmin velkaantuneiden maiden (ns. HIPC-maat) yhteenlaskettu velka, jota vielä ei ole annettu anteeksi, on 260 miljardia dollaria eli vain noin 21% vuosittain aseisiin käytettävästä rahasummasta. OECD:n jäsenmaat antoivat kehitysapua vuonna 2004 noin 78,6 miljardia dollaria eli verrattuna asekuluihin eli noin 6,5% siitä määrästä, joka maailmassa käytetään aseisiin. Eli maailman köyhimpien oloja voitaisiin hyvin helposti parantaa, jos vain tahtoa riittäisi.

1200 miljardia dollaria vuodessa aseisiin on yksinkertaisesti sanottuna typeryyttä ja hulluutta. Mistä saataisiin maailmaan edes sen verran sivistystä, että tähän saataisiin edes vähän tolkkua?



(Kuvassa SH-3H Sea King -helikoptereita. Kuvan lähde: Wikimedia Commons)

sunnuntaina, lokakuuta 21, 2007

Vihreät brandit

Microsoftin RedWest -kampusYmpäristöystävälliset tuotteet ja käytännöt ovat tulleet osaksi teknologiabrandeja. Ipsos on tehnyt tutkimuksen, jossa kysyttiin ympäristöystävällisten käytäntöjen vaikutuksia ostopäätöksiin.

Yli puolet vastaajista piti Energy Star -ympäristömerkintää tärkeänä. Lähes puolet vastaajista arvosti myös yritysten sitoutumista käytöstä poistettujen tuotteiden ympäristöystävälliseen hävittämiseen sekä EPA-standardien noudattamiseen tuotteiden jätehuollossa. Myös vihreän energian käyttö, kierrätyskomponenttien käyttö tuotannossa ja osallistuminen ympäristöhankkeisiin saivat tukea.

Kuluttajilta kysyttiin myös mihin teknologiabrandeihin he liittävät ympäristöystävällisyyden. Listan kärjessä on Microsoft ja sen perässä HP, Dell ja Apple.

Elektroniikkapuolella Greenpeace on tehnyt omaa reittaustaan yritysten ympäristöystävällisyydestä. Sen listan kärjessä näinä aikoina on Nokia, Sony Ericsson, Dell ja Lenovo.

* * *

On hyvä, että mielikuvaa teknologiabrandien ympäristöystävällisyydestä mitataan. Se pistää yritykset myös pohtimaan miten asiaa pitää lähestyä ja kuinka tuotteissa sekä tuotannossa pitää ympäristöystävällisyyttä korostaa. Tätä kautta kenties yritysten toimintatavatkin muuttuvat kestävämmälle pohjalle.

Pelkkä brandiin liitetty vihreä mielikuva ei vielä takaa yhtään mitään. Sen taustalta pitää löytyä myös aitoja toimia. Brandien arvostus kuitenkin on yksi väylä siihen, miten kuluttajat voivat välittää viestiä markkinoilta.

Lisäksi brandi vaikuttaa yritysten pörssikurssiin. Jos kerran ympäristöystävällisyys on osa mielikuvaa yrityksestä tai tuotteesta, on se myös osa sen arvosta pörssissä. Tämän luulisi pistävän toimitusjohtajien ja muiden päättäjien tekemisiin liikettä.

Asiassa on myös se puoli, että ympäristöystävällisyydestä on brandin kautta tullut myös asia, jossa vaaditaan kuluttajansuojaa. Kuluttajien pitää pystyä luotamaan yritysten omasta toiminnastaan antamaan informaatioon ja sitä pitää pystyä luotettavasti mittaamaan.

Tässä on yksi tapa, jolla markkinat voivat tuottaa jotain kestävää.



(Kuva on Microsoftin RedWest -kampukselta. Lähde: Wikimedia Commons)

lauantaina, lokakuuta 20, 2007

Ilmoitus

Tässä blogissa on nyt toistaiseksi otettu kommenttien valvonta käyttöön. Älkää antako sen häiritä blogientryihin tai niiden sisältöön liittyvien kommenttien pistämistä.

Valvonnan eli moderoinnin tarkoitus on vain karsia sellaiset kommentit, jotka eivät liity mitenkään kulloinkin käsiteltyyn aiheeseen tai asiaan. Sellaisiakin on täällä nähty, enkä halua sellaisen ilmiön tässä blogissa leviävän.

Asiallisille ja entryihin liittyville kommenteille lupaan nopean käsittelyn. Asiattomille ja entryihin mitenkään liittymättömille kommenteille en lupaa mitään käsittelyä.

Sota ja perhonen

Polyommatus icarus, hohtosinisiipiRuotsalaistutkimuksen mukaan ilmasto-ongelmat voivat johtaa sotiin. Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitoksen raportin lyhennelmä tuli julkisuuteen viikolla ja siinä arvioitiin ilmastomuutoksen vaikuttavan maailman turvallisuuspolitiikkaan sekä lisäävän alueellisia konflikteja ja valtioiden sisäisiä levottomuuksia.

Ongelmat ovat ruotsalaisarvioiden mukaan pahimmat jo valmiiksi epävakailla alueilla kuten Afrikan sarvessa. Myös Kiina on herkkä ilmastomuutoksen aiheuttamille ongelmille. Ja esimerkiksi öljyn käytön vähenevä suosio aikanaan voi köyhdyttää Lähi-idän öljyriippuvaisia maita. Tutkimuksen mukaan ilmastopakoilaisuutta sen sijaan on liioiteltu.

Ilmastonmuutoksessa ei siis ole kyse pelkästään energiasta tai viherpiipertäjien puuhastelusta, vaan kovan luokan kansainvälisestä politiikasta ja isosta uhkasta niin taloudelle kuin turvallisuudellekin. Esimerkiksi kelpaa edellä mainittu Kiina. Se on nykyään niin merkittävä tekijä maailmantaloudelle, että mikäli Kiina muuttuu epästabiiliksi valtioksi, se heijastuu kaikkialle.

Ilmastonmuutos on luonteeltaan maantieteellisesti ja laadullisesti globaali ongelma johon voimme vaikuttaa lokaalisti. Kärjistäen voimme sanoa, että kun säästämme kotona energiaa, teemme samalla maailmanlaajuista rauhantyötä. Eikä kärjistys ole edes kaukaa haettu.

Ai mistä perhonen?

Tuli vain mieleen, että ilmiönä ilmastomuutoksen hillintää voisi verrata vaikka kaaosteoriassa käytettyyn kuvaukseen siitä, että perhosen siivenisku maapallon toisella puolella voi saada aikaan myrskyn toisella puolella maapalloa eli perhosefektiin.

(Kuvassa polyommatus icarus eli hohtosinisiipi. Kuvan lähde: Wikimedia Commons)

torstaina, lokakuuta 18, 2007

Jazzia tosissaan

Manuel Dunkel: Darn That DreamJoskus käteen ja levylautaselle sattuu äänite, joka aluksi ei oikein avaudu, tuntuu hyvältä ja toimivalta, mutta ei vaan kolahda. Toisten teosten kohdalla musiikki ei kolahda koskaan, mutta joskus musiikki alkaa toimimaan hiljalleen yhä paremmin ja paremmin, kunnes levy kolahtaa kunnolla.

Saksofonisti Manuel Dunkelin alkuvuodesta 2007 julkaistu Darn That Dream kuuluu tähän jälkimmäiseen kategoriaan. Kyseessä on laatumusiikkia, joka paranee kypsyessään.

Joskus on nautinnollista kuunnella musiikkia, joka on tehty alleviivaten tosissaan. Useimmat hyvät levytykset on toki tehty tosissaan, mutta usein kuulee myös pyrkimystä leikitellä asioilla tai ottaa mukaan jotain "yllättävää". Darn That Dream ei kikkaile, vaan sanoo asiansa rikassävyisesti ja luonteella, mutta tosissaan. Ja se on hyvä yhdistelmä.

Dunkelin saksofoni ja bändi soivat monisävyisesti. Avausraidalla Cave saksofoni on kuulaan pisteliäs. Levyn nimikappaleella taas on loppua kohden kiihkoa ja latausta niin saksofonissa kuin bändissäkin. Kappaleella The Water Is Rising tunnelmat vaihtelevat kaihosta uhkaaviin tunnelmiin myös sooloissa. Black Horse alkaa rumpusoololla, joka ikäänkuin esittelee sen mitä tuleman pitää, rankkaa menoa ja mm. Giorgos Kontrafouriksen räjähdysvaaraa enteilevän soolon. Leaf on kuin tarina siitä miten lehdelle syksyn tullen käy tuulessa.

Kvartetti toimii hyvin yhteen ja sooloissa tuntuu olevan sekä tekemisen iloa, että taipuisuutta eri tarpeisiin niin svengaavista rytmeistä kiihkeisiin juoksutuksiin. Rytmiryhmä Ville Huolman ja Jussi Lehtonen pitävät kvartetin soiton kasassa tilanteessa kuin tilanteessa.

Kun levyyn pääsee sisälle, sitä voi kuunnella yhä uudestaan ja uudestaan. Siinä sen voima ja hankaluus.

* * *

Manuel Dunkel: Darn That Dream

1. Cave (Dunkel)
2. Darn that dream (Jimmy van Heusen)
3. The water is rising (Dunkel)
4. Lighthouse (Dunkel)
5. It should have been very simple (Dunkel)
6. Black horse (Dunkel)
7. Leaf (Dunkel)
8. Contact (Dunkel)

Kvartetti:
Manuel Dunkel (tenorisaksofoni, sopraanosaksofoni)
Giorgos Kontrafouris (piano)
Ville Huolman (basso)
Jussi Lehtonen (rummut)

keskiviikkona, lokakuuta 17, 2007

Oikeus

Reilut vuosi sitten murhatun Anna Politkovskajan murhasta on asetettu syytteeseen 9 (yhdeksän) henkilöä. Koko hommaa on myös epäilty.

On hyvä, että syyttäjä on saanut tehtävänsä tehtyä ja päässyt syyttämään, mikäli syytetyt ovat epäilyksen arvoisia. Oikeusvaltiossa ei syyttämisen pidä perustua poliittiseen tarpeeseen, tahtoon, kostoon tai syyttämisen riemuun.

Onko Venäjä oikeusvaltio? Epäilyksen varjo sen päällä on levännyt jo pitempään.

Oikeus on asia, jonka pitäisi olla objektiivista. Tietysti ihmisen tekemiset ovat lähtökohtaisesti aina enemmän tai vähemmin subjektiivisia, joten oikeuden toteutuminen edellyttää sitä toteuttavilta normaalia tiukempaa etiikkaa. Se on vaikeaa varsinkin silloin, jos jokin rikos on tavalla tai toisella mieltä kuohuttava.

Politkovskajan murha oli monessa suhteessa väärin, pahasti väärin. On helppo olla sitä mieltä, että siihen syylliset pitäisi tuomita tiukimman mukaan. Niin pitääkin. Tuomioiden on kuitenkin osuttava kohdalleen eli syytettyjen oltava todistettavasti syyllisiä ja tuomioiden suhteessa tekoon. Syytteestä riippumatta syytetyllä on oikeus reiluun oikeudenkäyntiin.

Toteutuuko se Venäjällä vai sotkeutuuko politiikka ja business oikeuden toteutumiseen? Valitettavan monessa maassa näin käy edelleen. Myös siksi Venäjällä ja muualla tarvitaan vapaasti toimivaa ihmisoikeustyötä ja -järjestöjä.

tiistaina, lokakuuta 16, 2007

Lohi

Itämeren lohi uhataan kalastaa sukupuuttoon seuraavalla pyyntikaudella, jos teräviin toimiin ei ryhdytä pikimmiten. Asiasta kertoi päivän uutisvirrassa kansanedustaja Erkki Pulliainen (vihr.).

Tarvittavia toimenpiteitä ovat ajoverkkokalastuksen lopettaminen tehtyjen päätösten mukaan ja Itämeren eteläosissa tapahtuvan laittoman lohien myynnin taimenina kieltäminen.

Itämeren lohen tilanne on ollut huolestuttava ja huono jo pitkään, mutta hallituksesta toiseen on selitelty ja vitkuteltu. Nyt siihen ei ole enää varaa tai kohta voimme sanoa hyvästit merilohellemme.

Ja ne EU:n kiintiöt. Ne eivät enää auta.

sunnuntaina, lokakuuta 14, 2007

Talouden merkit

Kun tässäkin blogissa on aprikoitu talousmerkkejä meiltä ja muualta sekä pohdittu rakentamiseen liittyviä kiemuroita, niin jatkoahan seuraa.

Kauppalehti uutisoi, että Suomessakin uudet asunnot jäävät käsiin. Kyse on selvityksestä, jossa selvitettiin pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuntojen myyntilannetta ja aika voimakkaalta muutos vaikuttaa. Uutisen mukaan Lahden ja Turun seuduilla sekä esimerkiksi Pohjanmaalla myytävää riittäisi nyt yli vuodeksi ilman uutta tuotantoa. Vuodessa myymättömien asuntojen määrä on kasvanut 175 prosentilla ja viimeisen neljän kuukauden aikana 46 prosentilla.

Yhdysvaltojen asuntolainoitusta on viimeajat seurattu silmä tarkkana ja aruntomarkkinoiden tila näyttää siellä päiväpäivältä huonommalta. Maan suurin asuntolainaaja Countrywide Financial rämpii ja sen välittämien asuntolainojen määrä alenee vauhdilla. Oman tilanteensa perässä Countrywide aikoo irtisanoa noin 12000 henkeä omasta organisaatiostaan.

