Lex Nokia - Seis!

Elinkeinoelämän keskusliitto EK yrittää estää tietosuojavaltuutetun tietosuojavaltuutetun tarkastusoikeuden organisaatioissa, joissa käytetään sähköisen viestinnän tietosuojalakia eli urkintalakia eli Lex Nokiaa työntekijöiden sähköpostiliikenteen tunnistamistietojen seurantaan.

EK:n suunnalta asiaa on perusteltu sillä, että tarkastusoikeudesta ei ole mainittu urkintalaissa eikä nykyinen lainsäädäntö ei anna tietosuojavaltuutetulle oikeutta tarkastaa yrityksiä, joissa seurataan työntekijöiden sähköposteja.

Oikeusministeri on eri mieltä ja sanoo tarkastusoikeuden perustuvan henkilötietolakiin. Liikenne- ja viestintäministeriö on taas sitä mieltä, että tarkastusoikeutta ei ole.

Lopullisesti EK ei vielä ole muotoillut omaa kantaansa. Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan olisi epäjohdonmukaista, jos tietosuojavaltuutetun toimialaan liittyviä asioita ei voitaisi valvoa. Jos valvontaoikeutta ei olisi, meillä olisi voimassa urkintalaki, jota kukaan ei saisi valvoa.

Tietosuojavaltuutetun toimivalta perustuu henkilötietolakiin ja tietosuojavaltuutetun itsensä mielestä ei olisi ollut järkeä kirjoittaa olemassa olevasta toimivallasta johonkin muuhun lakiin.

EK:n mielestä laki on siitäkin syytä ongelmallinen, että se antaisi tietosuojavaltuutetulle poliisia suuremman toimivallan.

* * *

Nyt seis ja heti.

Meillä on siis laki, jota ei saa valvoa? Käänteisesti se tarkoittaisi sitä, että meillä on laki, joka antaa yrityksille ja yhteisöille oikeuden seurata työntekijöiden sähköposti yms. liikennettä ilman pelkoa viranomaisista. Jos näin on, niin voimme todeta elävämme digitaalisessa villissä lännessä, missä vallitsee vain vahvemman laki.

Se on täysin kestämätön olotila, että liikenne- ja viestintäministeriössä asiassa ei nähdä ongelmaa tai että voidaan säädellä yksityisten ihmisten tietosuojaan liittyviä lakeja ilman, että niitä voidaan valvoa. Myös liikenne- ja viesintäministeriön pitäisi ymmärtää olevansa myös kansalaisten asialle.

Kun EK on huolissaan siitä, että tietosuojavaltuutettu saisi valvontaoikeuden myötä poliisia suuremmat valtuudet, EK unohtaan tyystin sen, että urkintalaki antaa itse yrityksille poliisia suuremmat valtuudet esitutkintatoimiin rinnastettaviin toimiin.

Kysymys ei ole mistään joutavasta asiasta, vaan ihmisten perusoikeuksista tietoyhteiskunnassa.

Vaihtoehtoja tilanteessa on kaksi. Joko valvontaasiat ratkaistaan kestävällä ja pysyvällä tavalla tai urkintalaki on kumottava.

Asian valmistelun voisi ottaa pois liikenne- ja viestintäministeriöltä, sillä se on jo tähän mennessä osoittanut epäpätevyytensä kansalaisoikeuksiin liittyvissä asioissa.