Häpeälliset päätökset
Tänään tuli päätös urkintalain eli Lex Nokian eli sähköisen viestinnän tietosuojalain muutoksen käsittely sai eduskunnassa päätepisteen.
Äänin 96 jaa, 56 ei, 0 tyhjää ja 47 poissa, tuo kiistelty laki tuli hyväksytyksi. Demokratia on siis puhunut ja se siitä.
Ensimmäinen häpeällinen asia on se, että 47 kansanedustajaa oli poissa äänestyksestä. On vaikea uskoa, että 23,5 % kansanedustajista olisi kuumeessa, sairaana, eduskunnan työmatkoilla tai muilla hyväksyttävissä olevilla teillä.
Jos poissaolijoiden kohdalla olisi kyse flunssa-aallosta, eduskunnan valiokuntamatkoista tai muista edustustehtävistä, niin on erittäin vaikea uskoa, että poissaolijoiden jakauma menee näin:
- Hallitusryhmät: 30
- Oppositio: 17
- Keskusta: 9
- Kokoomus: 12
- Sosiaalidemokraatit: 11
- Vasemmistoliitto: 3
- Vihreät: 6
- RKP: 3
- Kristillisdemokraatit: 2
- Perussuomalaiset: 1
Sinänsä pienten puolueiden prosentteja (kuten esim. RKP:n 30 %) ei kannata liian tarkkaan laskea, mutta hallituspuoleeksi vihreiden prosentti on silmiinpistävän korkea. Korkeat poissaoloprosentit ovat myös suurilla hallituspuolueilla kokoomuksella ja keskustalla sekä pääoppositiopuolue sosiaalidemokraateilla. Vihreitä on siis turha osoitella liikaa sormella, sillä myös muilla hallitus ja oppositiopuolueilla näyttää olevan samoja ongelmia.
Päätöksestä jää hakematta sellainen maku, että varsin monella edustajalla omatunto tai muu vastaava soimasi liikaa.
Poissaolo näistä äänestyksistä ilman hyvää syytä on verrattavissa kansalaisten äänestämättä jättämiseen vaaleissa. Demokratian kannalta se on yhtä tuomittavaa ellei sitten vielä pahempaa, koska kansanedustajat on valittu tekemään päätöksiä meidän äänestäjien puolesta ja veronmaksajina maksamme heille nimenomaan siitä palkkaa.
Toinen häpeällinen asia liittyy myös noihin prosentteihin eli miksi tällaisessa asiassa, jolla ei ole valtion budjetin tai muun vastaavan asian kanssa mitään tekemistä, ryhmäkuria yritettiin edes painostaa paikalle ja ilmeisesti erilaisia kytkentöjä muihin lainsäädäntöhankkeisiin rakentaa?
Nykyaikaisen politiikan ei pidä olla koplaamista ja kaupankäyntiä toisiinsa liittymättömillä asioilla tai pakottamista ryhmäpäätöksiin asioissa, jotka ovat luonteelta hyvinkin periaatteellisia, kuten tämä urkintalaki.
Jos Nokiaa on syytetty (aiheesta tai aiheetta) painostamisesta tässä prosessissa, näyttää siltä, että se painostaminen hankkeen ympärillä jatkui prosessin loppuun asti, mutta lopulta pelkästään poliittisin voimin.
Ei ole vaikea yhtyä terolehtt:n sanoihin Jaikussa: Huono päivä edustukselliselle demokratialle ... Mitä tekee tällaisilla edustajilla?
Tällaiset prosessit eivät ole kunniaksi kenellekään, eikä tämä todennäköisesti edes jää tähän. Itse ongelman ja kysymyksen puiminen jatkuu. Kysymyshän on siitä, kuka ja millä valtuuksilla saa kansalaisia kontrolloida ja valvoa. Tämä oli vain yksi isovelilaki muiden joukossa.
Avoin yhteiskunta hävisi jälleen.
Lisää:
- Päivän toinen Jaikuketju
- Vaiheinen: Urkintalaki
- YLE: Lex Nokia hyväksyttiin eduskunnassa
- HS: Eduskunta hyväksyi Lex Nokian – 47 kansanedustajaa poissa
Electronic Frontier Finland ry eli Effi ry on vaatinut, että Tasavallan presidentti Tarja Halonen pyytää urkintalaista lausunnon korkeimmalta oikeudelta ennen kuin hän allekirjoittaa lain. Ehdotus on perusteltu siitä näkökulmasta, että asiaan liittyy perustuslaillisia kysymyksiä, joiden ratkaiseminen on järkevää ennen kuin asia menee prosessissa eteenpäin. Olisiko operaatiosta lopultakaan hyötyä, sitä on vaikea arvioida.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti