Juhlintaa: Albert Einstein, Giovanni Schiaparelli ja pii
Tänään on monenlaista juhlimista tiedossa, mikäli tiede kiinnostaa.
Jos Albert Einstein eläisi, hänen syntymästään tulisi tänään kuluneeksi tasan 130 vuotta. Albert Einstein syntyi 14.3.1879 Ulmissa ja kuoli 18.4.1955 Princetonissa.
Einstein oli saksalaissyntyinen fyysikko, joka tunnetaan parhaimmin suhteellisuusteorioistaan eli erityisestä suhteellisuusteoriasta ja yleisestä suhteellisuusteoriasta. Tämän lisäksi hän vaikutti merkittävästi myös kvanttimekaniikan ja kosmologian kehitykseen
Vuonna 1921 Einsteinille myönnettiin Nobelin fysiikanpalkinnon valosähköisen ilmiön selittämisestä sekä ”muista ansioista”. Näihin muihin asioihin tiettävästi kuuluu se, että hän osoitti vuonna 1905 ensimmäisenä Brownin liikkeen avulla atomien olemassaolon.
Erityinen suhteellisuusteoria ennustaa myös fysiikan yhtälöistä kenties kuuluisimman eli E=mc². Yhtälö selittää massan ja kokonaisenergian keskinäisen suhteen.
Harvasta yhtälöstä on kirjoitettu elämäkerta, mutta David Bodanis on kirjoittanut teoksen E=mc², Maailman tunnetuimman yhtälön elämäkerta, joka selittää varsin yleistajuisesti sen mistä tuo yhtälö on tullut ja mitä sillä halutaan sanoa. Kirja ei vaadi fysiikan opintoja, mutta kiinnostusta viime vuosisadan tieteen historiaan ja maailmankuvan kehitykseen.
Albert Einstein oli elinaikanaan monessa mukana. Merkittävien tieteellisten saavutusten lisäksi hänoli myös poliittisesti aktiivinen, joskin hänen näkemyksiään on pidetty epäjohdonmukaisina ja sekavina.
Hän vastusti natsismia ja oli ainakin jossain vaiheessa pasifisti, mutta suositteli Yhdysvalloille ydinaseen kehittämistä, mutta lopulta vastusti sen käyttämistä. Einsteiniä pidettiin sosialistina ja sionistina. Hän kieltäytyi hänelle tarjotusta Israelin presidentin virasta.
Sama sekavuus koskee myös Einsteinin suhdetta uskontoon. Hän oli juutalaisesta perheestä lähtöisin ja käytti julkisesti erilaisia uskonnollisia viittauksia, mutta toisaalta hän kuvaili uskontoja myös lapselliseksi taikauskoksi.
Einstein on myös osa kulttuuria ja hänestä on kirjoitettu kirjoja, tehty elokuvia ja hänen arvioidaan vaikuttaneen Pablo Picasson luoman kubistisen taiteen syntyyn. Einstein oli ja on myös pop-ikoni.
Juhlat ovat vasta alkaneet sillä tänään tulee kuluneeksi 174 vuotta italialaisen tähtitieteilijän Giovanni Schiaparellin (s. 14.3.1835 Savigliano -k. 4.7.1910 Milano) syntymästä.
Schiaparelli tunnetaan siitä, että hän tutki Marsia laatien planeetan kartan ja nimesi sen meret ja mantereet. Vuonna 1877 Schiaparelli havaitsi Marsin pinnalla pitkiä suoria muotoja, joita hän kutsui italiaksi nimellä "canali". Hän tarkoitti sillä "kanaaleja", mutta käännösvirheen johdosta niitä kuitenkin ryhdyttiin kutsumaan "kanaviksi".
Tämä virhe antoi sitten pontta kuvitelmille siitä, että Marsissa olisi jokin sivilisaatio. Lopulta Schiaparellin havainto todettiin optiseksi harhaksi, mutta marsilaisten ideasta ei nyt ihan niin helposti enää päästykään eroon, vaan marsilaiset tunkeutuivat olemattomuudestaan huolimatta ihmiskunnan folkloreen. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa H.G.Wellsin kirjoittama The War of the Worlds (suom. Maailmojen sota) vuodelta 1898.
Tieteellisesti Schiaparelli osoitti ensimmäisenä, että Perseidin ja Leonidin meteoriparvet liittyivät komeettoihin.
Einstein että Schiaparelli olivat aikalaisia ja verkosta löytyy vähintään viitteitä siitä, että ainakin Schiaparelli oli perillä Einsteinin erityisestä suhteellisuusteoriasta tai päinvastoin. Itseasiassa on väitetty, että E=mc² olisi italialaista alkuperää. Näihin väitteisiin ei kannata suhtautua kritiikittä.
Marsin juhlintaan osallistuu myös Google, jonka päivän logo on omistettu Schiaparellille. Samalla Google muistuttaa, että Mars löytyy Google Earth 5.0:stä.
Sitten vielä yksi juhlan aihe. Tänään on jälleen piipäivä 14.3. eli amerikkalaisittain ilmaistuna 3/14. Vuosi sitten päivän juhlimiseksi löytyi koko joukko erilaisia keinoja, niin varmaan nytkin, sillä vain mielikuvitus on tällaisissa asioissa rajana.
Nykyisellään päivällä on jo oma sivustonsa ja sieltä löytyy kaikenlaista oheismateriaalia.
Pii tai matemaattisesti π on määritelmänsä mukaisesti yhtä kuin ympyrän kehän suhde halkaisijaan. Se on transsendenttiluku eli sitä ei voi esittää päättyvänä lausekkeena erilaisissa laskutoimituksissa. π:n likiarvo 30 desimaalilla on 3,141592653589793238462643383279.
Kuvassa Albert Einstein keskustelee ydinaseen kehittäneen Manhattan-projektin tieteellisenä johtajana kuuluisaksi tulleen fyysikon, Robert Oppenheimerin kanssa.
Näillä kahdella herralla ei ollut kovin paljoa tekemistä toistensa kanssa ja tiettävästi he eivät tulleet erityisen hyvin keskenään toimeen.
Kuva: US Govt. Defense Threat Reduction Agency. Kuvan lähde Wikimedia Commons.
EDIT klo 14.22
Täydennyksiä Schiaparellista kertoneeseen osioon sekä kirjoitusvirheiden korjauksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti