Poliisille uusia salaisia pakkokeinoja?

Poliisia koskevaa esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädäntöä ollaan rukkaamassa. Asialla on ollut oikeusministeriön ja sisäministeriön toimikunta, joka on kaksi vuotta tuuminut asiaa ja tuottanut 1000 sivuisen mietinnön. Siihen sisältyy mm. 6 eriävää mielipidettä.

Tiedotusvälineet ovat nostaneet hetimiten esiin mietintöön mahdollisesti liittyvä heikennykset lähdesuojaan ja sananvapauden murentamisen. Yksi puheenaihe on ollut myös poliisin tietovuodot.

Aikaisemmin asia on sivunnut esimerkiksi urkintalain säätämistä ja sitä, että poliisia ei ole harmittanut yritysten saamat oikeudet teletunnistietojen selvittelyyn. Yksi aiempi sivujuonne on ollut myös poliisin halu saada käyttöönsä kansakunnan sormenjälkirekisteri tai DNA-rekisteri. Poliisista on viestitty myös halua murentaa kansalaisten tietosuojaa.

Kun uutisoinnissa otetaan esiin esimerkiksi se, että poliisi haluaa uusia salaisia pakkokeinoja, kannattaa kansalaisten olla varpaillaan. Suomessa on jo tähän mennessä menty varsin pitkälle siinä, millaisia oikeuksia poliisilla on suhteessa kansalaisiin.

Salaisten pakkokeinojen seassa on muun muassa sellaiset keinot kuin henkilön tekninen seuranta, tekninen laitetarkkailu ja tietolähteen ohjattu käyttö.

Pikaisella vilkaisulla lakiehdotukset ja toimikunnan ehdotukset näyttävät lisäävän poliisin toimivaltuuksia reippaasti ja riisuvan kansalaisen mahdollisuuksista suojella yksityisyyttään suhteessa virkavaltaan.

Perustuslakikaan ei ole ongelma. Mietinnössä pohditaan myös ehdotusten suhdetta kansalaisten perustuslaillisiin oikeuksiin seuraavasti (s. 600):

Siitäkin huolimatta, että esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi nykyistä huomattavasti laajempi esitutkintalaki, lainsäädännön täydennyksiä ei voida pitää perusoikeuksien suojan kannalta ongelmallisina.

Jotenkin lausuma ei ole yllättävä tässä yhteydessä.

Mietintö toteaa myös, että kansalaisten perusoikeuksiin vahvasti liittyvistä asioista voidaan toimikunnan mielestä säätää tavallisena lakina (s. 612):

Edellä mainituilla perusteilla lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Koska säätämisjärjestystä koskevista kysymyksistä osa on tulkinnanvaraisia, on tarpeen pyytää perustuslakivaliokunnan lausunto.

Tätä tulkintaa on lupa epäillä, vaikka ei olisikaan perustuslakijuristi.

Otetaanpas sitten mietinnön ehdotuksista parit pominnat. Seuraavassa esitetyt pykälät on poimittu silmäilyn, eikä tarkemman analyysin, perusteella. Esimerkiksi tällaisia pykäliä toimikunta haluaa säätää:

Ehdotus esitutkintalaiksi, 7 luku, 5 § (s. 662)

Rikoksesta epäillylle tarkoitettu tai häneltä lähtöisin oleva kirje, paketti tai muu vastaava lähetys saadaan ennen sen saapumista vastaanottajalle takavarikoida tai jäljentää, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta ja lähetys voidaan tämän lain mukaan takavarikoida tai jäljentää vastaanottajan hallusta.

Ehdotus esitutkintalaiksi, 8 luku, 22 § (s. 675)

Tietojärjestelmän haltija, ylläpitäjä tai muu henkilö on velvollinen antamaan esitutkintaviranomaiselle tämän pyynnöstä laite-etsinnän toimittamiseksi tarpeelliset salasanat ja muut vastaavat tiedot. Pyynnöstä on pyydettäessä annettava kirjallinen todistus sille, jolle pyyntö on esitetty.

Jos henkilö kieltäytyy antamasta 1 momentissa tarkoitettuja tietoja, häntä voidaan kuulustella tuomioistuimessa esitutkintalain 7 luvun 9 §:ssä säädetyllä tavalla.

