Rumaa ja käytännöllistä

Gerry McGovernilla on pointti. Hänen mukaansa emme käytä www-sivuja lukiessamme aikaa katsellaksemme niitä, vaan lukeaksemme ja hyödyntääksemme niitä. Hänen mukaansa toiminnallisuudet ja hyödyllisyys ovatkin menestyvien sivystojen tärkeämpiä ominaisuuksia kuin se kuinka nätiltä sivusto näyttää.

Hän käyttää esimerkkinä menestystä tuoneista saiteista seuraavia: Ryanair, eBay, Amazon, Google, Craig’s List, My Space, and YouTube . Sivustoja ei voine sanoa mitenkään erityisen kauniiksi, mutta hyötysivustoja ne jostain näkökulmasta kaikki ovat. Jos Ryanairin sivustoa katsoo, voi vain ihmetellä kuka ja miten on se pystynyt aikaan saamaan ja silti suuri osa Ryanairin 42 miljoonasta vuosittaisesta matkustajasta varaa lentonsa sitä kautta.

Epäilemättä hyödyllisistä sivustoista voidaan tehdä myös kelvollisen tai kauniin näköisiä, mutta valitettavasti yleensä näin ei käy. Siihen on syynsä kuten esimerkiksi se, että www-sivustolla pitäisi yleensä valita aavistuksen verran suurempi fonttikoko kuin printissä ja pistää teksti mustana valkoiselle pohjalle, jotta käytettävyys paranisi. Se taas ei ole välttämättä enää designerin mieleen.

Kuten McGovern sen sanoo, on kolme asiaa, jotka loistavast web-designistä pitäisi löytyä: hyödyllisyys, hyödyllisyys ja hyödyllisyys.

Totta. Monella suomalaisellakin verkkosivuilla on menestyksen esteenä se, että ne eivät ole käyttäjilleen tai potentiaalisille käyttäjilleen kovinkaan hyödyllisiä. Tai eivät ainakaan niin hyödyllisiä, kuin ne voisivat olla, jos asiat olisi tehty hyödyllisyyttä - ei designiä - korostaen. Verkkopalveluiden visuaalisella ilmeellä on väliä niin yrityskuvalle kuin viestinnällekin, mutta se ei ole ensinkään kaikki, mitä hyvältä verkkosivustolta kaivataan.

Syy tähän on usein siinä, että sivustoprojektit omistaa usein joko markkinointi- tai viestintäosasto. Silloin helposti - yhä edelleen - suunnittelun analogioita etsitään printtimaailmasta tai mainoksista. Lopputuloksina on periaatteessa päällisinpuolin tasapainoisen näköisiä sivustoja, mutta hankalia tai palvelut puolitiehen jättäviä sivustoja. IT-osastojen omistamissa projekteissa taas käytettävyys tuppaa jäämään teknolgian ja terminologisen kikkailun jalkoihin, käytettävyys ei silloinkaan pääse omaan rooliinsa.

Usein organisaatioissa tehdään vielä siten, että asiakkaan mainostoimisto on se, jonka konseptin mukaan mennään, ei palveluiden ja toiminnallisuuksien suunnittelevan tahon mukaan. Silloin saatetaan tehdä kauniita, mutta hankalia ja pitkälle hyödyttömiä sivustoja.

Kaiken lisäksi tällä tavalla toteutuista sivustoista tulee äkkiä kalliita, kun visuaalisesti näyttävien elementtien toteutukseen tarvitaan laaja kirjo erilaisia teknolgioita, joita räätälöidään ajan kanssa päätetyn konseptin toteuttamiseksi.

Tarvitaan siis edelleen sen ajattelun syventämistä mistä verkkopalvelussa tai -asioinnissa on yrityksen tai organisaation kannalta kysymys. Mitä hyötyä käyttäjlle sivustolla yritetään tarjota? Sitä pohdintaa ei saa jättää mainostoimistojen yksinoikeudeksi, koska verkkopalvelut ovat muutakin kuin visuaalisia kokemuksia ja brandin vahvistamista.