Takaisin asiaan

Yli 250 amerikkalaista ilmastotutkijaa ovat lähettäneet avoimen kirjeen yhdysvaltalaisille päättäjille.

Tutkijat haluavat kiinnittää huomiota siihen, että yksikään hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n neljännessä raportissa (AR4) vuodelta 2007 esiintyneistä virheellisyyksistä, joita on löytynyt kourallinen, ei ole heikentänyt sitä tosiseikkaa, että ilmaston lämpeneminen on yksiselitteistä. Sitäkään nämä muutamat havaitut virheet eivät kumoa, että suurin osa viime vuosisandan puolivälin jälkeen havaitusta globaalin keskilämpötilan noususta johtuu hyvin todennäköisesti havaitusta ihmisen aiheuttamasta kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisestä.

Tutkijat toteavat, että IPCC:n täytyy suhtautua avoimesti virheiden myöntämiseen ja parantaa arviointiprosessejaan sekä pyrkiä alentamaan jo valmiiksi alhaisia virhemääriään.

Avoimella kirjeellään tutkijat haluavat palauttaa keskustelun takaisin luotettavaan tieteeseen kuvitellun liioittelun sijaan, jotta se voisi tukea poliittista keskustelua Yhdysvalloissa ja ympäri maailmaa.

Kirjeessään tutkijat ensi kuvaavat tiivistäen ilmasto-ongelman ja sen jälkeen kommentoivat IPCC:n AR4-raportissa esiintyneitä virheellisyyksiä ja tekevät ehdotuksia virheenkorjausmekanismien parantamiseksi.

Avoimen kirjeen allekirjoittajat ovat lähtöisin Yhdysvaltojen johtavista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Heidän joukossaan on sekä IPCC:n raporttien kirjoittajia sekä sellaisia tutkijoita, jotka eivät tuohon työhön ole osallistuneet.

* * *

Ihmiskuntaa tai maapalloa ei juurikaan hyödytä sellainen keskustelu, jota IPCC:n raportin virheistä ja niiden tulkinnoista on käyty ja jota ilmastodenialistit näyttävät käyttävän tarkoituksellisesti hyväkseen poliittisen ilmastokeskustelun jarruttamiseksi. Tällaisesta on viitteitä myös Suomessa.

Tieteessä tehdään virheitä, kuten missä tahansa ihmisen toiminnan muodossa. Tieteen täytyy pystyä korjaamaan omia virheitään ja sitä varten tieteen areenat ovat avoimia. Niin tässäkin tapauksessa, sillä mikään muu mekanismi kuin tieteellinen mekanismi ei pysty tieteessä esiintyviä virheitä oikeaisemaan.

Se, että ilmastodenialistit yrittävät käyttää tilannetta hyväksi ja ohjaamaan koko keskustelun sivuraitelle, on liki moraalitonta tilanteessa, missä tosiasiallinen ongelma vain pahenee ja Kööpenhaminan kokouksen epäonnitumisen jäljiltä on jälleen menetetty aikaa. Ihmiskunta ei kovinkaan aktiivisesti ole tällä hetkellä ratkaisemassa tätä tulevaisuuden kannalta hyvinkin kohtalokasta kysymystä.

Poliittisen päättämättömyyden ja jahkailun kanssa samaan aikaan tieto siitä, että ihmistoiminta on nykyisen ilmastonmuutoksen tärkein syy, lisääntyy viikko viikolta.