Teollisuudesta ei säästöjä?

YLE Uutiset uutisoi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n näkemyksestä, että Suomen raskaalla teollisuudella on vähäiset mahdollisuudet vähentää sähkön käyttöä. EK viittaa VTT:n tekemään tutkimukseen aiheesta, jossa kiinnitettiin huomiota säästöpotentiaaliin, jos teollisuus käyttäisi enemmän taajuusmuuntimia ja korkean hyötysuhteen sähkömoottoreita.

Osin kyselyihin perustuvan tutkimuksen tuloksena raskaan teollisuuden sähkömoottoreissa on noin 2 %:n sähkönsäästöpotentiaali eli alle 1 TWh. Teollisuuden kokonaissähkönkulutus on yhteensä 48 TWh.

Tutkimus kuitenkin kertoo, että prosessien optimoinnilla olisi saavutettavussa paljon säästömahdollisuuksia. Lisäksi massa- ja paperiteollisuuden muissa pumppauksissa olisi säätövaraa jopa 1000 GWh vuodessa. Tämän toteuttaminen nähdään hankalana, koska jo suunnitteluvaiheessa laitteistoja ylimitoitetaan, jotta vältetään prosessien rajoitukset.

EK on sitä mieltä, että parhaat säästötoimenpiteet Suomessa on jo tehty ja että kalliimpia tehostamisinvestointeja on helpompi perustella laajennusinvestointien yhteydessä.

* * *

Mitä laajennusinvestointeja EK mahtaa tarkoittaa? Tuskin ainakaan metsäteollisuuden investointeihin, joita ei taida juurikaan olla odotettavissa. Pikemminkin tuotantolaitoksia suljetaan kokonaan.

Toinen näkökulma on se, että jos ja kun parhaat säästötoimet on tehty, on pakko siirtyä sitten vaikeampiin. Ilmastonmuutoksen kohdalla kun ei ole nyt sellaista vaihtoehtoa, että mitään ei tarvitsisi tehdä.

Kysymys on taloudesta, ei siitä etteikö sähkön säästöä voisi saada aikaiseksi. Ja taloushan yrityksillä muuttuu koko ajan eli jos kerran kokonaisia tehtaita voidaan siirtää maanosasta toiseen, niin miksi sitten tuotantoprosesseja ei voitaisi tehostaa.

Tietysti on myös niin, teollisuuden kannanotot kytkeytyvät ilmasto- ja energiastrategian linjauksiin. Mitä hankalammalta kaikki säästäminen näyttää, sitä mukavampaa ydinvoimalobbylle. Se on kuitenkin lyhytnäköinen näkökulma.

Kukaan ei ole sanonut, etteikö edessä oleva tilanne vaatisi toisenlaista ajattelua ja merkittäviäkin toimia. Itseasiassa ilmastotavoitteiden kiristyessä jatkuvasti, myös vaatimukset konkreettisille toimille kasvavat. Ja ne, jotka älyävät ryhtyä toimeen ensin, voittavat liiketoiminassa enemmän.