Urheiluviihdettä

Olympialaiset Kanadassa ovat alkaneet ja tällä kertaa kuolemaan johtaneella onnettomuudella. Se on surullista.

Tapahtumasta on HS:n mukaan syytetty myös olympiakomitea KOK:ta, sillä olympialaisten lajeista halutaan vauhdikkaan näyttäviä, jotta ne pärjäisivät televisiokatsojien määrässä. Olosuhteet vedetään niin rajoille, että turvallisuus on tiukilla ja ihan vain katsojalukujen vuoksi.

Vähän samasta teemasta HS:ssä puhuu myös dopingtutkija Tapio Videman, joka pohtii ääneen sitä, että dopingtestauksen voisi oikeastaan lopettaa.

"Hän sanoo, että jos kilpaurheilu nähdään rehellisesti viihdebisneksenä, testeistä luopuminen on realistinen johtopäätös."

Hän kutsuu dopingtestejä viihdealan pr-toiminnaksi ja muistuttaa, että murtomaahiihdon Lahden MM-kisoissa vuonna 2001puolella mitalihiihtäjistä oli kisoissa erittäin epänormaalit veriarvot.

Nykyään dopingissa puhutaan esimerkiksi geeniterapioista tai vaikkapa somatotropiinista, jota saadaan kuolleiden ihmisten aivolisäkkeistä ja niin edelleen. Menestystä ja muka-mainetta pitää hankkia hinnalla millä hyvänsä ja tosiasiassa terveydellä ei ole siinäkään suhteessa ihan niin tarkkaa väliä.

Puhtaan ja reilun pelin eetos on aika kaukana nykyisestä huippu-urheilusta, jota tehdään enemmänkin televisio-oikeuksien tuomien tulojen tahtiin. Miksi tätä viihteellistymistä ei sitten vietäisi kerralla loppuun asti? Viidenteollisuudestahan tässä urheilubusineksessa on kyse.

Ikijää

Kanadasta on löytynyt kultakaivoksen kaivutöiden yhteydessä 1990-luvulla jääkerrostuma, jonka iäksi on nyt määritetty noin 750 000 vuotta.

Jää on kestänyt sulamatta siis kaksi maapallon lämpökautta, jolloin maapallon keskilämpötila on ollut huomattavasti nykyistä korkeampi. Kanadan ikijää löytyi noin 6 metrin syvyydestä. On siis mahdollista, että ikirouta kestää sulamatta kovatkin maapallon lämpötilojen kohoamiset, mikäli jää on riittävän syvällä.

Ilmastonmuutokseen liittyvää uhkaa, että ikirouta sulaessaan vapauttaa ilmakehään runsaasti kasvihuonekaasuja, tämä havainto ei hälvennä. Pelkstään pintakerrosten sulamisen seuraukset saattaisivat olla kohtalokkaat.

Ilmasta poimittua

Pari mielenkiintoista ilmastouutista päivän virrasta sattui silmiin, siis lyhyesti niistä.

* * *

Voivatko biopolttoaineet estää ilmastonmuutosta vai pahentavatko ne asiaa? Näin kysyy The Independent. Kysymys on nyt ajankohtainen siksi, että EU:ssa biopolttoaineiden käyttöä ja määriä pohditaan jälleen. Niillä on ajateltu korvattavan fossiilisia polttoaineita, mutta samalla niiden laajan käytön pelätään aiheuttavan sademetsien hakkuita, nostavan ruoan hintaa markkinoilla ja kuitenkin niiden käytöllä on kohtuullisen pieniä vaikutuksia ilmastomuutokseen.

Kommentti: Keskustelu biopolttoaineista on osin toiveunta. On aika selvää, jopa ihan maalaisjärjellä, että biopolttoaineet eivät yksinään pelasta maapalloa. Ja ihan yhtä selvää on se, että laajassa määrin polttonesteiden korvaaminen aiheuttaisi vakavia ongelmia toisaalla. Syytä ilmastomuutokseen ovat paljon syvemmällä tuhlaavassa elämäntavassa. On turha etsiä korvaavia tuhlauksen kohteita, kun pitäisi muuttaa tuhlaamisen tasoa. Yli varojensa eläminen ei siitä vähene, vaikka käytettävää luottokorttia vaihtaisikin.

