Vaalikone

YLE kertoi tänään, että "vaalikone" oli toisena nettijulkaisu EU Observerin ja Googlen yhteisen palvelun suosituimpien eurooppalaisten hakusanojen mittauksessa. Kansalaiset ovat siis ahkerasti naputtaneet vaalikonetta ennen kunnallisvaaleja. Ehkä hyvä niin.

Mutta.

HS:n selvityksen mukaan vain kahdeksan (8) % äänestäjistä kertoi, että netin vaalikoneella oli vaikutusta äänestyspäätökseen. Selvityksen mukaan vain 11 % kertoi, että televisioesiintymisillä oli vaikutusta paljon tai melko paljon.

(Sen sijaan, HS tietää kertoa, että "sanomalehtien apu äänestyspäätöksen tekemiselle oli vastaajille suuri. Yli 60 prosenttia sai sanomalehtien kirjoittelusta tietoa äänestyspäätöksensä tueksi". Huomautettakoon, että tätä ei pidä tulkita suoraan edellisten vastausten kanssa verrannolliseksi tulokseksi, koska ainakin lehtijutussa vastaukset on muotoiltu täysin erilaisiksi.)

Tulokset eivät ole sinänsä mitenkään hämmentäviä, sillä jo ennen vaaleja HS julkisti tiedon, jonka mukaan kansalaiset ovat kiinnostuneita vaalikoneesta. Ne kiinnostivat nyt joka kolmatta äänestäjää. Tässä suhteessa tilanne on kehittynyt siten, että kiinnostus vaalikoneita kohtaan on hiljalleen kasvanut. Vuonna 2003 tilastokeskuksen mukaan vaalikoneita käytti noin joka viides 15-74 vuotias suomalainen.

Sekään ei ole uutinen, että vaalikoneet vaikuttivat loppujen lopuksi varsin harvan äänestäjän päätökseen, sillä vuoden 2006 presidentinvaalien jälkeen YLE raportoi, että varsin harva oli antanut koneiden vaikuttaa päätöksiinsä.

Vaalikoneiden käytössä on ilmeisesti varsin suuria ikäryhmä- ja puoluekohtaisia eroja. Lisäksi numeroihin kaiketi vaikuttaa se, että hiukan yli puolet kunnallisvaaleissa äänestäneistä valitsi ensin puolueen ja vasta sen jälkeen ehdokkaan listalta (HS:n selvitys). Vaalikoneet kun konseptiltaan ovat lähtökohtaisesti olleet ensisijaisesti ehdokkaan etsimistä varten tehtyjä.

Olisikohan aika tarkastella myös näiden vaalikoneiden konsepteja hieman uudelleen?