Haluatko miljonääriksi?

Tietysti miljonääriksi voi pyrkiä jossain tietovisailussa, mutta on olemassa muitakin tapoja. Otetaan pari esimerkkiä.

Jos miljonääriksi pääsee miljoonalla dollarilla (päivän kurssin mukaan 742500,7425 euroa (by Kauppalehti)), tavoitteeseen voi päästä esittämällä James Randi Educational Foundationille paranormaalin ilmiön. Jos Randin testissä onnistuu, voi käydä bonuksena kokeilemassa sen jälkeen kotimaisen Skepsiksen haastetta (Skepsiksen haasteeseen voi luonnollisesti osallistua myös ilman JREF:n haasteeseen osallistumista).

Jos ei usko paranormaalien ilmiöiden tuottavan rikkautta, niin aina voi kokeilla älyllä rikastumista.

Ratkaise jokin seuraavista toistaiseksi ratkaisemattomista matemaattisista ongelmista ja Clay-instituutti maksaa sinulle miljoona dollaria:

1. P=NP
2. Hodgen konjektuuri
3. Poincarén konjektuuri
4. Riemannin hypoteesi
5. Yangin–Millsin olemassaolo
6. Navierin–Stokesin yhtälöt
7. Birchin ja Swinnerton-Dyerin konjektuuri

Listan ongelmista numero 3 on saattanut tulla ratkaistuksi. Grigori Perelman on mahdollisesti onnistunut todistamaan Poincarén konjektuurin oikeaksi ja asian tieteellinen arviointi on menossa.

Erityisesti, jos onnistut ratkaisemaan ongelman numero 4 eli Riemannin hypoteesin todistamisen, maine ja kunnia tiedemaailmassa on lähes rajatonta.

Riemannin hypoteesin ratkaisemisesta kerrotaan, että kuuluisa matemaatikko David Hilbert, joka vuonna 1900 listasi 23 aikanaan ratkaisematonta ongelmaa (joista nykyään on ainakin 16 ratkaistu), on tiettävästi sanonut, että jos olisi nukkunut tuhat vuotta ja heräisi, hän kysyisi ensimmäisenä: "Onko Riemannin hypoteesi todistettu?"

Oman tarinansa ongelmien ratkaisemisesta on Andrew Wilesilla. Hän todisti vuonna 1993 Fermat'n suuren lauseen, josta kuitenkin löytyi virhe, jonka Wiles korjasi vuonna 1995.  Kenenkään tietämättä Wiles kehitteli ratkaisuaan 7 vuotta kunnes se oli valmis ja hän julkisti todistuksensa ensimmäisen kerran pitämällä kolme luentoa Cambridgen yliopistossa. Fermat'n lause on peräisin vuodelta 1637 ja siis kului 358 vuotta ennen kuin se tuli todistetuksi.

Valitettavasti näillä ratkaisuilla ei pääse miljonääriksi Nobelin palkinnon kautta, sillä Nobelia ei jaeta matematiikasta. Eräänlaisena matematiikan nobelina on pidetty Fieldsin mitalia, joka palkintona raha-arvoltaan on 10 550 euroa. Maineeltaan palkinto on sitäkin suurempi. Fieldsin mitali myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 1936 ja silloin sen sai suomalainen Lars Ahlfors yhdessä yhdysvaltalaisen Jesse Douglasin kanssa.

Jos sitten haluat tulla miljonääriksi busineksilla, niin kannattaa kehittää hyvä ja eettinen liikeidea. Vähemmän eettiset ideat voivat nostaa miljonääriksi, mutta myös vievät ne tulot mennen tullen. Mutta tämä nyt on jo vähän toinen juttu.

LHC osui protonilla

Hiukkasfyysikot ovat tänään olleet juhlatuulella. CERNissä Sveitsin ja Ranskan rajalla on saatu kaksi protonia törmäämään toisiinsa vuosia rakennetulla LHC:llä eli suurella hadrontörmäyttimellä.

Sinänsä kahden protonin törmäyttäminen ei ole mitenkään ihmeellistä, mutta energia millä se nyt tehtiin on kaikkien aikojen ennätys. Koeasemilla havaittiin ensimmäiset vastakkaisilla radoilla kiertävien protonisuihkujen 7 TeV:n törmäykset. Se on maailmanennätys ja osoittaa, että 20 vuotta suunniteltu ja rakennettu järjestelmä toimii. Historiallinen koe siis onnistui.

Nyt kun törmäytin toimii, sillä on tarkoitus tehdä yhtämittaisia mittauksia pari seuraavaa vuotta. Järjestelmällä on tarkoitus tutkia alkeishiukkasten koostumusta, pimeän materian ominaisuuksia sekä esimerkiksi Higgsin hiukkasta, joka selittäisi alkeishiukkasten massan ja muutenkin selvittäisi massan luonnetta. Kokeet tuottavat valtaisat 15 petatavua dataa vuodessa ja osa siitä tulee Suomeen käsiteltäväksi.

* * *

Voit tietysti ajatella, että mitäs kummallista tuossa protonien törmäyttelemisessä on? Kokeile (omalla vastuulla tietenkin) "törmäyttää" kaksi nuppineulaa kärjistään toisiinsa. Ei onnistu?

Jos kuitenkin onnistuit, niin onneksi olkoon (toivottavasti käsissäsi ei ole pahoja haavoja). Törmäyksessäsi olleiden kappaleiden halkaisija (nuppineula noin 0,6 mm) oli sama kuin noin 231 000 000 000 protonilla.

Ylen uutisen mukaan CERNin johtaja Steve Myers onkin verrannut koetta siihen, että eri puolilta Atlantin valtamerta ammutaan kaksi nuppineulaa, jotka yritetään saada törmäämään toisiinsa puolivälissä.

Ai niin. Ja kuten huomasit, mitään maailmanloppua aiheuttanutta mustaa aukkoa ei syntynyt (ainakaan toistaiseksi).

Takaisin asiaan

Yli 250 amerikkalaista ilmastotutkijaa ovat lähettäneet avoimen kirjeen yhdysvaltalaisille päättäjille.

Tutkijat haluavat kiinnittää huomiota siihen, että yksikään hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n neljännessä raportissa (AR4) vuodelta 2007 esiintyneistä virheellisyyksistä, joita on löytynyt kourallinen, ei ole heikentänyt sitä tosiseikkaa, että ilmaston lämpeneminen on yksiselitteistä. Sitäkään nämä muutamat havaitut virheet eivät kumoa, että suurin osa viime vuosisandan puolivälin jälkeen havaitusta globaalin keskilämpötilan noususta johtuu hyvin todennäköisesti havaitusta ihmisen aiheuttamasta kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisestä.

Tutkijat toteavat, että IPCC:n täytyy suhtautua avoimesti virheiden myöntämiseen ja parantaa arviointiprosessejaan sekä pyrkiä alentamaan jo valmiiksi alhaisia virhemääriään.

Avoimella kirjeellään tutkijat haluavat palauttaa keskustelun takaisin luotettavaan tieteeseen kuvitellun liioittelun sijaan, jotta se voisi tukea poliittista keskustelua Yhdysvalloissa ja ympäri maailmaa.

Kirjeessään tutkijat ensi kuvaavat tiivistäen ilmasto-ongelman ja sen jälkeen kommentoivat IPCC:n AR4-raportissa esiintyneitä virheellisyyksiä ja tekevät ehdotuksia virheenkorjausmekanismien parantamiseksi.

Avoimen kirjeen allekirjoittajat ovat lähtöisin Yhdysvaltojen johtavista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Heidän joukossaan on sekä IPCC:n raporttien kirjoittajia sekä sellaisia tutkijoita, jotka eivät tuohon työhön ole osallistuneet.

* * *

Ihmiskuntaa tai maapalloa ei juurikaan hyödytä sellainen keskustelu, jota IPCC:n raportin virheistä ja niiden tulkinnoista on käyty ja jota ilmastodenialistit näyttävät käyttävän tarkoituksellisesti hyväkseen poliittisen ilmastokeskustelun jarruttamiseksi. Tällaisesta on viitteitä myös Suomessa.

Tieteessä tehdään virheitä, kuten missä tahansa ihmisen toiminnan muodossa. Tieteen täytyy pystyä korjaamaan omia virheitään ja sitä varten tieteen areenat ovat avoimia. Niin tässäkin tapauksessa, sillä mikään muu mekanismi kuin tieteellinen mekanismi ei pysty tieteessä esiintyviä virheitä oikeaisemaan.

Se, että ilmastodenialistit yrittävät käyttää tilannetta hyväksi ja ohjaamaan koko keskustelun sivuraitelle, on liki moraalitonta tilanteessa, missä tosiasiallinen ongelma vain pahenee ja Kööpenhaminan kokouksen epäonnitumisen jäljiltä on jälleen menetetty aikaa. Ihmiskunta ei kovinkaan aktiivisesti ole tällä hetkellä ratkaisemassa tätä tulevaisuuden kannalta hyvinkin kohtalokasta kysymystä.

