Eläkkeet ja politiikka
Politiikassa kuohuu kuten aina. Nyt kuohuu ihan kolmikantaisesti.
Kun globaali talouskriisi on iskenyt myös Suomeen, valtio ja kunnat joutuvat ottamaan lisää velkaa. Sen kattamiseksi on myös oltava keinot. Velan vaihtoehto on karsia muita nykyisiä menoja tai verotuksen kiristäminen. Mikään keinoista ei ole tietenkään miellyttävä.
Hallitus on valinnut keinoksi velan ja linjaa maksavansa laskut "suomalaisella työllä" eli esimerkiksi nostamalla eläkeikää. Eläkeiän nostaminen olisi vastassa joka tapauksessa jossain vaiheessa suurten ikäluokkien lähtiessä joukottain eläkkeelle, joten keinoa on kuvailtu siten, että hallitus on tehnyt tässä yhteydessä välttämättömyydestä hyveen.
Teki hallitus minkä tahansa linjauksen, oppositio ja järjestöt vastustaisivat, mikä on ihan yhtä läpinäkyvää kuin ajatus siitä, että valtion velat voitaisiin jättää valtion maksettavaksi. Tämä tietysti on politiikkaa tai politikointia.
Näissä käänteissä kannattaisi muistaa aina se, että nyt vallan kahvassa pitkälti olevat ikäluokat ovat itse aiheuttaneet tämänkin talouskriisin ja sellaiset keinot, joilla maksimoidaan velan maksu tuleville veronmaksajien sukupolville, ovat myös moraalisesti arvioitavia.
Suuret ikäluokat ovat muutenkin jättämässä laskuaan nuorempien maksettavaksi. Kyse on siis myös sukupolvikysymyksestä. Miten eläkeiän nostaminen tässä mielessä poikkeaa esimerkiksi siitä, ettei tehdä mitään, vaan maksellaan velkaa "sitten joskus"? Miten se poikkeaa siitä, että leikataan olemassa olevia suurten ikäluokkien nauttimia etuuksia? Miten se poikkeaa siitä, että kiristetään veroja nyt?
Tuo pää pensaaseen pistämisen keino näyttää olevan eräiden poliitikkojen vaihtoehto ja muut keinot veisivät yhteiskuntaa kurjistamisen tielle, mikä virhe tehtiin 1990-luvun laman leikkauslistojen kanssa hätiköitäessä.
Alustavasti näyttää siltä, että nyt hallituksen valitsema keino on pitemmän päälle inhimillisempi ja mahdollisuuksia tukevampi kuin muut vaihtoehdot.
Tekstit
11 kommenttia:
Kyllä minulta ainakin työinto hiipuu jo ihan heti tänään, jos ei minkäänlaista loppua työputkelle näy. Ylhäältä ohjattuna tuntuu melkoiselta, että kaikki määrätään palkkatöihin oletusarvollisesti ja nimenomaan etukäteen. Minä olisin ajatellut, että voisi mummona osallistua kaikenlaisen "yhteisöllisyyttä" luovaan hyvää, joka ei suoranaisesti näy bruttokansantuotteessa, mutta ei taatusi olisi arvotonta.
Eläkevakuutukseni ehdot siis myös muuttuvat kokoajan....
Kyllähän se loppu työputkelle on jossain ja tosiasialliseen eläkkeellejäämiseen päätöksellä ei ole suoran samaa vaikutusta kuin voisi kuvitella.
Eikä nyt kai ketään määrätä mihinkään. Onneksi. Työelämän ehdot toki muuttuvat ja syntyy ikävästi joitain väliinputoajia, jotka eivät pääse nauttimaan ihan kaikista niistä eduista, mistä muuten pääsisivät.
Onhan tuossa sellaista pakkopäätöksen makua, mutta johtuen ihan kansakunnan ikärakenteesta, eläkeiän nostaminen on ollut esillä melkein väistämättömänä toimenpiteenä jo pitempään.
Ei tuo päätös mikään yllätys siinä mielessä ollut.
Vaihtoehdot olisivat mielestäni olleet talouskriisistä toipumisen ja työttömyyden torjunnan kannalta huonompia.
Naurettavaa tässä tilanteessa, kun ihmisiä jää taas työttömiksi pilvin pimein. Postasin aiheesta enemmänkin tänään - jos päätökset voivat syntyä nopeassa tahdissa miksei odoteta aikaa jolloin ongelma on todellinen? Voipi olla että mahdollisesta päätöksestä kärsivät ovat jo vainaita siinä vaiheessa kun tarve on todellinen.
Suurempi huoli pitäisi sen sijaan kantaa siitä toisesta päästä veronmaksajia eli nuorista työttömistä ihmisistä.
Asia on osin näkökulmakysysmys, mutta hallituksen nyt valitsemista keinoista tuo eläkeiän nostaminen taitaa olla nuoremmille ikäluokille kaikista suotuisin mitä työllisyyteen tulee. Nimittäin valtaosalla väestöstä eläkeikä on jo valmiiksi 65 vuotta, joten sillä en nuoremmille ole vaikutusta.
Sen sijaan verotuksen kiristäminen vaikuttaa työllisyyteen negatiivisesti ja erilaisten etuuksien leikkauksesta osuvat väistämättä myös nuorempiin, sairaampiin tai vähäosaisempiin, jotka ovat etuuksien piirissä.
Ongelma on jo nyt todellinen, sillä työttömyys lisääntyy kiihtyvästi ja juuri nyt on aika reagoida. Lainarahalla asiaa nyt tehdään ja siihen pitää olla muitakin vastauksia, tai kierre lähtee kiihtymään.
Tunnettuahan on se, ettei hallitus tai eduskunta oikeasti luo uusia työpaikkoja, vaan ainoastaan antavat edellytyksiä sille ja siksi esimerkiksi verotuksen kiristäminen tai etuuksien leikkaukset olisivat nyt myrkkyä.
Niin. Etuuksista vielä. Mittakaavat ovat sen verran suuret, että jos niiden leikkauksiin lähdettäisiin, ei olisi mahdollista tehdä säästöjä muualta kuin sieltä missä se vaikuttaa kansalaisten kukkaroon.
Nyt valitussa keinossa on huonoja puolia ja hyviä puolia. Hyviin puoliin näyttäisi kuuluvan se, että 90-luvun alun lamasta on otettu opiksi, eikä tehdä samoja virheitä kuin silloin.
Huoltosuhde tulee tulevina vuosina olemaan eläkeläisten suhteen epäedullinen, mutta toisaalta se oli epäedullinen myös niinä vuosina kun suuret ikäluokat olivat lapsia ja silloin luotiin kansanterveysjärjestelmät, neuvolajärjestelmä, päivähoitojärjestelmä ja oppivelvollisuus koski jo kaikkia lapsia.
Lapset eivät ole lapsia niin kauan kuin eläkeläiset eläkeläisiä, mutta heidän lukunsa pysyy samana tai kasvaa huomasin tuossa, kun taas eläkeläisten määrä alkaa nopeasti laskea.
Meillä tulee myös eläköitymisen lisäksi nousemaan myös kuolleisuus tulevina vuosina rajusti.
Suuren ikäluokat ja heidän vanhempansa sodan jälkeen ovat kartuttaneet kansallista varallisuuttamme ja hankkineet hlökohtaista omaisuutta niin, että selviäminen eläkevuosista tulee olemaan toista luokkaa kuin vanhemmilla sukupolvilla.
Voidaan aina sanoa, ettei omaisuutta pitäisi joutua syömään eläkkeellä, mutta onko se niin ehdotonta? Voivathan perilliset valita - eläkeläinen syö omaisuuttaan tai perilliset hoitavat eläkeläisen. Minun mielestäni sekään ei ole huono vaihtoehto, hoidin anoppini ja nyt äitini. Se ei kartuta kansantuloa, mutta tosiasiassa säästää sitä.
Suuret ikäluokat ovat eläkkeellä suuria korkeintaan parikymmentä vuotta, parikymmentä kovaa vuotta kansantaloudelle, mutta luulisi tehostuvasta, koneistuvasta tuotannosta riittävän kaikille? Pitäisikö säätää tuloveron rinnalle konetulovero?
Kannattaa mennä tilastokeskuksen sivuille ja tarkastella taulukoita itsekin, vaikkapa kohdasta Tilastotietokannat > Tietokanta: PX-Web Statfin > Väestö/Väestörakenne > Muuttujat ja luokat
Mielenkiintoisesti v:sta 80 ikäluokat ovat pikkuhiljaa kasvaneet - Esikoisen ikäluokkaa on syntynyt 62000, v. 2007 lopussa hänen ikäisiään on 64000 ja sama trendi näyttää olevan muinakin lähivuosina.
Näyttää siltä että arviot pitkältä perustuvat pelkkiin syntyvyystilastoihin.
Eläkeläisten määrä eri maissa vaihtelee ja väitetään, että Suomessa mennään nuorempana kuin missään.
