Pari opetusta salasanoista

Älypää-visailupalvelu murrettiin eilen ja hakija sai sieltä saaliiksi yli 120 000 käyttäjätunnusta, sähköpostiosoitetta ja salasanaa. Joukossa esimerkiksi eduskunta.fi- ja poliisi.fi-osoitteita. Tapahtumien yksityiskohdista saattaa saada käsityksen MuroBBS:n palstalta.

Palvelua pyörittävä Sanoma Entertainment on HS:n mukaan tekemässä asiasta rikosilmoitusta.

Tietysti on niin, että tällainen krakkerointi on tuomittavaa ja aiheuttaa ihmisille harmia ja mahdollista haittaa, jos samoilla salasanoilla pääsee myös johonkin muutun palveluun.

Sen lisäksi, että ylläpitäjillä on opittavaa siitä, miten tunkeutuja on päässyt järjestelmään, on ylläpidolla myös toinen opeteltava perusasia. Miten on mahdollista, että tällaisessa palvelussa salasanat ylipäätänsä ovat selkokielisessä muodossa? Alkeellinen virhe Sanoma Entertainmentilta.

Toisen opiskeltavan asian saavat sitten palvelun käyttäjät. Yleisimmät salasanat, jotka tietomurron jäljiltä paljastuivat ovat "salasana", "123456", "älypää", "kissa", "johanna", "54321", "perkele", "hevonen", "nallepuh" ja "aurinko". Kaikki täysin kelvottomia salasanoja yhtään mihinkään. Tässä tosin ei ole mitään uutta, sillä vastaava hölmöily on palveluiden käyttäjien keskuudessa vallinnut ennenkin.

Vaikka tämä Älypää onkin viihdepalvelu ja siellä voi käyttää jotain ilmaissähköpostia, jonka mahdollisesti voi rekisteröidä anonyyminä, tulee salasanojen vaihtorumbasta turhaa ajanhukkaa. Toisaalta tilanne ei edes ole näin ruusuinen, vaan tuolta Älypää-palvelusta hankituilla on MuroBBS:stä pääteltävien tietojen perusteella pystytty kirjautumaan sisään esimerkiksi verkkosivustojen ylläpitojärjestelmiin.

Pääsääntö on se, että eri järjestelmissä käytetään eri salasanoja.

Näköjään on myös niin, että myös uskottavan tuntuisten palveluiden tuottajien ollessa kyseessä, käyttäjien pitäisi pystyä varomaan sitä, että palveluissa ei tallenneta salasanoja selkokielisessä muodossa. Mistä sen sitten saa selville? Koska palveluntuottajat eivät asiaa tietenkään kerro, sen saattaa saada selville siten, että tilaa itselleen uuden salasanan palvelun "unohtuiko salasana"-linkistä.

Jos saat vanhan salasanasi selkokielisenä, se on myös palvelun tietokannassa selkokielisenä. Silloin käyttäjän täytyy käyttää tällaisessa palvelussa salasanaa, jota ei käytä missään muualla. Tai jättää koko palvelu väliin.

Vihreä kosketus

Green Touch on aloite, joka tähtää internetin ja viestintäverkkojen energiatehokkuuden tuhatkertaiseen parantamiseen. Kyseessä on tiedotteen mukaan Bell Labsin koordinoima globaali konsortio, joka pyrkii luomaan teknolgiat, joilla tuohon tavoitteeseen päästään.

Tiedotteen mukaan tuo energiatehokkuuden parantaminen siten, että kulutus laskee tuhanneosaan tarkoittaa karkeasti sitä, että energia, jolla viestintäverkot internet mukaanlukien, pyörivät nykyisin yhden päivän riittäisi kolmeksi vuodeksi.

Konsortion johtaja ja Bell labsin varapuheenjohtaja Gee Rittenhouse totesi, että seuraavan vuosikymmenen aikana miljardeja uusia käyttäjiä on tulossa käyttämään erilaisia verkon palveluita. Tieto- ja viestintäteknologioiden käytön odotetaan kasvavan dramaattisesti samaan aikaan kun muut teollisuuden osa-alueet käyttävät tietoverkkoja oman hiilijalanjälkensä pienentämiseen. Rittenhouse sanoo tämän johtavan siihen, että ICT-sektorin energiankulutus uhkaa kasvaa ekspotentiaalisesti.

Green Touch pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen. Bell Labsissa on arvioitu, että mahdollisuuksia on olemassa vieläkin suurempaan energiatehokkuuden kasvattamiseen eli potentiaalia pudottaa energiankulutus 1/1000 nykyisestä.

Konsortiossa on mukana palveluntarjoajia, yliopistoja, julkisia ja voittoa tavoittelemattomia tutkimuslaitoksia sekä teollisuuden tutkimusyksiköitä eri puolilta maailmaa. Hankkeella on myös usean valtion julkishallinnon tuki, jonka voi päätellä siitä, että esimerkiksi yhdysvalloista, Iso-Britanniasta ja Ranskasta on julkistukseen saatu ministeritason kommentit. Uusi arkkitehtuuri ja keskeisten osien demojen pitäisi olla valmiina viidessä vuodessa.