Poliittisen päättämättömyyden ja jahkailun kanssa samaan aikaan tieto siitä, että ihmistoiminta on nykyisen ilmastonmuutoksen tärkein syy, lisääntyy viikko viikolta.

Piin päivän juhlintaa

Tänään on jälleen vietetty piin päivää (Pi Day). Muistattehan sen transsendenttiluvun, joka  kuvaa euklidisessa geometriassa ympyrän kehän suhdetta halkaisjaan, jota kuvataan kreikkalaisella π-kirjaimella ja jonka likiarvo alkaa 3,14159... Nykyisin piin likiarvosta tunnetaan 2,7 biljoonaa numeroa.

Jos kiinnostaa tietää miltä näyttää vaatimattomat miljoona ensimmäistä numeroa tuosta mystisestä luvusta, niin sehän löytyy piday.org-saitilta. Gutenberg-projektin sivuilta löytyy vielä vähän enemmän desimaaleja. Ehkäpä sekin on hyödyllinen tieto, että ensimmäisenä π-merkkiä eivät käyttäneet kreikkalaiset, vaan walesilainen matemaatikko William Jones teoksessaan A New Introduction to Mathematics.

Koska kuitenkin kyse on juhlapäivästä (ja samalla Albert Einsteinin (s. 1879 - k.1955) syntymäpäivästä) on esimerkiksi YouTubessa koko joukko piille omistettuja lauluja ja muuta sellaista. Otetaan tähän nyt yksi viehkoimmasta päästä löytynyt esitys asiasta:

Vesihöyryn vaikutuksista

AAAS:n eli The American Association for the Advancement of Sciencen Science Expressissä julkaistu Susan Solomonin et. al. artikkeli kertoo siitä, että ilmakehän vesihöyryn määrä laski 2000-luvulla 10 %.

Tutkijat arvioivat, että vesihöyryn määrän aleneminen Maan pintalämpötilan nousussa 25 % hidastumisen vuosien 2000 ja 2009 välillä verrattuna siihen, paljonko lämpötila olisi noussut pelkästään kasvihuonekaasujen vaikutuksesta.

Ilmakehän vesihöyryn arvioidaan myös lisääntyneen vuosien 1980 ja 2000 välillä aiheuttaen lämpötilan nousuun 30 % lisäyksen 1990-luvulla verrattuna siihen, ettei tätä lisäystä olisi tapahtunut.

Tulokset vahvistavat käsitystä, että vesihöyryllä on merkittävä vaikutus ilmaston lämpenemiseen tai viilenemiseen, vaikka sen kaikki mekanismeja ilmakehässä ei tunneta.

(via Tiede)

* * *

Vesihöyryn vaikutukset eivät poista niitä ongelmia, jotka hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut aiheuttava ilmastolle. Vesihöyryn elinikä ilmakehässä lasketaan päivissä, kun kasvuhuonekaasut pysyvät ilmakehässä vuosia.

Tulos, jonka mukaan vesihöyryn määrän aleneminen hidasti lämpötilan nousua 2000-luvulla, on sillä gtavalla hämmentävä, että jokunen päivä sitten raportoitiin NASAn tilastoista, joiden mukaan 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli nykyaikaisen mittaushistorian lämpimin.

Herää kysymys siitä, paljonko Maan lämpötila olisi noussut ilman vesihöyryn alentavaa vaikutusta? Lukemat olisivat siis voineet olla näkyvästi pahempia. Seuraava kysymys onkin se, mitä tapahtuu kun tai jos vesihöyryn määrä ilmakehässä kohoaa?

Matematiikkapelko

Kun omia kouluaikoja muistelee, niin pitkän matematiikan luokat olivat pojilla täytettyjä ja tytöt opiskelivat suuremmalla volyymillä kieliä ja muuta. Takavuosina ja sen jälkeenkin on tuskailtu sitä, miten tytöt saataisiin opiskelemaan insinööriteteitä tai luonnontieteitä.

Puhuttiinpa joskus siitäkin, että varmin tapa hankkia hyvä jatkokoulutuspaikka lukion jälkeen on pitkän matematiikan suorittaminen. Pitkä matematiikka kun oli vaatimuksena useampaan opiskelupaikkaan, kuin oli potentiaalista opiskelijatarjontaa.

Käytännön elämässäkin on törmännyt siihen mitä Sirkku Lepistö tutkimuksensa tiivistelmässä eräänä johtopäätöksenä esittää eli tytöt eivät "voineet osata matematiikkaa", koska heillä ei ikäänkuin ollut kykyjä siihen tai "matemaattiset aivot" puuttuivat. Lepistö sai myös esille sen, että tytöt eivät halusivat tehdä eron itsensä ja koulujen kulttuureissa matematiikasta kiinnostuneiden, poikkeaviksi määriteltyjen nörttien välillä.

