Tiede - mitä se WSOY:n mielestä on?

Ryhdyin pohtimaan sadepäivän kunniaksi hieman kirjahankintoja ja löysin itseni WSOY:n verkkosivuille. Kiinnostuneena klikkailin itseni kyseisen kustantajan tiedekirjoja esittelevälle sivulle ja iltapäiväkahvit meinasivat tulla syliini.

Mikä on arvostetun kustantajan käsitys siitä, mitä luokituksen "Tiede" alle pitää laittaa? Kas tässä 10 listalla ensin esiin tullutta:

1. Kama Sutra. Rakkauden ja rakastelun onnesta ja iloista
2. Koraani
3. Psalmien kirja
4. Laulujen laulu
5. Diabeetikon ruutukokki
6. Äidiksi. Minun odotukseni
7. Agatston, Arthur; South Beach Dieetti
8. Ahola, Suvi; Sivumakuja. Kirjallinen keittokirjani
9. Aulanko, Mari; Työ ja elämäni. Mä mistä löytäisin sen laulun
10. Baird, David; Tuhat tietä onneen

Näistä kirjoista yhdelläkään ei käsitykseni mukaan ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Uskonnolliset kirjat eivät kuulu tieteeseen, kuten eivät laihdutusoppaat tai keittokirjat.

WSOY:n tiede-luokituksen alla on 162 nimikettä, joista pikaisella silmäyksellä vain harva (jos yksikään) liittyy jollain tavalla tieteeseen. Enemmänkin tähän luokkaan on pistetty erilaisia elämäntapaoppaita Dr. Philin tyyliin, dieettioppaita, parisuhdeoppaita, vauvanhoito-oppaita ja uskonnollista kirjallisuutta.

Tässä ei näyttäisi olevan kyse edes mistään vahingosta tai luokituksen ongelmasta, koska listauksissa Tiede kuuluu Tietokirjallisuus-luokan alle, missä on tieteen lisäksi lukuisia muitakin luokkia.

Miten sitten muut kustantajat asian hoitavat? Otavalla ei ole Tiede-luokkaa ollenkaan, vaan opukset on luokiteltu Tietokirjat-luokan alle, Gummeruksella on Tieto- ja harrastekirjallisuuden -luokka ja niin edespäin.

Miksi siis Suomen suurin kustantaja väittää kaikenlaisen mahdollisen kirjallisuuden kuuluvan tieteeseen?

Asia nyt muuten voisi olla sivuseikka, mutta nykyisellään tieteen alle tunnutaan yhteiskunnassa, politiikassa, mediassa ja jopa akateemisessa maailmassa sijoitettavan kaikenlaista mikä sinne ei kuulu ja on sisällöltään täyttä humpuukia, huuhaata tai viihdettä (mitä myös osa WSOY:n tiede-luokkaan sijoittamista teoksista on).

Erilaisen huuhaan intohimo päästä tieteen sisälle on tietysti siinä, että sitä kautta kyseinen toiminta voidaan ikäänkuin virallistaa ja tehdä hyväksyttävämmäksi. Humpuukille haetaan mielellään erilaisia vakuutteluja ja hyväksyntää tiedeyhteisöstä, jotta se möisi mahdollisimman hyvin. Tällaista toimintaa ei ole mitään syytä kenenkään tukea tai ainakaan institutionalisoida.

Media on myös välillä harhateillä sen suhteen mistä tutkimuksessa ja tieteessä oikeasti on kyse. Otetaan nyt esimerkiksi nämä mielipidekyselyt. Sanomalehdet ja tv-uutiset kommentoivat niitä usein "tutkimuksina", mitä ne eivät ole. Mielipidekyselyt ovat enintään jonkinlaisia selvityksiä, mutta yksinkertaisesti ne ovat mielipidekyselyitä. Mielipidekyselyiden tulosten julkistamisessa ja raportoinnissa ei yleensä käytetä tieteellistä menetelmää eikä kyselyiden toteutuksessa ja tulkinnassa käytettyjen menetelmiä altisteta tiedeyhteisön kritiikille. Lisäksi mediassa vilkkuu välillä oikeina uutisina tarinoita milloin mistäkin ihmevärkistä tai astrologisesta asiantilasta.

Käsite "tiede" on varsin moniulotteinen ja siitä voidaan esittää erilaisia tulkintoja, minkä lisäksi käsite on vuosisatojen saatossa saanut uutta sisältöä. Silti on täysin selvää, että ihan mikä tahansa ei tieteen alle kuulu. Sen pitäisi niinkin suuren ja arvostetun kustantajan kuin WSOY ymmärtää.

Jos ei muuta, niin WSOY:n kirjapuoli voisi käydä kysymässä esimerkiksi samaan pörssiyhtiöön kuuluvan Tiede-lehden toimituksesta mitä tiede oikein on tai mitä se ainakaan ei ole.

* * *

PS. Vaikka tässä blogissa käsitelläänkin toisinaan tieteeseen sivusta liittyviä asioita, yksikään tämän blogin kirjoitus ei ole "tieteellinen" artikkeli. Yksikään kirjoitus ei edes pyri olemaan tieteellinen teksti, vaan kyseessä on blogi, jonka kirjoitukset ovat jossain kolumnien ja mielipidekirjoitusten välimaastossa. Tämä ihan vain selvennykseksi ja ettei tule väärinkäsityksiä.