Haaste on huikea, mutta asialla ovat alan arvostetut tahot, joilla on kykyä ratkoa näitä haasteita. Kun ilmastonmuutoksen hillinnästä puhutaan, niin tämä on jälleen aloite, joka osoittaa mahdollisuuksien olemassa olemisen. Ovatko ne toteutettavissa, nähdään lähivuosina. Jos ei yritä, niin ei mitään aikaiseksikaan saa.

Toinen näkökulma, joka tuosta tulee mieleen on energiatehokkuuden parantamisen potentiaali muilla teollisuuden aloilla? Millaisia aloitteita muualta olisi mahdollista saada aikaiseksi? Tietenkin on niin, että kaikilla toimialoilla ei päästä 1000 kertaisiin parannuksiin, mutta huomattavasti vähäisemmätkin tavoitteet tuottaisivat huomattavia tuloksia esimerkiksi metalliteollisuudessa.

(via IT-viikko)

Linux 18-v.

Linux on päässyt täysi-ikäiseksi.

Linus Torvalds julkisti Linuxiin tähtäävän projektinsa 26. elokuuta 1991 kirjoittamalla viestin comp.os.minix-uutisryhmään. Päivämäärä on tähän otettu Wikipediasta. Wiredin jutun mukaan päivämäärä olisi ollut jo eilen 25. elokuuta. Linuxin versio 0.01 valmistui saman vuoden syyskuussa.

Tietotekninen maailma on ehtinyt muuttumaan noiden aikojen jälkeen moneen kertaan, niin myös Linux. Nykyisellään se on menestynyt ja merkittävä käyttöjärjestelmä, johon kytketyn ekosysteemin arvioidaan pyörittävän vuonna 2011 noin 50 miljardin dollarin liikevaihtoa.

Linuxin jonkun jakeluversion voi asentaa suunnilleen mihin tahansa laitteeseen, joskin menestystä on tullut varsinkin palvelimissa. Esimerkiksi kesällä 2009 linux oli 88,6 %:ssa maailman top500 supertietokoneista eli 443:ssa niistä.

Ollaan käyttöjärjestelmäsodista mitä mieltä tahansa tai puhutaan avoimesta ja suljestusta lähdekoodista millä äänenpainoilla hyvänsä, sitä vaan ei voi väistää etteikö avoimella lähdekoodilla, siihen liittyvällä ajattelumaailmalla ja sen toteutuksilla, linux mitä selkeimpänä esimerkkinä, olisi ollut maailmaa muuttava merkitys viimeisinä parina vuosikymmenenä.

Nykyinen nettimme tai tapamme kommunikoida toistemme kanssa verkossa ei olisi todennäköisesti nykyisen kaltainen, jos linuxia ei olisi keksitty tai se olisi jäänyt omiin lähtökuoppiinsa ja harrastusprojektiksi.

Yksi keskeisimmistä asioista on yhteisöllisen kehittämisen voima, joka linuxin kohdalla otti ensimmäisen vakuuttavan askeleensa.

Jenkkien äänestyskoneet murrettiin

Muistammehan kaikki sen sekoilun, jonka suomalainen sähköisen äänestämisen epäonnistunut kokeilu sai aikaiseksi?

Kokeilun selvittelyiden jälkimainingeissa puhuttiin siitä, miten asioita pitää parantaa ja saada homma teknologisesti toimimaan.

Yhdysvalloissa on sähköistä äänestämistä harjoitettu hajanaisella menestyksellä jo aikoja. MikroPC kertoo, että yhdysvaltalaisessa yliopistossa on murrettu vaivaa nähden rittäin turvallisena pidetty Sequoia AVC -äänestyslaite ilman, että tutkijoilla oli käytössään laitteen lähdekoodia.

Murron lopputulos on se, että periaatteessa tälläkin laitteella vaalin tuloksen muuttaminen onnistuu nyt muutamassa minuutissa. Tietysti se vaatii sitä, että itse laitetta pääsee käsittelemää, mikä ei tietysti ole ihan helppoa, mutta mahdollista.

Tämä on yksi muistutus siitä, että murtamatonta tietotekniikkaa ei ole, eikä äänestykseen pidä lisätä epävarmuustekijöitä tai mahdollisuuksia tuloksen manipulointiin. Jos sitä nyt ei vielä ole vähin äänin tehty, niin sen sähköisen äänestämisen voi haudata kokonaan.

Microsoft Wordin myynti kiellettiin

Yhdysvalloissa teksasilainen oikeusistuin päätti kieltää tietotekniikkayhtiö suositun Microsoft Office -paketeistakin löytyvän tekstieditori Wordin myynnin Yhdysvalloissa. Syy on patenttirikkomus.

Oikeuden mukaan Microsoftilla on 60 päivää aikaa lopettaa Wordin myynti ominaisuuksilla, joilla käyttäjät voivat avata räätälöityä xml-koodia sisältäviä xml-, docx-, tai docm-dokumenttiformaatteja. Lisäksi yhtiön pitää maksaa korvauksia patentin oikeuden omistavalle i4i-yhtiölle.

Noh, Microsoft aikoo valittaa päätöksestä. Lisäksi se voi poistaa tuon ominaisuuden Wordista tai kiertää patentin jollain lisäosalla tai muulla sellaisella.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Microsoft on maksamassa korvauksia ohjelmistopatenttirikkomusten vuoksi.

