Tietokoneita ilmastomalleille

Ilmastomallinnuksen tutkijoita on koolla Britanniassa, Readingissa. Mallinnukset eivät ole mitenkään erityisen hyvin onnistuneet kutistamaan epätarkkuuksia ilmastomalleissa tai yleisissä virtausmalleissa.

Mallien selvään parantamiseen tarvitaan joidenkin tutkijoiden mielestä 1000 kertaa nykyisiä supertietokoneita tehokkaampia tietokoneita. Tutkijoilla on BBC:n uutisen mukaan tieto siitä miten laskea malleilla tarkemmin, mutta ei yksinkertaisesti laskentatehoa siihen. Ja rahaa siis tarvitaan rutkasti lisää.

Yksi pulma on se, että joidenkin epävarmuustekijäiden selvittyä, syntyy samalla uusia. Tutkijat kertovat, että sellaiset tekijät, joiden on oletettu joko kiihdyttävän tai hidastavan ilmastonmuutosta, saattavat olla selvästi monimutkaisempia tulkittavia.

Ilmaston lämpenemisen suhteen erilaiset mallit antavat varsin erilaisia tuloksia. Jos hiilidioksidin määrä kaksinkertaistuu, suurin osa hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n malleista arvioi lämpötilan nousevan 3 astetta Celciusta, mutta suurimmillaan lämpötilan nousun arvioidaan olevan jopa 7 astetta. Jo 3 asteen lämpötilan nousun pelätään ajavan jopa miljardi ihmistä kodeistaan kuivuuden vuoksi.

Yksi olennainen asia on siis se, että me emme tiedä tarpeeksi esimerkiksi hiilen kierrosta luonnossa ja vaikkapa siitä, miten meret käyttäytyvät tässä kierrossa. Tai pilvet. Tällä hetkellä pilvien merkitystä ilmaston lämpenemiselle kuvataan suurimmaksi tunnetuksi tuntemattomaksi.

* * *

Eli tilanne on kaiketi se, että ilmastonmuutoksesta tiedämme perusteet ja huolestuttavan kehityssuunnan, mutta täsmälliset muutoksen vaikutukset, muutokseen vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutukset tai joidenkin ilmiöiden merkitys koko ilmiölle ovat osin sumun peitossa. Eivätkä ilmeisesti ratkea ilman merkittävää panostusta.

Ja yhteiskunnassa ja politiikassa ei ole nyt aikaa odotella lopullisia tietoa.

Ilmastonmuutoksen tutkimus saa jo nyt voimavaroja kaiketi kohtuullisesti, mutta kyseessä on hyvin monimutkainen asia. Siksi voisi olla ihan paikallaan pistää pystyyn monikansallinen suurhanke asian hoitamiseksi, mistä mm. Gideon Rachman on kirjoittanut FT:ssä. Asiasta on puhetta Kaj Luukon kanssa eräässä aikaisemmassa energiaentryssä.

Ja mistä rahat? Jos nyt vaikka lopetettaisiin se joutava törsääminen sotilasvarusteluun (tai edes hieman tingitään siitä), niin tällekin asialle löytysi ne tarvittavat miljoonat.

Jos kerran USA:n sota Irakissa tulee maksamaan arvioiden mukaan 500 miljardia dollaria (tai oikeasti paljon enemmän), niin muutamalla promillella siitä summasta saataisiin ilmastonmuutoksen mallinnuksessa merkittäviä asioita aikaiseksi. Tai joillakin prosenteilla siitä summasta minkä Microsoft tarjoutui taannoin maksamaan Yahoo!:sta.

Sijoitukselle voidaan odottaa myös varsin hyvää tuottoa, sillä jos mallinnuksen avulla voidaan saada tietoa, jonka avulla voidaan ehkäistä ilmastonmuutoksen vaikutuksia tai jopa hillitä koko ilmiötä, merkitys maailmantaloudelle saattaisi olla dramaattinen. Positiivisessa mielessä.

Tämäkään asia ei ole rahasta kiinni, vaan tahdosta tai siitä, etteivät poliitikot uskalla tehdä linjauksia siitä ketkä rikkaista pääsevät maksamaan (eli nahjustelusta).


(Kuvassa Hadley Centren HadCM3-ilmastomallilla tehty arvio lämpötilan muutosten jakautumisesta pitemmällä aikavälillä. Kuvan lähde: Wikimedia Commons)