Nyt tarkkana

HS:n mukaan Kansainvälisen lehdistöinstituutin IPI:n Suomen ryhmä on ilmaissut huolensa siitä, että eduskunnan käsittelyssä oleva valmiuslaki esitetyssä muodossa toteutuessaan rajoittaisi merkittävästi sananvapautta poikkeustilanteissa. Esityksen mukaan viranomaiset voisivat rajoittaa verkko- ja viestintäpalveluita sotilaallisen kriisin lisäksi vakavissa taloudellisissa kriiseissä, suuronnettomuuksissa ja vaarallisten tartuntatautien levitessä.

Näistä muut kuin sotilaallinen kriisi eivät ole ryhmän mukaan perusteltavissa. Asia on perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä.

Nyt tarkkana siellä perustuslakivaliokunnassa. Kuten tämä IPI:n Suomen ryhmä asian sanoo, näissä erilaisissa kriiseissä on tärkeää, verkko- ja teleyhteydet kansalaisille pelaavat, jotta tiedotus toimenpiteistä ja tilanteesta saadaan varmistettua. Viranomaisilla on ja pitää olla tekniset keinot oman viestintänsä turvaamiseksi kriisissä kuin kriisissä, mutta siihen ei tarvita noin voimakkaita oikeuksia.

Sen lisäksi, että kyse on vahvasti kansalaisten perusoikeuksista, tässä on kyse myös ihan järjestä. Useissa tilanteissa vahinkoja syntyy enemmäkin siksi, että ihmiset eivät tiedä tilanteesta tarpeeksi ja tekevät siksi vääriä ratkaisuja kuin siksi, että viranomaisilla ei olisi tarpeeksi verkkokaistaa. Ajatellaan nyt vaikka pandemiaa, mikä on sen tärkeämpää kuin pakokauhun välttäminen ja tarvittavien terveydenhuollollisten toimenpiteiden koordinoitu toteuttaminen. Se todellakin vaatii sitä, että tiedotus kansalaisille on turvattu.

Viime aikoina on valtiovallan toimesta nostettu esiin eri syistä ja eri lakeihin liittyen sananvapauteen ja vapaaseen tiedonvälitykseen liittyviä kysymyksiä esille. Kaikissa näissä viimeaikaisissa hankkeissa on yksi yhteinen piirre ja se on erityisen huolestuttava: lainsäätäjä pyrkii useista eri suunnista rajoittamaan kansalaisten sananvapautta tai tietosuojaa ja vahvistamaan viranomaiskoneiston valtaoikeuksia suhteessa kansalaiseen.

Se ei tiedä hyvää avoimelle yhteiskunnalle.