Kannattaiskohan ihan oikeasti miettiä mitä hyötyä näistä ohjelmistopatenteista on ja kuka niistä oikeasti hyötyy? Tässä tapauksessa nyt ei välttämättä ole mistään isosta asiasta, mutta lähtökohtaisesti tästä on vain haittaa tavalliselle kuluttajalle.

Tuskinpa tämä Microsoftillekaan iloksi on.

EDIT 14.8.2009:
Ossi Mäntylahti kirjoittaa Tietokone-lehden blogissaan aiheesta tarkemmin ja todeten, että i4i-yhtiön kiistan aiheuttanut patentti kiistan on "täyttä huttua".

Internetin käytön energiankulutuksesta

Keskustelu netin käytön ja palveluiden tuottamisen ilmastovaikutuksista jatkuu ja hyvä niin sillä tietotekniikkaa käytetään yhteiskunnassa yhä enemmän ja yhä useammilla laitteilla. Netin käytön energiankulutus ja ilmastovaikutukset ovat kasvussa.

Google on laskeskellut millaiset hiilidioksidivaikutukset erilaisilla arkipäivän toimilla on laskettuna Google-hakuina. Esimerkiksi päivän sanomalehti vastaa 850 hakua tai lasisillisella applesiinimehua tekee 1050 hakua. Yhdysvaltalaisen kotitalouden keskimääräisen kuukaisttaisen sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöt vastaavat 3 100 000 Google-haun aiheuttamia päästöjä.

Pohtimisen aihetta antaa sekin, että yksi juustohampurilainen vastaa päästöiltään samaa kuin 15 000 Google-hakua. Se tarkoittaa samaa kuin 14 appelsiinimehulasillista tai lähes 18 sanomalehteä.

Suuria palvelinkeskuksia ympäri maailmaan pyörittänä hakukoneyhtiö on jo vuonna 2007 tehnyt vapaaehtoisen sitoumuksen pyrkiä hiilineutraaliksi ja käynnissä onkin useampi asiaan liittyvä ohjelma. Google siis pyrkii omien sanojensa mukaan aktiivisesti vähentämään oman toimintansa hiilijalanjälkeä.

Netin käytössä on tietysti aina sekin puoli, että sillä voidaan korvata jotain kulutusta. Ajatellaanpa vaikka jonkin asian ostamista. Jos nk. näyteikkunaostokset voi tehdä ennalta netissä ja sen jälkeen käydä hakemassa haluamansa kerralla yhdestä paikassa kiertelemättä kauppakeskuksesta toiseen, syntyy väistämättä säästöjä.

Näiden ihmisen toimintaan liittyvien muutosten vaikutuksia on toki vaikea laskea osaksi jonkin yhden palvelun päästäjä, mutta vaikutusten voi olettaa olevan positiivisia. Jos taas nettipalveluiden ytimenä on kulutuksen lisääminen, vaikutus on päinvastainen.

Ei ole ihan se ja sama kuinka käyttäydymme ja toimimme. Netti on vain osa sitä kokonaisuutta.

Asias aikaisemmin Vaiheisessa:

• Google (11.1.2009)
• Google, osa 2 (12.1.2009)

Ilmastolaskentaa

Ilmastomallien avulla voidaan tehdä arvioita tulevasta kehityksestä. Mallien kehittäminen vaatii kuitenkin testaamista ja laskemista. Tietokonekapasiteetista on pulaa ja laskemista riittää.

Nyt itse kukin voi antaa verkossa olevan tietokoneensa käyttämättömänä olevaa laskentatehoa ilmastomallien kehittämiseen. Hajatetussa laskennassa käytetään tietokoneelle asennetavaa BOINC-ohjelmistoa (Berkeley Open Infrastructure for Network Computing) joka sitten hyödyntää tietokoneen joutuaikaa suorittaakseen laskentatehtävää.

BOINC:n avulla voidaan laskea monia muitakin asioita ja järjestelmä on ollut käytössä esimerkiksi Maan ulkopuolista älyä etsivässä SETI-projektissa tai vaikkapa malarian torjuntaan liittyvissä projekteissa.

(via Scientific American)

Valituksia äänestämisestä

Viime kunnallisvaalien aikaisen sähköisen äänestämisen sotkujen selvittely jatkuu korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Hyvä niin, sillä äänestäminen ei voi perustua todennäköisyyksiin.

Saksassa sen sijaan perustuslakituomioistuin on todennut vaalikoneiden käytön liittopäivävaaleissa 2005 perustuslainvastaiseksi. Perusteluna on se, että vaalioikeutetut eivät ole voineet kontrolloida annettuja ääniä ja niiden laskentaa.

IT-viikon jutun mukaan:

"Koska vaalikoneiden ohjelmointivirheitä ja ohjelmien tahallista manipulaatiota on heidän mukaansa kuitenkin vaikea tunnistaa, niin kansalaisten olisi voitava äänestäessään tarkistaa, ettei tietokone ole tehnyt virheitä heidän ääniensä tallennuksessa."

Ei muuten hölmömmin päätelty tuomioistuimelta.

ScribeFire ja top 10 IT-myytit

Halo Efektin innottamana tässä postauksessa kokeillaan FireFoxin ScribeFire-lisäosaa. Ainakin linkkitoiminnallisuus näyttää olevan sillä tavalla nerokas, että se osaa ottaa linkin suoraan leikepöydältä syöttöruutuun,mikä vähentää työvaiheita linkkien tuottamisessa.

