Ekoturismia

Whole Travel on uusi matkailupalvelu ekomatkustamisesta kiinnostuneille. Saitti on TechCrunchin mukaan avattu tänään.

Ekoturismi pyrkii minimoimaan kulttuurista, taloudellista ja ympäristöllistä vaikutusta matkakohteessaan ja samalla korostaa toiminnan kestävyyttä. Nykyisellään moni matkakohde mainostaa itseään vihreäksi, mutta kuinka matkailija voi reissua suunnitellessaan tietää haluamansa kohteen todellisesta vihreydestä?

Whole Travel pyrkii iskemään tähän saumaan. Palvelusta löytyy hotellien ja lentojen tietoja ja varauspalvelut kuten muistakin booking-palveluista. Sivusto pyrkii kuitenkin omien sanojensa mukaan auttamaan makustajaa pienentämään ekologista jalanjälkeään ja tukemaan paikallista sosioekonomista kasvua viemällä matkustajan kestävän kehityksen kohteisiin. Samalla palvelu pyrkii välttämään viherpesua ja varmistamaan kohteen kestävyyden omalla ranking-järjestelmällään.

Whole Travel arvioi kuitenkin hotellien hinnan ja tähtimäärän lisäksi myös kohteen ympäristöllisen, sosiaalisen ja kulttuurisen sekä taloudellisen vaikutuksen. Lisäksi arvostelussa on näkyvillä se kuinka hyvin kohteessa pyritään ohjaamaan matkustajaa kestäville tavoille.

Sivusto on vielä beta-vaiheessa ja sisältöjä on kohtalaisen rajallisesti. Moni kohteista on vielä arvioimatta. Sivusto tuntuu varsin selkeältä ja kunhan kohteita löytyy lisää, niin palvelu vain paranee. Hakutoiminnallisuudet saisivat olla hieman monipuolisemmat.

Sinänsä järjestelmässä ei ole mitään vallankumouksellista verrattuna muihin matkailusivustoihin, mutta se nostaa kestävän kehityksen yhdeksi mahdolliseksi kuluttajan valintaperusteeksi.

On ihan hyvä idea erotella kestävä liiketoiminta vähemmän kestävästä ja antaa kuluttajalle mahdollisuus valita oikeasti se parempi vaihtoehto.

Toivottavasti tällaisia konsepteja näemme lisää myös muilla liiketoiminnan osa-alueilla.

(Kuvassa rantakohde Ostiassa, Tiber-joen suulla. Kestävän kehityksen ranking ei ole tiedossa)

Draaman kaarta

Euroopassa oli jopa hieman yllättäen rauhallinen pörssipäivä ja New Yorkissa pörssipäivä alkoi nousujohteisesti eilisen romahduksen jälkeen. Euroopassa yksi tekijä oli Irlannin yllättävä veto. Irlannin hallitus päätti taata 400 miljardilla eurolla pankkitalletukset ja joukkovelkakirjalainat kahdeksi vuodeksi. Summa on suurempi kuin Irlannin BKT ja julkinen velka. Määrätietoinen päätös, jota markkinoilla kommentoitiin Irlannin vetämisenä itsensä ulos singosta.

Maailman toiseksi suurimmassa kansantaloudessa eli Japanissa keskuspankki on pumpannut jo kymmenettä päivää hätärahastoistaan varoja Tokion markkinoille rauhoittaakseen tilannetta. Silti kurssit tulivat siellä alas 5 %.

Tilanne ei ole kuitenkaan ohi. Itse ongelma ei ole poistunut mihinkään ja Bushin hallinto yrittää yhä edelleen saada roskapankkipakettiaan aikaiseksi kongressissa, joka ilmeisesti kokoontuu torstaina käsittelemään asiaa. Presidenttiehdokkaat kisaavat samassa asiassa kansansuosiosta ja tekevät ehdotuksiaan.

Kuvio on se, että jos mitään en USA:ssa tehdä, tilanne muodostuu yhä uudelleen kivuliaaksi kaikille.

* * *

Tästä pörssi- ja pankkidraamasta on muodostumassa nykyisessä globaalissa mediatulvassa varsinainen jännitysnäytelmä, jossa kaukaa tapahtumia seuraava sivustakatsojakin joutuu omakohtaisesti miettimään kuinka tässä oikein käy. Tilanteen koskettavuus on ihan eri tasolla kuin missään muussa realityssä. Puhutaan ihan oikeasti kaikkien meidän talouksista.

Tässä draamassa hetkittäin ilmestyy jostain sankareita rauhoittamaan tilannetta ja jostain pahiksia sekoittamaan tilannetta päätöksiä jarrutellen. Kansalaiset, veronmaksajat ja asuntovelalliset seuraavat henkeään pidätellen käyrien kulkua ylös ja alas.

Korkeinta draaman kaarta esittää kylmänrauhallinen Dow Jones. Ympäri vuorokauden minuutti minuutilta se näyttää miten meidän on nyt käymässä.

Jos tämä olisi amerikkalainen elokuva, koeyleisö voisi käydä valitsemassa itselleen onnellisen lopun. Tämä ei kuitenkaan ole elokuvaa, vaan totta ja ihan oikeat päätökset ratkaisevat miten tässä käy. Onnellinen loppu ei ole taattu.

* * *

Loppua odotellessa voi käydä ihmettelemässä USA:n presidenttikuvioita If The World Could Vote-palvelussa.

Jossittelua

Pörssin aukeamista odotellessa tuli mieleen yksi mahdollisuus.

Kun on odotettavaa, että pörssikurssit tulevat nyt lyhyellä aikavälillä alas, mutta pitkällä aikavälillä osakkeiden kurssit todennäköisesti paranevat.

Karvalakkisijoitusvihje on se, että kannattaa ostaa osakkeita halvalla ja myydä kalliilla. Jos nyt joku siis aikoo ostella esimerkiksi tänään aleneviin kursseihin osakkeita pitemmän aikavälin sijoitukseksi, niin kannattaisi katsoa millaisten firmojen osakkeita ostaa.