Myös Yhdysvaltojen asuntorakentajien syöksy jatkuu. Myynti laskee ja asunnonostajat peruvat valmiita kauppoja, joka edelleen heikentää tilannetta. Pankit ovat kiristäneet lainojen ehtoja. Yhdysvaltojen asuntotaantuman ennustetaan jatkuvan vuoteen 2009 asti.

Talous jauhaa Suomessa edelleen hyvin ja paremmin kuin aikoihin, mutta merkit taivaalla osoittavat harmaan pilven tavoin uhkaavaa säätä. Kiertääkö tuleva sade oman pohjoisen saarekkeemme, vai joudummeko sen kurimukseen, aika näyttää.

Epävarmalta joka tapauksessa näyttää.

Nobel ja muovipussi

Dynamiitin keksijän nimeä kantava rauhan palkinto myönnettiin siis ilmastonmuutoksen hillinnässä kunnostautuneille Al Gorelle ja kansainväliselle ilmstonmuutospaneeli IPCC:lle. Hyvä niin, palkinto meni oikeisiin osoitteisiin.

Ilmastonmuutoksen hillintä on myös rauhankysymys, koska muutoksella on myös selkeät sosiaaliset ulottuvuutensa. Kyse on myös ihmisten mahdollisuudesta selvitä ja tulla toimeen omilla elinalueilla sekä edellyttää rikkailta länsimailta myös solidaarista asennetta kansainvälisessä yhteisössä. Ilmastonmuutos voi hyvinkin aiheuttaa konflikteja ja vastakkainasetteluita väestöryhmien tai kansakuntien välillä, mikäli tilanne etenee hallitsemattomasti.

Ilmastonmuutoksen hillinnän vaikutukset ulottuvat myös pelkän energian säästämisen ulkopuolelle. Se tuli esiin myös päivän Helsingin Sanomien jutussa muovipusseista. Ilmastonmuutos on tuonut tullessaan myös laajemman ympäristötietoisuuden pinnalle ja muovipussit eivät ole enää pelkästään roskaamiskysymys.

Päivän Hesarissa kerrottiin myös, kuinka eräissä kaupungeissa, alueilla ja jopa kokonaisissa valtioissa on pyrkimystä kieltää muovipussit. Muovipussit ovat kertakäyttökulttuurin ilmentymä ja samalla ympäristöongelma, joka on yksinkertaisesti ja helposti poistettavissa muuttamalla käyttäytymistä.

Kaupassa kävijän tarvitsee vain muistaa ottaa oma kangaskassi tai mikä tahansa muu laukku mukaan ja pakata tavaransa siihen. Kuluttajille se tarkoittaa kieltämättä hankalaa asiaa: pitää hiukan suunnitella mitä ottaa mukaansa kun kauppareissulle lähtee.

torstaina, lokakuuta 11, 2007

Yllätyksetön US

Uusi Suomi tuli sitten nettiversiona.

Verkkolehden konseptissa on varsin vähän uutta tässä vaiheessa, jos ollenkaan. Perusuutisointia ja keskustelua.

Näkökulma on monesta muustakin verkkolehdestä tuttu ja uutiset pääosin STT:n tuotantoa. Niitä samoja, jotka voi lukea lähes kaikista muistakin kanavista. Uutisia ryydittävät kohtuullisen runsaat blogit ja mahdollisuus keskustella niistä. Ei juuri uutta tässäkään, vaikkakin blogien ja keskustelun suuri määrä on lähes ainoa muista vastaavista palveluista edes jollain tavalla erottava tekijä. Bloggaajien joukko on osaavaa kirjoittajajoukkoa, mutta ei erityisen yllätyksellistä.

Osa STT:n uutisista on nähtävissä vain arkistosta, mikä kieltämättä on häiritsevä ominaisuus. Se taas johtunee STT:n kanssa tehdystä diilistä. On vähän kuivakasta nähdä jutusta otsikko ja siihen rekisteröityneiden käyttäjien kirjoittamia kommentteja. Toki sen jutunkin saisi nähtäväkseen, jos rekisteröityisi ja kirjautuisi sisään.

Ja ne tunnukset tietysti saisi, jos hyväksyisi käyttöehdot, joiden mukaan uutisia ja keskustleuja saa selata maksutta, mutta uuten käyttöehdot eivät suoraan sano palvelun mahdollisesta maksullisuudesta tai vastaavasta tulevaisuudessa, mahdollisuus sellaiseen toki varataan.

Yksi yksityiskohta on YLE:n uutisten feedi linkkeinä, jotka johtavat YLE:n sivuille. Sinänsä useimmat uutiset YLE-ruudussa ovat päällekkäisiä STT:n tuotannon kanssa, vaikka tarjoillaankin eri paikasta. Konseptina siten hieman outo.

Avajaispäivän ykkösaihe oli Jari Tervon blogista kaivettu uumoilu Eero Heinäluoman työntö takaisin SAK:hon ja hänen seuraajansa spekulointi. Poliitiikan toimittajien näkökulmasta kenties mielenkiintoista spekulointia, mutta itseasiassa ei mitenkään omaperäistä. Heinäluoma kertoi lauantaina, että hän ottaa kantaa omiin jatkoaikeisiinsa vasta alkuvuodesta, nyt voi siis spekuloida käytännössä millä tahansa.

Käyttöliittymät eivät nekään oikeasti tuo juuri mitään ihmeellistä, mutta toisaalta yksinkertaisuus ja selkeys on uutispalveluissa hyve. Ihan ongelmaton leiska ei ole ja jotenkin tuntuu että joidenkin elementtien kohdalla loppuhionta olisi jäänyt hieman vaiheeseen.

Tälläkin saralla on vielä tekemistä eli esimerkiksi mobiilikäyttäjille palvelu ei oikeastaan tarjoa mitään. Ei edes helposti luettavia tulostusleiskoja RSS-feedeistä puhumattakaan.

Uusi Suomi on siis saapunut alueelle, jolla on jo koko joukko verkkolehtiä ja erottuakseen sen on tehtävä vielä töitä. Sellaista onkin luvattu, mutta aika näyttää tuleeko tästä mediasta muuta kuin yksi uutispalvelu joukon jatkoksi.

Mainospuheen väite "lokakuussa avautunut Uusi Suomi eli verkossa uusisuomi.fi, muuttaa suomalaista tiedonvälitystä", on ainakin toistaiseksi liioittelua.

Ai kotimaista ydinvoimaa?

Kun viidettä ydinvoimaa puuhattiin, propagandassa kerrottiin kuinka kotimaista se olisi ja miten paljon työpaikkoja se toisi. No eipä näytä tuovan.