Toinen ihan näppärä piirre on se, että ScribeFire jakaa selaimen ikkunan kahteen osaan, joista toiseen voi editoida postausta ja toisesta lukea www-sivuja.

* * *

Sitten otsikon mukaiseen asiaan.

Iain Thomson and Shaun Nichols ovat listanneet vunet.com:ssa kymmenen IT-myyttiä, jotka elävät sitkeästi, mutta ovat urbaaneja legendoja.

Kunniamaininnan saavia myyttejä ovat:

• Macit maksavat enemmän kuin PC:t
  
• Piraattimateriaali aiheuttaa enemmistön internetin liikenteestä

Varsinainen lista käänteisessä järjestyksessä kuten Thomson ja Nichols ovat sen laatineet:

10. Yritysten täytyy uusia heidän järjestelmästä 2-3 vuoden välein
9. Bill Gates on haka ohjelmoijaksi
8. Macit eivät ole yhteensopivia minkään kanssa
7. Tietokoneet kestävät pitempään, jos ne pitää päällä koko ajan
6. Hakkerit voivat aiheuttaa 3. maailmansodan
5. Applen tai Linuxin koodi on turvallisempaa kuin Windowsin
4. Tekoäly vaatii vain nopeampia tietokoneita
3. Internet kehitettiin ydinsodasta selviytymiseksi
2. Enemmän CPU-tehoa = enemmän vauhtia
1. Virustentorjuntayhtiöt tuottavat suurimman osan haittaohjelmista

Perustelut kannattaa lukea vunet.com:sta.

* * *

ScribeFire tuntuu ihan toimivalta. Ikkunointia voi säätää asetuksista ja esimerkiksi del.icio.us:n linkit saa haettua omaan alalehteensä. Tagit ja muut voi säätää paikalleen varsin näppärästi.

Jäljellä on enää julkaiseminen ja koodin tarkistaminen Bloggerin puolella. Jos kaikki menee ok, niin ihan käyttökelpoinen työkalu tämä voi jatkossakin olla.

* * *

Kuvassa kattoja San Miniato-nimisessä idyllisessä pikkukaupungissa Toscanassa. Kuva ei liity aiheeseen mitenkään, mutta pitäähän kuvan liittäminen postaukseen testata. Kuvan liitteleminen, oikean koon ja paikan säätäminen editorissa vaati hienoista temppuilemista.

EDIT klo 22.20
Julkaiseminen ScribeFirestä meni kuten pitikin. Oletusasetuksilla ScribeFire lisäsi postaukseen automaattisesti pienen kuvan, joka linkittää postauksen Zemanta-tilastointiin. Asetuksen saa pois päältä, kun löytää oikean kohdan. Tästä postauksesta pikseli on poistettu käsin.

Julkiset mashupit vauhtiin?

Hallituksen politiikkariihestä on noussut esiin puheet eläkkeistä ja muusta sellaisesta, mutta samassa paikassa on päätetty myös muutamasta muusta linjauksesta.

Poimitaanpa tiedotteesta (PDF, 59,9 kt) digitaaliseen maailmaan liittyviä linjauksia. Mitään maata mullistavaa paperista ei löydy, mutta eräitä ihan järkeviä linjauksia.

Kun hallitus puhuu talouskasvun edellytysten turvaamisesta eräs keino monien joukossa on kirjattu näin:

"Tietoyhteiskuntapolitiikkaa jäntevöitetään ja julkisen sektorin tuottavuutta edistetään tietotekniikkaa hyödyntämällä nykyistä paremmin. Nopeutetaan sähköisen asioinnin kehittämistä ja edistetään IT-ratkaisujen yhteentoimivuutta ja käyttäjälähtöisyyttä."

Yleisenä tavoitteena asia on kannatettava, sillä työsarkaa riittää. Tuon konkretisointia on jo yritetty edellistenkin hallitusten aikana, mutta kuten tunnettua, rahaa on palanut ilman merkittävästi näkyviä tuloksia.

Asiakirjasta löytyy myös konkreettisempi tavoite, joka ei ole mitenkään erityisen uusi, eikä näytä mittavalta, mutta pitää sisällään tiettyä viisautta:

"Julkisin varoin luotujen tietovarantojen hyödyntämistä tehostetaan mm. tarkistamalla tietojenluovutukseen sovellettavia hinnoitteluperiaatteita ja parantamalla tilastotiedon käytettävyyttä tietosuojaa vaarantamatta."

Julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja olisi mahdollista käyttää esimerkiksi erilaisten mashup-palveluiden toteuttamiseen, mutta sen esteenä ovat herkästi valtion perimät maksut ja käytölle asettamat muut ehdot. Asiaan kannattaa siis panostaa ja tavoitteen konkretisoinnissa kannattaa ottaa rohkeita askelia avoimuuden suuntaan.

Verovaroin toteutettuja tietovarantojen käyttäminen esimerkiksi pienemmille yrityksille on tehty joskus byrokraattiseksi, kalliiksi ja vaikeasti ennustettavaksi. Transaktiopohjaiset maksuperusteet kun eivät oikein toimi ihan joka paikassa.