Ovatko tytöt sitten huonompia matematiikassa kuin pojat, mikä sekin väite on nähty. Ei ainakaan itsestään selvästi. Esimerkiksi Opetushallitus arvioi vuonna 2007 omassa selvityksessään, että kolmasluokkalaisten keskuudessa tyttöjen ja poikien osaaminen matematiikassa oli melko tasaista.

Kesällä Tekniikka & Talous kertoi Wisconsin yliopiston tutkimuksesta, jonka mukaan tytöt pärjäävät matematiikassa yhtä hyvin kuin pojat, jos kannustus ja mahdollisuudet opiskeluun ovat kaikille samaa luokkaa. Kaikkialla maailmassa ei ole niin, että suurin osa matematiikassa huippulahjakkaista on miespuolisia. Tasa-arvolla on merkityksensä asiassa.

Nyt uusi tutkimus Chicagon yliopistossa tehty tutkimus vihjaa Yle Uutisten jutun mukaan, että tytöt saattavat oppia pelon matematiikkaa kohtaan ensimmäisiltä opettajiltaan. Tutkimuksen mukaan matematiikkaan pelokkaasti suhtautuvien naisopettajien tyttöoppilaat omaksuivat herkästi opettajaltaa stereotypian, jonka mukaan pojat ovat tyttöjä parempia matematiikassa.Tämä johtuu tutkimuksen mukaan siitä, että nuoret oppilaat jäljittelevät usein samaa sukupuolta edustavaa aikuista.

Tutkimuksessa vuoden alussa oppilaiden matemaattisilla kyvyillä ei ollut yhteyttä opettajan matematiikkaa kohtaan tuntemaan pelkoon. Lukuvuoden päättyessä tilanne oli muuttunut niin, että mitä huolestuneempia opettajat olivat omista matematiikan taidoistaan, sitä voimakkaammin tytöt olivat yhtä mieltä stereotypistisen väittämän "pojat ovat hyviä matematiikassa ja tytöt lukemisessa" kanssa.

* * *

Mitä väliä matematiikalla sitten on? Paljonkin. Matematiikka on perusluonnontiede, jonka ymmärrystä tarvitaan hyvin erilaisilla elämän osa-alueilla ja joka toimii monen muun opin tai tieteenalan työkaluna. On aika vaikea nähdä mitään hyötyä siinä, että esimerkiksi matematiikkapelon kaltaista ilmiötä uusinnetaan koulujärjestelmässä vuodesta toiseen.

Tytöt kun tuskin ovat mistään biologisesta syystä hitaampia matematiikassa kuin pojat.

Matematiikan ymmärtämisestä on hyötyä myös yhteiskunnallisesti, sillä kannan muodostaminen moniin ilmiöihin teknistyneessä yhteiskunnassamme vaatii esimerkiksi kokoluokkien arviointia tai kykyä pystyä epäilemään esitettyjä väitteitä. Yleensä tähän ei vaadita mitään "korkeamman matematiikan" osaamista, kunhan hahmottaa asioita ja osaa matematiikan perusteet.

Yksilön tasolla nykyaikainen maailma vilisee erilaista huuhaata ja huijausta, joka paljastuu varsin helposti kohtuullisella päässälaskemisen vaivalla.

Jos syy näihin sukupuolten välisiin matematiikka-asenteisiin on esimerkiksi opettajien omien matematiikan taitojen epäilyssä, olisi asiaa varmaankin syytä puuttua useammallakin tavalla.

Sitä paitsi. Matematiikka on kaunista.

WSOY petraa, mutta sotkee edelleen

Taannoin tuli valiteltua siitä, että WSOY tarjoaa Tiede-kategoriassa pelkkää huuhaata.

Nyt tilanne on toinen.

WSOY:n WWW-sivuilla on kategorisointi pistetty uusiksi ja Tietokirjat ovat saaneet oman kategoriansa ja sen alla tiede oman alaosionsa. Tarjooma näyttää olevan tieteen populairisointia, vaikka mukaan näköjään mahtuu tieteeseen kuulumatonta elämätapaopastakin.

Suunta on siis parempaan, pois huuhaasta, vaikka edelleenkin terminologista sekamelskaa kustannustalossa harjoitetaan.

Ilmastodataa

Joissain yhteyksissä on väitetty, että ilmastotutkijat piilottelisivat tutkimusdataa tai jotain muuta sellaista.