Tämän pykälän 1 momentissa säädetty ei koske rikoksesta epäiltyä eikä 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tai 2 momentissa tarkoitettua henkilöä, joka on oikeutettu tai velvollinen kieltäytymään todistamasta.

Ehdotus esitutkintalaiksi, 10 luku, 24 § (s. 690)

Laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentaminen ja poisottaminen

Esitutkintavirkamiehellä on oikeus sijoittaa tekniseen tarkkailuun käytettävä laite, menetelmä tai ohjelmisto toimenpiteen kohteena olevaan esineeseen, aineeseen, omaisuuteen, paikkaan, tilaan tai tietojärjestelmään, jos tarkkailun toteuttaminen sitä edellyttää.

Esitutkintavirkamiehellä on tällöin oikeus laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentamiseksi, käyttöön ottamiseksi ja poistamiseksi salaa mennä edellä mainittuihin kohteisiin tai tietojärjestelmään sekä kiertää, purkaa tai muulla vastaavalla tavalla tilapäisesti ohittaa kohteiden tai tietojärjestelmän suojaus tai haitata sitä. Kotietsinnästä säädetään erikseen.

Tekniseen tarkkailuun käytettävää laitetta, menetelmää tai ohjelmistoa ei saa asentaa asumiseen käytettävään, rikoslain 24 luvun 11 §:ssä tarkoitettuun kotirauhan suojaamaan tilaan, jollei kysymys ole pakkokeinosta, jonka käyttämiseen tuomioistuin on antanut luvan.

Ehdotus pakkokeinolaiksi, 10 luku, 61 § (s. 703)

Teleyrityksen on suoritettava ilman aiheetonta viivytystä televerkkoon telekuuntelun ja televalvonnan edellyttämät kytkennät sekä annettava esitutkintaviranomaisen käyttöön telekuuntelun toimeenpanoa varten tarpeelliset tiedot, välineet ja henkilöstö. Sama koskee myös niitä tilanteita, joissa telepakkokeino toteutetaan esitutkintaviranomaisen toimesta teknisellä laitteella. Teleyrityksen on lisäksi annettava tutkinnanjohtajan käyttöön hallussaan olevat teknisen seurannan toimeenpanoa varten tarpeelliset tiedot.

Esitutkintaviranomaisella sekä toimenpiteen suorittajalla ja avustavalla henkilöstöllä on telekuuntelua varten tarpeellisen yhteyden kytkemiseksi oikeus päästä myös muihin kuin teleyrityksen hallinnassa oleviin tiloihin, ei kuitenkaan vakituiseen asumiseen käytettyihin tiloihin. Toimenpiteestä päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies. Kotietsinnästä säädetään erikseen.

Ehdotus poliisilaiksi, 5 luku, 9 § (s. 724)

Televalvonta teleosoitteen tai telepäätelaitteen haltijan suostumuksella

Poliisilla on oikeus kohdistaa rikoksen estämiseksi televalvontaa henkilön suostumuksella tämän hallinnassa olevaan teleosoitteeseen tai telepäätelaitteeseen, kun jonkun voidaan lausumiensa tai muun käyttäytymisensä perusteella perustellusti olettaa syyllistyvän pakkokeinolain 10 luvun 7 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun rikokseen ja televalvonnalla voidaan olettaa saatavan rikoksen estämiseksi tarvittavia tietoja.

Toimikunnan ehdotuksissa on varmasti paljon hyvää ja johdonmukaistakin, mutta ilman asiaan liittyvää avointa keskustelua näitä ei pitäisi säätää. Toimikunnan ehdotukset ovatkin menossa jatkokäsittelyyn.

Kannattaa huomata, että toimikunnan ehdottama laki on mitä vahvimmassa määrin myös tietoyhteiskuntalaki. Sitä ei siis saa jättää yksin poliisien tai poliisiasioista vastaavien virkamiesten valmisteltavaksi.

Jättimäisen mietinnön lueskeleminen kokonaan ja ajatuksella on haastava tehtävä. Se kuitenkin kannattaa, jos kansalaisoikeudet kiinnostavat. Kuka muuten tällaisia ehdotuksia rakenneltaessa edustaa kuluttajaa ja kansalaista?

Eihän Suomesta olla tekemässä poliisivaltiota, eihän?