Isännyys tuossa katseli tilastoja, joissa ruotsalaiset laskevat vasta yli 50 v. eläkeläiset, kun taas suomalaiset kaikenikäiset - tottahan sillä saadaan ikärajat alas. Onhan niitä, jotka eivät koskaan kykene työelämään vaan ovat eläkkeellä heti täysikäistyttyään.
Ei voida väheksyä myöskään sitä, että jos lisättäisiin voimakkaasti työaikajoustoa eli luotaisiin todelliset mahdollisuudet osa-aikatyöhön tuleva eläkekertymä pienenisi. Tosin sillä voi olla vähäinen vaikutus enää suurten ikäluokkien eläkekertymään. Vasta 60luvun lopulla syntyvyys meni alle 70000, joten kyllä sielläkin niitä mahdollisia huolivuosia vielä on. Voisi valita jo nuorempana tehdä pitkää päivää, kartuttaa omaisuutta, mutta myös eläkettä, tai tehdä lyhyempää päivää jolloin eläkekin jäisi pienemmäksi.
Niin, minä en oikein ymmärrä sitä, että verrataan menneen maailman huoltosuhdetta nykyiseen.
Eläkkeet ovat nousseet, mutta niin myös varallsisuus ja tulot, joilla voidaan ne eläkeläiset elättää. Vaikka huoltosuhde on epäedullisempi kuin takavuosina, niitä elättäjä ikäluokkia on ja siis elättäjien lukumäärä on kuitenkin suurempi kuin eläkeläisten, joiden lukumäärä loppuvuosia kohti tosiaan alenee joka tapauksessa...
On totta, että eläkkeelle siirtyviin liittyvä huoltotarve poistuu aikanaan ikäpyramidista. Silti huoltosuhde on nyt heikkenemässä, sillä jälkeläisten määrä ei dramaattisesti ole laskussa.
Se vaatii joka tapauksessa useita keinoja, sillä mitenkään itsestään selvästi tai vähällä sitä ei pystytä hoitamaan.
"Suuret ikäluokat ovat eläkkeellä suuria korkeintaan parikymmentä vuotta, parikymmentä kovaa vuotta kansantaloudelle, mutta luulisi tehostuvasta, koneistuvasta tuotannosta riittävän kaikille? Pitäisikö säätää tuloveron rinnalle konetulovero?"
Tehostuminen ei ole mitenkään itsestään selvää ja samalla eläkkeelle siirtyvien ikäluokkien odotettavissa oleva elinikä on kasvanut. Se tarkoittaa myös sitä, että erilaisten palveluiden kysyntä on kasvamassa ja niille pitää löytyä maksaja.
Kannattaa huomata, että työelämään jäävien tekemisen tehokkuutta ei määräänsä enempää voida ilman vakavia seurauksia kasvattaa.
Koneverosta en tiedä, se ei välttämättä ole edes ratkaisu siihen, että tuo palveluiden tuottaminen vaatii henkilötyövoimaa ja muutenkin yhteiskuntamme on varsin pitkälle automatisoitunut jo nyt. Monia ammatteja ei ole mahdollista automatisoida ja sitä kautta rajat tulevat siinä vastaan.
Ratkaisuja on tehtävä varsin pian, sillä aikaa tarvittaville isoille rakenteellisille muutoksille ei enää ole kauaa. Vaihtoehtona on vain odotella ja viime hetkellä hätäratkaisuna leikata palveluita ja leikata muita etuuksia.
Se ei ehkä olisi inhimillisin tai edes oikeudenmukaisin tapa hoitaa ikäpyramidin aiheuttamaa ongelmaa.
Ikuinen pulma ei ole, mutta 20 vuotta on niin pitkä aika ja lasku suuri, ettei sitä voi ohittaa noin vaan.
Nyt työelämässä oleva porukka, joka on jo valmiiksi siinäluokassa, jonka eläkeikä on 65 vuotta, keskustelee aktiivisesti siitä, että "tuskin tässä mitään asiaa eläkkeelle on ennen 70-vuotispäiviä".
Ja sekin olisi seurausta samasta asiasta.
Kyse on siis myös sukupolvikysymys ja joskus nämä muutokset on pistettävä liikkeelle.
Miksi siis ei nyt?
Nyt ei siksi, että nyt on ajankohtaisempiakin ongelmia - nuorisotyöttömyydelle ei ole edelleenkään tehty mitään ja juuri sen hoitamisella voidaan vaikuttaa vuosikymmeniä eteenpäin. Heidätkin on joka tapauksessa elätettävä ja tosiaan vuosikymmeniä, jos syrjäytyvät. Eläkepäätös nyt on hätäjarrutus, joka voi viedä metsään.
