Suomen parhaat verkkosivut, ei näin

Lakimies on lähestynyt joukkoa bloggaajia ja vaatinut Nova Trotters Oy:tä, Websiterace Oy:tä  ja Suomen Parhaat Verkkosivut -kilpailua koskevia postauksia poistettavaksi verkosta. Syy lakimiehen mukaan on siinä, että yhtiöissä koetaan eräät kirjoitukset "valheellisiksi ja herjaaviksi".

Kuvio liittyy jo aiempina vuosina kritisoituun verkkosivukilpailuun, joka on tulkittu lähinnä rahastukseksi. Nyt kilpailua järjestävän firman omistajiin kuuluva lakimies vaatii bloggaajia poistamaan verkosta esimerkiksi vuonna 2007 tai 2009 julkaistuja kirjoituksia.

Ei toimi. Näin ei sitä maineenhallintaa hoideta, ei edes silloin jos se maine on heikoissa kantimissa. Julkisuutta tällaisilla uhkauksilla varmasti saa, mutta tasan päinvastaisessa mielessä mitä vaatimuksissa on esitetty.

Toinen asia on se, että jos joku teksti on kirjoitettu vaikkapa vuonna 2007 (jolloin mainittua kilpailua järjesti yritys, joka on tiettävästi sittemmin mennyt konkurssiin), on se jo arkistoitunut internetissä sen verran moneen paikkaan, että se teksti ei verkosta enää lähde vetämälläkään. Eli saahan sitä vaatia, mutta se ei edes teknisesti auta.

Tällainen vaatiminen, joka perustuu johonkin yrityksen oletettuun kunniaan, vähintäänkin sivuaa sitä, että sananvapaus antaa myös oikeuksia mielipiteiden esittämiseen. Myös yritysten tekemistä julkisista asioista.

Parempaan lopputulokseen tällaisten kilpailujen järjestäjät pääsisivät, jos pistäisivät tuotteensa kuntoon ja asianmukaisesti kommunikoisivat yhteisön kanssa siitä.

Oman hämmästyksen aiheensa on se, että tästä nk. Streisandin ilmiöstä ei näköjään ole tietoyhteiskunnassa opittu mitään, vaikka Suomessakin on aiheesta taitettu suureen ääneen peistä Lehtovaara-tapauksen kohdalla.

Olisikohan näissä tapauksissa myös hieman sellaista ilmaa, että yhteisömme juridikalisoituminen on edennyt jo niin pitkälle, että pelkästä mieliharmista halutaan ryhtyä riitelemään juristien välityksellä ihan vaan siksi, että sitä omaa ongelmaa ei nähdä. Eli sitä, että omassa tekemisessä on tullut tehtyä jotakin, minkä olisi voinut jättää väliinkin tai ainakin laadunvalvonta on päässyt pettämään?

Mitä sitten itse kilpailuun tulee, todetaan tässä blogissa vain se, että missikilpailutkin saisivat mennä omia matkojaan. Jos tässä todetaan, että missikisat ovat omiaan aliarvioimaan katsojiensa arvostelukykyä ja eritoten esineellistämään naisia (mikä on ongelma tasa-arvon näkökulmasta), tuskinpa kukaan missikeisari/keisaritar ryhtyy heiluttelemaan uhkauskirjeitä missään. Vai?

Niin. Vaiheinen ei mitään tuollaisia kirjeitä ole saanut, eikä liene moisesta kilpailusta aiemmin kirjoittanutkaan. Jos kerran noita kirjoituksia vaaditaan poistettavaksi, niin kenties loogisuuden nimissä myös linkkejä niihin pitäisi sitten vaatia katkottavaksi?

Linkit lähteisiin:

• Sanainen arkku (22.2.2011)
• The Butt Ugly Weblog (22.2.2011)
• Ei oo totta (22.2.2011)
• Lehmätkin lentäis (22.2.2011)
• , sanoi Erkka (22.2.2011)
• Mediablogi (22.2.2011)
• MikroPC (22.2.2011)
• Helsingin Sanomat (23.2.2011)

Hiihtoliitto ja Firesheep

Ensin se hiihtoliitto. Jotkut ne vaan ei opi:

Eipä siitä sen enempää.

