Urat

Uusi tuleminen?

Tämä blogi on ollut yllättävän suosittu, vaikka täällä ei ole tapahtunut ikuisuuksiin mitään. Sekin on hieman outoa.

Vieläkin oudompana voi pitää tätä Helsingin Guggenheim-keskustelua, jossa ylivelkaantunut vesseli tilaa kauppiaalta selvityksen olisiko hyvä idea ottaa vielä lisää velkaa, antaa siitä merkittävä osa vastikkeetta kauppiaalle itselleen ja ostaa lopuilla kauppakiinteistö, antaa sen kauppiaan käytettäväksi. Tietysti siten, että velallinen maksaa loputkin kulut.

Moraalinen ihminen tai organisaatio sanoisi, että "ei kiitos, ei tehdä tällaista selvitystä, joka ei voi johtaa reiluun lopputulokseen" tai selkeämmin "häh, eihän tuossa ole mitään järkeä". Tässä Helsingin Guggenheim-hankkeessa onkin kyseessä amerikkalainen säätiö, joten moraalikin on erilaista. Tapauksessa tosin toimii ihan hyvin tunnettu viisaus siitä, että ei se ole sen vika, joka myy, vaan sen, joka ostaa.

Helsingin kaupunki siis tilasi moisen selvityksen ja nyt ankarasti pohtii, jos nyt sitten vielä ne loputkin rahat antaisi taitavalle kauppiaalle ja rakentaisiko vau-pömpelin Katajanokalle. Selvitys maksoi 2,5 milj dollaria ilman veroja (PDF). Selvitys on ihan kiva esittely vähän siitä ja tästä, mutta synnyttää yhä enemmän uusia kysymyksiä hankkeen tiimoilta sekä kritiikkiä. Selityksestä maksettu hinta ei ole oikein missään suhteessa sen laatuun ja sen perusteella ei pidä vaatia ainakaan pikaisia päätöksiä.

Hassuin selitys koko hankkeelle on saatu hankkeeseen ilmeisen ihastuneelta kaupungin asiasta vastaavalta eli kaupungin taidemuseon johtajalta Janne Gallen-Kallela-Siréniltä:

"Sitä olen ajatellut, että meillä on takanamme 500 vuotta takana niin sanottua Gutenbergin galaksia. Galaksia, jossa painettu sana, kirjoitettu sana, on ollut hegemoninen vallan väline ja me nyt seisomme visuaalisen vuosisadan kynnyksellä. Ja tämä vanha Gutenbergin galaksi horjuu ikäänkuin takanamme ja jalkojemme alla. Ja kun me astumme tähän visuaaliseen maailmaan, meillä täytyy olla niitä lukutaitoja, jotka ovat mahdollistaneet meille elämän tässä Gutenbergin galaksissa.

Ja tällä visuaalisen lukutaidon kentällä ja kaikilla, sanotaanko ympäröivillä kentillä, tarvitaan huipputoimijoita, laitoksia, instituutioita, museoita, taitelijoita, jotka ikäänkuin voivat ottaa tämän keskiön tällaisessa uudenlaisessa maailmassa, jonka me tiedämme olevan ympärillä, mutta jota emme aina välttämättä osaa ikäänkuin artikuloida todellisuutena."

Ehkä tällainen teksti sopii jonnekin visioiviin ja intoa puhkuviin TEDx-tilaisuuksiin, mutta aikuisten oikeasti, ei tällaisella höpönlöpöllä pidä antaa käytännössä yli 200 miljoonaa veronmaksajien rahoja tyhjän gallerian toteuttamiseksi.

Koko hanke on vähän sellainen, että ei sitä voi katsella tuntematta jonkinlaista sääliä ja myötähäpeää koko prosessia ja sitä käsittelemään joutuvia poliitikkoja kohtaan.

Koska nyt kuitenkin tämä Gutenbergin galaksi on romahtamassa jalkoihimme - vai miten se nyt menikään - niin taidanpa tehdä tästä blogista visuaalista lukutaitoa vaativan kuvablogin.

Katsellaan nyt sitten...

Tyhjä tontti

Helsingissä on noussut poru hotellista, jota ei rakenneta. Kyse on Katajanokan arvotontille ideoidusta hotellista, jonka kaavan valtuusto tyrmäsi.

