Gryndauksen paluu?

Päivän Iltalehdessä oli jälleen valitusta siitä, että Helsingissä ei ole rakentamiselle kaavoitettua maata tarpeeksi ja ettei asetettuihin rakentamistavoitteisiin päästä. Samassa jutussa uhkailtiin kansalaisia tornitaloilla Töölölahdelle ja vihrealueiden rakentamisella.

Nyt jäitä hattuun siellä rakentamisesta vastaavassa poliitikko- ja virkamieskerroksessa ja vähän äkkiä.

Ensinnäkin. Helsingissä on jo valmiiksi suunniteltu rakentamiselle kokonaisia kaupunginosia kuten Jätkäsaari, Kalasatama, Keski-Pasila ja Kruunuvuorenranta. Lisäksi hamutaan Sipoolta peltoja uusille asuinalueille. Kaikki tämä tarkoittaisi jo itsessään sitä, että kasvaa nykyisestä 565911 asukkaasta reilusti yli 600000 asukkaan eli kasvua olisi noilla teoilla jo kokoluokassa 10%. Tämä tietysti edellyttäisi sitä, että uusia asukkaita jostain löytyisi.

Toiseksi. Nuo alueet eivät tosiaankaan ole ainoita jo kaavoitettuja alueita, vaikka suurimpia yksittäisiä kohteita ovatkin. Siellä täällä on tontteja, joita rakennusfirmat eivät ole rakentaneet, koska kysyntää ei ole välttämättä ollut tai jostain muusta syystä.

Kolmanneksi. Vaikka Helsingissä ei maata ole neliökilometreittäin valjastettavissa rakentamiseen, pitää kysyä, miksi juuri nyt muka olisi tarvetta yhä edelleen kiihdyttää rakentamisen tahtia noiden jo tehtyjen ja pitkälle kantavien päätösten lisäksi?

Perusteena on tietysti oletukset siitä, että Helsinkiin tulisi jostain lisää työpaikkoja ja niiden perässä lisää asukkaita. Ja kuitenkin koko maan väestömäärän kasvu on hiljalleen hidastumassa ja kohta hiipumassa. Eli väestöä Stadiin pitäisi siis kohtuullisen lyhyessä ajassa imuroida suurehkon suomalaisen kaupungin verran.

Uskokoon ken tahtoo, mutta väitän ettei tässäkään asiassa olla vaihtoehdottomuuden edessä, vaan koko maata koskevilla poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa siihen, ettei mistään rakentamisen pakosta voida edes puhua. Ja sitä paitsi, rakentamisbuumi myös ruokkii itse itseään. Ja sitä paitsi, onko Helsingin voimakas kasvattaminen kenenkään edun mukaista, sillä uudet kaupunginosat tulevat myös veronmaksajille kalliiksi, koska rakennusfirmat eivät sitä infrastruktuuria kokonaan rahoita kuitenkaan.

En väitä olevani kaupunkisuunnittelun ammattilainen, enkä sellainen ole, mutta nyt vallassa olevan sukupolven mahtipontiset hankkeet ovat jo nyt tuhonneet Helsingin keskustassa monta avaraa paikkaa ja näkymää nykyarkkitehtuurin luomuksille. On siis pakko kysyä mikä oikeus tällä sukupolvella on rakentaa Helsinki tukkoon ja esimerkiksi tehdä päätökset Töölönlahden alueen rakentamisesta?

Mikä on se motivaatio ja harhakuvitelma, joka on saanut ahneuden sokaisemaan järjen ja maltin tässä asiassa?

Ai mistä moinen otsikko? Ihan vaan siitä, että poliitikot, kaavoittajat ja rakennusfirmat ovat ikuisuuden kulkeneet epäpyhässä ja todistamattomassa liitossa vaatimassa lisää rakennettavaa, oli rakentamisen hinta mikä tahansa ja oli siinä oikeasti mitään järkeä tai ei. Ennen vanhaa rakennusfirmojen kerrotaan jakaneen rakennettavat tontit virkamiesten selän takana ja hoitaneen homman. Nykyään toiminta on tiettävästi kunniallisempaa ja siivompaa. Vai?