RealClimate on pistänyt pystyyn listan ilmastonmuutosdatan lähteistä. Joukossa on sekä raakadataa, että prosessoitua dataa.

Sieltä voi sitten etsiä ihan itse vastauksia, jos muiden arviot eivät miellytä.

Testejä ja kirje

YLE:n sivuilta löytyy Elämä pelissä-onnellisuustesti. Se on varsin hyvin rakennettu ja selkeä. Testissä selvitellään onnellisuuden eri näkökulmia kohtalaisen laajalla perspektiivillä. Tunnustan: Hämmästyin hieman omaa onnellisuuttani suhteessa muiden vastaajien tilastoihin.

Sitten hieman tiedettä. PewResearchCenter Interactive on julkaissut pikkunäppärän testin, jolla voi testata tietämystään tieteellisistä perusasioista. Kysymyksiä ei ole kuin 12 ja lopuksi saa sitten nähtäväkseen tilastoja siitä miten muut ovat vastanneet (lähinnä amerikkalaiset vastaajat). Jälleen piti joiltain osin hieman hämmästyä, sillä kysymykset eivät ole oikeasti vaikeita (oma rivi oikein), mutta näköjään amerikkalaisella yleisöllä olisi petrattavaa perustavaa laatua olevissa tieteen asioissa.

Kolmas vastaan tullut saitti on Klimaatti. Kysessä on uutiskirje, jota julkaisevat yhteistyössä ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteen laitos. Uutiskirjeen aihepiirinä on ilmastonmuutos ja erilaiset em. virastojen piiristä aiheesta julkaistut tiedot. Esimerkiksi uusimmassa kirjeessä kirjoitetaan ympäristöystävällisemmästä liikenteestä sekä tasa-arvon merkityksestä ilmastoneuvotteluille.

EDIT klo 21.51
Pistetään tähän vielä bonuksena linkki YK-vetoisen Seal The Deal-kampanja sivuille. Kampanjan tarkoituksena on vaikuttaa poliittiseen tahtoon ilmastosopimuksen syntymiseksi joulukuussa Kööpenhaminassa pidettävässä ilmastokokouksessa. Saitilta löytyy myös Global Climate Week-listaus, mistä näkee mitä tempauksia minäkin päivän on menossa ja onhan noita näköjään.

Ilmastolaskentaa

Ilmastomallien avulla voidaan tehdä arvioita tulevasta kehityksestä. Mallien kehittäminen vaatii kuitenkin testaamista ja laskemista. Tietokonekapasiteetista on pulaa ja laskemista riittää.

Nyt itse kukin voi antaa verkossa olevan tietokoneensa käyttämättömänä olevaa laskentatehoa ilmastomallien kehittämiseen. Hajatetussa laskennassa käytetään tietokoneelle asennetavaa BOINC-ohjelmistoa (Berkeley Open Infrastructure for Network Computing) joka sitten hyödyntää tietokoneen joutuaikaa suorittaakseen laskentatehtävää.

BOINC:n avulla voidaan laskea monia muitakin asioita ja järjestelmä on ollut käytössä esimerkiksi Maan ulkopuolista älyä etsivässä SETI-projektissa tai vaikkapa malarian torjuntaan liittyvissä projekteissa.

(via Scientific American)

Tykillä hyttysiä ja robottikaloilla saasteita

Teknologiaa on taas kehitetty.

Ronald Reaganin aikaisen Tähtien sota-idean teknologiaa koitetaan nyt soveltaa malarian torjuntaan. Miljoonia ihmisiä vuodessa tappavaa tautia levittävien hyttysten kimppuun aiotaan käydä laserasein.

Tekniikka & Talouden mukaan:

"Tiedemiehet visioivat, että heidän teknologiaansa apuna käyttäen rakennetaan hyttyset sokaisevat tai tappavat laseraidat kylän ympärille. Toinen vaihtoehto on kehittää laserilla varustettuihin kauko-ohjattaviin lentokoneisiin perustuva järjestelmä. Koneet voisivat jäljittää ötökät tutkalla, jonka jälkeen hyttyset tuhottaisiin koneeseen integroidulla aseella."

Mitähän tästä nyt oikeasti pitäisi ajatella? Tykillä hyttystä malarian torjumiseksi?

* * *

Tämä ei sitten ole scince fictionia:

Uutisen mukaan puolitoistametrinen ja 21 000 euron hintainen robottikala sisältää sensorit, jotka reagoivat meriveden epäpuhtauksiin. Robottikalat voivat toimia ilman ihmisen ohjausta ja löytävät automaattisesti takaisin akkujen latauspisteeseen. Mittaustiedot kerätäänkalasta latauksen aikana.

Milloinkohan tuollaisten karvalakkimalleja ryhdytään kauppaamaan akvaarioihin?

* * *

Bonuksena vielä päivän uutisvirrasta tuikitarpeellinen tieto siitä, että ensimmäinen lentävä auto vai oliko se nyt maantiekelpoinen lentokone on noussut siivilleen.

Yhdysvaltalaisen Terrafugia-yhtiön Transition-niminen laite lensi ensimmäisellä yrityksellään vain 37 sekuntia, mutta sarjatuotantoa suunnitellaan aloitettavaksi vielä tänä vuonna. Tapahtuman todisteet löytyvät myös videoilta.

Tutkimuksia maalta ja taivaalta

Jos aikaisemmin on ajateltu, että Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen 23 vuotta olisi saattanut onnettomuusalueen lähelle luonnontilaa, on käsitystä nyt kenties korjattava.

YLE Uutiset kertoo ranskalaisen CNRS-tutkimuslaitoksen selvityksestä, jonka mukaan esimerkiksi kimalaiset, perhoset, hämähäkit, heinäsirkat sekä lukuisat muut selkärangattomat lajit ovat paikoin lähes kadonneet säteilyn saastuttamilta alueilta. Vähemmän saastuneelta neliömetriltä löytyy noin 100 selkärangatonta, mutta radioaktiivisella alueella luku oli keskimäärin vähemmän kuin yksi.

Onnettomuuspaikan lähellä elävillä isommilla eläimillä on havaittu lisäksi poikkeuksellisen paljon epämuodostumia, kuten kitukasvuisia raajoja.

On varmaan kaiketi tarpeetonta sanoa ääneen, että säteilyn riskit koskettavat myös ihmistä.

* * *

Aurinkotutkijat ovat kokoontuneet Saariselälle. YLE Uutiset kertoo, että Tutkijoiden mukaan Auringon magneettinen toiminta on ollut 70 viime vuoden aikana aktiivisinta yli tuhanteen vuoteen. Aktiivisuus on tarkoittanut esimerkiksi auringonpilkkujen ja -purkausten määrä on merkittävää lisääntymistä. Nyt poikkeuksellinen aktiivisuus on tutkijoidenkin yllätykseksi päättymässä.

Tutkijoiden mukaan esimerkiksi magneettikentän voimakkuus on puolittunut ja kosmisten säteiden määrä taas noussut korkeammaksi kuin koskaan yli 50 vuoteen. Tämän on ajateltu vaikuttavan Maan ilmastoon sitä viilentävästi, mutta määristä tutkijat eivät vielä osaa sanoa mitään.

Olisi pelkästään positiivista, mikäli Auringon toiminnan muutosten seurauksena Maan ilmakehän lämpenevä kehitys taittuisi edes hetkeksi. Parhaimmillaan se voisi tarkoittaa jonkinlaista aikalisää nykyisessä erittäin pahalta näyttävässä kehityskulussa.

Kasvihuonekaasuihin liittyviä ongelmia Auringon toiminnan muutokset eivät poista. Täytyy muistaa, että hiilidioksidikonsentraation kasvaminen ilmakehässä on pahimmillaan tuhoisaa ilman sen lämmittävääkin vaikutusta eli esimerkiksi ilmakehästä meriveteen liukeneva hiilidioksidi, joka muodostaa hiilihappoa lisäten veden happamuutta.

Happamuus taas on tuhoisaa esimerkiksi koralleille ja vaikuttaa muutenkin merten ekosysteemiin siten, että pitemmällä aikavälillä ilmiö uhkaa vakavasti myös ihmisen ruokahuoltoa.

Auringon aktiivisuuden muutosten vaikutus ilmastonmuutokseen voi siis olla näkyvä ja merkitsevä jollain aikataululla, mutta ihmisen toimintaan liittyviä vakavia ongelmia se ei kompensoi. Lisäksi tällä hetkellä näyttää, että ilmastonmuutos on kehittymässä pahinta aiemmin kuviteltua skenariota pitkin, tai kenties vieläkin synkemmin.

Kenties Aurinko ostaa tulevaisuudessa aikaa ihmiskunnalle ja sen poliitikoille, mutta tämäkään mahdollinen toivon häivähdys ei anna moraalista oikeutta olla tekemättä mitään.

GOCE painovoimaa tutkimaan

Maan lähiavaruudessa on viimeaikoina käynyt kohtalainen kuhina, kun sinne on lähetetty uusia luotaimia ja viimeksi viime yönä avaruussukkula Discovery lähti viemään kansainväliselle ISS-avaruusasemalle mm. aurinkopaneleja.