Kokoomuksessa on laskettu, että kielteinen päätös tarkoittaa 20 vuoden ajalla 35 miljoonan euron rahallisia menetyksiä. Erityistä tuohtumusta on aiheuttanut valtuutettu Osku Pajamäen (sd.) lausunnot siitä, etttä kaavaillun hotellin paikan voisi jättää tyhjäksi. HS:n jutun mukaan kokoomuslaisten mielestä älyttömin ajatus on se, että paikalle ei lähdetä tekemään mitään hanketta.

Mietitäänpäs hetki. Tontin rakentaminen on sen varaamista vuosikymmeniksi tai -sadoiksi.

Kysymys. Mikä on se ylisukupolvinen oikeus, jolla tämä nyt vallassa oleva sukupolvi rakentaa nimenomaan kaupungin perusfiguuriin kuuluvan tontin? Vastahan sama sukupolvi on raiskannut (em. termi on tietysti subjektiivinen näkemys) Töölönlahden maisemat ja Kampin alueen omilla kannanotoillaan. Harvassa eurooppalaisessa kaupungissa on keskeistä maisemaa pahoinpidelty yhtä pahoin.

Mistä lähtien 35 miljoonaa euroa 20 vuodessa on oikeasti lähes kansallismaisemaa tarkoittavan paikan muuttavan hankkeen oikeuttava hinta?

Pajamäki kärjistää kokoomuksen ongelman kuvaavalla tavalla kysyessään:"Mikä olisi sitten se euromäärä, jolla kokoomus olisi valmis rakentamaan Senaatintorin keskelle jotain?"

Toinen porukka, joka on ilmeisesti kiskonut hankkeesta herneen nenäänsä, ovat suomalaiset arkkitehdit. Hankkeen yhteydessä kun on puhuttu siitä, että vain kansainväliset huipputoimistot voivat suunnitella riittävän korkeatasoisia rakennuksia Katajanokan kaltaiselle paikalle, kuten arkkitehti Juhana Marttinen HS:ssa kirjoittaa.

Aivan. Eikö nimenomaan tuollaisella paikalla pitäisi esitellä suomalaista arkkitehtuuriosaamista, jos siinä jotain ylipäätänsä pitää esitellä?

Mikä ihme siinä on, että maa, joka on tuottanut maailman huippusuunnittelijoita useilla aloilla, ei anna heille tilaa, jotta kansakunta voi olla ylpeä siitä?

EDIT klo 20.20:
Korostettakoon nyt vielä, että 35 miljoonaa 20 vuodessa on keskimäärin 1,75 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on aivan pähkinöitä sen rinnalla, että kaupungin toimintamenot ovat vuonna 2010 noin 3,9 miljardia euroa eli 3900 miljoonaa euroa vuodessa.

Kurjet

Pääsiäisen kunniaksi kevät on ilmiöineen tullut. Ohitetaan suoraan valon määrän lisääntynsien aiheuttamat epämiellyttävät lieveilmiöt, kuten hulinointikauden alku.

Todetaan vain, että iltapäivällä Stadin ydinkeskustan yli tuulessa purjehti 13 kurjen aura kohti pohjoista.

Hiilineutraali Helsinki

Helsingissä pähkäillään energiantuotannon kehitysohjelmaa. Kaupungin omistama Helsingin Energia pohtii vuonna 2008 kaupungin hyväksymää ohjelmaa, jonka yhtiön energiantuotannon hiilidioksidipäästöt laskevat 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Samalla uusiutuvan energian osuus nousee 20 %:iin.

Tekniikka & Talous kirjoittaa:

Sen jälkeen vuoteen 2050 mennessä Helsinki jatkaisi kohti ”hiilineutraaliutta”. Ydinkaukolämmön vaihtoehdon Helsingin Energia tyrmää täysin, koska se on liian kallis eikä uusiutuva energiamuoto.

Muutos vaatii rahaa eli investointeja pitäisi hiilivoimaa paljon käyttävässä pääkaupungissa tehdä miljardin euron edestä.

Polttoaineen hinnan noususta ja investoinneista johtuen kaukolämmön hinta Helsingissä olisi nousussa 27 % vuoteen 2020 mennessä ja 40-50 %  vuoteen 2030 mennessä. Uutisen mukaan Helsingin Energia varoittelee, että hiilineutraalin tavoitteen toteuttaminen ”romahduttaa sekä kannattavuuden että tuloutuskyvyn”. Tuloutuksella tarkoitetaan sitä, että yhtiö tulouttaa nykyisellään kaupungille 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Hinnan korotuksia on joka tapauksessa tiedossa, sillä Tekniikka ja talouden juttu kertoo myös kivihiilen mahdollisesti kallistuvan Helsingin Energialle 10–15 %.

Kuten todettua, ilmastonmuutoksen hillintä maksaa ja se maksu on maksettava. Helsingin Energian pohdinnat antavat suuntaa siitä, mistä oikein on kysymys.

Korotuksilla pelotteleminen on kahdesta syystä turhaa. Ensinnäkin päästöjä on leikattava reippaasti ja pian, millä on kustannuksensa joka tapauksessa. Toisaalta esitetyt kustannukset parin kymmenen vuoden päähän ovat pelkästään arvioita, missä ei voida ottaa huomioon esimerkiksi kansainvälisiä sopimuksia ja niiden aiheuttamia muutoksia tai vaikkapa uusiutuvan energian tuomaa kilpailukykyä tulevaisuudessa.

Voi hyvinkin olla niin, että jos Helsingin Eneergia jatkaisi nykyisellä strategiallaan, se olisi yhtiönä todella hukassa parin kymmenen vuoden päästä.

Lakkautuslista

Helsingissä on kohuttu kaupunginjohtaja Pajusen laadittamasta koulujen, lähikirjastojen yms. lakkautuslistasta. Ajatuksena on ollut etsiä säästöjä kiinteistöjen käyttöä vähentämällä.

Päivän HS:n mukaan lista on kaatumassa poliittiseen vastustukseen ja hyvä niin. Miksi me muuten maksamme veroja kuin siksi, että tehdään yhteisiä palveluita, jotka ovat vielä kaupunkilaisten saavutettavissa? Esimerkiksi lähikirjastot ovat kansansivistyksen aarreaittoja.

Jos nyt säästää pitää, niin säästetään sitten esimerkiksi autoilusta. Se on kaupungille helppoa, lakkautetaan parkkipaikkoja siellä missä se on lain mukaan mahdollista. Autoilun vähentäminen tuottaisi säästöjä esimerkiksi terveydenhoidossa ja ympäristöpuolella. Samalla kaupungin viihtyisyys lisääntyisi selvästi.

Miksi ei?

EDIT 14.12.2009
Helsingin kunnallispoliitikot hautasivat sitten lakkautuslistan tai ainakin melkein. Valmistelua ja selvittelyä jatketaan muissa muodoissa.

Autoilu on kallista

Julkisen liikenteen kuluja aina valitellaan ja leikataan julkisista budjeteista. Se on kuulemma kustannuserä veronmaksajille.

Varmaan on myös sitä, mutta autoilu se vastaa maksaakin. Näin voi päätellä Otso Kivekkään laskelmista. Hän on nimittäin laskenut arvion sille "paljonko autolla ajoa Helsingissä tuetaan julkisista varoista ja suoraan kaupunkilaisten kukkaroista".

Johtopäätös on:

"Autoilijaa kohden tulee kaupungin ja kaupunkilaisten maksettavaksi 949 euroa vuodessa. Julkisen liikenteen käyttäjälle vastaavat kulut ovat 346 ja pyöräilijälle 313 euroa vuodessa."

Kivekäs on ansiokkaasti kaivanut sekä lähteet, että logiikan autoilun tukiaisten laskemiselle.

Autoilu kaupungissa on kuluerä, josta ei tietenkään kokonaan päästä eroon, mutta autoilua ja siihen kohdistuvia yhteiskunnan toimia olisi syytä vakavasti tutkailla myös tuota taloudellista argumenttia vastaan. Autoilua ei ainakaan pidä tukea lisää, vaan tätä rasitusta laskea.

(via Kulutusjuhla)

Skywatch Friday: Two Phases of Light

More pictures from Skywatch Friday.

Hiili- vai hiilidioksidineutraali?

YLE Uutiset tietää kertoa, että "Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2033:n yhtenä tavoitteena on, että Uusimaa on Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijä."

Helsingin kaupunki kuitenkin katsoo, että järkevämpi tavoite olisi pyrkiä hiilineutraliuden sijaan hiilidioksidineutraaliuteen.

Mitä eroa tässä nyt on? Käsitteet eivät ole kovinkaan selviä vielä ja niillä kikkaileminen on mahdollista.

Hiilidioksidineutralius on suppeampi käsite kuin hiilineutralius. Hiilidioksidi ei ole ollenkaan ainoa ilmastomuutokseen vaikuttava tekijä, vaan kyse on laajemmin kasvihuonekaasuista ynnä muusta. Tässä mielessä puheet hiilidioksidineutraliudesta ovat vain osaratkaisun vaatimista.

Siinä missä Uudenmaan maakuntasuunnitelmassa asetetaan haasteellisia tavoitteita, Helsingin kaupunki näyttää pyrkivän asian vesitykseen ja osin menneestä kiinni pitämiseen.

Globaalisti meillä on ihmiskuntana edessä haaste, missä vaaditaan hyvin voimakasta suunnan muutosta. Siinä ei vapaamatkustajia tarvita.

Tosi-tv:tä ja paikkatietoa

Ei, tässä blogissa ei raportoida Big Brother-touhuista nyt eikä tulevaisuudessa. Se ei ole kiinnostavaa eikä mahdollista.

Sen sijaan tuli illalla katseltua ja kuunneltua Helsingin kaupunginvaltuuston kokousta Helsinkikanavalta. Show hakkasi useimmat tosi-tv-konseptit mennen tullen sisältönsä puolesta, vaikka käsikirjoitus oli hiukan yksitotinen, joskin tehokas.

Paikalla äänessä oli tosi-tv-formaattien tapaan sekä suurelta yleisöltä toistaiseksi tuntemattomia osallistujia että tv:stä tuttuja kansansuosikkeja Jaana Pelkosesta (kok.) Silvia Modigiin (vas).

Kuten niin monessa tosi-tv-formaatissakin hetkittäin intensiteetti nousi äänestyksen lähestyessä ja sitä kaiketi tarkoittavan äänimerkin piipitelessä uhkaavasti kuin elokuvien aikapommin äänimerkki. Tulosten tullessa julki on joko ahdistuksen tai helpotuksen paikka, kunnes juoni jatkuu seuraavaan tapaukseen.

Helsinkikanava on hyvä idea ja ihan toimivasti toteutettu pala demokratiaa. Siinä näkee suorana mitä edustajamme lähiympäristömme ja kaupunkimme puolesta puuhaavat.

Nytkin esityslistalla oli koko joukko kaavamuutoksia ja vaikkapa puistosuunnitelmia, joilla määritellään vuosikymmeniksi tai -sadoiksi sitä miltä kaupunki näyttää. Ne eivät ole yhdentekeviä päätöksiä.

Helsinkikanavan käsikirjoitusta eli valtuuston toimintaa voisi kehittää siten, että valtuuston äänestyksillä olisi todellisuudessa entistä enemmän merkitystä. Nyt äänestysten juoni näytti olevan liian pitkälle valmiiksi kirjoitettu eli yllätyksiä ei juuri näkynyt, mielenkiintoisia puheenvuoroja ja kannanottoja senkin edestä.

* * *

Otetaan tähän vielä toinen helsinkiläinen uusi palvelu eli kaupungin paikkatietopalvelu. Palvelussa on eri lähteistä yhditetty samaan käyttöliittymään esimerkiksi opaskartta,kaupungin ilmakuva-aineisto, ajantasa-asemakaava, aluejaot, asemakaavahakemistokartta, kiinteistökohtaiset tiedot kuntarekisteristä (kiinteistö-, rakennus-, kaavatiedot), työt ja tapahtumat kaduilla ja puistoissa sekä rakennusluvat ja pysyvät rakennustunnukset.

Javalla tehdyssä sovelluksessa voi siis tarkasttella kapungin tietoja ja vaikkapa mittailla tonttien kokoja. Yksi näppärä palvelun ominaisuus näyttää missä menevät kaupungiosien rajat. Selviävätphän niistäkin lyödyt vedonlyönnit.

Vielä yksi järkevä

Helsingissä Senaatintorin ja Kauppatorin väliin jääviä kortteleita halutaan elävöittää. Se tarkoittaa uutisen mukaan sitä, että autot saavat lähdön Senaatintorin etelälaidalta ja tilalle tulee terasseja. Torilla pörräävät bussit häädetään niinikään Senaatintorilta muualle. Yksi kadunpätkä lisää muutetaan kävelykaduksi.

Asiaa.

Vihdoinkin jossain on oivallettu se, että kaupungin eläväittäminen ei tarkoita sitä, että autolla pitää päästä joka paikkaan, vaan täsmälleen päinvastoin. Tila pitää saada ihmisille.