* * *

Ja sitten jotain paljon ilkeämpää. Esimerkiksi Facebookin ja Twitterin tietoturva on retuperällä. Tämä ei ehkä ole mikään uutinen sinänsä, mutta jos se tarkoittaa sitä, että kuka tahansa samassa WLAN-verkossa (esimerkiksi oppilaitoksessa, kahvilassa, hotellissa, ravintolassa, työpaikalla jne.) oleva voi kaapata juuri sinun Facebook-tilin omiin tarkoituksiinsa, niin luulisi asian kiinnostavan.

Lue vaikka tästä Iltalehden artikkeli aiheesta. Työkalu, jolla homma hoituu on nimeltään Firesheep ja sen voi asentaa kuka tahansa hetkessä omalle koneelleen. Firefox-käyttäjille on olemassa myös vastamyrkkyä (ForceTLS). Valitettavasti sitä ei ilmeisesti tätä kirjoitettaessa saa muille selaimille. Pointti on siinä, että selaimen ja palvelun välinen tietoliikenne pitäisi saada salatuksi, mitä esimerkiksi Facebook ei kunnolla tarjoa. Firefoxin lisäpalikka konfiguroituna pakottaa siihen.

Firesheep-tapaus osoittaa sen miten haavoittuvainen meidän nykynettimme on. Toisaalta maailma on mennyt jo siihenkin, että ihmisen yksityisyys verkossa on varsin hankalasti suojeltavissa oleva luonnonvara.

EDIT 26.11.2010
Facebookin käyttö ForceTLS:n kanssa näyttää pudottavan joitain ominaisuuksia pois pelistä eli esimerkiksi kirjautuneiden kavereiden listaus ei näy. Samoin erilaisia sovelluksia pyörittävä apps.facebook.com käyttää yhteyttä, joka ei ole luotettu. Twitter ja esimerkiksi Googlen palvelut kuten Gmail näyttävät toimivan normaalisti.

Ei mitään tekemistä?

No eipä hätää. Google Creative Lab on kerännyt yhteen paikkaan kohtuullisen joukon omasta mielestään mielenkiintoisia webistä löytyviä asioita. 120 Google Docsista löytyvän hyvinkin erilaisen slaidin läpikäymiseen vierähtää varmaankin jokunen tovi.

Tässä yksi esimerkki:


(via Slashdot.org)

Facebookin arvo markkinoilla

HS kertoo Financial Timesin uutisesta, jonka mukaan yhteisöpalvelu Facebookin arvo on tällä hetkellä 26,7 miljardia euroa jälkimarkkinoilla. Se on paljon verrattuna moniin nykyisiin pörssiyhtiöihin.

Se on paljon myös verrattuna siihen, että listaamattoman yhtiön liikevaihdon kerrotaan viime vuonna olleen noin 633 miljoonaa euroa. Se on paljon siihenkin nähden, että tähän mennessä yhtiö on toiminut lähinnä sijoittajiensa rahoilla.

Faceookin pörssilistautumista on uumoiltu jo pitemmän aikaa ja viivyttelemällä listautumista ilmeisesti pyritään vain vedättämään hintaa ylöspäin käyttäjäm-ja mainostajamäärien kasvaessa.

Oma ilmiönsä sekin, että satojen miljoonien käyttäjien tietojen - todellisten tai keksittyjen - sekä kanavan käyttäjien työpöydälle arvioidaan olevan kymmenien miljardien arvoinen.

Tässä konkretisoituu ja muuttuu euroiksi se, mistä Tero Lehto kirjoittaa osuvasti Tietoja koneesta-blogissa:

Tietoturvayhtiö Trend Micron koulutusjohtaja David Perry sanoi viimeksi tavatesamme osuvasti: “Kannattaa muistaa, ettet ole Facebookin asiakas. Käyttäjänä olet tietoinesi resurssi, jota myydään mainostajille.”

Jos markkina-arvoja katsellaan, niin tuo Facebookin spekulatiivinen arvo on jotakuinkin yhtä suuri kuin kännykkäjätti Nokian nykyarvo, joka Kauppalehden listauksen mukaan 26.8.2010 oli  noin 26,2 miljardia euroa.

EDIT klo 8.19
Jos Facebookilla on puoli miljardia käyttäjää ja firman arvo on 26,7 miljardia euroa, keskimääräisen käyttäjän arvoksi Facebookille saadaan laskettua 53,4 euroa. Siinä se on sinunkin hintasi, jos olet Facebookin käyttäjä.