Nyt on kuitenkin käymässä niin, että edes 50% kotimaisuusasteeseen ei ydivoimalan työmaalla päästä. Tällä hetkellä 42% urakoitsijoista on on suomalaisia. TVO kertoo asiasta, että lopuulisesti kotimaisuusasteen näkee vasta laitoksen valmistuttua, mutta TVO:n mukaan 50% tavoitteesta saatetaan jäädä. Eli tästäkään asiasta ei ilmeisesti saada TVO:lta tietoja ennen kuin homma on ohi.

Rakennusteollisuus ja Rakennusliitto ovat epäileväisiä hekin. Esimerkiksi Rakennusliitossa tuumitaan, että 40%:nkin tavoite on kova ja että vastaisuudessa ulkomaalaista työvoimaa työmaalla on nykyistäkin enemmän. Jo nyt siellä puhutaan enemmän puolaa kuin suomea.

Siinä ei sinänsä ole mitään pahaa, että esimerkiksi puolalaiset rakennustyömiehet saavat Suomesta töitä, mutta siinä miten koko ydinvoimala markkinoitiin suomalaisille taas on. Se oli siis pelkkää markkinapuhetta ja propagandaa. Sellaista se on ydinvoiman kotimaisuus, puppua.

tiistaina, lokakuuta 09, 2007

Jaikukin liittyy Googlen leiriin

Keskittyminen verkkopalvelubusineksessa jatkuu eli nyt suomalainen Jaiku liittyy Googlen leiriin.

Itseasiassa tuo kuullostaa loogiselta jatkumolta sille mitä markkinoilla on viimeaikoina tapahtunut ja mitä tulee jatkossakin tapahtumaan. Viimeaikoina kiinnostavin kysymys näyttää olleen se, kenen leiriin Facebook menee. Googlen vai Microsoftin?

Huomenna se tulee

Huomenna keskiviikkona aamupäivällä se kuulemma tulee. Uuden Suomen perillinen uusisuomi.fi.

Sitten nähdään onko ennakkokohulle katetta ja mitä uudesta välineestä saadaan 40 kirjoittajan voimin ulos.

Sähkökauppaa ja merenkulkua

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) on kävi Sähkömarkkinat -seminaarissa puhumassa energia-asioista. Tärkeimmät pointit tässä:

- Energiateollisuus on toistuvasti kieltänyt aidosti toimivien ja realististen vaihtoehtojen käyttöön ottamisen.

- Uusiutuvan energian lisäämiseksi on kolme vaihtoehtoa; suuripäästöisten energiamuotojen voimakkaampi verottaminen, investointitukien nostaminen moninkertaisiksi tai uusiutuvan energian syöttötariffit tai ns. vihreät sertifikaatit. Uskottavana Pekkarinen piti tätä viimeisintä eli syöttötariffeja, koska muuten laskut tulisivat kuluttajille.

- Hiilidioksidipäästöjä olisi leikattava seuraavien 15 vuoden aikana ainakin 30 prosenttia

- Tavoite tarkoittaa esimerkiksi kivihiilen ja öljyn käytön lopettamista sähkön ja lämmöntuotannossa lähes kokonaan.

Sitten hän meni Turvepäiville ja alkoi vaatimaan lisää turpeen tukemista sen lisäksi että siltä on jo poistettu energiavero ja sillä on jo takuuhinta eli syöttötariffi. Tämä siitä huolimatta, että turpeen polton hiilidioksidipäästöt ovat 10% kivihiiltä suuremmat, eikä turvetta Pekkarisen harmiksi luokitella uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Pekkarinen haluaakin nyt tutkimuksia, jotka osoittaisivat turpeen olevan hitaasti uusiutuva tai peräti uusiutuva energiamuoto.

* * *

Tavoitteet ja energiateollisuuden suomiminen on paikallaan. Keinoista alkaakin sitten pohtiminen eli jos kerran kuluttajille ei voida laskua asettaa, niin miten Pekkarinen luulee kulutuksen oikeasti putoavan?

Toki esimerkiksi tuulivoiman takuuhinta parantaa sen asemaa markkinoilla ja luo sitä kautta uutta tarjontaa, mutta nyt on tarve yksinkertaisesti vähentää energian kulutusta ja erityisesti uusiutumattomilla luonnonvaroilla tuotetun energian kulutusta. Eli ne verot päälle, niin tavoitteet kenties olisi saavutettavissakin.

Syöttötariffi ei ole ihan ongelmaton idea muutenkaan, sillä markkinoista on myös hyötä hinnanmuodostuksessa. Tariffit voivat olla hyvä väline esimerkiksi tuulivoiman saamiseksi paremmin markkinoille, mutta keinotekoisesta hinnoittelusta pitäisi aikaa myöten päästä eroon. Olisi siis viisainta tehdä heti kerralla tariffit määräaikaisiksi ja riittävän pitkälle aikavälille kerralla.

Ja se mitä Pekkarinen sanoo turpeesta, kuullostaa pelkästään aluepolitiikalta ilmastonsuojelun kustannuksella. Ja sitähän se taitaa ollakin.

Se ei mene niin, että ministeri Suomessa tilaa tutkimuksen ja toivoo tuloksia, joiden kanssa sitten marssitaan EU:hun sanomaan, että nyt meidän tekemämme tutkimus osoittaa koko muun maailman olevan väärässä. Johan tuolle strategialle nauraa Manneken Piskin.

* * *

Työmarkkinatilanteita ei kuuleman mukaan amatöörien pitäisi kommentoida. Puppua.

Kun joku kertoo vaativansa irtisanoutumisen uhalla 24% prosentin palkankorotusta 2,5 vuoden jaksolla, niin ensimmäisenä tulee mieleen, että joko joku on tullut hulluksi tai kuvittelee itsestään liikoja. Tai sitten todellakin ansaitsee sen.

Enpä tiedä mihin Tehy stategiansa joukkoirtisanoutumisineen perustaa, mutta kun nk. yleinen palkkalinja on ollut jossain 10-13% välillä (joka sekin johtaa verojen korotuksiin ja inflaation kiihtymiseen), niin noin kaksinkertainen vaatimus samalla aikajanalla kuullostaa jopa merkilliseltä.

Valtio ja Tehy ovat keskustelleet asian jo hyvissä ajoin siten että valtiolta lisää rahaa ei ole tulossa ja Tehy on asian kuulemma ymmärtänyt. Lasku menee siis kunnille ja siellä taas on muitakin kulueriä.

Ilmeinen virhe koko episodissa on se, että sairaanhoitajien palkkojen kehityksestä ei ole kyetty tai ymmärretty tehdä riittävän pitkäjänteistä ja määrätietoista ohjelmaa. Varmaan 24%.n korotukselle löytyisi mahdollisuutensa, mutta tuskinpa 2,5 vuodessa, mutta se taas on neuvottelijoiden päänsärky.

