Sähköinen moka

Sähköistä äänestämistä on sitten kokeiltu. Kokeilemisen tulokset eivät anna aihetta riemuun, vaikka jo äänestyspäivänä ilmoitettiin sähköisen äänestämisen sujuneen "ilman ongelmia".

HS:n mukaan Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä kokeillun sähköisen äänestämisen seurauksena yhteensä 232 ääntä on jäänyt kokonaan antamatta. HS kertoo, että oikeusministeriön selvityksen mukaan äänestämisen epäonnistuminen johtui todennäköisimmin siitä, ettei äänestäjä painanut OK-painiketta ennen kuin poisti koneesta sähköisen äänestyskortin eikä ääntä kirjattu sähköiseen vaaliuurnaan.

Ministeriön mukaan järjestelmän testauksessa ei etukäteen tullut esille mahdollisuus, että äänestäjä voisi keskeyttää koneella äänestämisen erehdyksessä.

Virhe on järjestelmän pystyttäjiltä alkeellinen. Kaikki tietojärjestelmiä kehittäneet tietävät, että ihminen on monen järjestelmän käytössä heikoin lenkki ja kaikki yksinkertaisimmatkin virheet ovat mahdollisia. Näitä virheitä kehitystyössä tulee aina vastaan, mutta ne on havaittava testausprosessissa ennen kuin järjestelmät annetaan todellisten käyttäjien todellisiin tilanteisiin.

Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) hämmästelee HS:ssä, sitä että koekäyttöjen jälkeen ihminen on osoittautunut ongelmaksi. Hämmästellä asiaa aina voi, mutta koko asiassa ei ole kyse käyttäjien virheestä, vaan järjestelmän suunnitteluvirheestä sekä toteutukseen liittyvästä prosessivirheestä.

Kysymys on myös siitä, ettei äänestysprosessin yksityiskohtia ole osattu ja ymmärretty siirtää uuteen tietokoneavusteiseen konseptiin. Ministeriössä olisi nyt syytä huomata, että kaikkia prosesseja ei voida siirtää perinteisen tavan kanssa yhtä luotettavina tietokoneiden kanssa toteutettavaksi.

Tietojärjestelmät voivat itsessään olla luotettavia, mutta ihmisen ja tietokoneen yhdistelmä on aivan eri asia.

232 ääntä on toki pieni osuus kaikista sähköisesti annetuista äänistä, mutta periaatteellisesti kysymys on suuri. Vaalin tuloksessa ei voi olla virhemarginaalia, kuten Lehti sarkastisesti asian ilmaisee.

232 ääntä kertoo myös sen, että kyseessä ei ole enää mikään äärimmäisen poikkeuksellisesta sattumasta johtuva ilmiö, vaan selvä virhe toteutuksessa ja sen periaatteissa.

* * *

Tällaisia virheitä ei yksinkertaisesti saa tapahtua vaaleissa ja äänestyksessä. Meidän demokratiamme ja luottamus siihen nojaa myös vaaliprosessin luotettavuuteen. Nyt tätä luottamusta on kokeilukunnissa rikottu.

Nuo 232 kirjaamatonta ääntä ovat jakautuneet siten, että niistä 122 annettiin Vihdissä, 61 Kauniaisissa ja 49 Karkkilassa. Uutisen mukaan pienimmällä henkilökohtaisella äänimäärällä pääsi Vihdissä valtuustoon 77 äänellä, Kauniaisissa 49 äänellä ja Karkkilassa 35 äänellä.

Tilanne on nyt sellainen, että vähintään teoriassa on mahdollista, että kaikissa kolmessa kunnassa valituksi on tullut joku väärä henkilö. Samoin vaalin tulos on mahdollisesti riitautettavissa ja vietävissä oikeuteen.

* * *

Sähköisen äänestämisen ongelmat eivät lopu tähän.