Puh... puh... puhelinluetteloita on kohta yksi vähemmän

Monin paikoin Suomessa on ollut se hullunkurinen tilanne, että puhelinluetteloita - noita analogisen puhelinajan paperisia reliikkejä - on tungettu postiluukusta sisään melkein puoliväkisin ihan kaksin kappalein.

No kohta ei enää ainakaan kaikkialla enää tungeta. Ylen mukaan toinen luettelofirmoista eli Eniro kertoo myyneensä eniro.fi-hakupalvelun, Helsingin Seudun ja Pirkanmaan puhelinluettelot ja Keltaiset Sivut -tavaramerkin Fonectalle 10,9 miljoonalla eurolla.

Sinänsä asiassa ei ole mitään yllättävää, sillä puhelinluettelon idea nyt vaan on nykymaailmassa auttamatta vanhentunut ja jää väistämättä digitaalisen vallankumouksen jalkoihin. Joskus aikoja sitten joku taisi painaa sähköpostiosoitteita ja/tai verkkosivustojen osoitteita luetteloihin. Ei paina enää.

Pitemmän päälle voi osoittautua, että 10,9 miljoonaa euroa oli itse asiassa hyvä kauppahinta - Enirolle. Tuolle jäljelle jäävällekään paperiselle puhelinluettelolle ei voi lupailla mitään erityistä tulevaisuutta, vaikka vielä taannoin Fonecta kertoili, että "Puhelinluettelo tavoittaa vuodessa lähes 3,4 miljoonaa suomalaista eli 74 % väestöstä".

Tuo väite muuten näyttää siirtyneen Fonectan sivulta jonnekin ja esimerkiksi alueellisista puhelinluetteloista sanotaaan enää, että "Fonectan puhelinluettelot ovat valtakunnan käytetyimmät painetut hakumediat". Mielenkiintoinen väite sekin, sillä vaatisi aika paljon määrittelyä ymmärtää mitä se todella tarkoittaa. Ehkä paperinkeräys on puhelinluettelon pääasiallinen käyttötarkoitus?

Muutos vaatii veronsa, niin nytkin. Yritysten kauppa tarkoittaa käytännössä sitä, että noin 130 työpaikkaa katoaa luetteloiden parista. Työpaikkojen menetys on valitettavaa, mutta digitaalinen vallankumous on jo muuttanut tapojamme tehdä asioita ja se taas muuttaa myös ammatteja, tekemisten sisältöjä sekä yritysten rakenteita.

Kaiken printin kohdalla haasteet nykyisellään ovat melkoisia.

PS: Fonectan luetteloiden massajakelun lopettamista odotellessa, ovessa on ja pysyy "Ei puhelinluetteloita"-ilmoitus. Sillä yhdelläkään kun tässä taloudessa ei tehdä mitään.

Johtopäätelmiä

Nyt on viikko takana reissua pelkän mobiililaitteen (Nokia X6) varassa. Kokemukset ovat hyviä ja huonoja.
Hyvää on se, ettei tietoyhteiskunnan ja -yhteisön jäsenyyttä tarvitse pistää hyllylle, vaikka matkassa ei olisikaan oikeaa tietokonetta.
Huonoa on se, että pelkästään tällaisella halvan kannettavan hintaisella päätelaitteella ei edelleenkään pärjää. Ongelma ei ole varsinaisesti itse laitteessa, vaan ohjelmistoissa. Softat kaatuilevat, jumiutuvat ja ovat osin puutteellisia. Kunnollinen selain on suurin puute (käytössä on nyt kaksi ja molemmissa ongelmansa). Lisäksi konventiot olisi syytä yhdenmukaistaa.
Mutta. Ihan toiveita herättäviä kokeuksia mahtuu sekaan. Todellinen mobiiteetti on vasta tulossa.

Läikkyykö?

Vaikka asia on vakava ja tuskin ihan näin suoraviivainen, niin jostain syystä vaikuttaa siltä, ettei tämä BP:n toimintaa parodisoiva videonpätkä ole ihan avaruudesta:

(Via MikroPC)

Haluatko hakkeroida?

Jos haluat, niin Googlella on nyt Jarlsberg-palvelu, jossa on nippu tietoturva-aukkoja ja ihan tarkoituksella.

Homman nimi on se, että palvelun avulla halutaan verkkopalveluiden kehittäjille antaa opastusta ja ajattelumalleja turvallisempien palveluiden rakentamiseksi. Jarlsbergiin liittyy myös oppimateriaalia ja harjoitustehtäviä, joiden avulla pyritään siihen, että palveluiden kehittäjät oppisivat ajattelemaan kuin hakkerit. Idea on siinä, että turvallisempia palveluita syntyy, jos kehittäjät oppivat ajattelemaan kuten hakkerit. Näin ainakin väitetään.

