Julkiset mashupit vauhtiin?

Hallituksen politiikkariihestä on noussut esiin puheet eläkkeistä ja muusta sellaisesta, mutta samassa paikassa on päätetty myös muutamasta muusta linjauksesta.

Poimitaanpa tiedotteesta (PDF, 59,9 kt) digitaaliseen maailmaan liittyviä linjauksia. Mitään maata mullistavaa paperista ei löydy, mutta eräitä ihan järkeviä linjauksia.

Kun hallitus puhuu talouskasvun edellytysten turvaamisesta eräs keino monien joukossa on kirjattu näin:

"Tietoyhteiskuntapolitiikkaa jäntevöitetään ja julkisen sektorin tuottavuutta edistetään tietotekniikkaa hyödyntämällä nykyistä paremmin. Nopeutetaan sähköisen asioinnin kehittämistä ja edistetään IT-ratkaisujen yhteentoimivuutta ja käyttäjälähtöisyyttä."

Yleisenä tavoitteena asia on kannatettava, sillä työsarkaa riittää. Tuon konkretisointia on jo yritetty edellistenkin hallitusten aikana, mutta kuten tunnettua, rahaa on palanut ilman merkittävästi näkyviä tuloksia.

Asiakirjasta löytyy myös konkreettisempi tavoite, joka ei ole mitenkään erityisen uusi, eikä näytä mittavalta, mutta pitää sisällään tiettyä viisautta:

"Julkisin varoin luotujen tietovarantojen hyödyntämistä tehostetaan mm. tarkistamalla tietojenluovutukseen sovellettavia hinnoitteluperiaatteita ja parantamalla tilastotiedon käytettävyyttä tietosuojaa vaarantamatta."

Julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja olisi mahdollista käyttää esimerkiksi erilaisten mashup-palveluiden toteuttamiseen, mutta sen esteenä ovat herkästi valtion perimät maksut ja käytölle asettamat muut ehdot. Asiaan kannattaa siis panostaa ja tavoitteen konkretisoinnissa kannattaa ottaa rohkeita askelia avoimuuden suuntaan.

Verovaroin toteutettuja tietovarantojen käyttäminen esimerkiksi pienemmille yrityksille on tehty joskus byrokraattiseksi, kalliiksi ja vaikeasti ennustettavaksi. Transaktiopohjaiset maksuperusteet kun eivät oikein toimi ihan joka paikassa.

Asiasta on ollut täällä aikaisemminkin tekstiä ja aiheeseen sivusta liittyen on käynnistynyt SOMUS-tutkimushanke.

Hallituksen politiikkariihessä on vielä tavoitteensa sille, että

"Luovien alojen yrittäjien asiantuntijapalveluja kehitetään ja yrittäjyysosaamista vahvistetaan".

Tavoite sivuaa niinikään useampaakin netin kanssa työskentelevää firmaa.

Koulumaailmaan politiikkariihessä kiinntetään enemmänkin huomiota ja sillä sektorilla tavoitellaan mm.

"Lasten ja nuorten turvallisen mediaympäristön luomiseksi selvitetään medianeuvoston perustaminen lisäämään koulujen mediakasvatusta ja edistämään video- ja internetpelien tuottajien itsesäätelyä."

sekä

"Varmistetaan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa aiempaa paremmin tavoitteena oppimistulosten ja kouluviihtyvyyden parantaminen sekä riittävien tietoyhteiskuntavalmiuksien takaaminen kaikille koululaisille asuinpaikasta riippumatta."

Mediakasvatusta, itsesäätelyä, oppimistulosten ja kouluviihtyvyyden parantamista sekä tietoyhteiskuntavalmiuksien takaamista kaikille. Kuulostaa myönteiseltä ja järkevältä lähtökohdalta.

Noilla tavoitteilla ei vielä uutta digitaalista yhteiskuntaa rakenneta, mutta jos nyt edes muutaman solmun niillä saa auki, niin myönteinen suunta sekin.

Edellä siteeratut tavoitteet ovat toki vain poliittista tekstiä ja vaativat selvää konkretisointia. Jos asiat siirretään komiteoihin ja työryhmiin jauhettavaksi, sinne ne herkästi jäävät tai kompromissien pyörittelyssä syntyy käytännössä hankalia ratkaisuja.

Nyt sitten tarvitaan rohkeutta tehdä käytännöllisiä ja toimivia ratkaisuja.

* * *
Olisikohan muuten seuraavassa hallituksessa paikkaa ministerille, joka ottaisi nämä digitaaliset asiat kokonaisuudessaan hoidettavakseen ja oman osaamisensa puolesta ymmärtäisi niistä riittävästi?

Nykyinen rakennelma, jossa eri ministriöt puuhaavat kukin omiaan ja keskimäärin politiikassa vallitsee epäluulojen ja oivaltamattomuuden ilmapiiri, ei oikein tue niitä mahdollisuuksia, joita tällä sektorilla olisi. Tämä moite ei kosketa pelkästään hallitusta, vaan koko politiikkaa oppositio mukaan lukien. Eduskunnastakin löytyy varsin harvoja digitaalisen vallankumouksen vaikutuksia ymmärtäviä.