Ja puheet joukkoirtisanomisten toteutuksista ja töihin paluusta sen jälkeen ovat aikalailla kummallisia, koska jokaisella on oma työsopimuksensa ja irtisanomalla sen, tekee sen itse. Sopimusta ei mikään liitto solmi takaisin, vaan työsopimukset ovat aina yksilöllisiä. Tehy ajattelee käyttävänsä sitten jälleen joukkovoimaa eli kaikki tai ei mitään -periaatetta, jos kaikkia ei oteta vanhoina työntekijöinä takaisin. Tässä on sitten taas uuden riidan siemen.

Aika vaaralliselta tuo Tehyn strategia kuullostaa. Myös Tehyläisten itsensä kannalta.

maanantaina, lokakuuta 08, 2007

Shhhhh!

Tänään on ollut hiljaisuuden päivä. Päivällä halutaan kiinnittää huomiota siihen, että myös melu on ympäristöongelma ja se vaikuttaa ihmisten terveyteen, eläimiin ja elinympäristön laatuun.

Kaupungeissa on nykyään vaikeaa löytää paikkaa, jossa liikenteen tai muun aktiviteetin jatkuva hurina ei kantautuisi korviin ja kaikkialle muualle. Siihen tietysti tottuu, mutta huomaammeko enää sitä kuinka meteli saa meidän hermostuneeksi ja vaikuttaa keskittymiskykyymme?

Metelin huomaa kaupungissa virkistysalueilla ja vähäisillä metsäalueillakin. Jos ei muuten, niin kanssakulkijan paikalle raahaamasta radiosta pauhaten.

Emmekö enää osaa olla hiljaa? Tai hiljaisuudessa?


(Kuvassa varhainen auringon nousu toscanalaisella maaseudulla)

Viikko säästämiselle

Sähkövalaisin Nyt on menossa energiansäästöviikko. Lainataan viikon esittely suoraan teemasivustolta:

"Energiansäästöviikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta jokaisen mahdollisuuksista säästää energiaa. Näin hillitään ilmastonmuutosta. Energiansäästäminen ei ole työlästä, vaan pienillä teoilla saadaan paljon hyvää aikaan. Energian säästäminen on ympäristöteko, josta kannattaa kertoa asiakkaille ja omille sidosryhmille. Se on aina myös taloudellisesti järkevää. "

Niin se on. Energiansäästö tuottaa hyötyä useammalla tavalla, eikä ole edes vaikeaa. Säästövinkitkin löytyvät tuolta saitilta.

Energian ja sähkön säästämistä hieman hämärtää se, että säästämisen seuraukset näkyvät laskuissa yleensä viiveellä ja muutenkin sähkön kulutuksen seuraaminen on tavallisessa kotitaloudessa varsin hankalaa ja hidasta. Kulutustiedot tulevat usein postissa kerran vuodessa.

Mutta eipä hätää, reaaliaikainen sähkön etämittaus on tulossa. Sellainen on ollut pääkaupunkiseudulla pilottikäytössä noin kymmenessä omakoti- ja rivitalossa. Teollisuudessa reaaliaikaista mittausta on tehty jo pitempään. Seuraavaksi reaaliaikaista energiankulutuksen tai laajemmin ekologisen jalanjäljen mittausta voitaisiin ulottaa myös sähkön kulutuksen ulkopuolelle. Maailmalla on malleja siitäkin.

Sitä mitä mittaa, voi johtaa.

Energian säästämistä hämärätää myös se, että energian hinta ja varsinkin sähkön hinta on halpa. Vertailukohtana voi käyttää eurooppalaisia hinnastoja. Halvasta hinnasta kuitenkin seuraa se, että kannuste säästämiselle on taloudellisessa mielessä hiukan heikko. Tosin tähänkin on tulossa parannusta, kun sähkön hinnan odotetaan päästökaupan ja energiaverotuksen vanavedesseä nousevan jopa 20%. Prosentti vaikuttaa isolta, mutta se voi olla edelleen sen verran vähäinen että kulutusta ohjaava vaikutus jää vajavaiseksi.

Toivottavasti kuitenkin nouseva hinta ohjaa säästämisen tielle.

* * *

Motivan ja WWF:n katutapahtumassa Helsingin keskustassa Kiasman aukiolla usean kiinteistön julkisivuvalaistukset sammuvat viideksi minuutiksi. Siis mitä? Viideksi minuutiksi?

Kuinkas paljon niitä turhia valoja pääkaupungissa ja muualla julkishallinnon ja muiden organisaatioiden poltetaan? Läheskään kaikki rakennukset eivät menetä yhtään mitään, vaikka niiden ilta- ja yöaikainen julkisivuvalaistus sammutettaisiin kokonaan. Osa rakennuksista on tullut ihan hyvin toimeen ilman sellaisia ties kuinka pitkään.

(Kuvan lähde: Wikimedia Commons)

sunnuntaina, lokakuuta 07, 2007

Tyhmä Venäjä

Tänään on kulunut vuosi Anna Politkovskajan murhasta. Murhaan syyllisistä ei edelleenkään ole tarkempaa tietoa. Jostain syystä se ei tunnu yllättävältä.

Venäjällä yritettiin eilen järjestää ihmisoikeusseminaari Nizhni Novgorodissa ja Venäjän viranomaiset pidättivät sinne matkalla olleita ulkomaisia ihmisoikeusjärjestöjen aktivisteja sekä seminaarin järjestäjiä. Ulkomaiset aktivistit on jo vapautettu, toivottavasti muutkin. Joka tapauksessa viranomaisten tempaus on häirinnyt seminaarin järjestämistä.

Tänään on Moskovassa pidetty rauhanomainen marssi Politkovskajan muistoksi. Siihen haettiin tiettävästi lupaa 2000 osallistujalle, mutta viranomaiset myönsivät vain 500. Lehtitietojen mukaan osallistujia olisi kuitenkin ollut noin 1000. Ja uutisten mukaan heitä valvomassa oli tuhansia poliiseja.

Tuntuukin vahvasti siltä, että Venäjän viranomaisilla on jokin tarve häiritä ja estää tämän kaltaisia rauhanomaisiakin tapahtumia, joissa käsitellään ihmisoikeuksia.

Toimittajillakaan ei ole Venäjällä helppoa. Lehdistönvapausjärjestö CPJ:n mukaan Venäjä on maailman vaarallisin maa toimittajille heti Irakin ja Algerian jälkeen. Kaikkiaan 47 toimittajaa on Venäjällä kuollut työssään vuodesta 1992 lähtien, heistä 14 sen jälkeen, kun Vladimir Putin tuli valtaan 2000.

Venäjän toiminta on tyhmää. Jos Venäjän haluaa vahvistaa asemaansa supervaltana, modernina mahtina tai jonain vastaavana, sen kannattaisi tukea ihmisoikeuksien ja vapaan tiedonvälityksen toteutumista eikä estää niitä.