Mikäpä siinä, ihan turhan paljon eri tavoin reiällisiä juustopalveluitahan verkosta löytyy.

(via Tivi.fi)

Otsikoinnin harhaanjohtavuudesta

HS uutisoi tänään, että "VTT: Lehti on nettiä ekologisempi".

Mielenkiintoista sinänsä, paitsi että juttu ei kerro siitä miten sanomalehti olisi ekologisempi kuin netti. Jutussa puhutaan nettilehdestä ja ne nyt vaan ovat kaksi eri asiaa.

VTT on siis laskenut painetun sanomalehden hiilijalanjälkeä HS:n toimeksiannosta ja verrannut sitä muiden tutkimuslaisten tuloksiin nettilehden hiilijalanjäljestä. Yhden kotiinkannetun sanomalehden hiilijalanjälki on VTT:n mukaan yhtä suuri kuin nettilehden 30 minuutin lukemisen. Koska HS:ää luetaan kuulemma yli 40 minuuttia, tehdään johtopäätös siitä, että sanomalehti on nettiä ekologisempi.

Vertaileminen ei tietenkään ole koskaan helppoa ja arvioissa voi tulla erilaisia virheitä, mutta yhden paperisen sanomalehden vertaaminen otsikon mukaisesti koko nettiin on absurdia. Netti kun on paljon muutakin kuin nettilehti tai pelkkää yksisuuntaista viestintää.

EDIT klo 17.30. Ihan vaan huvin vuoksi pistetään jutusta ruutukaappaus, ettei vaan käy vanhanaikaisesti niin, että joku keksii muuttaa otsikkoa.

Facebookin alamäki

Mitenköhän tässä käy? Taloussanomat kertoo, että Googlessa on tehty viime päivinä kasvava määrä hakuja Facebook-tilin poistamiseen liittyen. Lehti siteeraa Wall Street Journalia, jonka mukaan kiukku Facebookin yksityisyysasetuksien muutoksista on levinnyt tekniikkaintoilijoista tavallisiin käyttäjiin.

Asia konkretisoituu myös Vaiheisen kaveripiirissä eli viestejä tilien sulkemisesta on alkanut tulla.

Ihmisten valinnat ovat oiva opetus palveluiden tuottajille, joiden on syytä olla nöyränä käyttäjien kanssa.

Joukkopako Facebookista

Muutama päivä sitten tuli kertoiltua Dan Yoderin 10 syystä, miksi Facebook-profiili kannattaa tuhota. Samanlaisia ajatuksia näyttää olevan vähän muillakin sillä, joukko webbusineksen näkyviä nimiä on Read Write Webin mukaan lähtenyt Facebookista. Asiasta suomeksi kirjoittaa Tietoviikko. TechCrunch taas kertoi aikaisemmin usean Googlen insinöörin ottaneen pitkät palvelusta.

Syynä monen kohdalla näyttää olevan se, miten Facebook käsittelee käyttäjiensä tietoja. Facebookhan on muutellut käyttäjien yksityisyysasetuksia ja avannut palvelusta ulospäin rajapintoja, joilla kuka tahansa pääsee käsiksi joihinkin käyttäjien tietoihin.

Facebookin vastaiskuksi on verkkoon noussut myös Diaspora-projekti, jonka eräänä ideana on luoda sosiaalinen media, jossa käyttäjät voivat itse kontrolloida omia tietojaan paremmin.

Facebookin käyttäjille sillä on merkitystä millaisilla yksityisyysasetuksilla siellä pelataan ja jos oletus on se, että kaikki on julkista, käyttäjille olisi todellakin isoilla kirjaimilla syytä kertoa, miten tiedot saadaan piiloon. Toki Facebookissa on ohjeet ja vipuset tämän tekemistä varten, mutta asenne, jolla erilaisia muutoksia palvelussa on tehty, ei ole ihan kohdallaan.

