lauantaina, maaliskuuta 07, 2009

Kepler lähti vastaamaan E.T:n puheluun

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on laukaissut avaruuteen Kepler-luotaimen, jonka tehtävänä on tarkkailla 100 000 tähteä ja etsiä niiden läheltä Maan kaltaisia kiviplaneettoja. Luotain ei varsinaisesti etsi elämää avaruudesta, vaan yrittää kartoittaa Maan kaltaisten planeettojen esiintymistiheyttä.

Tutkijat olisivat yllättyneitä, mikäli yhtään Maan kaltaista planeettaa tutkittavalta alueelta ei löytyisi. Toisaalta, jos planeettoja tuolta alueelta löytyisi vaikkapa vain yksi, niin siitäkin voitaisiin päätellä, että galaksissamme saattaisi olla 5 miljoonaa Maan kaltaista planeettaa.

Jos luotaimen tekniikka ja mentelmät toimivat, maailmakuvaamme saattaa siis olla tulossa muutoksia. Mikäli luotain ei löydä mitään, voi hyvinkin olla, että Maa olisi ainutlaatuinen galaksissamme, mutta mikäli elämälle kelvollisia planeettoja löytyy paljonkin voidaan elämän esiintymistä muualla pitää todennäköisempänä kuin aikaisemmin.

Luotain on nimetty saksalaisen tähtitieteilijän Johannes Keplerin (s. 1571 - k.1630) mukaan. Kepler tunnetaan tähtien liikkeitä kuvaavista teorioistaan. Kepler käyti hyväkseen Tyko Brahen tutkimusaineistoa ja sai niistä aikaiseksi kaksi ensimmäistä lakiaan, jotka julkaistiin vuonna 1609 kirjassa Astronomia nova.

Ensimmäisen lain mukaan planeetat kiertävät Aurinkoa elliptisillä radoilla siten, että Aurinko on radan toisessa polttopisteessä. Toisen lain mukaan säde joka yhdistää Auringon ja planeetan pyyhkäisee saman pinta-alan aikayksikössä eli kiertolaisen nopeus on suurin lähellä Aurinkoa ja etäällä sen nopeus on pienempi.

Vuonna 1618 syntyneen kolmannen Keplerin lain mukaan planeetan kiertoajan kolmas potenssi on verrannollinen puoliakselin pituuden toiseen potenssiin.

Nämä lait olivat empiirisiä, sillä Keplerillä ei ollut käytössään sellaista matematiikkaa, jolla ne olisi voitu selittää. Fysikaalisen selityksen lait saivat vasta Isaac Newtonin (s. 1642 - k. 1727). toimesta.

Kepler-operaatiota voi seurata myös Twitteristä ja Facebookista.

(Kuvassa luotainta kuljettavan Delta II-raketin laukaisu. Kuva: NASA/Kim Shiflett)

2 kommenttia:

Halo Efekti kirjoitti...

Kiits!!!! Olisi jäänyt Twitter-seuranta ja FB-ryhmä huomaamatta, jollet olisi maininnut :)

Vaiheinen kirjoitti...

Olkaa hyvä vaan. On kieltämättä ilahduttavaa miten isotkin organisaatiot ovat oppineet Twitterin ja FB:n kaltaisten välineiden hyödyntämisen omissa toimissaan.