Asiasta on ollut täällä aikaisemminkin tekstiä ja aiheeseen sivusta liittyen on käynnistynyt SOMUS-tutkimushanke.

Hallituksen politiikkariihessä on vielä tavoitteensa sille, että

"Luovien alojen yrittäjien asiantuntijapalveluja kehitetään ja yrittäjyysosaamista vahvistetaan".

Tavoite sivuaa niinikään useampaakin netin kanssa työskentelevää firmaa.

Koulumaailmaan politiikkariihessä kiinntetään enemmänkin huomiota ja sillä sektorilla tavoitellaan mm.

"Lasten ja nuorten turvallisen mediaympäristön luomiseksi selvitetään medianeuvoston perustaminen lisäämään koulujen mediakasvatusta ja edistämään video- ja internetpelien tuottajien itsesäätelyä."

sekä

"Varmistetaan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa aiempaa paremmin tavoitteena oppimistulosten ja kouluviihtyvyyden parantaminen sekä riittävien tietoyhteiskuntavalmiuksien takaaminen kaikille koululaisille asuinpaikasta riippumatta."

Mediakasvatusta, itsesäätelyä, oppimistulosten ja kouluviihtyvyyden parantamista sekä tietoyhteiskuntavalmiuksien takaamista kaikille. Kuulostaa myönteiseltä ja järkevältä lähtökohdalta.

Noilla tavoitteilla ei vielä uutta digitaalista yhteiskuntaa rakenneta, mutta jos nyt edes muutaman solmun niillä saa auki, niin myönteinen suunta sekin.

Edellä siteeratut tavoitteet ovat toki vain poliittista tekstiä ja vaativat selvää konkretisointia. Jos asiat siirretään komiteoihin ja työryhmiin jauhettavaksi, sinne ne herkästi jäävät tai kompromissien pyörittelyssä syntyy käytännössä hankalia ratkaisuja.

Nyt sitten tarvitaan rohkeutta tehdä käytännöllisiä ja toimivia ratkaisuja.

* * *
Olisikohan muuten seuraavassa hallituksessa paikkaa ministerille, joka ottaisi nämä digitaaliset asiat kokonaisuudessaan hoidettavakseen ja oman osaamisensa puolesta ymmärtäisi niistä riittävästi?

Nykyinen rakennelma, jossa eri ministriöt puuhaavat kukin omiaan ja keskimäärin politiikassa vallitsee epäluulojen ja oivaltamattomuuden ilmapiiri, ei oikein tue niitä mahdollisuuksia, joita tällä sektorilla olisi. Tämä moite ei kosketa pelkästään hallitusta, vaan koko politiikkaa oppositio mukaan lukien. Eduskunnastakin löytyy varsin harvoja digitaalisen vallankumouksen vaikutuksia ymmärtäviä.

Hukattua historiaa?

HS kiinnittää huomiota asiaan, joka ei ole uutinen, mutta pitkällä aikavälillä varsin olennainen asia.

Poliitikkojen tai johtavien virkamiesten sähköposteja ei juuri arkistoida. Esimerkiksi poliitikkojen ja virkamiesten lainvalmisteluun liittyvää kirjeenvaihtoa ei siis tallenneta järjestelmällisesti. Ilmeisesti satunnaisesti tulostamalla posteja paperille.

Tästä seuraa se, että päätösten taustat tai niistä käyty kirjeenvaihto jää historiankirjoittajilta piiloon. Jäljelle jäävät vain viralliset päätökset, joista kaikki motiivit ja muut eivät käy selville. Hukkaammeko siis viimeisen vuosikymmenen historiasta ison osan.

Asia ja ongelma ei ole mitenkään uusi, sillä arkistolaitoksessa on asiaa valmisteltu pitkään ja määrityksiä sähköiselle arkistoinnille on saatu valmiiksi jo vuosia sitten SÄHKE-hankkeessa. Joko nuo määritykset eivät toimi sähköposteille tai niiden käytännön toteutus on liian hankalaa.

Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, niin viranomaisten sähköposteihin saattaa liittyä käsite "viranomaisen asiakirja", joka määritellään julkisuuslainsäädännössä. Samaan aikaan myös viranomaisten sähköposteihin voidaan liittää tietosuoja- ja yksityisyydensuojakysymyksiä sekä lainsäädäntöä.

Kenties suurin pulma sähköpostitse tapahtuvassa kirjeenvaihdossa on se, ettei arkistoitavaksi tarkoitettujen sähköpostien arkistointi ole teknisesti käyttäjälleen välttämättä niin yksinkertaista kuin pitäisi olla, vaan yhä edelleen niitä pitäisi tulostaa paperille. Tekniikkaa siis puuttuu.

Sähköinen arkistointi on silti tulossa, mutta hitaasti.

Arkistointi on järjestelmällistä toimintaa ja näiden sähköisten välineiden osalta ohjeistukset ja menetelmät ovat ilmeisesti pitkälti jalkauttamatta.

date -d '@1234567890'

Ensi yönä on sitten juhlat, jos joku muistaa. Ai miksikö? Siksi, että se vaan on.

Eli ensi yönä 14.2.2009 klo klo 01:31:30, Unix-aika lyö maagisen lukeman 1234567890.

