perjantaina, lokakuuta 10, 2008

Nobel

Positiivinen uutinen on se, että presidentti Martti Ahtisaari sai sitten sen Nobelin rauhanpalkinnon. Hän sai ansiosta kyseisen palkinnon, vaikka varmaan eri yhteyksistä jotkut osapuolet voivat kritiikkinsä esittääkin.

Olennainen seikka on kuitenkin se, että monessa paikassa sovinto ja sopimus ovat syntyneet ja sillä on aina arvonsa. Aina kaikki eivät voi olla tyytyväisiä kaikkeen, mutta parempi yhteinen rauha kuin jatkuva aseiden kolistelu. Ahtisaaren aktiivisuus eri kriisien hoidossa ja Crisis Management Initiative -järjestön (CMI) organisoinnissa ansaitsee kunnianosoituksen.

Tämä uutinen näkyy maailmallakin ja sekin on myönteistä, ettei Suomesta virtaa aina ulospäin koulusurmien kaltaisia murhenäytelmiä, vaan jotain täysin päinvastaista. Hyvä niin.

6 kommenttia:

ebrufin kirjoitti...

Meillakin oli uutisissa siita, ja kerrottiin tarkkaan Ahtisaaren "rauhanrakennuksesta" maailmalla;)

Hieno juttu hanelle saada Nobel!

Vaiheinen kirjoitti...

Jep. Tällaiset uutiset leviävät maailmalla vauhdilla.

Yksi hyvä piirre asiassa on myös se, että Ahtisaari on tuon CMI:n kautta osoittanut, ettei entisten tasavallan presidenttien tarvitse jäädä laakereilleen lepäämään ja kirjoittelemaan muistelmia, vaan on keinoja toimia aktiivisesti erilaisten hyödyllisten asioiden parissa.

Halo Efekti kirjoitti...

Onnea Ahtisaarelle. Sisäpolitiikassa en aina jaksanut olla hänen kanssaan samaa mieltä mutta näissä rauhanpuuhissa hän on osoittanut olevansa mies paikallaan.

Vaiheinen kirjoitti...

Niin.Eipäsitä palkintoa hänen presidenttikauden tekosista annetukaan ja tukin niistä sellainen olisi tullutkaan. Hän ei ole suosikkipresidenttini ja ilmeisesti diplomatia onkin enemmän hänen lajinsa.

Ja siitäkin on kaiketi erilaisia mielipiteitä, mutta kokonaisuudessaan ihan ansiosta palkinto tuli.

Katzoja kirjoitti...

Hmmm... miten minusta on vaikea yhdistää sanaa "diplomatia" tähän kömpelösti juttelevaan mieheen?

(Vaiheisen tapasin eräässä blogissa jossa aliakseni on Iskä. :)

Vaiheinen kirjoitti...

Kieltämättä vaikutelmat saattavat hämätä, mutta teot puhuvat omaa kieltään.

Hmm... täytyypäs muistin lokeroista kaivella Iskä:-)