Sci-fi-happotesti

Tekniikka & Talouden juttu osaa kertoa, että

"Professori Saku Mantereen mukaan hyvä happotesti tulevaisuuden visiointiin on lukea vanhoja science fiction -kirjoja. Osa niistä on edelleen scifiä, osa taas aivan naurettavia."

Ei hullumpi neuvo.

Yksi lähtöpiste voi olla vaikkapa Technovelgy-palvelu, mistä löytyy yli 1730 science fictionissa esitettyä ideaa tai keksintöä, joista osa on jo toteutunut. Osa ei välttämättä toteudu koskaan.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa teknologisesti verkottuneen maailman idea, sen esitteli ensimmäisen kerran H.G.Wells vuonna 1899 teoksessa When the Sleeper Wakes (suom. Kun nukkuja herää).

Toiseksi esimerkiksi kelpaa sähköinen kirja vuodelta 1961, jolloin Stanisław Lem julkaisi teoksensa Return from the Stars (Paluu tähdistä).

Robert A. Heinlein kuvaili vuonna 1953 taskuun sopivan kännykän, mutta myös sen käyttämisen varjopuolia teoksessaan Assignment in Eternity. Matkapuhelin itsessään taitaa olla 1930-luvun sotateollisuuden keksintöjä, joskin nykyisen kännykän kaltaiset laitteet kehitettiin vasta 1970-luvulla Yhdysvalloissa.

Ensimmäiseksi sci-fi-teokseksi tituleerattu Johannes Keplerin Somnium, joka julkaistiin postuumisti vuonna 1634, sisälsi sekin aidon sci-fi-idean eli painottomuuden.

Ja niin edelleen.

Sci-fi on myös hyötytaidetta.