Tilanteen kehittymistä voi seurata esimerkiksi aihetta varten pystytetyltä www-sivustolta tai vaikkapa Twitteristä, jos ei muuten satu olemaan juhlimassa tapahtunutta.

Unix-ajan heilahtaminen poikkeaa esimerkiksi vuoden vaihtumisesta siitä, että unix-aika käy samaan tahtiin aikavyöhykkeistä riippumatta.

MBnet antaa *nixin komentokehoitekäyttäjille parit muistutukset tapahtuman seurannasta. Juhlan kunniaksi voi oman timestamp-stoorin pistää asian hehkutussivulle tai kenties kommentoida Pinserin postausta aiheesta.

Googlen datakeskus Suomeen

YLE Uutiset kertoo: "Metsäyhtiö Stora Enso myy Haminan Summan tehtaan rakennukset ja suurimman osan tehdasalueesta Google-hakukoneyhtiöille, joka aikoo tuoda Summaan datakeskuksensa. Kauppasumma on noin 40 miljoonaa euroa."

Niin se digitaalinen vallakumous etenee, hiljalleen myös kiinteä infrastruktuuri siirtyy puujaloilta digitaaliseen liiketoimintaan.

EDIT klo 14.08
YLE esittää myös näkökulman asiaan eli syitä miksi Google on saattanut ostaa ko. kiinteistön. Listalla ovat Venäjän läheisyys, sähkön saatavuus, jäähdytys...

Nero?

Pohjois-Italiassa on liikennevalojärjestelmä, joka toimii siten, että jos autoilijat ajavat päin punaista valoa tai tekevät muun rikkeen, he saavat automaattisesti 150 euron sakot. Lericin kaupungin poliisipäällikkö huomasi vuonna 2007 sakkojen määrässä jotain omituista, sillä automaattinen järjestelmä tuotti poikkeuksellisen paljon sakkoja.

Selvityksessä ilmeni, että valojärjestelmässä keltainen valo vaihtui punaiseksi kolmen sekunnin jälkeen, vaikka keltaisia olisi pitänyt näyttää viisi sekuntia.

Nyt järjestelmän ohjelmoija on määrätty kotiarestiin ja viranomaisten sekä yritysjohtajien epäilleen tienneen ja hyötyneen ylimääräisistä sakkotuloista. Ohjelmoijan asianajaja kutsuu häntä neroksi, jota maailma kadehtii. Ohjelmoijalla ei asianajajan mukaan ole koskaan ollut yhteyksiä sakoista hyötyneisiin paikallisiin viranomaisiin.

* * *

Mitä tästä opimme?

Ei riitä, että tietoteknisiä ratkaisuja testaavat pelkästään tietotekniikan ihmiset. Se vaan ei ole enää niin, että tietotekniikka olisi jokin erillinen saarekkeensa normaalista katujärjestä.

Ohjelmistot ja niiden virheet tekijöineen ovat lähtökohtaisesti inhimillisiä asioita, joita kohtaamme omassa ympäristössämme joka päivä.

Tietoyhteiskunnassa pienillä teoilla saa aikaiseksi suuria vahinkoja.

Sopii siis opetukseksi vaikkapa sähköisen äänestämisen kokeilun, poliisin estolistojen tai vaikkapa urkintalain kohdalla.

Juhlat tulossa!

Juuri kun erilaisista milleniumeista ja 080808-juhlista on selvitty, on tulossa unix-immeisten oma hetki, nimittäin TIMESTAMP 1234567890.

Silloin *nix-käyttöjärjestelmien tapa tallentaa aika tulee 1234567890 sekunnin juhlahetkeen kuluvan vuoden helmikuun 14. klo 01:31:30 (EET tai UCT+2).

Kuten Pinserin Sami kirjoittaa, niin odotettavissa ei ole mitään järjestelmien kaatuilemista, vaan kenties hetkellistä nörttien juhlintaa. 32-bittisten *nixien kellonajan loppu on odotettavissa vasta vuonna 2038, kun unix-aika kierähtää ympäri. Toivottavasti vanhat *nix-käyttöjärjestelmät on tuolloin jo korvattu jollain muulla.

Ja kello oli 1233401279... Kunkin hetken unix-kellonajan voi tarkistaa omassa palvelussaan: Unix Time stamp Generator.

(via Pinseri)

Google, osa 2

Google vastasi tänään eilen esitettyihin arvioihin Googlen hakujen toteuttamisesta aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä.

Lukemat ovat varsin erilaisia.

Googlen omien laskelmien mukaan yksi Googlella suoritettu haku aiheuttaa 0,2 gramman hiilidioksidipäästöt, kun eiliset arviot liikkuivat 7-10 gramman välillä. Googlen mukaan siis tuhat hakua vastaa yhden kilometrin autolla ajoa.

Google korostaa blogikirjoituksessaan myös toteuttamiaan tehostamistoimenpiteitä sekä sitä, että hakuun käytetty käyttäjän tietokone käyttää enemmän energiaa kuin Google vastatessaan hakupyyntöön.

Blogipostauksessa korostetaan myös sitä tosiasiaa, että ennen vanhaan hakutuloksen toteuttamiseksi piti mennä kirjastoon etsimään tietoa, kun nykyisellään samat asiat voi tehdä omalta työasemaltaan ja vieläpä selvästi laajemmin. Tuottavuus on siis kasvanut.