Kuten Electronic Frontier Finland (Effi) ry. totesi jo vaalisunnuntaina, "pelkästään se, että sähköinen äänestys tuntuu sujuvan äänestäjien mielestä helposti ei tarkoita sitä, että järjestelmään voisi luottaa. Yksi suurimmista ongelmista on, että riippumatonta tarkistuslaskentaa ei paperitositteiden puuttuessa voida suorittaa".

Effi ry. muistutti myös siitä, että vaalijärjestelmään on pystyttävä luottamaan myös kiristyneessä yhteiskunnallisessa tilanteessa ja myös niiden, jotka ovat vaaleissa hävinneet.

Lisäksi Effi ry. muistuttaa siitä, että sähköisesti äänestäneet voidaan yhdistää heidän antamiinsa ääniin vielä vuosienkin jälkeen.

Nyt nähdyllä sähköisellä äänestämisellä on asetettu myös kyseenalaiseksi vaaleihin ja äänestämiseen liittyviä perusperiaatteita kuten äänestyssalaisuus. Järjestelmä ei yksinkertaisesti voi toimia niin. Asia ei muutu siitä miksikään, että ministeriö tai muu tietoja ylläpitävä taho selittää ja selvittää, ettei tietoihin pääse kukaan käsiksi.

Jo se, että joku henkilö saattaa edes teoriassa päästä tietoihin käsiksi ja yhdistää äänen äänestäjään, on poissuljettava ajatus. Järjestelmän ei pidä perustua tietojärjestelmien ylläpitäjien luotettavuuteen tai sen puutteeseen.

* * *

On vaikea ymmärtää mihin tällaista sähköistä äänestämistä tarvitaan.

Sen eräänä perusteluna on käytetty tuloslaskennan nopeutumista, mutta perustelu ei ole kestävä. Perinteisen manuaalisen äänestyksen tulokset saadaan kohtuullisessa ajassa eli muutamassa tunnissa. Ääntenlaskennan nopeus ei saa tarkoittaa vaalin tuloksen luotettavuuden kyseenalaistamista.

Toinen perustelu on ollut äänestysaktiivisuuden kasvattaminen. Äänestysaktiivisuuden parantaminen on kannatettavaa, mutta pidetäänkö tässä nyt äänestäjiä tyhminä?

Miten ihmeessä tällainen menettely, jossa äänestäjien on mentävä äänestyskoppiin käyttämään jotain tietokonetta, lisäisi äänestysaktiivisuutta uutuuden viehätyksen jälkeen? Jos näissä vaaleissa aktiivisuus kasvoi keskiarvoa enemmän kokeilukunnissa, siitä ei voi vetää mitään laajoja johtopäätöksiä.

Ylipäätänsä äänestystekniset keinot äänestysaktiivisuuden parantamiseksi ovat keinotekoisia. Äänestyaktiivisuuden parantaminen ja demokratian toteutumisen ongelmien korjaaminen alkaa siitä, että poliitikot katsovat peiliin, eivät teknisistä kikkailuista.

Meillä on Suomessa luotettava, turvallinen, nopea ja käyttökelpoinen äänestysjärjestelmä. Äänestyksessä itsessään mitään ei ole rikki, joten miksi sitä pitäisi korjata?

Oikeusministeri ja -ministeriö osoittaisivat nyt viisautta, jos päättäisivät normaalissa järjestyksessä lopettaa tällaiset kokeilut. Perustelut onkin tuossa edellä mainittu.

* * *

Aiheesta muissa blogeissa:

• Kari Haakana: Enkö minä sanonut -tanssi
• Pinseri: Hupskeikkaa
• Jyrki J. Kasvi: Vaalit uusittava sähköisen äänestyksen kokeilupaikkakunnilla
• Skrubu.net: Kuinkas sitten kävikään
• Pois työpöydältä: Sähköinen äänestäminen, osa 2 (lisätty 29.10.)
  

