Ydintaloutta

Ydinvoiman lisätarvetta perustellaan herkästi talouskasvun tukemisella. Katsotaanpa hieman kuvaa:

Kuvassa on esitetty Suomen reaalisen bruttokansantuotteen vuosimuutos 1975-2007. Kuvan lähde: Wikipedia.

Suomessa on tehty kaksi ydinvoimapäätöstä vuoden 1990 jälkeen eli vuonna 1992 kielteinen päätös ja vuonna 2002 myönteinen.

Kun näitä vuosia katsoo BKT:n vuosimuutoksesta nähdään, että 1992 Suomi oli lamassa ja tuli sieltä ylös. Vuonna 2002 oli päällä taantuma ja jälleen tultiin ylös. Oli eduskunnan päätös myönteinen tai kielteinen, kuopan pohjalta on tultu ylös.

Nyt 2010 on maassa jälleen talous nousemassa taantumasta tai lamasta ja jälleen on ydinvoimapäätös tekeillä.

Miksiköhän nämä ydinvoimapäätökset otetaan agendalle sopivasti niin, että päätöstä voidaan tehdä talouden alamäessä?

Vahingossa? Tuskin. Koska taantumasta palautuminen vaatii ydinvoimaa? Ei varmasti, minkä vuoden 1992 äänestys osoittaa. Koska energiasta tulee pulaa juuri silloin? Taantuman aikana tyypillisesti energiankulutus notkahtaa, mutta tietysti nousukaudella kulutus kasvaa.

Hakematta tulee sellainen vaihtoehto mieleen, että hakemus kannattaa jättää käsiteltäväksi taloudellisen taantuman aikana, koska yleisen mielipiteen muokkaamisen voidaan arvioida olevan silloin helpompaa.

Voiko taantumaa sitten ennustaa niin, että hakemus olisi jätettävissä suunnilleen soveltuvaan ajankohtaan? Jos kerran tavallinen bloginpitäjäkin osaa lukea talouden merkeistä alamäen alkuja, niin miksei sitten ammattimaiset ekonomistitkin?

Tietenkin on myös niin, että poliittisen ilmaston on syytä olla ydinvoimahakemuksille sopiva ja siihen vaikuttaa tietenkin eduskuntavaalien tulokset.

Oli niin tai näin, niin syitä ajoitukselle varmastikin on monia, mutta sattumaa ajoitus ei tälläkään kerralla ole.