Itseasiassa on aika hämmästyttävää, ettei Helsingin kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpia kortteleita saada kokonaan rauhoitettua autoilulta.

Helsinki

HS tänään:

"Helsingin kehittyminen kestävän kehityksen mallikaupungiksi on pysähtynyt ja Helsinki jää kauas taakse muista eurooppalaisista kilpakumppaneistaan."

Jutun otsikointi on jollain tavalla omituinen. Pääkaupungin päälehti nimittäi otsikoi tarinansa sananparrella "Helsingin kehitys ei olekaan kestävällä pohjalla". Ilmeisesti on olemassa jokin yleinen käsitys, jonka mukaan Helsinki olisi jotenkin kestävän kehityksen tiellä tai ainakin lehdessä niin ajatellaan.

Kuka niin on oikeasti luullut? Lähtökohtaisesti kaikki eurooppalaiset suuret kaupungit ovat vähemmän kestävällä pohjalla.

Helsinki ei ole mikään ekologisuuden mallikaupunki, sen näkee hetkessä jo siitä miten energia- tai liikenneasioita kaupungissa hoidetaan. Kaupunki ei ole lämmennyt uusiutuvaan energiaan muuten kuin sanoilla ja liikenteessä on vuosia jankutettu yksityisautoilun autuaaksi tekevästä voimasta. Näin siitäkin huolimatta, että kaupungin joukkoliikenne on huippuluokkaa.

Ei ole tänäkään keväänä varsinainen uutinen, kun kerrotaan Helsingin ilmanlaadun olevan huono. Tämä ei ole mikään poikkeustapahtuma, sillä Helsingin keskustan ilmanlaatu voi olla päivätolkulla huono. Vuodesta toiseen.

Nyt tehdyssä selvityksessä pyyhkeitä tulee nimenomaan energia- ja ilmastopolitiikasta. Kaupunki on toki päättänyt, että vuoteen 2020 mennessä kaupungin on tuotettava 20 prosenttia energiastaan uusiutuvilla energialähteillä. Se on nykymittapuilla varsin vaatimatonta ja toistaiseksi ilman näkyvää konkretiaa.

Herätys nyt. Mikään hymistely muka hyvästä jutusta esiin nostetusta ilmanlaadusta ei auta, kun kokonaiskuva on retuperällä. Vaikka moni asia on joko hyvällä tolalla tai hyvällä tolalla suhteessa muihin kaupunkeihin, kokonaistase jää negatiiviseksi.

Jos kaupungit itselleen jotain kilpailuetuja haluavat, niin mistäpä muusta infrastruktuurin tekijästä niitä kannattaisi hakea kuin tästä kehityksen kestävyydestä. Se heijastuu aikaa - joka ei ole edes hillittömän pitkä - myöte yrityksiin, joille vihreys on yhä tärkeämpi arvo.

Earth hour - valot pois

Tänään on Earth hour-kampanjan päivä. Kampanjan tarkoituksena on lähettää maailmalle viesti, että ilmastonmuutokseen täytyy suhtautua vakavasti.

Earth hour on WWF:n organisoima maailmanlaajuinen tapahtuma, jonka aikana ihmiset ja yhteisöt ympäri maailmaa sammuttavat valonsa tunnin ajaksi samana päivänä samaan kellonaikaan eli klo 20.30–21.30.

Tätä kirjoitettaessa ensimmäiset valot ovat jo sammuneet Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.

Kampanjaan on Suomessakin osallistumassa runsaasti kaupunkeja, yrityksiä, muita organisaatioita ja yksityisiä kansalaisia. Maailmanlaajuisesti kampanjaan osallistuu noin 3 200 kaupunkia 82 maassa ja Suomestakin 94 kaupunkia ja kuntaa.

Kampanja on helppo tapa osoittaa välittävänsä ja olevansa huolissaan siitä mitä ympärillämme tapahtuu.

Sammuta siis valosi ja ole näkyvä.

EDIT klo 15.35
Tapahtumaa voi myös seurata Twitterissä.

EDIT klo 15.49
Suomen voimajärjestelmän tilaa voi seurata Fingridin sivuilta.
Tapahtumalla on Facebook-ryhmä ja faniryhmä, kuvia löytyy Flickrsta, videoita YouTubesta ja tapahtuma näkyy MySpacessa.

Vaiheinen pistää Twitter-feedin tapahtuman ajaksi roikkumaan tuohon oikeaan sivupalkkiin.