Aivan eri kokoluokassa liikkuvat lukemat ovat tietysti hämmentäviä, mutta arvattavasti yksi syy löytyy siihen miten nuo arviot on laskettu. Joissakin arvioissa otetaan mukaan tuo työasemien käyttö ja muita vastaavia tekemisiä.

Yhtenäistä laskutapaa siis alalla vielä ei ole. Toivottavasti sellainen saadaan, jotta myös tämän digitaalisen maailman ympäristörasitus saadaan palveluiden osalta esitettäväksi vertailukelpoisessa muodossa.

Näiltä osin ohjelmisto-, IT- ja palvelufirmojen ei kannata turhaan pantata tietojaan, vaan pyrkiä yhteisesti luomaan standardit, joiden avulla kuluttajat voivat valita palveluitaan sekä tarkastella omaa toimintaansa verkossa.

Google

Verkkopalveluiden ja IT-palveluiden merkitys ympäristöasioissa on kasvanut sitä mukaan kuin toimialan merkitys kaikelle taloudelle on kasvanut. IT-toimiala tuottaa globaalisti yhtäpaljon kasvihuonekaasupäästöjä kuin lentoliikenne, näin on arvioitu.

Fyysikko Alex Wissner-Gross sanoo Timesissa, että kahden Google-haun tekeminen vastaan samaa energiankulutusta mikä tarvitaan teevesipannullisen keittämiseen. Hän on laskenut, että tyypillinen Google-haku tuottaa 7 gramman hiilidioksidipäästöt, kun pannullisen keittäminen tuottaa 15 gramman päästöt.

Harvardissa työskentelevä Wissner-Gross sanoo, että Googlella on valtavia datakeskuksia ja toiminnan fokus on hakujen nopeudessa, jolloin haut on hajautettu eri koneille ja kapasiteettia on varsin paljon odottamassa pyyntöjä. Siis hakujen nopeuden turvaaminen varmistetaan suurella tietokonekapasiteetilla eli sähkönkulutuksella.

Wissner-Gross on laskenut, että yhden tavallisen www-sivun katseleminen tuottaa 0,02 gramman hiilidioksidipäästöt sekunnissa. Jos sivulla on videoita tai se on muuten vaan monimutkaisempi, päästöt ovat kymmenkertaiset eli 0,2 grammaa sekunnissa.

carbonfootprint.com:n johtaja John Buckley on arvioinut Google-haun ilmastopäätöiksi 1-10 grammaa riippuen siitä avaatko tietokoneen asiaa varten vai et.

Chris Goodall, Ten Technologies to Save the Planet-kirjan kirjoittaja on arvioinut Googlen käytön päästöiksi 7-10 grammaa, kun oletetaan 15 minuutin tietokoneen käyttö.

Tavallinen PC-kone tuottaa Buckleyn arvion mukaan 40-80 gramman päästöt tunnissa.

* * *

Google on tietysti vain yksi palvelu ja lukemat ovat vain arvioita.

On kuitenkin olennaista tuoda lukemat näkyviksi, sillä myös internetin käytöllä on hiilijalanjälkensä ja vaikutuksensa yhteiseen ympäristöömme.

Vanha ajatus sanoo, että sitä johtaa mitä mittaa. Sama pätee myös kuluttajien toimintaan eli jos kuluttajat tietävät oman ympäristökulutuksensa, siihen on mahdollista myös vaikuttaa.

Top 10 nörtit

No nyt sekin on selvitetty ketkä ovat top 10 nörtit tässä maailmassa.

Uutispalvelu Vunet.com kertoo, että melkein jokaisen hienon teknologian takana on hieno nörtti. Niinpä Vunet.com:n toimittajat Iain Thomson ja Shaun Nichols ovat pistäneet nörtit jonoon.

Lista näyttää tältä:

1. Linus Torvalds, avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmän Linuxin kehittäjä
2. Steve Wozniak, Applen ensimmäisten tuotteiden luoja
3. Tim Berners-Lee, World Wide Webin eli WWW:n keksijä, millenium-palkinnon saaja
4. Seymour Cray, supertietokoneiden ja -laskennan uranuurtaja
5. Marc Andreessen, ensimmäisen laajemmin levinneen www-selaimen, Mosaicin, kehittäjä yhdessä Eric Binan kanssa.
6. Grace Hopper, ensimmäisen kääntäjän kehittäjä ja kehitti koodaamista siten, että sitä voi tehdä englanniksi, ei konekielellä
7. Jack Kilby ja Robert Noyce, mikropiirien kehittäjät. 50-vuotta sitten keksityt mikropiirit tekivät nykyisin tuntemamme tietokoneet mahdolliseksi.
8. Alan Turing, matemaatikko, joka kehitti mekaanisia tietokoneita sekä niiden suunnitteluperiaatteita, -filosofiaa sekä esimerkiksi tekoälyn ideaa.
9. Richard Stallman, avoimen lähdekoodin standardien kehittäjä ja puolustaja, GNU-projektin voimahahmo, emacs-ohjelmiston ja GNU-kääntäjien kehittäjä.
10. Paul Allen, Microsoftin toinen perustajista, jota ilman Bill Gatesista ei olisi tullut maailman rikkainta miestä

Lisäksi Thomson ja Nichols antavat kunniamaininnat Curt Herzstarkille (ensimmäiset pienet elektroniset taskulaskimet) ja Randall Munroelle (internetin kulttuurit ja web-sarjakuva).