Tuotannon tehostumisella tarkoitin jo tapahtunutta tehostumista yhä isompien koneiden myötä - olemme eläneet yltäkylläisyyden vuosia, en tosiaankaan lisää irti selkänahoista:) Vähemmällä miestyövoimalla saadaan enemmän tuotoksia.
Minä nyt vaan en oikein usko koko pommiin, meinaan siihen eläkepommiin, koska se 20 v. tarkoittaa pienenevien vuosiluokkien vuosia, jota luonto hoitaa loppupäässä ja huoltosuhde paranee jatkuvasti. 70-80 -vuotiaiden kuolleisuus on jo 40% tuonikäisistä. Meidän suurten ikäluokkien vanhentuessa taidetaan tarvita väliaikaisesti myös enemmän pitopalveluita ja hautaustoimistoja...
Jatkuvasti puhutaan myös vain syntyvyydestä verrattuna vanhempiin ikäluokkiin, mutta näyttää olevan, että lasten määrä on jostain syystä lisääntynyt ensimmäisinä vuosina, jonka voi nähdä edellä antamastani väestökeskuksen tilastosta.
Huoltosuhde on ollut huono aikaisempinakin vuosikymmeninä, koska korkea syntyvyys ei lapsikuolleisuuden takia taannutkaan runsasta työikäistä väestöä.
Et ottanut kantaa siihen, että suuret ikäluokat voisivatkin syödä omaisuuttaan jossain vaiheessa, jos hätä tulee? Rahat riittäisivät ehkä niille,joilla ei omaisuutta ole...
Emme taida päästä yksimielisyyteen asiassa, mutta ei kai se mitään, mielenkiintoista kuulla erilaisia näkökantoja asiassa.
Voi olla tosiaan niin, että emme pääse yksimielisyyteen, mutta ei se mitään. Erimielisyys on joskus hyvinkin avartavaa:-)
Pari pointtia.
Olet oikeassa tuon nuorisotyöttömyyden osalta. Näkisin kuitenkin niin, että nyt hallituksen päättämät linjaukset tukevat myös nuorisotyöllisyyden turvaamista, jos se ylipäätänsä on mahdollista. Vaihtoehdot eli etuuksien leikkaaminen tai verotuksen kiristäminen iskisivät voimakkaammin nimenomaan nuorisoon.
Mitään erityistä eläkepommia ei tule, niinhän on sanottu. Tosin kaikissa esityksissä asiasta, jotka olen lukenut tai kuullut on yksi ehto. Eläkepommia ei tule, JOS talouden kasvu pysyy vakaana. Nyt talouden kasvua ei ole, vaan talous supistuu ja kun laman yli päästään seuraava uhka/mahdollisuus on jo ovella eli ilmastonmuutoksen hillintä vaatii voimakkaita toimia myös talouden puolella.
Toki suuret ikäluokat voivat minun puolestani syödä omaisuuttaan ja varallisuuttaan, jos hätä tai ongelma tulee. Kaikilla vaan sitä varallisuutta ei ole.
Voi olla vaikeaa rakentaa sellainen järjestelmä, joka olisi samaan aikaan oikeudenmukainen ja jakaisi varallisuutta tiettyjen ikäluokkien kesken tasaisesti.
*Eläkepommia ei tule, JOS talouden kasvu pysyy vakaana* - toisaalta kun on lama kaikki on uhattuna joka tapauksessa...
Asia lienee kuitenkin päätetty rutinasta huolimatta, koska poliitikot ovat asiasta periaatteessa yhtä mieltä. Tässä tilanteessa eniten vastustusta näytti aiheuttaneen vain päätöksentekotapa eli väärin sammutettu - oppositio vaikka on asiasta samaa mieltä olisi halunnut mukaan kabinetteihin...
Lyhyellä aikavälillä paljon on pelissä ja tehtävistä päätöksistä riippuu kuinka pitkäksi aikaa. Jos nyt tehdään viisaita ratkaisuja, niin toipuminen lamasta tapahtuu suhteellisen nopeasti. Milloin, sitä ei vielä voi tietää, kun pahin reaalitaloudessa on vielä edessä. Kaikki mittarit sojottavat vahvasti alaspäin.
Voi olla, että tuo päätöksentekotapa on tässä se häiritsevin tekijä, eikä se välttämättä kaikkia tyylipisteitä kieltämättä ansaitse.
Sekin tosin on totta, että nyt jos koskaan sitä poliittista johtajuutta ja päätöksentekokykyä parlamentaarisesti valitulta hallitukselta odotetaan ja kaivataan.
Lähetä kommentti