Teosoikeudet

Mitähän tämä porvarihallitus nyt oikeasti ajattelee?

HS kirjoittaa:

"Palkansaajajärjestöt SAK ja Akava pelkäävät, että opetusministeriössä valmisteilla oleva lakiesitys siirtää työsuhteessa tehtyjen teosten kaikki taloudelliset oikeudet jokseenkin automaattisesti työnantajille. Virkamiestyönä hiljaisuudessa valmisteltu ehdotus on tarkoitus esitellä ensi viikolla kulttuuri- ja tasa-arvoministeri Stefan Wallinille (r)."

Taustalla on viime kesäinen oikeusneuvos Mikko Tulokkaan tekemä selvitys, jossa ehdotetaan lakiin niin sanottua työsuhdeolettamaa, jonka mukaan työntekijän tekijänoikeudet siirtyvät työnantajalle elleivät työntekijä ja työnantaja muuta sovi.

Tällainen automatiikka johtaisi kaiketi nopeasti nk. maan tapaan, jonka mukaan työsopimusneuvotteluissa "muuta" ei vaan voi sopia. Hakija joko saa työpaikan tai saa pitää mahdolliset tulevat teosoikeutensa.

Tietenkin tällainen on sopivaa työnantajille ja teollisuudelle, joiden maailmankuvassa työntekijät tuntuvat olevan ikäänkuin automaattisesti innovatiivisia ja luovia, ilman että ulkoiset tekijät kuten sopimusehdot ja muut siihen vaikuttaisivat. Suomalaista työelämää vaivaa yhä edelleen harhakuvitelma, jonka mukaan kukko laulaa, kun patruuna käskee.

Jos kerran halutaan innovaatioita ja luovia ratkaisuja, niin miksi ne yritetään korporaatioiden ja lainsäädännön keinoin ehdoin tahdoin kitkeä pois työelämästä? 

Tällainen teosoikeuksien automaatti ei taida olla oikein toimiva idea innovaatioiden tarvetta korostavaan yhteiskuntaan, vaikka se muodollisesti ei rajoittaisikaan työntekijän sopimusoikeutta. Sen sopimusoikeuden soveltamiseksi kun pitäisi olla aidot mahdollisuudet.

Luulisi porvarihallituksen ymmärtävän ja osaavan myös korostaa sitä, että luovuus ja innovatiivisuus lähtee aina yksilöstä.