Some day classic: Sunday Bloody Sunday
On väärin ajatella, että Eurooppa olisi viimeisinäkään vuosikymmeninä toisen maailmansodan jälkeen ollut pelkkää rauhan ja sivistyksen tyyssijaa.
Tammikuun 30. vuonna 1972 Iso-Britannian armeijan joukot avasivat tulen Pohjois-Irlannissa Derryn kaupungissa ihmisoikeusaktivistien mielenosoitusta vastaan ja he ampuivat 26 ihmistä. Kuolleita 14, loukkaantuneista 5 sai luodin selkäänsä...
U2:n Sunday Bloody Sunday on War-albumin avauskappale vuodelta 1983. Kappaleesta tehtiin myös single, joka nousi Hollannin listoilla kolmanneksi ja Yhdysvalloissa seitsemänneksi.
Yhtyeen mukaan kappaleen sanoitus viittaa sekä vuonna 1972 tapahtuneeseen Bloody Sunday-nimellä tunnettuun yhteenottoon sekä 21. marraskuuta vuonna 1920 Irlannin Dublinissa tapahtuneisiin väkivaltaisuuksiin. Myös jälkimmäinen päivä tunnetaan samalla nimellä.
Kappaleen on sanottu kuvaavan yleisesti väkivallan kierrettä maakunnassa, eikä perustu erityisesti kumpaakaan edellä mainittuun tapaukseen.
Vuoden 1972 tapahtumista on tehty kaksikin tutkintaa, joista ensimmäinen tehtiin heti tapahtumien jälkeen ja se pitkälti vapautti sotilaat ja viranomaiset syytöksistä. Tätä tutkintaa on kutsuttu "valkaisuksi" ("whitewash"). Jälkimmäinen tutkinta aloitettiin vuonna 1998, eikä se ole valmistunut vieläkään.
Silloinen Derryn kaupungin kuolemansyyntutkija, brittiarmeijan entinen majuri Hubert O'Neill sanoi lausunnossaan vuonna 1973:
"This Sunday became known as Bloody Sunday and bloody it was. It was quite unnecessary. It strikes me that the Army ran amok that day and shot without thinking what they were doing. They were shooting innocent people. These people may have been taking part in a march that was banned but that does not justify the troops coming in and firing live rounds indiscriminately. I would say without hesitation that it was sheer, unadulterated murder. It was murder."
Videolla on yhdistelmä U2:n konserttia, aiheesta vuonna 2002 tehtyä elokuvaa sekä valokuvia kyseiseltä päivältä.
Onneksi Pohjois-Irlannin ongelmat ovat sittemmin rauhoittuneet, tasaantuneet ja loppuneet. Osapuolet ovat saaneet rauhansopimuksia aikaiseksi.
Lähteet ja sitaatit: Wikipedia.
Videon lähde: YouTube.
Tekstit
5 kommenttia:
Mä olen loppupeleissä Bono fani, vaikka välillä nyrpistän nenääni kun hän kaveerailee liikaa NWO-köörin kanssa.
Bonon versio on kieltämättä vakuuttava, mutta lisäpontta Bloody sunday -piisin sanoma saa George W Bushin esityksenä.
Minusta tuli U2-fani luultavasti Live Aid-keikan myötä. Se oli niin upea esitys. Myöhemmin olen kuullut, että U2:lle se merkitsi muutoinkin tietä giganttien joukkoon.
Tämä ja New Years Day:n sinkkuversiot ovat niitä mitä on tullut kai eniten kelaitua. Luultavasti enemmän kuin Joshua Treen jälkeistä uraa, vaikka sieltäkin löytyy upeita töitä.
George W:n esityksessä on kieltämättä hiukka oma tahtinsa :-)
Totta. Live Aid oli U2:lle itselleenkin hyvin merkityksellinen keikka.
Tuo War oli oikeastaan aikanaan se, mistä koko bändin varsinaisesti bongasin. Suurimmat sen jälkeiset suosikit ovat War:n lisäksi sitten Unforgettable Fire ja Achtung Baby.
Jostain syystä olen pitänyt noita U2:n albumeja jotenkin epätasaisina, vaikka niissä onkin hyviä biisejä ja bändi on livenä mitä on.
No onhan tämä yksi 80-luvun ehdottomasti parhaita biisejä vaikka sanoma onkin surullinen.
Samoilla linjoilla U2:n albumimateriaalien epätasaisuudesta. Mutta suotakoon se, sillä niitä loistobiisejä löytyy riittämiin.
Livesti olisi jokus hauska nähdä nämä irkkupojat.
Sanoma on surullinen ja ikävä kyllä, koko ajan ajankohtainen. Ei ehkä juuri nyt Pohjois-Irlannissa, mutta monessa paikassa pitkin maailmaa.
Tosiaan, näkemisen arvoinen instituutio tuo.
Lähetä kommentti