torstaina, lokakuuta 02, 2008

Tarkkana tämän kanssa

Jokelan ja Kauhajoen surullisten tragedioiden saattelemana poliisiylijohtaja Mikko Paatero kirjoittaa Poliisi-lehden blogissa:

"Jotta eri viranomaiset todella voisivat toimia sisäisen turvallisuuden hyväksi, on mietittävä, mikä on tärkeää – ihmisten intimiteettisuoja vai turvallisuus."
Kysymys on ihan hyvä sinänsä. Yhteiskunnassa voidaan joutua asettamaan erilaisia arvoja vastakkain ja tekemään niistä valintoja. Asiat voivat olla yhteismitattomia ja silti on valittava. Asioita ei aina voi laittaa täysin vastakkain, kuten Paateron virkkeen voisi lukea. Asiaa voisi lähestyä ehkä hieman toisin sanoin eli kysyä kumpi on tärkeämpää ja onko jompi kumpi tosiasiassa toisen esteenä?

Paatero jatkaa:
"Keiden kaikkien on aktiivisesti annettava tietoja viranomaisille? Kyllä nyt lienee niin, että tietosuojan olisi väistyttävä ainakin jonkin verran."
On selvää, että nyt nähtyjen tragdioiden ja jälkiselvittelyiden vanavedessä on myös yhteiskunnan toimintamenetelmiä ja rakenteita tarkasteltava. Miksi ampuja sai aseluvan ylipäätänsä, miksi häneltä asetta ei otettu pois ja niin edelleen.

Näitä kysymyksiä pitää tarkastella myös viranomaisten keskinäisen tietojenvaihdon näköulmasta, mutta myös ihan periaatteellisina kysymyksinä. Jos tarkastelu osoittaa, että tietojenvaihtoa on lisättävä, niin sitten sellainen asia on konkretisoitava harkittavaksi.

Kuitenkin, jos puhutaan siitä, että yksilön tietosuojaa ryhdytään murentamaan, on oltava tarkkana. Sen varjolla ei saa tehdä ihan mitä uudistuksia tahansa, vaan uudistuksille pitää olla perusteet ja tietosuojan kaventamisessa lähdettävä siitä, ettei sitä tehdä enempää kuin oikeasti on tarve.

Muuten syöksytään sinne mistä Paatero myös kirjoittaa:
"Tarkoituksena ei tietenkään ole tavoitella poliisivaltiota, jossa kaikkia tarkkaillaan kaiken aikaa. Senhän toki tietävät kaikki, ettei se ole edes mahdollista näillä poliisin resursseilla."
Hän sanoo myös ettei se olisi mahdollista edes tuhannen poliisin lisäyksellä, eikä hän tässä yhteydessä vaatinut poliisille lisää resursseja.

Sinänsä ihan hyvä niin, sillä poliisivaltiota tuskin kukaan oikeasti kaipaa. Eikä poliisivaltiosta ole edes hyötyä, silloin kun nämä ongelmat ovat paljon syvemmällä kuin viranomaisten ylivallassa suhteessa kansalaiseen.

Tällaisten uudistusehdotusten kanssa on syytä olla tarkkana, sillä viime vuosina on poliisin valtaoikeuksia pala palalta lisätty ja samalla poliisille on annettu jatkuvasti enemmän valtuuksia valvoa kansalaisia ohitse yksityisyyden suojan.

Tilannetta ja sen aiheuttamia asennemuutoksia poliisikaan ei saa käyttää hyväkseen.

EDIT klo 20.19: Se piti vielä ohimennen todeta, että miksiköhän tuota Poliisi-lehden kolumnia kutsutaan blogiksi? Kenties olisin halunnut kommentoida kaikella kunnioituksella hänen kirjoitustaan tuolla, mutta eipä Poliisi-lehden blogissa sellaista vuorovaikutteisuutta synny.

Ei kommentteja: