Zerocarbonbritain - utopiaa vai tavoitteita?

Brittiläinen tutkimusyksikkö The Centre for Alternative Technology (CAT) on esitellyt raporttinsa "zerocarbonbritain", jossa kerrotaan siitä millä keinoilla Britannia voisi leikata fossiilisten polttoaineiden aiheuttamisen kasvihuonekaasupäästönsä nollaan 20 vuoden kuluessa.

Keinot olisivat varsin radikaaleja eli fossiiliset polttoaineet pitäisi korvata tuuli ja aaltoenergialla, jota raportin mukaan briteillä on riittävästi. Ydinvoimalle raportti ei lämpene, koska se aiheuttaa uhan terrorismin kautta.

Mutta ei tässä vielä kaikki. Raportissa mennään syvemmälle elämäntapaan eli mm. lihan tai tuontiruuan hinta nousisi merkittävästi, ulkomaanmatkailusta tulisi kallista ja niin edelleen. Lisäksi raportti ehdottaa hiilipäästömarkkinoiden luomista myös yksilöille, kotitalouksille ja kaikille yrityksille.

CAT:n kehitysjohtaja Paul Allen sanoo Guardianille ja The Heraldille, että nyt tarvitaan valtavaa ohjelmaa ongelman hoitamiseksi ja vertaa sitä Yhdysvaltojen 60-luvun avaruusohjelmaan. Siinä oli valtava tavoite, mutta tarvittava sen saavuttamiseksi tehtiin. Allenin mukaan zerocarbonbritain voi tehdä sen uudestaan eli antaa meille positiivisen tulevaisuuden.

Vastaavan ehdotuksen brittien energian käytön vähentämiseksi on tehnyt Telegraphin mukaan the Royal Commission for Environmental Pollution jo vuonna 2000. Tuo komissio tosin asetti tavoitteen saavuttamisen kauemmaksi eli vuoteen 2050.

Ensi hätään CAT:n ehdotukset vaikuttavat varsin utopistisilta ja varmasti vastustusta herättäviltä. Sen verran syvälle länsimaiseen elämäntapaan nuo ehdotukset menevät.

Silti näitä raportteja ja suunnitelmia tarvitaan, koska ne kertovat siitä minkä koko luokan ongelmasta on kyse. Samalla raportit kertovat myös sen, että tavoite on saavutettavissa ja että siihen on olemassa keinoja, joskin varsin rankkoja sellaisia. Ilmastonmuutoksen hillinnässä onkin tärkeää pyrkiä etsimään ne tarpeelliset keinot, joilla itse asiaan päästään käsiksi.

Suomalaisilla ei tässä kohtaa ole tarvetta pistää päätä pensaaseen, sillä meidän nk. ekologinen jalanjälkemme on eräs maailman suurimmista eli vaikka olemmekin pieni kansakunta myös ilmastonmuutoksen suhteen, kulutamme ympäristöämme varsin paljon suhteessa väkilukuun.