Vaikka tämä ei ole mikään sijoitusvinkki eikä kehotus, niin kannattaisi tarkistaa millaista ympäristöajattelua yritys harjoittaa. Näin ihan siksi, että kohtalaisen varma tieto on se, että pitemmällä aikavälillä yritysten ympäristötoimet vaikuttavat niiden kannattavuuteen ja menestykseen muutenkin. Pitkällä aikavälillä kannattavien yritysten voidaan arvioda siirtyvän yhä kestävämpään tuotantoon ja pyrkivän ympäristöasioissa edelläkävijöiksi. Esimerkiksi kelpaa ilmastonsuojelun päästömaksut tai polttonesteet, ne eivät tule halpenemaan.

Nyt olisi mahdollista ottaa kestävä kehitys tosissaan myös sijoitustoiminnassa ja näin ohjata yritysten ympäristöpolitiikkaa.

Tämä ei siis ole mikään sijoitusvinkki, vaan ajatus siitä mitä mahdollisuuksia pitemmän aikavälin sijoitustoiminnalle on.

Kunhan nyt jossittelen siis.

Syöksyä

Maailmantaloudessa alkaa olla aika tukalat paikat.

USA:n kongressi edustajainhuone hylkäsi viimepäivinä hierotun Bushin hallinnon ehdotuksen roskapankkisuunnitelmaksi. Suunnitelmalla on ollut tarkoitus pelastaa pankkijärjestelmä lähestyvältä kaaokselta ja romahdukselta.

Edustajainhuone hylkäsi siis ehdotuksen numeroin 228-205 ja pörssikurssit sukelsivat välittömästi. Sukellus oli tosin alkanut jo ennen äänestystä. Nyt (klo 15:54 16.30 ET) Dow Jones-indeksin pudotus on 5,81 6,98 % eli lähes 581 778 pistettä.

Kuten arviot sanovat, aika on loppumassa ja päätöksiä pitäisi saada aikaan.

USA:ssa näyttää presidentinvaalien alla olevan myös poliittinen poliittinen pakka sekaisin, sillä enemmistö ehdotuksen vastustajista oli republikaaneja. Republikaanitaustainen presidentti ei enää saa pidettyä omiaan puolellaan.

Ongelma on kieltämättä sellainen, että tämä horjuttelee hiljalleen uskoa myös muualla kuin USA:ssa ja riskit globaalista talousongelmasta vain kasvavat. Voi tässä tietysti nähdä senkin, että USA:n puolueiden käydessä vaalikamppailua, on sama miten taloudelle oikeasti käy, maailmantaloudesta puhumattakaan.

EDIT klo 21.56. Hetkihän siihen taas meni, että pointin sai kirkastettua. Talouskriisi on pirullinen (ja jopa moraaliton) aika ryhtyä käymään näennäistä idelologista sotaa. Syyttömät tämänkin tappelun joutuvat maksamaan.

EDIT klo 22.57. Päivitetty ja korjattu nuo prosentit ja pisteet. Näkyi olleen väärä vertailulukema käytössä. Joka tapauksessa alamäki on nyt ollut rankkaa.

EDIT klo 23.31. Päivitetty päivän lukemat New Yorkin pörssin sulkeutumisen lukemiin. Kyseessä on CNN:n mukaan pahin koskaan yhtenä päivänä tapahtunut Dow Jones yleisindeksin pudotus. Pankkien kurssien kävi vielä huonommin...

Euroopaan helteitä?

Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaimmin Euroopan vuoristoihin , rannikoihin, Välimereen ja arktiseen alueeseen. Euroopassa ilmasto lämpenee siis muutam maailmaa nopeammin.

Tutkimus ennakoi, että helleaaltoja nähdään yhä useammin. Kaikkialla muutokset eivät ole samanlaisia sillä, Välimeren alue uhkaa kuivua aavikoksi ja Pohjois-Eurooppa kärsiä sateista. Tulvat uhkaavat arvion mukaan 4 miljoonaa eurooppalaista vuoteen 2100 mennessä. Merenpinnan kohoaminen aiheuttaa vuoteen 2080 mennessä 18 miljardin euron vuotuiset tappiot. Kosteassa ja lämpimässä hyönteiset levittävät tauteja. Ja niin edelleen.

Tämä on jälleen yksi varoitus siitä, että täällä Euroopassakaan emme ole ilmastonmuutoksen merkittäviltä ongelmilta turvassa ollenkaan.

Kyseessä ei ole "jonkun muun" ongelma.

Kannattaa myös muistaa se, että ilmastonmuutoksen perussyyt ihmisen toiminnan osalta ovat pitkälti teollisuusmaiden aikaansaannoksia. Meillä on siis myös historiallinen vastuumme hoitaa asiaa.

Luulisi uhkakuvien olevan jo sen verran selviä ja kalliita, että motivaatiota ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvittavien toimenpiteiden käynnistämiseksi riittäisi.

Viestihän on aika selvä. Tästä ei selvitä näpertelemällä joidenkin yksittäisten vuosien autoille määrättävien päästörajoitusten rajausten kanssa, vaan tarvitaan totaalinen suunnanmuutos. Meidän kuluttamiseen perustuvan elämäntavan on muututtava vähemmän päästäväksi ja ylipäätänsä vähemmän ympäristökuormitusta aiheuttavaksi. Siis suomeksi: meidän on kulutettava vähemmän.

Noloa?

Poliisin lapsipornon kitkemiseksi tarkoitettu sensuurijärjestelmä osoitti jälleen ominaisuutensa ja jälleen nololla tavalla. Poliisi onnistui pistämään sensuroitavien sivustojen listalle webin standardeja ja suosituksia tekevän World Wide Web Consortiumin sivuston w3c.org. Web-standardeihin pääseminen estettiin webin käyttäjiltä viikonloppuna jonkin aikaa, nyt virhe on jo korjattu.

Syyksi tähän erheeseen on ilmoitettu inhimillinen virhe. Perjantaina päivityksen yhteydessä listalle kopioituihin osoitteisiin jäi vahingossa yksi osoiterivi liikaa. Lista päivittyi sittemmin verkko-operaattoreiden palvelimille ja ryhtyi estämään pääsyn W3C:n sivuille.

W3C:llä ei ole vähäisintäkään tekemistä lapsipornon kanssa. W3C:n johtajana toimii www:n isäksikin tituleerattu Tim Berners-Lee ja organisaation keskeisenä sponsorina toimii esimerkiksi kännykkäjätti Nokia.

Poliisin virhe on likipitäen toiseksi noloin mahdollinen. Noloin olisi luonnollisesti se, että siellä onnistuttaisiin estämään pääsy poliisi.fi-sivustoille.

Mitä muuta ylimääräistä sinne estolistalle on joutunut ja mitä sinne ei ole päätynyt?

Oli miten oli, jo aikaisemmin on nähty ettei ennakkosensuuri toimi. Menetelmä on teknisesti kierrettävissä varsin helposti ja on siis myös altis inhimillisille virheille. Tämä menetelmä ei myöskään poista yhtään lapsipornosivustoa verkosta. Ja lapsiporno pitää saada pois verkosta.

Poliisin suodatustekniikoita kritisoinut Matti Nikki kirjoittaa sivustollaan (jonne ilmeisesti kaikkien operaattoreiden välityksellä ei suoraan pääse) siitä, että kaikkia löydettyjä lapsipornosivustoja ei edes yritetä poistaa verkosta heti eikä tietoja ymmärretä vaihtaa kansainvälisesti.

Nikki viittaa esimerkiksi juttuun, jonka mukaan laittoman nettimateriaalin ilmiantopalvelua ylläpitävä Internet Watch Foundation (IWF) ei voi ottaa muiden Iso-Britannian operaattoreihin yhteyttä ja että operaattorit viivyttävät lapsipornon poistamista tutkinnallisista syistä.

Lisäksi Nikkin viittaamassa Tyler Mooren ja Richard Claytonin tutkimuksessa (PDF) sanotaan:

"Unexpectedly, in the one case where the material is undoubtedly illegal everywhere, the removal of child sexual abuse image websites is dealt with in a rather different manner. The responsibility for removing material has been divided up on a national basis, and this appears to lead directly to very long website lifetimes".

Kansainvälisen yhteistyön on väitetty toimivan, vaan se ei siltä näytä. On varsin huolestuttavaa, että esimerkiksi poliisi keskittyy näpertelemään suodatusten kanssa ja toimia itse aineistojen poistamiseksi ei tehosteta, vaan homma näyttää olevan retuperällä.

Some day classic: Biko

Kuten arvoisa lukija huomaa, Vaiheisen Some day classic-sarjassa saatetaan esitellä taideteos silloin kun sellainen kaivautuu ylös muistojen ja muistin lokerikosta.

Tätä biisiä ja sen sanomaa emme saa unohtaa:

"You can blow out a candle, But you can't blow out a fire"

Peter Gabrielin Biko kertoo eteläafrikkalaisesta ihmisoikeusaktivistista, Steve Bikosta. Biko kuoli vankilassa 12.9.1977 poliisin pahoinpideltyä hänet kuulusteluissa. Biko tunnetaan työstään eteläafrikkalaisen rotuerottelupolitiikan eli apartheidin vastustamiseksi.

Biisi löytyy Gabrielin vuonna 1980 julkaistulta kolmannelta sooloalbumilta Peter Gabriel, joka tunnetaan myös nimellä Melt. Lisäksi kappale päättää vuonna 1983 julkaistun Plays Live -livealbumin. Kappale julkaistiin vuonna 1980 singlenä, joka nousi brittilistoilla sijaluvulle 38.

Gabriel lauloi kappaletta usein keikoillaan viimeisenä kappaleena jättäen usein lopulta vain rumpalin lavalle jatkamaan biisiä.

* * *

Progeyhtye Genesiksestä 1975 soolouralle lähtenyt Peter Gabriel teki lopullisen läpimurtonsa 1980-luvulla esimerkiksi sellaisten kappaleiden kuin Shock the Monkey, Solsbury Hill, Sledgehammer, Big Time ja Don't Give Up (duetto Kate Bushin kanssa) siivittämänä.

Ollessaan suosionsa huipulla Sledgehammer-biisin julkaisemisen jälkeen Peter Gabriel esiintyi myös Helsingin jäähallissa. Se keikka jäi mieleen monestakin syystä, kuten Gabrielin "stagedaivauksesta".

Gabriel on jatkanut levyttämistä ja keikkailua yhä edelleen 2000-luvulla ja toimii aktiivisesti myös ihmisoikeustyössä. Tässä kuussa Amnesty International myönsi hänelle Amnesty International 'Ambassador of Conscience Award' 2008-palkinnon.

* * *

Video on kuvattu kesäkuussa 1986 Amnesty Internationalin organisoimalta A Conspiracy of Hope-kiertueelta.

Amnestyn työ tuottaa myös tuloksia, vaikka ihmisoikeudet eivät kaikkialla ole kunniassaan.

* * *

Lisätietoja:

- Peter Gabrielin www-sivusto
- Peter Gabriel suomeksi Wikipediassa
- Peter Gabriel englanniksi Wikipediassa

(Videon lähde: YouTube)

Kestävää kelausta

Eilisen erinomaisesti onnistuneen Porkkanamafian tempauksen jälkimainingeissa pikakelauksella viimeaikaisia uutisia.

* * *

Lujabetoni näyttää mallia. Yhtiö aikoo vähentää energiankäyttöään viidenneksellä vuoteen 2016 menneessä. Rakennusalalla toimiva kolmannen polven perheyritys haluaa olla vahvin betoniosaaja ja ottaa siksi ympäristöasiat tosissaan. Tähän mennessä yhtiö on hiilidioksidipäästönsä vuosina 1993–2008.

Niin se on. Jos haluaa olle edelläkävijä, kannattaa ottaa askeleita kestävän kehityksen suuntaan.

* * *

Euroopan komission ympäristökomitea asettui tiukempien rajojen kannalle autojen päästörajoja koskevassa keskustelussa ja tyrmäsi samalla aikaisemman Euroopan parlamentin teollisuuskomitean suosituksen, että 130 gramman kilometriraja koskisi vuonna 2012 vain 60 prosenttia valmistajan automalleista. Aiemman ehdotuksen mukaan rajat olisivat tulleet voimaan vasta vuonna 2015.

Nyt vaatii, että raja koskee kaikkia automalleja. Lisäksi komitea vaati myös kovempia sakkomaksuja rajat ylittäville päästögrammoille.

Autoteollisuus on uutisen mukaan "tyrmistynyt". Ihan suotta. Teollisuuden ei nyt kannata käyttää aikaansa tyrmistymiseen, vaan ryhtyä tekemään asialle jotain. Nämä päästörajat ovat vain alkusoittoa ja yhä tiukempia rajoituksia päästöille tarvitaan.

* * *

59 prosenttia Eurajoella ja sen naapurikunnissa asuvista ihmisistä pitää ydinjätteitä ”jatkuvana uhkana tulevien sukupolvien elämälle” ja noin kolmannes Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen tekemään kyselyyn vastanneista piti jätteitä uhkana jo omana elinaikanaan.

Kyselyyn vastanneet eivät myöskään näytä luottavan eri toimijoiden jakamaan tietoon. Työ- ja elinkeinoministeriön tarjoamaan tietoon tyytyväisiä oli vain 20 % vastaajista, Posivan tietoja piti riittävinä 32 % ja Säteilyturvakeskuksen 43 % asukkaista. Tulosta voi pitää viranomaisten toiminnan osalta vähintääkin huolestuttavana.

Eurajoelle Olkiluodon ydinvoimalan viereen rakennetaan parhaillaan ydinjätteiden loppusijoituspaikkaa. Ydinjätteet ovat yksi väkevä syy vastustaa ydinvoiman lisärakentamista.

* * *

Saksassa, Ala-Saksissa, on Assen suolakaivokseen vuosina 1967-1978 sijoitettu 126 300 kahdensadan litran astiaa keski- ja matala-aktiivista ydinjätettä. Tarkoituksena on ollut selvittää kaivoksen soveltuvuus loppusijoituspaikaksi.

Saksalaisen suolakaivoksen uumeniin haudatut ydinjätesäiliöt ovat nyt alkaneet vuotaa ja koko kaivos uhkaa romahtaa sinne valuvan veden seurauksena. Itseasiassa osa tynnyreistä on vioittunut jo sisääkuljetuksen aikana. Lähiseudun asukkaat pelkäävät pohjaveden saastumista.

Yksi ydinjätteiden maahan sijoittamisen ongelmista on juuri siinä, että ei ole todellakaan helppoa varmistua säilytysastioiden kestävyydestä tuhansien vuosien aikaperspektiivillä, kun niihin ei pysty luottamaan edes kymmeniä vuosia.

* * *

Ydinjätteen hautaaminen erilaisiin kaivoksiin ei välttämättä ole mikään ratkaisu, sillä siihen liittyy toistaiseksi ratkaisemattomia ongelmia kuten noiden luolastojen vartiointi ja merkitseminen.

Tutkijat arvioivat, että tieto alueen vaarallisuudesta on välitettävissä korkeintaan noin 500 vuotta. Kuinka hoidetaan loput miljoonasta vuodesta?

* * *

Celsiaksessa esitetty juttu suomalaisesta ydinvoimalarakentamisesta päättyy näin:

"When it comes to nuclear power, what you don't know can kill you, and a lot of other people".

Mitäpä siihen sitten lisäämään enää mitään.

* * *

Lopuksi uutinen kumiankkojen valloittavasta maailmasta. Kumiankkojen sankka armeija on valjastettu nyt ilmastotutkimuksen avuksi.

USA:n avaruushallinto NASA on pudottanut 90 kappaletta GPS-laittein sekä sekä lämpö- ja painemittarein varustettua kumiankkaa Jakobshavn-jäätiköllä onkaloon, jonka kautta sulamisvedet virtaavat jäätikön ja peruskallion väliin ja saavat jäävirrat liukumaan kohti merta.

Tarkoitus on selvittää miksi jäätiköt liukuvat kesällä kohti merta nopeammin kuin talvella.

Älä siis ihmettele vastaan uiskentelevaa kumiankkaa.

* * *

(Kuvassa joukko iloisia tutkimusvälineitä. Kuvan lähde: Wikimedia Commons.)

Some day classic: One Great Thing

Antaapa nyt tämän Lepiksen aloittaman aallon pyyhkäistä hieman muokattuna tännekin. Tässä tulee Vaiheisen ensimmäinen Some day classic:



Biisi on Big Countryn One Great Thing vuoden 1986 albumilta The Seer. Kappale nousi Britannian singlelistalla sijaluvulle 19.

Big Country perustettiin vuonna 1981 ja nousi maailmanmaineeseen vuonna 1983 hitillään In the Big Country ja LP:llä The Crossing. Sitä seurasi vielä kaksi suosiota niittänyttä albumia eli Steeltown vuonna 1984 ja The Seer vuonna 1986.

Yhtyeen suosio alkoi kuitenkin hiipua 80-luvun loppua kohden. Bändi jatkoi keikkailua ja levyttämistä läpi 90-luvun aina vuoteen 2000 asti. Vuonna 2007 palasi esiintymislavoille jäljellä olevien jäsentensä voimin. Vokalisti ja yhtyeen keulahahmo Stuart Adamson kuoli vuonna 2001.

Big Country saavutti suurehkoa suosiota myös Suomessa ja yhtye esiintyi myös Suomessa, Helsingin jäähallissa 1980-luvulla. Se oli ihan kelpo keikka.

Lisätietoja:

- Yhtyeen viralliset www-sivut
- Wikipedia englanniksi
- Wikipedia suomeksi

(Video: YouTube)

Verkostot

IT-viikon jutun mukaan Janine Nahapiet Oxfordin yliopistosta katsoo, että tietoyhteiskunnassa pärjäävät parhaiten ne yksilöt, ryhmät ja organisaatiot, joilla on parhaat kontaktiverkostot. Hänen mukaansa Organisaation menestyksen kannalta on yhä kriittisempää, mitä se tietää ja keitä se tuntee. Nämä kaksi pääomaa - älyllinen ja sosiaalinen - ovat nivoutuneet toisiinsa tiiviisti.

Verkostoissa sosiaalinen pääoma parantaa tiedonkulkua ja lisää vaikutusvaltaa sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta ihmisten välillä.

Ehkäpä siinä on yksi syy siihen, että netin yhteisölliset palvelut ovat menestyneet ja ovat käyttäjilleen hyödyllisiä eikä pelkkää ajanhukkaa.