Vaiheisessa aiheesta aikaisemmin:

• Ei netissä (8.9.2008)
• Virheitä laskennassa (12.7.2008)
• Vaalisalaisuus vaarassa? (24.6.2008)
• Sähköiset vaalit? (20.6.2008)
• Vaalit nettiin? (9.4.2007)

EDIT klo 19.58
Effi ry:n argumentteja vaalien uusimiseksi kokeilukunnissa ja sähköisen äänestämisen kokeilun lopettamiseksi löytyy järjestön tiedotteesta: "Aika pistää piste sähköäänestysfarssille".

EDIT klo 20.24
Vihreiden varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Jyrki J. Kasvi vaatii, että vaalit on uusittava kokeilupaikkakunnilla. Hänen mukaansa nyt tapahtuneet virheet osoittavat sähköiseen äänestykseen liittyvät riskit. "Siitä huolimatta, että järjestelmää auditoitiin ja koeäänestyksiä järjestettiin, näin ilmeinen epäkohta jäi huomaamatta".

EDIT klo 21.25
pni kertaa Skrubu.net:ssä sähköisestä äänestyksestä annettuja vakuutteluita ja toteaa: "Miten olisi palata piirrustuspöydän ääreen ja miettiä miten tekniikka tukee äänestäjää, eikä pohtia miten ihminen muokataan tekniikan ehdoin toimivaksi?"

EDIT klo 21.43
pnin siteeraamassa Kauppalehden uutisessa lasketaan, että nyt 1,86 prosenttia koeäänestäjistä ei joko halunnut tai osannut painaa OK-nappia. Jos kyse olisi ollut koko maan vaalista, yhteensä 47 806 ääntä olisi mennyt koneäänestyksessä hukkaan. Uskaltaako ministeriö ottaa tuollaisen riskin nyt nähdyn kokeilun perusteella? Se ei tosiaankaan olisi enää viisasta.

EDIT klo 21.51
YLE Uutisten jutussa haastateltu oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen vakuuttelee äänestäjien tyytyväisyyttä äänestysjärjestelmään. Se, että äänestäjät ovat olleet tyytyväisiä, ei kerro järjestelmän luotettavuudesta mitään. Toinen kysymys on se, että olisivatko äänestäjät olleet tyytyväisiä, jos he olisivat tienneet järjestelmän mahdollisesti hävittämistä äänistä. Juuri niin, järjestelmän hävittämistä. Järjestelmä ei toimi, jos ihmiset eivät osaa sitä käyttää.

EDIT 29.10. klo 11.45
Pois työpöydältä-blogi argumentoi myös sähköisen äänestämisen ongelmista ja tulee nostaneeksi esiin yhden keskeisen pulman. Kuinka varmistetaan kaikissa tilanteissa sähköisen äänestysjärjestelmän sähkön saanti? Nythän odotetun myrskyn vuoksi eräillä paikkakunnilla varauduttiin äänestyspaikoilla taskulampuilla ynnä muilla vastaavilla. Pois työpöydältä on myös koonnut linkkejä blogeihin aiheen tiimoilta.

EDIT 29.10. klo 16.14
Sähköinen äänestäminen ei näytä nostaneen äänestäjien aktiivisuutta kokeilukunnissa mitenkään erityisesti. IT-viikko toteaa, että Uudellamaalla äänestysprosentti kasvoi 2,3 ja koko Suomessa 2,7 prosenttiyksikköä. Sen sijaan kokeilukunnissa eli Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä äänestysinto kasvoi kuitenkin vain 0,8–1,5 prosenttiyksikköä. Tämäkin argumentti näyttää siis varsin heikolta.

EDIT 29.10. klo 18.49
Jyrki Kasvi on saanut äänestyksestä palautetta, jonka mukaan äänestysjärjestelmä ei ole reagoinut käyttäjien toimiin, eikä virheissä välttämättä olisi silloin kyse käyttöjärjestelmäongelmasta. Tiedot toimitettu oikeusministeriöön. Kokonaisuuden kannalta tilanne ei tästä juuri muutu eli oli kyse laitteesta, käyttöjärjestelmästä tai ihan käyttöliittymästä, ongelma on kokonaistoteutuksen suunnittelussa ja kuten nyt tiedämme, myös testausten puutteessa.