Mashup!

Uusimmassa MikroBitti -lehdessä Kari A. Hintikka kirjoittaa mashupien noususta verkkopalveluiden valtavirtaan. Ja mitä ilmeisimmin Hintikka on oikeassa.

Mashupeissa on kyse siitä, että verkossa yhdistellään dataa yhdestä tai useammasta lähteestä ja esitetään ne yhdessä uudessa paikassa ja mahdollisesti asiayhteydessä. Suomennosta tälle sanalle ei ainakaan vielä ole. Esimerkkinä mashup-palvelusta Hintikka mainitsee kumiankka.net -palvelun, jossa yhdistellään hälytystietoja Googlen karttaan. Palveluista kehityksen eturintamassa ovat tähän mennessä olleet nimenomaan Google Maps API:nsa kassa sekä Yahoo Pipesin toteutuksellaan.

Mashupista voi olla hyvinkin tulossa seuraava kehitysaskel verkkopalveluiden kehityksessä, mikäli sopivanmuotoista ja luotettavia tietolähteitä saadaan avoimeen käyttöön. Nyt aineistot ovat usein yhdysvaltalaisia tai sitten muodossa, jossa niitäon vaikea käsitellä.

Hintikka tekee tärkeän ehdotuksen: "julkishallinto voisikin vapauttaa ainakin osan datastaan innokkaille ohjelmoijille". Niin voisi, se avaisi mahdollisuuksia sekä uusille ideoille että myös uudelle liiketoiminnalle.

Asia ei sinänsä ole julkishallinnolle tyystin vieras, sillä pari vuotta sitten julkistetussa valtiovarainministeriön Sanastot siltana saumattomalle tiedonvaihdolle -työryhmämuistiossa on esitetty koko joukko periaatteita sille, kuinka tietojärjestelmät saadaan sanastojen avulla toiminaan paremmin yhteen ja maalataan kuvaa siitä kuinka järjestelmien yhteensopivuudessa pitää päästä tietojärjestelmätasolta ylöspäin kohti semanttista yhteensopivuutta. Tuo muistio toki käsittelee hieman eri asiaa mistä mashupeissa on kyse. Keskeisiä asioita muistiossa ovat tietojärjestelmät, SOA, sanastot jne.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös vuoden 2003 valtioneuvoston XML-strategiaa pohtineen työryhmän tavoitteenasettelut vuoteen 2006 mennessä. Erääksi tavoitteeksi asetetaan, että "Julkishallinnon tietojärjestelmien viestiliikenteeseen, erityisesti perusrekisterisovelluksille, on määritelty julkiset, standardoidut XML-rajapinnat ja niiden edellyttämät yhteiset sanastot." Onko näin tapahtunut? Kaiketi eteenpäin on päästy, mutta ainakin kansalaisille nämä rajapinnat ovat vielä kaikkea muuta kuin avoimia.

Erilaisten julkishallinnon tietolähteiden saamisessa julkiseen käyttöön on eräitä esteitä sekä haasteita kuten:

- Tietosuojasta on huolehdittava myös näiden mashupien ja vastaavien toteuttamisessa, jos käytetään julkishallinnon rekistereitä. Tämä tietysti rajaa osan rekistereistä julkisen ja avoimen käytön ulkopuolelle. Hyvä niin.

- Jo olemassa olevien rekistereiden hyödyntäminen erilaisissa avoimissa palveluissa edellyttäisi myössitä, että data olisi saatavilla maksutta. Nyt asia ei ole niin, vaan eri yksiköt haluavat erilaisista palveluistaan myös rahaa, koska myös julkishallinnon yksiköillä on erilaisia tulostavoitteita.

- Rajapintojen pitäisi olla teknisesti käytettäviä ja standareja, jolloin tietoja voitaisiin käyttää mahdollisimman laajasti mitä erilaisimmissa kohteissa. Lisäksi nuo rajapinnat pitäisi siis olla myös kehittäjien saatavilla.

Julkishallinnolla on siis ollut ainakin paperilla koko joukko tahtoa olla mukana kehityksessä, mutta tuleeko esimerkiksi julkishallinnon palveluiden osoitetiedot tai tilastokeskuksen alueelliset sosioekonomiset (aluetasolla) tiedot avoimesti saataville? Vaalitulokset ovat jo nyt saatavilla äänestysalueittain verkosta, mutta milloin ne saadaan maksutta sellaisessa muodossa, että tietoja olisi helpompi jalostaa?

Mahdollisuuksia on monia ja mitä muuta voisimmekaan nähdä sen lisäksi, että tietoja voidaan yhdistää karttapohjiin ja havainnoista omaa ympäristöämme visuaalisemmin kuin aikaisemmin?