* * *

Tänään voi kello 18.30 alkaen verkostoitua ravintola Juttutuvassa Helsingin Hakaniemessä. Porkkanamafian ensimmäinen ostotempaus kohdistuu siis sinne. Juttutupa on luvannut sijoittaa 51 prosenttia Porkkanamafian ostotempauksen lisämyynnistä energiatehokkuutensa parantamiseen.

Asekielto

Käsiaseiden kieltämisestä vielä pari selventävää näkökulmaa.

Päivän Iltalehdessä poliisiylijohtaja Mikko Paateron kerrotaan haluavan täysstopin muille kuin metsästysaseille ja puhdasverisille tarkkuusaseille.

Juuri niin. Tämä on hyvä lähtökohta. On täydellisesti ihmeteltävää, että ministeriössä halutaan "kuunnella asiantuntijoita" tässä asiassa ja kommentoidaan huolesta metsästyksen osalta.

Koko keskustelussa ei pidä nyt sekottaa metsästysaseita ja käsiaseita toisiinsa, kuten näytetään - ehkä tarkoituksella - tehtävän myös johtavien poliitikkojen toimesta. Pitää olla hullu, jos ryhtyy metsästyspuuhiin käsiaseella.

Järkevä lähtökohta on se, että kielletään Paateronkin tarkoittamat käsiaseet kokonaan ja kiristetään muiden aselajien saamisen ehtoja siten, että ne edellyttävät esimerkiksi metsästysseuran jäsenyyttä ja suosittelijoita. Lupien hinnat nostetaan nykyiseltä naurettavalta tasolta sellaiseksi että pelkän maksamisenkin täytyy osoittaa harrastuksen tärkeyttä. Lisäksi viranomaisten lakisääteiset tietojenvaihdot, haastattelut ja muut tarkistukset päälle.

Toinen näkökulma on se, että aina kun poliisi on pyytänyt lisää valtuuksia valvoa kansalaisia, se on niitä saanut. Nyt poliisi siis pyytää poistamaan yhden oikean oikeudellisen ongelman kerralla. Miksi sitä sitten muka poliisille ei voitaisi antaa?

Aseet ovat tappovälineitä. Elokuvissa niillä kukaan ei osu mihinkään, mutta elävässä elämässä aseiden tehtävänä on aina tappaa joku tai jotain. Näillä "räiskintäaseilla" ei ole muita tehtäviä kuin ihmisten tappaminen. Sellaiset on saatava pois kaduilta.

Maitojauheskandaali heilahti Suomeen

Siteerataan Kauppalehteä:

"Suomalaiskarkeissakin voi olla melamiinia. MTV3:n haastattelema elintarviketurvallisuusviraston ylitarkastaja Pirkko Kostamo kehottaa suomalaisia välttämään suklaata, maitotoffeeta ja keksejä siihen asti, kunnes ne on tutkittu.

Elintarviketurvallisuusvirasto antaa viimeistään viikonlopun aikana kunnille ohjeet siitä, mistä tuotteista otetaan näytteet ja mitkä tuotteet vedetään samantien pois markkinoilta. Kunnille annettiin jo eilen ohjeet varata aikaa tuleviin tarkastuksiin."

Aihetta paniikkiin tiettävästi ei ole, sillä määrät ovat laskennallisestikin niin pieniä, että tuotteita pitäisi käyttää kilotolkulla, jotta raja-arvot ylittyisivät.

Kuolemantapauksia ja vakavia sairastumisia aiheuttanut Kiinan maitojauheskandaali leviää siis globaalien tuotantoketjujen mukana ympäri maailmaa.

Tällaiset tapahtumasarjat vain korostavat sitä, että lähiruoka ja -tuotanto kokonaisuudessaan on kestävämmällä pohjalla kuin globaalien konsernien tuotokset. Luomuruoka nostaa siis päätään yhä edelleen.

(via Pinseri)

EDIT klo 21.01: Selvityksessä on kyse siitä, onko kiinalaisia maitoa sisältäviä elintarvikkeita myynnissä Suomessa. Elintarviketeollisuus vakuuttaa, että suomalaisissa makeisissa ja kekseissä ole käytetty melamiinia sisältävää maitojauhetta. Myös Evirasta vakuutetaan, että Suomessa myytävieä kiinalaisia makesiakin saa turvallisesti syödä kahteen kiloon asti, siinä mielessä myös suklaasta tai toffeesta ei ihmisten tarvitse olla huolissaan.

Itse kuvio ei poistu tästä mihinkään. Jos maailman toisella laidalla ilmenee ongelma, se ongelma saapuu myös Suomeen ensimmäisellä lentokoneella. Tämä on realiteetti.

Kiva yritys

Päivän uutinen tietää, että Kiinan valtion virallinen uutistoimisto Xinhua kertoi eilen värikkäästi avaruuslennon laukaisun onnistumisesta ja lähdön tunnelmista, mutta ihan itse keksityllä uutisella. Julkisuuteen päästetyn uutisen mukana oli kuvausta astronauttien ja lennonjohdon keskusteluista, paikalla olleen yleisön aplodeeraamisesta sekä tavoitteen saavuttamisen määräajoista tai niiden alituksista.

Tarkkoja tietoja siis, vaikka itse raketti oli edelleen odottamassa lähtöään. Syypääksi löydettiinkin pikavauhtia joku teknikko, joka julkaisi uutisen vahingossa.

Vähän noloa uutistoimisto Xinhualle. Uutisoinnin innokkus kertonee kiinalaisesta meiningistä jotain eli propagandakone toimii yhä edelleen ihan hyvin ja uutiset ovat myönteisiä tapahtumien todellisesta kulusta riippumatta.

Raketti ja sen kolme taikonauttia ovat oikeasti lähteneet matkaan ja valmistautuvat avaruuskävelyyn sekä muuhun ohjelmaan.

Avoin kirje sisäministerille

Olen lukenut tämän päivän lehdet ja havainnut, että vaatimus aselakien kiristämisestä on vahvan vesittämisen kourissa. Sellainen peli ei nyt vetele.