Näin ihan siksi, että maat, joissa vapaa tiedonvälitys ja ihmisoikeudet toteutuvat, pystyvät rakentamaan yhteiskuntansa myös taloudellisesti ja poliittisesti vahvemmalle pohjalle. Poliisivalta ja pelon ilmapiiri ei luo vakautta ja luottamusta. Sortovallat kaatuvat omaan mahdottomuuteensa ennemmin tai myöhemmin.

lauantaina, lokakuuta 06, 2007

Ekovelkapäivä

Tänään on ekovelkapäivä. Se tarkoittaa sitä, että maailman tämän vuoden luonnonvarojen tuotto on kulutettu loppuun tänään lauantaina. Loppuvuoden elämme ekologisella luottokortilla ilman takaisinmaksukykyä. Näin on WWF laskenut.

Parikymmentä vuotta sitten ekovelkapäivä sijoittui joulukuun puoleen väliin, mutta on kasvaneen ekologisen jalanjälkemme myötä siirtynyt yhä aikaisemmaksi. Kehitys siis kulkee yhä huonompaan suuntaan. Suurin syy kehitykseen ovat kasvavat hiilidioksidipäästöt ja esimerkiksi Suomessa jatkuvasti kasvava energian kulutus.

WWF on oikeassa korostaessaan, että nopein keino energiakehityksen täyskäännökseen ovat poliittiset ohjauskeinot, joilla energiatehokkuus paranee ja uusiutuvaa energiaa saadaan käyttöön.

Poliitikot, hommiin siitä!

* * *

Vaan eipä hätää. Pääministerimme Matti Vanhanen (kesk.) ansaitsee päivän kehut lausunnoistaan, jonka mukaan ympäristön hyvinvointi on tärkeämpää kuin energian hinta. Hänen mukaansa suomalaiset ovat vuosikymmeniä tehneet energiavalintansa hinnan perusteella ja siihen pitää nyt tulla muutos.

Itseasiassa Vanhasen lausunto on varsin vahva moraalinen lausunto, joka toivottavasti konkretisoituu hallituksen energiastrategiassa linjauksiksi, joilla oikeasti voidaan kääntää suomalaista kehityssuuntaa.

* * *

Kuluttajatkin voivat tehdä omia päätöksiään ilman poliitikkojen ohjausta ja opastusta. Vaihda siis ekologisempaan energiantoimittajaan. Vinkkejä saat vaikka Norppaenergian sivuilta.

* * *

Tuli eilen piipahdettua blogimiitissä ja ihan mukava meininki oli. Kiitos organisaattoreille ja muille osallisille!

perjantaina, lokakuuta 05, 2007

Paavon ydinunia

Päivän uutisten mukaan entinen eduskunnan puhemies, nykyinen ydinvoimateollisuuden lobbari, Paavo Lipponen ryttää Turun Sanomiin kirjoittamassaan kolumnissa paavomaisen kovin sanoin Helsingin Sanomien teettämän energia-gallupin.

Keskiviikkona julkaisemassa kyselyssä 90 prosenttia vastanneista asetti tuulivoiman sähkön tuotannon ykkösvaihtoehdoksi. Lipposen mielestä tällainen tutkimustulos on nollatulos. Samaisessa gallupissa 58% suomalaisista kertoi kannattavansa myös kuudetta ydinvoimalaa. Sitä Lipponen ei kerro, pitääkö hän tätäkin tulosta samasta kyselystä nollatuloksena, vai onko hänen mielipiteensä riippuvainen siitä mitä ihmisiltä kysytään.

Kolumnissaan Lipponen vaatii myös kertomaan tosiasiat tuulivoiman päästötaseesta, tosiasiallisista tuotantokustannuksista, riippuvuudesta tuuliolojen vaihteluista sekä vaikutuksista maisemaan. Hyvä vaatimus, kaivettakoon ne numerot todellisina esiin tuulivoimasta, mutta tehdään sama asia vihdoin myös ydinvoimasta. Lipposen ja muiden ydinvoimalobbareiden on turha ryhtyä huutelemaan puuttuvista tiedoista niin kauan kun esimerkiksi Olkiluoto 3:n todellisista tiedoista ei ole juuri mitään hajua.

Lipponen haukkuu myös Merja Ojansivun kolumnin "ydinvoimakaunaiseksi tunteenpurkaukseksi". Mitähän pahaa Ojansivu meni sitten sanomaan?

Ojansivu kirjoittaa muunmuassa, että ruotsalaiset naapurimme ovat todella heränneet ilmastonmuutokseen ja että Ruotsissa on päätetty, että sinikeltainen energia otetaan maasta, auringosta, tuulesta, metsistä ja meren aalloista. Hänen mukaansa Ruotsissa tutkitaan kestävää energiatekniikkaa laajalla rintamalla autonmoottoreista passiivisiin taloihin, uusia energiapihejä tuotteita ja innovaatioita tulee markkinoille ja yritykset hyötyvät.

Suomessa tilanne on Ojansivun mukaan toinen eli tuntuu kuin nukkuisimme sitkeää ydinunta ja kulutuksemme senkuin jatkuu. Ojansivu sanoo sen, minkä tiedämme muutenkin eli "Suomessa sähkönkulutus nousee yhä, Ruotsissa se on taittunut. Naapuriin verrattuna meitä vaivaa vaihtoehdottomuus ja näköalattomuus."

Ikävää puhetta ydinvoimalobbareille. Ruotsissa ja monessa muussa eurooppalaisessa maassa ilmastonmuutoksen hillintä otetaan tosissaan ja niitä jo nyt käytössä olevia teknologia mahdollisuuksia pyritään aidosti ottamaan käyttöön. Suomessa tässä suhteessa on lähinnä hymistelty ja pyritty sivuuttamaan koko aihe tai painamaan vaihtoehdottomuuden politiikan ikeen alle. Se aika on kohta ohi, koska elämme avoimessa yhteiskunnassa ja eurooppalainen kehitys rantautuu aikanaan myös tänne Pohjolaan.

Se taas ei maistu ydinvoimasta kiksejä saaville, koska ydinvoima ei kuulu enää siihen settiin, jolla ilmastonmuutoksen hillintään tarvittavista toimenpiteistä selvitään. Kyse on vain tahdosta, teknologia ja keinot ovat olemassa.

Lipposen kaunapuheet tuntuvat perustuvan ajattelulle, että entinen meininki tuhlaamisineen voi jatkua ja uusia suurvoimaloita rakennellaan kuin sieniä sateella, jos vain tarvitaan. Lipposen kaunakirjoittelussa piilee ajatus, että ihmisiä voidaan pelotella ilmastonmuutosta hyväksikäyttäen ydinvoiman taakse. Se ajatus on kaikkea muuta kuin korkeamoraalista.

