torstaina, lokakuuta 18, 2007

Jazzia tosissaan

Manuel Dunkel: Darn That DreamJoskus käteen ja levylautaselle sattuu äänite, joka aluksi ei oikein avaudu, tuntuu hyvältä ja toimivalta, mutta ei vaan kolahda. Toisten teosten kohdalla musiikki ei kolahda koskaan, mutta joskus musiikki alkaa toimimaan hiljalleen yhä paremmin ja paremmin, kunnes levy kolahtaa kunnolla.

Saksofonisti Manuel Dunkelin alkuvuodesta 2007 julkaistu Darn That Dream kuuluu tähän jälkimmäiseen kategoriaan. Kyseessä on laatumusiikkia, joka paranee kypsyessään.

Joskus on nautinnollista kuunnella musiikkia, joka on tehty alleviivaten tosissaan. Useimmat hyvät levytykset on toki tehty tosissaan, mutta usein kuulee myös pyrkimystä leikitellä asioilla tai ottaa mukaan jotain "yllättävää". Darn That Dream ei kikkaile, vaan sanoo asiansa rikassävyisesti ja luonteella, mutta tosissaan. Ja se on hyvä yhdistelmä.

Dunkelin saksofoni ja bändi soivat monisävyisesti. Avausraidalla Cave saksofoni on kuulaan pisteliäs. Levyn nimikappaleella taas on loppua kohden kiihkoa ja latausta niin saksofonissa kuin bändissäkin. Kappaleella The Water Is Rising tunnelmat vaihtelevat kaihosta uhkaaviin tunnelmiin myös sooloissa. Black Horse alkaa rumpusoololla, joka ikäänkuin esittelee sen mitä tuleman pitää, rankkaa menoa ja mm. Giorgos Kontrafouriksen räjähdysvaaraa enteilevän soolon. Leaf on kuin tarina siitä miten lehdelle syksyn tullen käy tuulessa.

Kvartetti toimii hyvin yhteen ja sooloissa tuntuu olevan sekä tekemisen iloa, että taipuisuutta eri tarpeisiin niin svengaavista rytmeistä kiihkeisiin juoksutuksiin. Rytmiryhmä Ville Huolman ja Jussi Lehtonen pitävät kvartetin soiton kasassa tilanteessa kuin tilanteessa.

Kun levyyn pääsee sisälle, sitä voi kuunnella yhä uudestaan ja uudestaan. Siinä sen voima ja hankaluus.

* * *

Manuel Dunkel: Darn That Dream

1. Cave (Dunkel)
2. Darn that dream (Jimmy van Heusen)
3. The water is rising (Dunkel)
4. Lighthouse (Dunkel)
5. It should have been very simple (Dunkel)
6. Black horse (Dunkel)
7. Leaf (Dunkel)
8. Contact (Dunkel)

Kvartetti:
Manuel Dunkel (tenorisaksofoni, sopraanosaksofoni)
Giorgos Kontrafouris (piano)
Ville Huolman (basso)
Jussi Lehtonen (rummut)