Jokelan tragedian jälkeen puhuttiin aselakien kiristämisestä. Juuri mitään olennaista ei tapahtunut. Itseasiassa sisäministerinä vastustitte olennaisia aselakien kiristyksiä. Lisäksi kiistitte sen tosiasian, että Suomessa on suhteessa väkilukuun paljon aseita tai että Suomessa on löysä lainsäädäntö.

Väitteenne eivät kestä päivän valoa. Suomessa on eräistä mittavirheistä huolimatta liikaa aseita kaduilla ja luvat saa poliisilta naurettavan helposti edelleen. Vaiheinenkin saisi luvat pelkästään valehtelemalla ampumaharrastuskaverin nimen, vaikka kyseistä asetta yhtään mihinkään ei tarvitse.

Montako käsiasetta teidän naapurustossanne on?

Olette lehtitietojen mukaan huolissanne ampumaharrastuksesta. Miksi? Jos sen rajoittaminen tarkoittaa myös säästettyjä ihmishenkiä, miksi olette asiasta huolissanne? Mihin sellaista ampumaharrastusta ylipäätänsä tarvitaan, joka johtaa välillisesti kymmenien ihmisten kuolemaan?

Kuten poliisikin sen sanoo, niitä käsiaseita, joilla viimeaikaiset surmat on tehty, ei käytetä ampumaharrastukseen. Ampumaseuroissa tehdään jotain ihan muuta.

Valitsemanne poliisiylijohtaja Mikko Paatero on valmis kieltämään Jokelan ja Kauhajoen joukkomurhissa käytetyn kaltaiset "räiskintäaseet" suoralta kädeltä. Kuten hän sanoo, vakavat ampumaharrastajat eivät käytä sellaisia.

Vastustitte aikanaan myös EU:ssa aselakien kiristystä viimeiseen saakka. Suomi oli käytännössä ainoa jäsenmaa, joka sitä vastusti. Ja tämä tapahtui siis Jokelan tragedian jälkeen.

Olette vastustaneet myös aserekisterin perustamista. Kuka tietää oikeasti miksi.

Nyt turvaudutte valmiiksi ikivanhaan amerikkalaiseen ja toimimattomaan perusteluun, että "aseet eivät tapa ketään elleivät ne ole väärissä käsissä".

Huomaamatta jää se, että esimerkiksi suomalaisella poliisilla ei ole nyt eikä tulevaisuudessa mitään resursseja selvittää kenen aseet ovat "väärissä käsissä". Huomatkaa nyt se, että "resurssi" tarkoittaa muutakin kuin määrää, se tarkoitaa aina myös laatua. Poliisi ei ole psykologi, eikä sellaiseksi voi ryhtyä. Eikä millään lääkärintodistuksella tai internetistä kaapatulla kuvalla voida päätellä kenenkään soveltuvuutta. Nämä keinot eivät vain toimi.

Nykyisen lainsäädännön puolesta esimerkiksi puolustusvoimat eivät voi kertoa poliisille miksi jonkun henkilön varusmiespalvelus on keskeytetty esimerkiksi mielenterveyssyistä. Lääkärit eivät voi asiasta kertoa, joten miten aseluvat myöntävä poliisi voisi varmistua tällaisista asioista? Miten lääkäri voisi sellaisesta asiasta antaa edes lausuntoa? Yhden haastattelun perusteellako? Naiivi ajatus. Tällaisen soveltuvuuden selvittämien vaatii paljon pitemmän tutkimuksen lääketieteen puolella.

Tähän liittyy myös paljon tietosuojakysymyksiä ja kysymyksiä oikeudesta yksityisyyteen. Vaikeita asioita nekin. Helpommalla pääsee, kun käsiaseet kielletään kategorisesti.

Nykyään Suomessa on halvempaa ja helpompaa saada aseenkatolupa kuin esimerkiksi ajokortti. Paljon halvempaa. Miksi? Jos aseenkantolupa maksaisi 2000 € per ase ja luvan saaminen kestäisi esimerkiksi puoli vuotta, niin koko joukko ajattelisi asiaa toisen kerran.

Arvoisa sisäministeri, nyt tämä aselakien kiristämisen vesittäminen saa luvan loppua. Media on kiinnittänyt asiaan jo huomiota sekä pääkirjoituksissaan että muualla. Ette reagoineet teille kuuluvilla keinoilla Jokelan jälkeen, joten jos ette nyt lainsäädäntöön liittyvin keinoin pyri edes puuttumaan asiaan, te olette epäpätevä tehtäväänne. Niin yksinkertaista se on.

Sisäministerinä teidän ensisijainen tehtävänne ei ole onnettomuuden ja tragedian jälkiselvittelyiden johtaminen, vaan ministerinä lainsäädännön valmistelun johtaminen. Poliisi hoitaa teistä riippumatta kenttätutkimukset, mutta ei koskaan tarvittavia lakien muutoksia.

On totta, että ongelman ydin on syvemmällä kuin aselainsäädännössä. Se ei kuitenkaan vähennä milliäkään tarvetta kieltää käsiaseet yksityishenkilöiltä. Eikä sekään, että täyskielto ei koskaan tule lopettamaan kaikkia murhia eikä sekään että aina joku halutessaan voi tehdä joukkomurhan. Sekään ei poista tarvetta kieltää harrastusmielessä turhat aseet, että joku voi jostain saada pimeän aseen.

Moraalisesti ja poliittisesti mikään näistä ei ole perustelu sille, että käsiaseita yksityishenkilöiltä ei pitäisi kieltää. Te ehkä tiedätte sen, kansalaiset tietävät varmasti sen. Kukaan ei halua elää alituisen aseiden ilmaantumisen uhan alla.

Nykytilanteessa poliisilla ei ole välineitä tarttua näihin aseisiin. Siksi tilanne selkiintyy heti, kun lainsäädäntö saadaan tasolle, jossa kansalaisten ei tarvitsisi periaatteessa pelätä asiaa ja tulkinnanvaraa poliisille ei jää.

Niin kutsuttujen aseharrastajien paapominen saa riittää. Ei ole mitään syytä tukea politiikkaa, joka sallii aseet siihen yhteisöön, jota toisella suulla poliitikot nyt vaativat parantamaan yhteiskuntaamme nähtyjen tragedioiden jälkeen. Huomaatteko te tässä piilevän paradoksin?

