Digi luu, digi lei

Digitelevision tuloon on pari viikkoa ja päällisin puolin sen kuvittelisi olevan suurin mullistus television historiassa itse median keksimisen jälkeen. Vaan ei näytä olevan.

Kun digitelevisiota ryhdyttiin puuhaamaan vuosia sitten, visioitiin vuorovaikutteisuutta, erilaisia hyötykanavia (terveysaiheet jne.), internet-tarjontaa tv-ruutuihin ja ties mitä. Mikään näistä ei toteudu, televisio ei uudistu.

Ne, jotka veikkasivat digitelevision tuovan seuraavan askeleen digitaalisen vallankumouksen polulla, ovat saaneet huomata luun jääneen käteen.

Digitelevisio tuo mukanaan ainoastaan sen uudistuksen, että nykyiset analogiset kanavat muuttuvat digitaalisiksi ja vastaanottoa varten pitää ostaa joko uusi televisio tai uusi laatikko muuntamaan signaalia. Itseasiassa digiboksi on naurettava konsepti, mutta keskeneräisen teknolgian kyseessä ollen järkevää modularisointia.

Uusia maksuttomia ja maksullisia kanavia tulee, mutta miten käy ohjelmatarjonnan? Kun nykyisiä ohjelmakarttoja katsoo, niin kaksi havaintoa voi tehdä.

Osa ennen maksuttomista ohjelmista siirtyy maksullisille kanaville ja kanavien tarjoomaan tulee yhä enemmän "sitä samaa" kuin ennenkin, joskin lisääntyvän lähetysajan myötä entistä kehnompana. Inflaatio siis iskee ohjelmatarjontaan.

Lisäksi voidaan tietysti ajatella, että kännykällä maksettavat tyhmät rantalentopallot ja muut vastaavat näennäisinteraktiiviset rahankeräysohjelmat saavat vain entistä enemmän tilaan. On aikoja eletty, kun hawajipaidassa pomppiva teini-ikäinen nainen lukemassa tekstiviestejä on lähes prime time -ohjelmaa.

Onko koko uudistus tarpeen? Teknologisessa mielessä on, analoginen lähetystekniikka tuhlaa niukkaa luonnonvaraa eli taajuuskaistoja. Lisäksi digitaalinen signaali parantaa kuvan laatua, ainakin periaatteessa.

Sisällöllisesti koko uudistus on kokolailla turha nykyisessä muodossaan. Katsomisen arvoiset dokumentit, elokuvat ja muut ohjelmat voisi kasata yhdelle kanavalle ja silti jäisi aikaa mainoksille.

Onko nyt käymässä niin, että digitelevisiosta tulee kansakunnan kokoinen hukatun mahdollisuuden esimerkki, joutenpäiväisen uuden laitteen ostourakointi vai mahdollisuus joka lunastaa lupauksensa edes jotenkin joskus myöhemmin?

Vaiheinen pistää tässä vedonlyönnissä pelimerkit neljänteen ruutuun: esimerkki kansakunnan uunotuksesta, joka piti tehdä teknologisista syistä ja jossa käyttäjät, lupaukset sekä mahdollisuudet unohdettiin joko ahneuden tai näköalattomuuden vuoksi.

Tähän mennessä jokunen tuhat television katsojaa on irtisanonut tv-luvan digitelevision alkamisen ajankohtaan. Se on houkutteleva ajatus.

Digiuudistus tulee joka tapauksessa, vastustus on turhaa. Alkuperäiseen puheeseen verrattuna, tämä digiuudistus ei ole saavuttanut juuri mitään tavoitteita, jotka sille joskus aikanaan asetettiin. Huijausta vai ei, huominen näyttää - tai sitten ei.

EDIT 18.8.2007: Niin, jos 2,4 miljoonaan kotitalouteen hankitaan vaikkapa keskihinnaltaan 60 euron digisovitin, niin se tarkoittaisi 144 miljoonan euron liikevaihtoa digisovittimen myyjille. Mieti sitä.