* * *

Beaufortinmerellä jäätiköstä irronnut valtava murtuma huolestuttaa tiedemiehiä, kertoo kanadalainen CBC. Pohjoisella jäämerellä sijaitsevalla Beaufortinmerellä irronnut murtuma jäätikössä voi ilmastotutkija David Barberin mukaan olla merkki siitä, että ilmastonmuutos jatkaa Arktiksen lämpenemistä.

Kommentti: Arviot napajäätiköiden sulamisen nopeudesta ja seurauksesta ovat tieteellisen keskustelun alla, mutta päivästä toiseen tuntuu tulevan huonompia uutisia tältä alueelta.

* * *

Ilmastonmuutos uhkaa Euroopan lintuja, kertoo Earth Times. Durham yliopiston, Cambridgen yliopiston ja Royal Society for the Protection of Birds -järjestön arvion mukaan Euroopan lintuja uhkaa kasvava kriisi ilmastonmuutoksen edetessä ja moni uhanalainen laji uhkaa hävitä, jos suojelutoimiin ei ryhdytä. Tutkijoiden raportin mukaan kolme neljästä kaikista Euroopan lintujen normaaleista elinalueista joutuu ilmastonmuutoksen koettelemaksi.

Kommentti: Luontokappaleet eivät säästy ilmastomuutoksen vaikutuksilta, ei ravintoketjun yläpäässä keikkuva ihminenkään. Kun kierto eliöyhteisössä häiriintyy joltain merkittävältä osalta, se ei voi olla vaikuttamatta kokonaisuuteen. Ongelmat eivät siis jääne linnunlaulun vähenemiseen.

* * *

Ja lopuksi sitten vähän toisenlaista spekulaatiota Gothamistista. Videoklipissä spekuloidaan sillä, miltä Manhattan näyttäisi, jos vedenpinta nousisi 25 jalkaa lämpötilan 6 asteen nousun seurauksena. Aika märkää...

Bali päättyi

Indonesian Balilla järjestetty ilmastokokous sitten päättyi ja lopulta hyväksyi ajatuksen kasvihuonekaasujen leikkaamiseen tähtäävän neuvottelukierroksen aloittamisesta. Mitään määrällisiä tavoitteita ei asetettu.

Sinänsä kokous saavutti siis tavoitteensa, mutta kinaamiseksihan se meni, kun USA vänkäsi vastaan kehitysmaiden mahdollisista lievennyksistä päästöjen vähennyksiin. Jälleen kerran maailman rikkain valtio kertoi siis omalla äänellään omasta ahneudestaan.

Tarkkoja tavoitteita kokous ei siis kyennyt asettamaan, vaikka esimerkiksi meidän EU:mme ehdotti muotoilua, jossa vaaditaan rikkaita teollisuusmaita leikkaamaan kasvihuonekaasupäästöjään 25-40 prosenttia vuoden 1990 määristä vuoteen 2020 mennessä. Näitä muotoiluja vastustivat USA, Kanada ja Japani.

Lähtökohtaisesti on hyvä asia, että kaikki 190 osallistunutta maata ovat mukana tulevassa neuvotteluprosessissa, siis myös ne jotka eivät ole nyt mukana Kioton sopimuksessa. Neuvottelukierroksella on siis ainakin periaatteessa mahdollisuus onnistua, vaikka poliittinen ilmasto ei sellaista välttämättä lupaakaan.

Niin kauan kuin on aikaa on toivoa, ehkä. Tosin nyt nähty vetkuttelu on lähinnä vain ja ainoastaan tyhmää, minkä historia tulee aikanaan osoittamaan.