Arvelen vahvasti, ettei nykyinen tilanne ole teillekään helppo. Kenelle olisi? Teillä on kuitenkin valta ja vastuu tehdä tulevaisuuden varalle ratkaisuja, joten miksi ette tekisi oikeita asioita moraalisen selkärangan vahvistamiseksi?

Muistakaa, että niin ampumaseuroilla kuin muillakin aseharrastajilla on tässä kysymyksessä aina oma lehmä ojassa. Ja sitä lehmää he eivät ammu edes vahingossa.

Terveisin,

Vaiheinen.

PS. Saatte henkilökohtaisen kontaktin hyvin yksinkertaisesti lähettämällä sähköpostia. Voin auttaa teitä tarvittaessa asian muotoilussa, jos vain haluatte hoitaa asian em. periaatteilla vihdoin oikealle uralle. Tosin en erityisesti odota yhteydenottoanne.

PS2. Tämän päivän Iltalehden analyysi eri vaihtoehtojen hyödyistä ja haitoista on pääpiirteissään humpuukia, sillä suunnilleen jokainen muille kuin täyskiellon kohdalle merkityistä hyödyistä toteutuu myös kiellon kohdalla. Lehti ei niitä sellaiseksi edes halua laskea. Vaikea sanoa miksi niin on, mutta toimittajilla on aina oma ajatusmaailmansa.

Aikapommi laukeaa?

Tämä saattaa olla vahvistuessaan erittäin huono uutinen.

Tutkijat ovat havainneet arktisilla merialueilla eli Itä-Siperian merellä ja Leptevinmerellä ensimmäisiä todisteita siitä, että metaani on vapautumassa merenpohjasta. Kyseessä on ensimmäiset todisteet siitä, että miljoonia tonneja 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu on vapautumassa ilmakehään.

Venäjän pohjoista rannikkoa pitkin seilanneet tutkijat ovat havainneet paikka paikoin jopa 100 kertaisia metaanin konsentraatioita verrattuna tausta-arvoihin. Viime päivinä on havaittu jopa merenpinnan vaahtoutumista ja metaanin nousua merestä kuplimalla. Tutkijat arvelevat merenalaisen ikiroudan sulavan ja päästävän näin metaanin vapautumaan.

Tutkijat arvelevat, että metaanin nopea vapautuminen on menneisyydessä aiheuttanut nopeita ilmastonmuutoksia, lämpötilan kohoamista ja eliölajien äkillisiä katoamisia.

* * *

Jos uutinen osoittautuu todeksi ja tulokset voidaan vahvistaa, tilanne on ilmastonmuutoksen osalta vielä pahempi kuin tähän asti on kuviteltu. Pahimmassa tapauksessa paljon pahempi ja asiat etenevät huonoon suuntaan selvästi nopeammin kuin on oletettu.

Nyt ei ole enää aika näperrellä ja viisastella jostain näennäisistä tempuista ja lyhytaikaisista taloudellisista intresseistä, vaan ryhtyä oikeasti toimeen kaikilla asiaan vaikuttavilla elämän osa-alueilla. Muussa tapauksessa joudumme toteamaan Risto Isomäen sanoin, että "kusessa ollaan".

* * *

Ilmasto- ja energiastrategiaa valmistelevalle Suomen hallitukselle tiedoksi, että jos tuo uutinen on paikkaansapitävä, niin niillä suunnitelluilla ydinvoimaloilla ei ole enää mitään merkitystä.

Ne valmistuisivat ihan liian myöhään, jos niillä nyt edes pystyttäisiin vaikuttamaan kokonaispäästöihin ensinkään.

* * *

Via The Butt Ugly Weblog

Lähde:

- The Independent

Lisäksi:
- boingboing
- WorldChanging
- IARC
- Methane Begins to Erupt From Arctic Permafrost


EDIT 26.9.2008 klo 7.00: Lisätty pari asiaan liittyvää linkkiä

Valokuvatorstai: Painavinta

Valokuvatorstain aiheena on vajaa säepari Joona Kivirinnan runosta 'Paluu', joka löytyy kirjailijan esikoisrunokokoelmasta Kymmenen vuoden päästä annamme lapsille nimet (Tammi 2008, s. 54):

Painavinta mitä tiedän on salaisuus
joka jäi kertomatta ---

(Kuvassa fasismin ja militarismin uhrien muistomerkki Berliinissä.)

Jälkimaininkeja

Kun nyt toipuminen syvän surullisesta Kauhajoen tragediasta on alkanut ja analyysien aika hiljalleen koittaa, on esiin nostettu jo muutamia syitä, seurauksia, syyllisiä ja syyttömiä.

Uutiset kertovat siitä kuinka poliisi on saanut ohjeet tehostaa internetin valvontaa. Hyvä niin, silloin kun kyseessä on reagoiminen siihen millaista aineistoa sinne jotkut ihmiset jättävät ja sen tarkkailu. Kun keskustelu kuitenkin menee lähestulkoon ennakkosensuurin vaatimiseksi, niin silloin kannattaa ottaa realismi (=ennakkosensuuri netissä ei onnistu) ja sananvapaus (yhä edelleen perustuslaki takaa kansalaisille sananvapauden) osaksi ajattelua.

Tässä nimenomaisessa tapauksessa netissä olleesta aineistosta kerrottiin poliisille ja poliisi ryhtyi toimeen eli tarkistamaan tilannetta. Lakien, asetusten ja poliisin oman harkinnan perusteella päädyttiin kuitenkin siihen ettei aseenkantolupia peruuteta. Tästä harkinnasta ei ole syytä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä tai syyllistää yksittäistä poliisimiestä tarpeettomasti. Hän teki työtään, eikä voinut ennalta tietää tulevaa. Lisäksi osa nettimateriaalista, joka julkisuudessa pyörii, on toimitettu nettiin vasta tuon tarkistuksen jälkeen. Tärkeä ja opittava havainto on se, että aineistosta viestittii ja että viranomainen reagoi siihen. Joka tapauksessa asia on menossa asialliseen tutkintaan, jolloin tapahtumien ydin näiltä osin selviää.

Poliitikot ovat kiirehtineet vaatimaan aselakien pikaista kiristämistä. Se on hyvä asia. Yksityishenkilöiden käsiaseet on kiellettävä. Sellaisille ei ole yhteiskunnassamme mitään perustetta.