Lähiavaruudessamme alkaa olla satelliitteja ja muuta materiaalia sen verran, törmäysten uhka on kohtalainen. Viimeksi viime viikolla avaruusromu uhkasi törmätä ISS:ään ja sen miehistö joutui varustautumaan aseman hätäevakuointiin.

EDIT klo 22.21. Tulevana yönä ISS on jälleen törmäysvaarassa, sillä pala venäläistä Kosmos 1275-satelliittia on ohittamassa ISS:n noin 800 metrin etäisyydellä. Se on huomattavasti vähemmän kuin edellinen törmäysuhka, mutta nyt miehistöllä on aikaa valmistautua.

Maan pinnalla voimme seurata lähes realiaikaisesti luotainten, satelliittien (NASA:n Java-appletti) tai vaikkapa ISS:n sijaintia ilmakehän yläpuolella.

Seuraava mielenkiintoinen avaruuteen lähetettävä satelliitti on Euroopan avaruusjärjestö ESA:n GOCE-satelliitti. GOCE piti lähettää matkaan tänään maanantaina, mutta laukaisun viime hetkillä tapahtuneen teknisen häiriön johdosta laukaisua on jouduttu lykkäämään.

EDIT 17.3. klo 7.09. Laukaisua yritetään jälleen tiistaina iltapäivällä klo 16.21 Suomen aikaa. ESA TV näyttää laukaisun livestreamina.

GOCE:n tehtävänä on kartoittaa Maan painovoimakenttää olennaisesti aikaisempaa tarkemmin. Se auttaa tutkimaan paremmin merien vesikiertoa, meren pinnan muutosta, ilmastonmuutosta, maapallon tulivuoritoimintaa sekä maanjäristyksiä.

Seuraavassa on ESA:n tuottama 6,23 minuutin video GOCE:n tehtävästä. Video selvittää myös sen, että meidän arkipäivässämme tuntema painovoima eli gravitaatio ei ole ihan kaikkialla samanlainen.



GOCE:n tehtävä ei ole siis varsinaisesti avaruuden tutkiminen, vaan sen tehtävänä on auttaa meitä ymmärtämään omaa kotiplaneettaamme Maata paremmin.

(Videon lähde: ESA:n Media Corner)

PS. Sekä NASA että ESA tarjoilevat nykyisellään avaruusasioista kiinnostuneille koko joukon videomateriaalia verkosta.

EDIT 18.3.2009 klo 8.56
GOCE laukaistiin avaruuteen venäläinen ballistisesta ohjuksesta muunnetulla Rockot-kantoraketilla tiistaina klo 16.21 Suomen aikaa. GOCE:n rata kulkee Maan napojen yli 280 kilometrin korkeudella 96,7 asteen kulmassa päiväntasaajaan nähden.

Juhlintaa: Albert Einstein, Giovanni Schiaparelli ja pii

Tänään on monenlaista juhlimista tiedossa, mikäli tiede kiinnostaa.

Jos Albert Einstein eläisi, hänen syntymästään tulisi tänään kuluneeksi tasan 130 vuotta. Albert Einstein syntyi 14.3.1879 Ulmissa ja kuoli 18.4.1955 Princetonissa.

Einstein oli saksalaissyntyinen fyysikko, joka tunnetaan parhaimmin suhteellisuusteorioistaan eli erityisestä suhteellisuusteoriasta ja yleisestä suhteellisuusteoriasta. Tämän lisäksi hän vaikutti merkittävästi myös kvanttimekaniikan ja kosmologian kehitykseen

Vuonna 1921 Einsteinille myönnettiin Nobelin fysiikanpalkinnon valosähköisen ilmiön selittämisestä sekä ”muista ansioista”. Näihin muihin asioihin tiettävästi kuuluu se, että hän osoitti vuonna 1905 ensimmäisenä Brownin liikkeen avulla atomien olemassaolon.

Erityinen suhteellisuusteoria ennustaa myös fysiikan yhtälöistä kenties kuuluisimman eli E=mc². Yhtälö selittää massan ja kokonaisenergian keskinäisen suhteen.

Harvasta yhtälöstä on kirjoitettu elämäkerta, mutta David Bodanis on kirjoittanut teoksen E=mc², Maailman tunnetuimman yhtälön elämäkerta, joka selittää varsin yleistajuisesti sen mistä tuo yhtälö on tullut ja mitä sillä halutaan sanoa. Kirja ei vaadi fysiikan opintoja, mutta kiinnostusta viime vuosisadan tieteen historiaan ja maailmankuvan kehitykseen.

