sunnuntaina, helmikuuta 01, 2009

Some day classic: Avalon

Eräänä sateisena syyspäivänä Vaiheinen astui pieneen ja viehättävään pubiin Lontoon Etelä-Kensingtonissa lämmittelemään hetkeksi, sillä ulkona vihmoi tavanomainen brittisade.

Hieman sen jälkeen, kun Vaiheinen oli saanut kahvikuppinsa aseteltua pöydälle ja märän päällystakkinsa riisuttua, ovesta astui sisään varttuneempi mies tyylikkäässä nahkatakissaan ja käsissään pino CD-levyjä. Hän istuutui viereiseen pöytään nauttiakseen puolikkaan pintin. Mies näytti erehdyttävästi Bryan Ferryltä...


Roxy Music-yhtyeen kappale Avalon löytyy saman nimiseltä albumilta vuodelta 1982.

Brittiläinen Roxy Music perustettiin vuonna 1971 ja se jatkoi uraansa aina vuoteen 1983 asti. Vuonna 2001 yhtye koottiin uudestaan.

Yhtye tunnettiin 1970-luvulla taiderockin edustajana ja sen keskeisistä muusikoista moni toimi opettajana. Yhteen alkutaipaleen kokoonpanoon kuuluivat Bryan Ferry (laulu ja kosketinsoittimet), Phil Manzanera (kitara), Andy Mackay (saksofoni ja oboe) ja Paul Thompson (rummut ja lyömäsoittimet). Lisäksi syntetisaattoreita soitti vuosina 1971-73 Brian Eno. Enon korvasi sittemmin Eddie Jobson.

Useat Roxy Musicin levytyksistä keräsivät kiitosta kriitikoilta ja hyviä myyntilukuja yleisöltä varsinkin Iso-Britanniassa. Roxy Music ei ole Yhdysvalloissa menestynyt mitenkään erikoisesti koskaan.

Vuonna 1982 julkaistu Avalon nousi aikanaan brittilistojen kärkeen ja siitä poimittu Avalon-single nousi sekin top 20:een. Albumi oli aikanaan usean menestyneen levytyksen jälkeen ikäänkuin paluu taiteellisille juurille. Nimikappaleen tyylikkyyden lisäksi albumilta löytyy biisejä myös vaativampaan progemakuunkin.

Lähteitä ja lisätietoja:
EDIT klo 18.22
Videon lähde meinasi unohtua. Se on Dailymotion.

13 kommenttia:

lepis kirjoitti...

Tämä on taas yksi niitä elämää suurempia biisejä! Tätä jaksaisi kuunnella päivät pääksytysten, tiedä onko se tuo sulavalinjainen vedätys nuotissa vai mikä sen tekee.

Muistan tämän olleen varsin korkealla listoilla muinoin Jenkkilässä ja sai paljon soittoaikaa niin radiokanavilla kuin, silloin niin uutukaisessa, MTV:ssä.

lepis kirjoitti...

Ai niin, olet ilmeisesti löytänyt uuden videomestan. Täytyypä mennä tutkimaan.

SusuPetal kirjoitti...

Bryan Ferry on niin cool ja tämä kappale niin chic!

Vaiheinen kirjoitti...

lepis,
Tuo on tosiaan aikaa ja kulutusta kestävä biisi ja albumi. Muistan itsekin noita videoita nähneeni 80-luvun alussa täällä Härmässä.

Joo. Olen tuolta Dailymotionista noita pätkiä löytänyt ennenkin. Ihan Googlen videohaulla ne ne tulevat vastaan.

SusuPetal,
Ferry on cool ja tuo Roxy Music on viilee...

lepis kirjoitti...

Sieltä löytyi vaikka minkälaisia helmiä ja aarteita! Palaan sinne toistekkin. Kiitosta vinkistä.

Kari kirjoitti...

Tämä on loistavampi kuin muistinkaan. Muistelen, että 70-80 -luvulla pidin Roxy Musicia, ja muutenkin progea, jotenkin turhan elitistisenä. Tuli punk ja vaikken itse siitä juuri innostunutkaan, kaverit innostuivat, ja omatkin mieltymykset painottuivat juurevampaan musiikkiin.

Vaiheinen kirjoitti...

lepis,
Tuo Dailymotion on tosiaan ihan mielenkiintoinen paikka. Sieltä on löytynyt varsin monta klassikkoa.

Kari,
Roxy Music oli mulla aikanaan jossain siinä progen ja rockin välimaastossa, mutta tyylikkyys piti huolen siitä kuunneltua tuli. Punk tuli ja siinäkin oli omat hetkensä. Kuitenkin aika äkkiä piti päästä myös sinne juurille.

Elegia kirjoitti...

Hmm, minun kategoriassa tämä menee sinne hissimusiikin puolelle. :D

Vaiheinen kirjoitti...

Sinulla on sitten hyvät hissimusiikit :-)

Petri Sainio kirjoitti...

Kovin kattavasti ei RMia ole tullut kuunneltua, mutta yksittäisiä piisejä kyllä, ja juuri esim. tuo Avalon on jäänyt alitajuntaan.

Brian Ferryn soololevyt ovat tutumpia, ja esim. "Mamouna" kolahti aikanaan aika kovaa. Ferry on vienyt dekadentin cooliuden ja ulkoisesti vähäeleisen mutta sisäisesti paatoksellisen aistikkuuden kunnioitettavan korkealle asteelle.

Jos Brian Ferry uppoaa, voisi ehkä kokeilla David Sylvianiakin. Kaverin laulu on osastoa "vihaa tai rakasta", mutta on mielenkiintoinen tekijä "taidepopin" kartalla. Hyvä tutustumislevy saattaisi olla vaikkapa Brilliant Trees.

Vaiheinen kirjoitti...

Totta. David Sylvian kannattaakin muistaa ja ottaa kuunteluun. Toimii keiläläiselle, vaikka ei ole ihan helpoimmasta päästä. Hyvä muistutus.

psainio1 kirjoitti...

"Brilliant Trees" voisi sikälikin olla hyvä "aloituslevy" Sylvianiin tutustumisessa siksikin, että levyn A-puoli (puhun nyt vinyyli-ajan kieltä...) antaa selkeähkön kuvan miehen "popimmasta" puolesta, kun taas B-puoli edustaa Davidin itselleni ehkä läheisintä ja tavallaan persoonallisintakin puolta; ambientin äänimaiseman yhdistämistä myhäilevän popmaiseen laulelmallisuuteen.

Tosin helpoin tapa hahmottaa David Sylvianin musiikillinen venymiskyky voisi kuitenkin olla kokoelma Everything And Nothing (tupla-CD), vaikka ko. levyltä puuttuukin moni Sylvian suosikeistani, mm. Rain Tree Crow'n nimellä suoritetulta Japan-yhtyeen comeback-levyltä löytyvä raita "Cries and Whispers".

Vaiheinen kirjoitti...

Jep. Tuo mainitsemasi "ambientin äänimaiseman yhdistäminen myhäilevän popmaiseen laulelmallisuuteen" on yksi varsin kiintoisa juttu Sylvianin tuotannossa.

En tunne tuotantoa kovinkaan hyvin, mutta esimerkiksi netistäkin löytyvä Anton Corbijnin ohjaama ja Angus McBean kuvia sisältävä Red Guitar toimii.