Toisen näkökulman saa siitä, että paljonko kannattaisi maksaa esimerkiksi 500 miljoonan kuluttajan profiilitiedoista? Varmaankin aika paljon. Tiedämmekö mihin Facebookissa tosiasiallisesti käyttäjän tietoja erilaisten applikaatioiden yms. kautta käytetään? Emme. Tiedämmekö mihin kaikkeen näitä tietoja voisi käyttää? Emme ehkä tule ajatelleeksi, mutta varsin monenlaiseen käyttötarkoitukseen oli asia sitten kaupallinen tai vaikkapa viranomaistoimintaa.

Tämän blogin pitäjän oma profiili saa nyt toistaiseksi olla naamakirjassa, mutta jo aikaisemmin on erilaiset tykkäämiset sun muut lopetettu.

EDIT klo 13.29
Maggie Shiels kertoo BBC:n blogissaan, että Facebook näyttää menneen paniikkimoodiin yksityisyysvalitusten vuoksi ja asiaa pohtiva palaveri on All Facebook-blogin mukaan kutsuttu koolle. Nähtäväksi jää mitä siitä seuraa.

* * *

Toisaalta, joillekin tuntuu näiden sosiaalisten medioiden käyttäminen olevan vaikeaa. IT-viikko kertoo miehestä, jonka elämä meni pilalle hänen nk. vitsailtuaan Twitterissä. Doncasterilainen mies turhautui lentojen peruutusuhkaan huonoista säistä johtuen ja rääkäisi Twitteriin uhkauksen räjäyttää koko lentokenttä.

Heppu sai potkut, rikosrekisterin ja sakot vitsistään. Oikein.

Mietitäänpäs hetki tätä. Mitä tapahtuu, jos joku menee sinne lentokentälle ja ryhtyy huutamaan keskellä lähtöaulaa ja uhkaamaan pommilla? Putkaa varmasti. Mitä tapahtuu, jos saman tekee vaikkapa torilla? Huutelija joko luokitellaan kylähulluksi tai virkavalta vie mennessään.

Miksi sitten samanlainen huuteleminen jossain Twitterissä olisi jotenkin sallitumpaa?

Roskaposti ja paketti

Eipä ole näkynyt sähköpostilaatikoissa enää entistä määrää roskapostia aikoihin. Nykyisellään ei tule edes yhtä spammia päivässä. Olisikohan sikanauta kuolemassa sukupuuttoon? Todennäköisemmin kyseessä on kuitenkin ihan subjektiivinen kokemus.

Kenties kyse on vain tuurista, sillä Sophoksen mukaan 97 % liiketoiminnassa palvelimille vastaanotetusta sähköpostista on roskapostia. Yhdysvallat, Intia ja Brasilia ovat kärkimaita sillä listalla, mistä roskapostia välitetään. Kiinan osuus on pudonnut viime vuosina huomattavasti.

Vaikka spammifiltterit ovat siis kehittyneet niin, että saavat poimittua merkittävän osan roskasta pois, spam vain porskuttaa. Kaikki tavat tehdä spammista hyödytöntä ovat edelleen tarpeen.

* * *

Miten tähän vastaa kotimainen liikenne- ja viestintäministeriö? Verkosta löytyy tällainen päivittämätön saitti kuin Roskapostipaketti (päivitetty viimeksi 25.8.2006).

Sivusto on ajastaan jäljessä näköjään useammassakin kohdassa, mutta eniten ehkä häiritsee sellainen diibadaaba-kieli, jota näissä helposti käytetään kun pyritään puolueettomuuteen, kuten sivustolla luvataan (miksi ihmeessä spammiin pitää suhtautua puolueettomasti, kyseessä on yhteiskunnalle pelkästään kuluerä?).

Otetaan pari selventävää näytettä kielioppivirheineen:

"Roskapostiin liittyy myös monenlaisia huijauksia, joista verkkojen käyttäjien tulee saada tietoa."
"Roskaposti on ilmiönä hyvin moninainen."
"Roskaposti on moninainen ilmiö, joka aiheuttaa ylimääräistä vaivaa ja kustannuksia hyvin monille eri tahoille."
"Roskapostiongelma on maailmanlaajuinen; sitä voidaan lähettää mistä tahansa, jossa on Internet yhteys."

Ja niin edelleen.

Löytyy sivustolta hyviäkin asioita. Katso tästä mitä itse voit tehdä roskapostin kanssa.

Toivottavasti projekti sivuston uusimiseksi on käynnissä. Jos ei, niin joku osaava firma voisi käydä myymässä pikkuisen projektin.

Vaihtoehtoisesti päivittämättömän sivuston voisi lakkauttaa, sillä laajemmin asiaan ja tietoturvaan yleisemmin saa tietoja Viestintäviraston tietoturvaoppaasta.