Albert Einstein oli elinaikanaan monessa mukana. Merkittävien tieteellisten saavutusten lisäksi hänoli myös poliittisesti aktiivinen, joskin hänen näkemyksiään on pidetty epäjohdonmukaisina ja sekavina.

Hän vastusti natsismia ja oli ainakin jossain vaiheessa pasifisti, mutta suositteli Yhdysvalloille ydinaseen kehittämistä, mutta lopulta vastusti sen käyttämistä. Einsteiniä pidettiin sosialistina ja sionistina. Hän kieltäytyi hänelle tarjotusta Israelin presidentin virasta.

Sama sekavuus koskee myös Einsteinin suhdetta uskontoon. Hän oli juutalaisesta perheestä lähtöisin ja käytti julkisesti erilaisia uskonnollisia viittauksia, mutta toisaalta hän kuvaili uskontoja myös lapselliseksi taikauskoksi.

Einstein on myös osa kulttuuria ja hänestä on kirjoitettu kirjoja, tehty elokuvia ja hänen arvioidaan vaikuttaneen Pablo Picasson luoman kubistisen taiteen syntyyn. Einstein oli ja on myös pop-ikoni.

* * *

Juhlat ovat vasta alkaneet sillä tänään tulee kuluneeksi 174 vuotta italialaisen tähtitieteilijän Giovanni Schiaparellin (s. 14.3.1835 Savigliano -k. 4.7.1910 Milano) syntymästä.

Schiaparelli tunnetaan siitä, että hän tutki Marsia laatien planeetan kartan ja nimesi sen meret ja mantereet. Vuonna 1877 Schiaparelli havaitsi Marsin pinnalla pitkiä suoria muotoja, joita hän kutsui italiaksi nimellä "canali". Hän tarkoitti sillä "kanaaleja", mutta käännösvirheen johdosta niitä kuitenkin ryhdyttiin kutsumaan "kanaviksi".

Tämä virhe antoi sitten pontta kuvitelmille siitä, että Marsissa olisi jokin sivilisaatio. Lopulta Schiaparellin havainto todettiin optiseksi harhaksi, mutta marsilaisten ideasta ei nyt ihan niin helposti enää päästykään eroon, vaan marsilaiset tunkeutuivat olemattomuudestaan huolimatta ihmiskunnan folkloreen. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa H.G.Wellsin kirjoittama The War of the Worlds (suom. Maailmojen sota) vuodelta 1898.

Tieteellisesti Schiaparelli osoitti ensimmäisenä, että Perseidin ja Leonidin meteoriparvet liittyivät komeettoihin.

Einstein että Schiaparelli olivat aikalaisia ja verkosta löytyy vähintään viitteitä siitä, että ainakin Schiaparelli oli perillä Einsteinin erityisestä suhteellisuusteoriasta tai päinvastoin. Itseasiassa on väitetty, että E=mc² olisi italialaista alkuperää. Näihin väitteisiin ei kannata suhtautua kritiikittä.

Marsin juhlintaan osallistuu myös Google, jonka päivän logo on omistettu Schiaparellille. Samalla Google muistuttaa, että Mars löytyy Google Earth 5.0:stä.

* * *

Sitten vielä yksi juhlan aihe. Tänään on jälleen piipäivä 14.3. eli amerikkalaisittain ilmaistuna 3/14. Vuosi sitten päivän juhlimiseksi löytyi koko joukko erilaisia keinoja, niin varmaan nytkin, sillä vain mielikuvitus on tällaisissa asioissa rajana.

Nykyisellään päivällä on jo oma sivustonsa ja sieltä löytyy kaikenlaista oheismateriaalia.

Pii tai matemaattisesti π on määritelmänsä mukaisesti yhtä kuin ympyrän kehän suhde halkaisijaan. Se on transsendenttiluku eli sitä ei voi esittää päättyvänä lausekkeena erilaisissa laskutoimituksissa. π:n likiarvo 30 desimaalilla on 3,141592653589793238462643383279.

* * *

Kuvassa Albert Einstein keskustelee ydinaseen kehittäneen Manhattan-projektin tieteellisenä johtajana kuuluisaksi tulleen fyysikon, Robert Oppenheimerin kanssa.

Näillä kahdella herralla ei ollut kovin paljoa tekemistä toistensa kanssa ja tiettävästi he eivät tulleet erityisen hyvin keskenään toimeen.

Kuva: US Govt. Defense Threat Reduction Agency. Kuvan lähde Wikimedia Commons.

EDIT klo 14.22
Täydennyksiä Schiaparellista kertoneeseen osioon sekä kirjoitusvirheiden korjauksia.