Ja sitä paitsi, se viideskin ydinvoimala on kesken, eikä tällä hetkellä kukaan tiedä milloin siitä tulee valmista vai tuleeko koskaan. TVO:kin lupaa aikataulusta jotain tietoja vasta vuonna 2009, joten miten ihmeessä kukaan voi luottaa siihen, että ydinvoimasta olisi millään järkevällä aikataululla mitään apua ilmastomuutosasioissa? Jos ydinvoimasta ylipäätänsä on edes sellaiseen.

torstaina, lokakuuta 04, 2007

Free Burma!

Free Burma!

Kuva kertoo asian.

Katso myös: Free Burma!

Sputnik - avaruuusajan sankari

Sputnik

Maailman ensimmäisen satelliitin, Sputnik 1:n, laukaisemisesta on kulunut tänään 50 vuotta. Baikonurista laukaistu 83,6 kiloinen kaasutäytteinen ontto alumiinipallo aloitti ihmiskunnan avaruusajan ja se tuli amerikkalaisillekin yllätyksenä.

Sputnik kiersi Maan 96,2 minuutissa, noin 250 km korkeudessa ja sen lentoa ihmeteltiin maailmalla. Tutkijat ja radioamatöörit kuuntelivat korva tarkkana sen kahdella radiolähettimellä ja neljällä 2,4-2,9 metrin piiska-antennilla lähetettyä signaalia, jossa oli koodattuna lämpötilatietoja paineistetun satelliitin sisältä.

Sputnik järkytti amerikkalaisia sen verran, että he päättivät perustaa NASA:n tunnetuin seurauksin.

Sputnikin kohtaloksi koituivat aerodynaamiset voimat, jotka kutistivat sen lentorataa siten, että tuo avaruusajan ensimmäinen eloton sankari paloi syöksyessään Maan ilmakehään 3. tammikuuta 1958.

(Kuvan lähde: Wikimedia Commons)

Kreationismiväittelyä Euroopassa

Kreationismista eli luomisopista väitteleminen ei ole pelkästään amerikkalainen ilmiö, vaan myös Euroopassa on esitetty uskonnollisten tahojen toimesta vaatimuksia, jonka mukaan koulujen biologian tunneilla evoluutioteorian sijaan pitäisi puhua kreationismista. Euroopassakin on esiintynyt pyrkimystä vaikuttaa opetusviranomaisiin kreationismin ujuttamiseksi kouluihin.

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous keskusteli asiasta torstaina luxemburgilaisen kansanedustajan Anne Brasseurin raportin "Luomisopin vaarat kouluopetuksessa" pohjalta. Brasseurin mielestä koulujen luonnontieteen opetuksen pitää perustua tieteelliseen maailmankuvaan. Luomisoppia voidaan opettaa uskontotunneilla, mutta tieteen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Suomalaisista kansanedustajista Krista Kiuru (sd.) osallistui keskusteluun ja yhtyi raportoijan näkemyksiin. Hänen mukaansa koulutusjärjestelmän tarkoitus on kasvattaa lapsista kriittisiä, uteliaita ja itsenäisesti ajattelevia kansalaisia. Luomisoppia voidaan opettaa kouluissa kuten nytkin tehdään, mutta uskonnollisessa viitekehyksessä, ei tieteenä.

Niin se on. Jos kreationismia halutaan kouluissa käsitellä, käsiteltäköön sitä uskonnon tunneilla. Biologiaan tai muihin luonnontieteisiin asia ei kuulu.

keskiviikkona, lokakuuta 03, 2007

Lamppu syttyy

Tänään pikaisesti referointuna ilmastouutisia YLE:n ympäristöuutisten palstalta. Se on itseasiassa varsin mainio ympäristöuutisten lähde.

* * *

Hienoa, energiansäästölamppujen myynti kasvaa kohisten. Kasvuvauhti on noin 20% vuodessa, vaikka yhä edelleen valtaosa lampuista on perinteisiä hehkulamppuja.

Kehitys on positiivista, sillä energiaa tuhlaavien hehkulamppujen vaihtaminen energiapihimpään malliin on hyödyllistä energian säästämistä ja siten hyväksi ilmastonmuutoksen hillinnälle.

* * *

Australiassa ilmatieteen laitos ja Kansainyhteisön tiedejärjestö CSIRO on tehnyt tutkimuksen ilmastonmuutoksen vaikutuksista Australiaan. Tulosten mukaan ilmastonmuutos vaikuttaisi maanosaan voimakkaasti, eikä positiivisesti.

Maanosan keskilämpötila voi vuoteen 2070 mennessn nousta ainakin 3,5 astetta, eräiden mallien mukaan jopa 4 - 5 astetta. Siitä seuraisi se, että kuivuusjaksot pitenisivät Australian lounaisosassa 80 prosenttia ja itäosassakin 40 prosenttia.

* * *

Yleisradion uutisten mukaan Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta ehdottaa tiukkoja rajoja lentokoneiden päästöille. Valiokunnan mukaan kaikki EU-maihin laskeutuvat ja niiltä lähtevät lennot pitää liittää päästökauppaan vuodesta 2010 alkaen.

Asia on kannatettava, sillä noin 4% kasvihuonepäästöistä aiheutuu lentoliikenteestä.

* * *

Ilmastonmuutos vaikuttanee merkittävästi myös matkailuun. Esimerkiksi päästökaupan ulottaminen lentoliikenteeseen tekisi lähimatkailusta houkuttelevampaa kuin nykyään ja samalla kaukomatkailu vähenisi. Myös keliolosuhteiden muutos vaikuttaa matkakohteiden kiinnostavuuteen.

Kun muistaa millaiset kasvuluvut turismilla on, niin matkailun kasvun hillitseminen on ympäristöteko.

* * *

Hiljalleen tuntuu siltä, että ilmastomuutoksen todellisten vaikutusten kärryille ollaan pääsemässä. Vielä pitää odottaa, että teot yltävät valistuneisuuden tasolle.

maanantaina, lokakuuta 01, 2007

Äly ja suunnittelu

Yleisradion Prisma-sarjassa esitettiin tänään ohjelma Luomisoppi vastaan Darwin.

Ohjelmassa käsiteltiin sitä, kuinka kreationismi eli oppi, jonka mukaan raamattu on sanasta sanaan totta ja sen synnyttämä älykkääksi suunnitteluksi kutsuttu ajattelutapa pyrkii osoittamaan evoluution olevan väärässä ja siksi tulemaan sen tilalle koulujen biologian tunneille. Kyse on siis elämän syntyyn ja maailmankaikkeiden ikään liittyvistä käsityksistä.

Hämmästyttävää koko hommassa on se, että älykkään suunnittelun liike pyrkii vaikuttamaan poliitikkoihin ja maallikoihin, esittämällä heille tieteellisillä termeillä esitettyä materiaalia, joka ei kuitenkaan mene tieteen itsesäätelyn seulan läpi. Siis tiedettä, jota ei ole oikeasti tarkoitettu tiedemiehille, vaan lähinnä kaikille muille. Ohjelmassa esiteltiin kaikenlaisia nokkeluuksia, kuten se, että kaikki eliölajit mahtuivat munina Nooan arkkiin.