Perjantaispekulaatio

Kun tätä ICT-maailmaa hetken katselee, niin on jotenkin tullut sellainen vaikutelma, että markkinoilla ja toimintaympäristössä alkaa olla tilaa jollekin uudelle lähestymistavalle ja toiminnalle. Mitä se on, sitä jengi ei vielä ole päättänyt.

Perinteiset jätit, kuten Microsoft, ovat pelinsä jo pelanneet, mutta kassaa riittää. Työasemapohjaisen busineksen idea on kuollut. Samoin yhden toimittajan teknologiaan tai tekemiseen perustuvat sovellukset ja rajapinnat. Venkoilu avoimuutta vastaan on turhaa. Sama koskee designihme Applea tai Nokiaa.

Toinen jätti eli Google elää mainoksillaan eikä rantautuminen yhteisöjen maailmaan ole oikein onnistunut. Orkut, Jaiku, Wave, Buzz jne., tuliko niistä mitään? Ei.

Yhteisömenestyjät Facebook tai Twitter ovat pinnalla, mutta varsinkin Facebook näyttää joutuvan ongelmiin yrittäessään saada liiketoimintamallin tuottamaan.Twitter avoimempana rallattelee, mutta sen konseptista tulee ongelma; kuka haluaa loputtomasti tiivistää ideansa 140 merkkiin?

Sitä vaan, että nettikansan tarpeet ovat vielä tyydyttämättä.

Kameroita ja cat5-nauhaa

Sunnuntain iloksi ja riemuksi voi vierailla vilkuilemassa vaikkapa maailman webkameroiden kuvia. Miltä meno näyttää tänään New Yorkin Times Squarella? Millainen sää Lapualla on nyt? Näitä ja muita löytyy EarthCam-sivustolta.

Päivän toinen aihe voisi olla vaikkapa zombietietokoneet. Siis sellaiset, joita ei pitäisi olla verkossa kiinni, mutta on. Zombiekoneet ovat sellaisia, jotka on kaapattu esimerkiksi spammin lähettämistä tai palvelunestohyökkäyksen toteuttamista varten. Usein tällaiset koneet ovat olleet ilman ylläpitoa ja tietoturvasta huolehtimista.

50-80 % roskapostista lähetetään tällaisten koneiden kautta. Ja se maksaa tavallisille netin käyttäjille.

Cat5 ribbon on kampanja,jolla halutaan kiinnittää tähän ongelmaan huomiota. Zombiekoneet pitäisi saada pois verkosta. Tietoturvasta internetissä on syytä huolehtia. 

Kampanjan eräs idea on tehdä cat5-nauha koristamaan rintapieltä. Sitä varten tarvitaan noin 10 cm tavallista cat5-verkkokaapelia. Se on sitä tavallista kaapelia, millä tietokoneiden verkkoyhteydet hoidetaan langallisena.

Pistetäänpäs tähän vielä kampanjan banneri näkyville:

Facebook jakaa tykkäämisesi

Yhteisöpalvelu Facebookin rajapinta näyttäisi olevan joiltain osin koko maailmankaikkeudelle auki. Sieltä kuka tahansa voi kaivaa esiin esimerkiksi sen, mistä sivuista palvelussa tykkäät eli olet merkinnyt pitäväsi. Aiemmin sitä kutsuttiin fanittamiseksi. Aiemmin rajapinta on näyttänyt joissain tapauksissa myös tietoja tapahtumista, joihin käyttäjä aikoo osallistua.

Tähän ei näyttäisi auttavan edes se, että merkitsee itsensä alaikäiseksi tai sekään, että alaikäinen perustaa itselleen profiilin.

Ka-Ping Yee on tehnyt blogiinsa työkalun, jolla voi käydä katsomassa, mitä tietoja Facebook tarjoaa ulospäin.

Pitänee lopettaa tykkääminen Facebookissa tykkänään.

Missä ne kaikki lentokoneet ovat?

Eyjafjallajökull hönkii vielä tuhkaa taivaalle ja sekoittaa Euroopan lentoliikennettä. Jonkun verran lentoliikennettä taivaalla on esiintynyt.

Mitä kaupallisia koneita ja missä sitten oikein lentelee? Sen kertoo Flightradar24.com - Watch Air Traffic.

Ihan näppärä Google Mapsin päälle viritetty mashup.

Real time web?

YLE Uutiset kertoo VTT:n raportista:

"Internetin palvelut ovat tulevaisuudessa nykyistä tiiviimmin kiinni ajassa ja paikassa. VTT:n tuoreen raportin mukaan netin uusin suuntaus on niin sanottu real-time web - reaaliaikainen verkko - joka pitää ihmisen alati ajantasalla maailman tapahtumista." 

Miten niin "tulevaisuudessa"?

Onkohan tuo raportti oikeasti noin ajastaan jäljessä ennustellessaan asioita vai onko juttu vain kirjoitettu ikäänkuin webiä ei vielä olisi keksitty?

Jos tuo olisi tullut vastaan 15 vuotta sitten, sen olisi uskonut jo silloin ja todellisuudeksi asia muuttui viimeistään kymmenen vuotta sitten. Real time web kytketään käsitteenä Twitteriin, Facebookiin ja vastaaviin, mutta tosiasiassa se oli olemassa jo ennen näitä.

Tosin. Palvelut eivät ole kiinni kovinkaan tiukasti missään fyysisessä paikassa enää eivätkä sinne enää mene. Jos asiat eivät ole pilvessä, ne ovat tarpeen tullen liikkeessä.

Pari opetusta salasanoista

Älypää-visailupalvelu murrettiin eilen ja hakija sai sieltä saaliiksi yli 120 000 käyttäjätunnusta, sähköpostiosoitetta ja salasanaa. Joukossa esimerkiksi eduskunta.fi- ja poliisi.fi-osoitteita. Tapahtumien yksityiskohdista saattaa saada käsityksen MuroBBS:n palstalta.

Palvelua pyörittävä Sanoma Entertainment on HS:n mukaan tekemässä asiasta rikosilmoitusta.

Tietysti on niin, että tällainen krakkerointi on tuomittavaa ja aiheuttaa ihmisille harmia ja mahdollista haittaa, jos samoilla salasanoilla pääsee myös johonkin muutun palveluun.

Sen lisäksi, että ylläpitäjillä on opittavaa siitä, miten tunkeutuja on päässyt järjestelmään, on ylläpidolla myös toinen opeteltava perusasia. Miten on mahdollista, että tällaisessa palvelussa salasanat ylipäätänsä ovat selkokielisessä muodossa? Alkeellinen virhe Sanoma Entertainmentilta.

Toisen opiskeltavan asian saavat sitten palvelun käyttäjät. Yleisimmät salasanat, jotka tietomurron jäljiltä paljastuivat ovat "salasana", "123456", "älypää", "kissa", "johanna", "54321", "perkele", "hevonen", "nallepuh" ja "aurinko". Kaikki täysin kelvottomia salasanoja yhtään mihinkään. Tässä tosin ei ole mitään uutta, sillä vastaava hölmöily on palveluiden käyttäjien keskuudessa vallinnut ennenkin.

Vaikka tämä Älypää onkin viihdepalvelu ja siellä voi käyttää jotain ilmaissähköpostia, jonka mahdollisesti voi rekisteröidä anonyyminä, tulee salasanojen vaihtorumbasta turhaa ajanhukkaa. Toisaalta tilanne ei edes ole näin ruusuinen, vaan tuolta Älypää-palvelusta hankituilla on MuroBBS:stä pääteltävien tietojen perusteella pystytty kirjautumaan sisään esimerkiksi verkkosivustojen ylläpitojärjestelmiin.

Pääsääntö on se, että eri järjestelmissä käytetään eri salasanoja.

Näköjään on myös niin, että myös uskottavan tuntuisten palveluiden tuottajien ollessa kyseessä, käyttäjien pitäisi pystyä varomaan sitä, että palveluissa ei tallenneta salasanoja selkokielisessä muodossa. Mistä sen sitten saa selville? Koska palveluntuottajat eivät asiaa tietenkään kerro, sen saattaa saada selville siten, että tilaa itselleen uuden salasanan palvelun "unohtuiko salasana"-linkistä.

Jos saat vanhan salasanasi selkokielisenä, se on myös palvelun tietokannassa selkokielisenä. Silloin käyttäjän täytyy käyttää tällaisessa palvelussa salasanaa, jota ei käytä missään muualla. Tai jättää koko palvelu väliin.

Sosiaalinen media parempaa kuin seksi?

MikroPC kertoo Retrevon uusimmasta sosiaalisen median käyttöä selvittäneestä kyselystä.

