Viikolla paljon puhetta ilmastosta
Viime viikoilla on jälleen ollut paljon puhetta ilmastonmuutoksesta korkealla tasolla.
Kansainvälisellä tasolla näyttäisi nousevan keskeiseksi teemaksi se, mistä ja miten pystytään sopimaan joulukuussa Balilla järjestettävässä kokouksessa koskien Kioton sopimuksen jälkeistä aikaa eli minkä suunnan ilmastomuutoksen hillitseminen saa vuoden 2012 jälkeen.
YK:ssa pidettiin maanantaina päivän ilmastonmuutoskokous, johon osallistui 150 maata ja yli 80 valtionjohtajaa. Kokouksessa ei kuitenkaan neuvoteltu eikä sovittu mistään. Pelkkää puhetta siis.
* * *
Loppuviikosta USA:n aloitteesta olivat sitten koolla 16 suurimpiin saastuttajiin kuuluvaa maata USA:n ulkoministeriössä. Tässä kokouksessa USA.n presidentti George W. Bush kertoi, että USA ei luovu kannastaan, jonka mukaan jokainen maa päättää itse ilmastomuutoksen hillinnästä. Eli Bush ei halua sitovia sopimuksia asiasta.
Bush kuitenkin tunnusti ilmasto-ongelman olevan todellinen ja että ihmisen toiminta on keskeinen tekijä. Tätä tunnustusta luonnehdittiin muunmuassa siten, että kyseessä oli iso askel amerikkalaisille, mutta pieni askel ihmiskunnalle.
Syykin on selvä eli hänen mukaansa ilmastonmuutoksen vastustaminen ei saa heikentää talouskasvua tai kansalaisten vaurastumista. Bush ehdotti myös kansainvälisen rahaston perustamista edistämään päästöjä vähentävän teknologian kehittämistä.
Bush ehdotti, että jokainen maa asettaa tavoitteensa ilmastomuutoksen hillinnäksi, mutta kuten The New York Times huomautti, jätti kertomatta mitä noiden tavoitteiden pitäisi olla.
The Guardian aiemmin mainitussa jutussa kommentoi amerikkalaisten asenteesta: "It may be too little, too late". BBC:n mukaan Bushin puheet kokouksessa ovat nostattaneet kritiikkiä.
* * *
Yhdysvalloista kuuluu nykyisellään myös muita ääniä eli Texas Tech Universityn, Union of Concerned Scientists:n (UCS) and Stanford Universityn tutkijat kertovat, että Yhdysvaltojen täytyy pudottaa päästöt 80% vuoden 2000 tason alle vuoteen 2050 mennessä, jotta maailma välttyisi pahimmilta uhkakuvilta.
Tähän verrattuna poliitikkojen puheet näyttävät pelkältä vetkuttelulta ja ymmärtämättömyydeltä.
* * *
BBC on teettänyt mielipidekyselyn, jonka mukaan neljä viidestä (79 %) vastaajasta oli sitä mieltä, että ihmisen toiminta on ilmastonmuutoksen merkittävä aiheuttaja. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta piti tarpeellisena toimia ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi ja kaksi kolmesta koki, että merkittäviä tekoja tarvitaan pikaisesti.
BBC:n kysely toteutettiin 21 maassa ja siihen vastasi yli 22 000 ihmistä.
Kansalaisten mielipide tuntuu siis olevan varsin myönteinen sille, että toimiin vihdoin ryhdytään.
Sijoittajajärjestö Carbon Disclosure Projectin (CDP) kyselyssä taas kysyttiin ilmastonmuutosasioista maailman suurimmilta yrityksiltä. Kyselyn mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa merkittäviä muutoksia myös teollisuudessa ja talouselämässä. Kyselyyn vastasi tänä vuonna jo 77 prosenttia maailman 500 suurimmasta yrityksestä. Kolme neljästä vastanneesta yrityksestä yritti vähentää kasvihuonepäästöjään.
Huolestuttavinta kyselyn vastauksissa on se, että yhdysvaltalaiset ja erityisesti kiinalaiset yritykset olivat laiskoja vastaamaan tällaisiin kyselyihin.
Ilmeisesti siellä ei koeta koko ongelmaa vakavana taloudellisena muutostekijänä. Ilmastonmuutos on mitä suurimmissa määrin juuri sitä.
* * *
Voiko poliitikot ylipäätänsä ratkaista ilmastomuutoksen haasteet? Sitä pohditaan myös Guardianissa.
Noiden puheenvuorojen ulkopuolelta voi todeta, että nykyinen meno on sellaista, että poliitikot ovat aivan liian hitaita tajuamaan muutoksen voimakkuutta ja siksi ongelman hoitamine jää meille kuluttajille, kansalaisille ja äänestäjille.
Kannattaa pohtia miksi esimerkiksi Yhdysvallat, Kiina ja Intia eivät halua sitovia rajoituksia päästöihin? Sekä luonnollisesti sitä, miten kuluttajat käyttäytymisellään globaalissa taloudessa voivat siihen vaikuttaa? Vastaus ei ole "ei mitenkään", vaan jotain ihan muuta.
2 kommenttia:
Poliitikoille tulevat vaalit ovat aina liian lähellä. Mihinkään sellaiseen ei heidän mielestään ole viisasta lähteä, joka vaarantaa äänet seuraavissa vaaleissa.
Kun ei tee mitään ja vekuttelee kipeitä asioita tuonnemmaksi on ainakin ennen ollut oiva strategia tulla uudelleenvalituksi.
Pessimistisesti en odota kovin suuria apuja siltä suunnalta. Päivänpolitiikan suhteen ei ole koskaan sopiva ajankohta ruveta puhumaan suurista muutoksista ihmisten käyttäytymiseen.
On myös joukko tutkijoita joiden mielestä leikkaukset päästöissä aina 80%:n pudotukseen asti on tehtävä seuraavan kahdeksan vuoden sisällä, sen jälkeen raju ilmastonmuutos pyrähtää käyntiin ihan omalla painollaan.
Itse olisin persoonakohtaisen päästörajoituksen kannalla. Kyllä on osattava elää niin että meille riittää tämä yksi maapallo.
Moi Halo Efekti,
Totta puhut. Poliitikkojen perusongelma on se, että päätösten perspektiivi kasvaa jatkuvasti, mutta kuitenkin päätöksiä tehdään enintään vaalikausiksi.
Vaatii kaikesta päätellen uusia päättäjäsukupolvia ennen kuin vanhoista ajatusmaailmoista päästään eroon ja vieläpä sellaisia päättäjiä, jotka ymmärtävät ne aikataulut, jotka luonto meille ihmisille antaa. Ilmastomuutoksen kanssa neuvotellessa kun kellojen pysäyttäminen on kelvoton diplomaattinen keino.
On vaikea uskoa, että poliitikot ryhtyisivät pitkäjänteisiin ja valtiomiestaitoja vaativiin päätöksiin ilman, että me äänestäjät heitä siihen suuntaan ojentaisimme.
Monissa arvioissa on esitetty, että seuraavan kymmenen vuoden aikana täytyy tehdä ratkaisevat päätökset sekä saada nykyinen tuhoisa kehityksen suunta käännettyä. Vuoteen 2040 mennessä täytyy sitten saavuttaa nykyiseen verrattuna dramaattisia muutoksia ja se ei ole mahdollista ilman, että me kuluttajat ja kansalaiset muutamme käytöstämme.
Persoonakohtainen päästörajoitus olisi yksi keino osoittaa itse kullekin millaisen jalanjäljen voimme jättää.
Lähetä kommentti