Älykästä suunnittelua edesajava Discovery Institute haluaa kuitenkin pohjimmiltaan pistää tieteen tekemisen kirkon alle ja sitä kautta koko yhteiskunnan uskonnollistaminen. Niin heidän omista suunnitelmistaan vuotaneet tiedot kertovat.

Kreationismilla tai älykkäällä suunnittelulla on myös ihan puhtaasti vaikutusvallan hankkimiseen tähtääviä päämääriä. Ja tietysti kreationistit keräävät repuittain dollareita ja pyrkivät näkyvästi julkisuuteen. Liikkeelle tuntuu olevan tärkeämpää se, kuinka laajalle se pääsee leviämään kuin se, millaisia tuloksia älykäs suunnittelu tuottaa.

* * *

Älykkään suunnittelun liikkeen tavoitteessa kaataa evoluutioteoria ei sinänsä ole mitään pahaa. Mikä tahansa tieteellinen teoria on tehty kaadettavaksi, se on tieteen eräs perimmäisistä luonteista. Mutta teoriat eivät kaadu ei miten tahansa tai millä tahansa.

Tieteelliset teoriat voidaan kaataa perustelemalla ne tieteessä yleisesti hyväksytyin menetelmin, eikä siis esimerkiksi katsomalla jostain kirjasta sanotaanko siellä evoluutiosta mitään. Jos todistusaineisto ja yleisesti hyväksytty todistusaineisto sanoo, että evoluutio ei ole totta, niin silloin vallitseva tieteellinen teoria on kaadettu ja korvattu mahdollisesti uudella tieteellisellä teorialla. Ei jollakin saarnaajien moraalisella tekstillä.

Älyttömintä koko asiassa on se, että yhden tieteen yhtä osiota vastaan käydään uskonnon keinoin. Ihan kuin se osoittaisi sen, että raamattu olisi sanasta sanaa oikein ja siitä voitaisiin päätellä esimerkiksi maailmankaikkeuden ikä. Jotta älykkään suunnittelun teoriassa olisi mitään vakavaa pohjaa luonnontieteellisessä mielessä, sen pitäisi pystyä vastaamaan myös monien muiden tieteen osa-alueiden kuten vaikkapa fysiikan perustavaa laatua oleviin teorioihin. Siis väitteellä, että maailmankaikkeus olisi jonkin suunnitelman tulosta.

Älykäs suunnittelu ei siis ole mitään tiedettä, vaan jokin kreationismin tai muun uskonnollisen fundamentalismin jatke.

* * *

Tieteellä ei ole uskonnon kanssa ristiriitaa. Teologia ja filosofia käsittelee uskonnon alle kuuluvia kysymyksiä omien menetelmiensä antamin keinoin, biologialla tai muilla luonnontieteillä ei ole kantaa mihinkään yliluonnollisiin olentoihin suunnittelemassa maailmankaikkeutta.

Myöskään uskonnolla ei ole ristiriitaa tieteen kanssa, paitsi fundamentalisteilla. Kirkkojen valtavirta pitää itsekin raamattua kuvainnollisena tekstinä, ei kirjaimellisena ohjeena uskonnon itsensä ulkopuolella. Lisäksi esimerkiksi katolinen kirkko tunnustaa tieteelliset tosiasiat, myös evoluutioteorian.

* * *

Takaisin niin sanottuun älykkääseen suunnitteluun maailmankaikkeuden tai vaikkapa lajien synnyn perusteoriana. Jos ihmiskunta ei tähän mennessä ole onnistunut keksimään vastausta johonkin luonnontieteelliseen kysymykseen, ei tarkoita sitä, että selitys pitää löytyä vaikka väkisin jostain tekstistä.

Se tarkoittaa sitä, että vastausta vielä ei ole löydetty, mutta mahdollisesti löydetään nykyisen sukupolven, seuraavan sukupolven tai vaikkapa 10 seuraavan sukupolven aikana. Näin on tiede ja kulttuurimme tähänkin asti kehittynyt ja se on uteliaan ihmisen perusominaisuus.

Nykyisen tutkijasukupolven avoimet kysymykset ja oivalluksen vajavaisuus ei siis ole argumentti älykkään suunnitelijan puolesta luonnontieteissä.

* * *

Itseasiassa "älykkään suunnittelijan" idea ei ole edes uusi, vaan René Descartes (1596-1650) piti epäilyä menetelmänä, jolla hän pyrki löytämään totuuden ja korvaamaan uskomuksiinsa sisältyvän epävarmuuden tiedolla. Descartes ei ollut skeptikko, mutta esitteli kolme argumenttia miksi kaikkein varmimpiakin aisteihin perustuvia uskomuksia voidaan epäillä. Nämä kolme argumenttia perustuvat aistien pettävyyteen, unennäön mahdollisuuteen sekä ilkeän demonin mahdolliseen olemassa oloon.

Descartes kirjoitti: Minulla on kuitenkin ollut hengessäni jo kauan varma käsitys, että on kaikkivoipa Jumala, joka on tehnyt ja luonut minut sellaiseksi, kuin olen. Mutta mistä tiedän, ettei hän ole menetellyt niin, ettei ole maata, ei taivasta, ei avaruudellista kappaletta, ei muotoa, ei kokoa eikä paikkaa mutta siitä huolimatta tämä kaikki näyttää minusta olevan olemassa aivan samalla tavalla kuin nyt? [1]

Voisi siis olla olemassa myös ilkeä demoni, joka on käyttänyt kaiken tarmonsa pettääkseen niin, että kaikki uskomukset maailmasta, ihmisen omasta ruumiista, matematiikasta, menneisyydestä ja muiden ihmisten mielentiloista ovat pelkkää erhettä.

Älykäs suunnittelu on siis filosofisesti vanha keksintö, eikä siis todista edes sitä, että jos suunnittelua olisi olemassa, me voisimme sitä pitää totena.

* * *

Tämän blogin kirjoittaja lähtee liikkeelle siitä, että uskokoon ken tahtoo mihin tahansa jumaliin haluaa tai olkoon uskomatta ja sillä hyvä. Uskonto tai uskonnottomuus on itse kunkin yksilöllinen asia ja oikeus, eikä siihen tarvitse sotkea mitään ylimääräisiä asioita eli esimerkiksi uskonto ja politiikka on syytä pitää erillään. Samoin uskontoa ja tiedettä ei pidä sekoittaa toisiinsa siellä missä nämä asiat eivät kuulu toisiinsa, kuten esimerkiksi luonnontieteissä.

* * *

Lähdeviite:
[1] Markus Lammenranta, Tietoteoria, s. 22.