Muutaman muun mielenkiintoisen tuloksen lisäksi huomio kiinnittyy siihen, että 40 % vastaajista ei ole moksiskaan, jos jokin saapuva viesti keskeyttää silloiset puuhansa. Yli 25-vuotiaista 27 % ottaa vastaan sähköisen viestin kesken ruokailun ja alle 25-vuotiaista peräti melkein puolet eli 49 %.

Ehkä se nyt vaan on iän mukanaan tuomaa rasittavuutta, mutta esimerkiksi kännykät eivät oikein kuulu pöytätapoihin. Jos siis tästä blogista joku haluaa neuvoa kysyä, tosin epäilen ettei halua.

11 % yli 25-vuotiaista ja 22 % yli 25-vuotiaista on valmis vastaanottamaan sähköisen viestin kesken kokouksen. Tämä nyt ei ole edes yllättävää, mutta organisaatiodien ja kokoustelemisen kannalta ajan ja rahan hukkaa.

6 % yli 20-vuotiaista ottaa vastaan viestin, jos sellainen sattuu tulemaan, kesken seksin. Samassa tilanteessa alle 25-vuotiaista 11 %.

No nyt en kyllä ymmärrä. Miksi kukaan haluaisi kesken intiimien menojensa ryhtyä selvittelemään tekstareita tai vastaavia? Ehkä ne menot ovat sitten sen verran tylsiä, että addiktio sähköiseen viestimiseen voittaa primitiivisetkin tarpeet.

Intelkin on selvittänyt ihmisten nettiriippuvuutta ja sai tulokseksi, että peräti 46 % naisista ja 30 % miehiestä olisi mieluummin ilman seksiä 2 viikkoa kuin erossa nettiyhteydestä saman ajan.

Ja kuka enää sanoo, ettei netti ja sosiaaliset verkostot ole eräs aikamme suurimpia ihmisten toimintaan vaikuttavia tekijöitä?

Internet on iso ja uutisväline

The Pew Research Center on tutkinut yhdysvaltalaisten uutisten kuluttamista. Seuraavassa muutama numero poimittuna:

Yleisesti:

• 92 % amerikkalaisista käyttää useita lähteitä saadakseen uutisia päivittäin
• 46 % käyttää neljästä kuuteen erilaista uutislähdettä
• 7 % saa uutisensa vain yhdestä lähteestä

Verkosta:

• 59 % hankkii uutisensa sekä online- että offline-lähteistä
• 61 % sanoo saavansa jotain uutisia verkosta
• 65 % vastaajista sanoo, että heillä ei ole yhtä ainoaa suosikki websaittia uutisten hankkimiseksi
• 21 % sanoo, että he nojaavat vain yhteen webin uutislähteeseen
• 28 % internetkäyttäjistä on muokannut verkkosivun ("home page") uutisia varten 

Osallistumista:

• 37 % on suositellut uutista, kommentoinut sitä tai jakanut eteenpäin sosiaalisessa mediassa

Mobiilisti:

• 33 % kännykän käyttäjistä kertoo lukevansa sillä uutisia (n. 80 % aikuisista amerikkalaisista omaa kännykän)

Telkkarista:

• 78 % amerikkalaisista kertoo katsovansa uutisia paikalliselta TV-asemalta
• 73 % kertoo seuraavansa uutisia kansalliselta TV-asemalta
• 54 % kertoo kuuntelevansa radiouutisia kotona tai autossa

Sanomalehdistä:

• 50 % vastaajista kertoo lukevansa paikallista sanomalehteä
• 17 % lukee valtakunnallista sanomalehteä

Yksittäisillä amerikkalaisilla numeroilla ei ihan hirveästi kannata yleisiä johtopäätöksiä tehdä, mutta trendi on tullut selväksi muualtakin. Printtilehdet ovat uutisten osalta menossa alas, netti ylös.

Sama trendi on jollain tavalla nähtävissä myös Suomessa. Meilläkin on paperilehtiä lakkautettu ja siirrytty pelkästään nettijakeluun. Aika hankalahan paperilla on uutisissa kilpailla, kun kuitenkin tämän päivän uutiset halutaan kuluttaa jo tänään eikä vasta huomenna.

Teemaan sopii myös seuraava pläjäys. Internet on suuri:

Lähde: JESS3 / The State of The Internet from Jesse Thomas on Vimeo.

(Video via SchizoBlog)