(via IT-viikko)

Yhteistyöalueen vaihto

Ylen Länsi-Uudenmaan uutisten pikkustoori kertoi aamulla, että Siuntion kirjasto haluaa liittyä Lohjan seudun kirjastoverkostoon.

Uutisessa sinänsä ei kuulosta olevan mitään kummallista. Organisaatiolaatikoiden siirtelemisestä asiassa tuntuu olevan kyse. Uutisen kertoma perustelu muutokselle kuitenkin kertoo jotain ajastamme.

Perustelu uutisen mukaan on se, että Siuntion kirjaston henkilökunta pitää nykyistä Raaseporin, Inkoon ja Hangon kirjastojen yhteistyöalueen käytössä olevaa tietojärjestelmää epäkäytännöllisenä. Lohjan seudun järjestelmä olisi kirjaston henkilökunnan mielestä halvempi ja helpompi käyttää. Uutisen mukaan henkilökunta laskee, että 16000 euron muutoksesta syntyvä säästö olisi kuluja suurempi.

Yleensä organisaatiot investoivat tietojärjestelmiin eivätkä muuta organisaatiotaan siksi, että saisivat uuden ja kenties paremman tietojärjestelmän käyttöönsä.

Riippumatta idean taustalla mahdollisesti olevasta kokonaisuudesta tai itse tietojärjestelmistä, uutinen kuulostaa kielii siitä, tietojärjestelmillä on merkitystä työhyvinvoinnille jopa enemmän kuin organisaatiokaavioilla. Tätä ei voine pitää enää uutisena, mutta yllättävän harvoin se tulee näin selvästi esille.

Tosiasiassa uudella tietojärjestelmällä saattaisi olla kirjaston toiminnalle suurempi merkitys kuin pelkät säästöt, sillä työn tehostuminen ja laadun paraneminen ovat seurausta työhyvinvoinnin ja -motivaation paranemisesta. Käytännölliset ja käytettävät tietojärjestelmät tekevät joskus työn tekemisestä yksinkertaisesti hauskempaa ja siitä hyötyy koko työyhteisö.

Ehdotus kertoo myös siitä, että yhä useammin tietojärjestelmillä on organisaatioiden toiminnalle aidosti suurempi merkitys kuin muodollisilla rajoilla. Hallinnolliset rajat eivät ole enää rikkomattomia ja pyhiä, vaan työn tekemisen käytännöllisyyden vuoksi, niitä ollaan valmiita muuttamaan tai rikkomaan.

Voihan tietysti olla, että ehdotuksen taustalla on muutakin mitä uutinen ei kerro.

Mitä ihmettä? Ei käyttäjätestejä?

Eilen kerrotun sähköisen äänestämisen töppäilyn taustoista on selvinnyt hieman lisää.

HS kertoo tänään:

"Uusi sähköinen äänestysjärjestelmä otettiin kuntavaaleissa koekäyttöön ilman käyttäjätestejä.

Oikeusministeriön vaalijohtajan mukaan järjestelmää ei kokeiltu tavallisilla kansalaisilla, vaan luotettiin muun muassa vaaliviranomaisten, kuntien edustajien ja järjestelmän toimittaneen TietoEnatorin henkilöstön tekemään testaukseen".

Siis mitä? Äänestysjärjestelmä on viety kansalaisten käyttöön ilman käyttäjätestejä? Mitä ihmettä?

Joutavia mainoksiakin testataan oikeilla käyttäjillä ennen niiden viemistä jollekin verkkosivulle, joten on täysin käsittämätöntä ettei äänestysjärjestelmän käytettävyyttä testattu koekäyttäjillä. Se ei olisi edes ollut kallista.

Tätä voi pitää suorastaan hämmästyttävänä virheenä koko projektinjohdolta. Ja se virhe johti siis epäselviin vaalituloksiin kolmessa kunnassa. Mitä ihmettä tässä on ajateltu TietoEnatorissa tai oikeusministeriössä?

Oikeusministeriössä ei ole oltu tehtävien tasalla luotettaessa pelkästään ammattilaisten testailuun, kun järjestelmä on kuitenkin laajojen loppukäyttäjien kriittisessä käytössä.

Näitä hankkeita ei vaan hoideta tällä tavalla.

EDIT klo 13.14
Kari Haakana kirjoittaa asian todellisesta ongelmasta ja sen epäsuhdasta oikeusministeriön ja TietoEnatorin meriselitysten kanssa. Ongelma tässä tapauksessa ei ole äänestäjä, vaan järjestelmä.

EDIT klo 21.50
Haakana on myös pistänyt näytille videon, jossa kerrotaan yhdysvaltalaisesta sähköisen äänestyskoneen kalibroinnista ja mitä siitä sitten seuraa tai ei seuraa. Suomalainen sähköinen äänestäminen ei ole ongelmissa yksinään. Vaan, miksi kuvittelisimme, että Suomessa tai Espanjassa tehtäsiin parempia ohjelmistoja tai järjestelmiä kuin Yhdysvalloissa. Ei tehdä.