Sisäministeriön virkamiestasolta on viestitetty, että kielto lopettaisi ehkä ampuma-aseharrastuksen kokonaan ja että jo kansalaisten hallussa olevien laillisten käsiaseiden kriminalisointi rikkoisi perusoikeuksia ja omaisuudensuojaa. Nämä asiat ovat joko rajauskysymyksiä tai lakiteknisiä haasteita.

Ampuma-aseharrastuksen haasteiden kohdalla vaakakupissa on se, että voidaanko yksityishenkilöiden käsiaseiden kiellon perusteella estää yksikin vastaava tapaus tulevaisuudessa ja ampuma-aseharrastuksen käytännön toteutuksen epämukavuus. On aika selvää kummalle puolelle vaakakuppi kääntyy. Sivuhuomautuksena todettakoon, että tässä blogissa ei itketä, vaikka ampuma-aseharrastuksesta käsiaseet poistuisivatkin kokonaan.

Ja nykyisin laillisten käsiaseiden poiskeräämisestä voidaan päättää perustuslain säästämisjärjestyksessä, mikäli se katsotaan nykyisen perustuslain kannalta tarpeelliseksi. Mitään estettä moiselle päästökselle ei ole.

Samassa yhteydessä on myös syytä kiristää kaikkien muidenkin ampua-aseiden lupien saantia sekä sitä prosessia, jolla lupia myönnetään. Mallia voi ottaa vaikka Iso-Britannista, jossa on hyvin tiukat aselait. Vaikka aserikokset eivät lakien kiristämisen johdosta ole loppuneet, niissä kuolee asukasmäärään nähden paljon vähemmän ihmisiä kuin Suomessa.

Se ei nyt vaan ole enää realismia, että vaaditaan tarkastelun on kohdistamista aseluvan myöntämismenettelyihin. Se ei yksinkertaisesti riitä. Se on nyt nähty.

Median toimintaa tälläkin kertaa on syytä tarkastella kriittisesti jonkin ajan päästä. Merkit viittaavat äkkiseltään siihen, että jotain on ilmeisesti Jokelan tragediasta opittu. Tosin nyt esitellään surmaajan kuvia ja jälkeensä jättämää "mediapakettia" aika reippaasti. On syytä kysyä, mikä tässä suhteessa on tarpeellista. Missä menee se raja, jonka jälkeen surmaajan tekemisten esittely alkaa luoda sankarimyyttiä jonkun mielissä? Viha ei ansaitse sankarimyyttiä ympärilleen.

Muutenkin median olisi syytä miettiä millaisen roolin se yhteyskunnassa on ottanut. Mikä on sen vastuu yhteiskunnan raadollistumisesta ja väkivallan ihannoinnista? Syytön media kollektiivina tähän kehitykseen ei ole.

Yhteisöllisyyden lisäämistä on esitetty lääkkeeksi pahoinvoinnin havaitsemiseksi ja huolenpidon lisäämiseksi. Siinä on tiettyä järkeä ja lähtökohtaa toipumiseen. Yhteisöllisyys on kuitenkin sellaista, että sitä ei voi direktiiveillä luoda. Se syntyy, jos yhteisön jäsenet ottavat asian omakseen. Huolenpitoa toisista ihmisistä ja pahoinvoinnista syntyy, jos yksilöt ottavat vastuuta asioista ja omasta lähiympäristöstään. Sitä ei synny sillä, että media toitottaa asiaa tai poliitikot paasaavat puhunjanpöntöstä.

Välittäminen syntyy siitä mitä minä ja sinä teemme. Kenestä sinä välitit tänään?

PS. Auringonkukkametsä on koonnut laajan joukon linkkejä tähän surulliseen tapaukseen liittyviin juttuihin ja bloggauksiin.

Miksi?

VAROITUS: Jos olet alle 18-vuotias tai muuten herkkä ihminen, lopeta tämän postauksen lukeminen tähän. Seuraava teksti sisältää sekä sisältöä, että kieltä, jota ei ole tarkoitettu kaikista herkimmille. Valitan.

Jos taas olet aikuinen ja lapsistasi vastuussa, lue tämä loppuun.

* * *

Suru, voimattomuus, ahdistus, pelko ja osanotto. Siinä varmaan osa niistä tunteita, jotka Kauhajoen tragedian osalta on noussut esiin.

Sivustakatsojan roolista ei voi olla kuin syvästi osaaottava ja pahoillaan tapahtuneesta. Voimattomana vain seuraa mitä media ajateltavaksi tuottaa.

"Miksi?" Se on todennäköisesti yksi keskeisistä kysymyksistä tässäkin tapauksessa. Se on sarja kysymyksiä siitä miksi näin on tapahtunut ja mitä sen taustalla piilee. Yksittäisen järjettömyyden kohdalla vastauksia saadaan sitä mukaan kuin asiat selviävät ja moni kysymys jää vaille vastausta.

Kyse ei nyt ole enää yksittäistapauksesta. Sellainen olisi hölmö selitys toiselle koulumaailman massamurhalle vuodessa. Kyse ei ole myöskään koko totuudesta, sillä pinnan alla on paljon. Paljon sellaista, joka koskettaa meitä omassa lähiyhteisössämme.

* * *

Ensin politiikka.

Politiikalla ei koskaan hoideta mitään yksittäistä tapahtumien sarjaa, se on varsin selvää. Politiikalla kuitenkin luodaan aina edellytyksiä tai rajoituksia tulevaisuuden yksittäisille tapahtumasarjoille. Usein myöskin hyvin pitkälle tulevaisuuteen.

Kun kysytään mistä johtuu nuorten pahoinvointi ja mitä asialle olisi nyt voitu tehdä, voidaan politiikan kohdalla päätöksiä joutua hakemaan esimerkiksi 1990-luvun lamavuosien päätöksistä ja siitä seuranneesta politiikan kovettumisen trendistä. Siis useamman vaalikauden, hallituskauden, tupo-kauden ja konsensusjakson läpi.

Me äänestäjät kulloinkin olemme jonkun koalition valinneet jatkamaan sitä samaa politiikkaa vaaleista toiseen.

Poliittiseen käsienpesuun vain hyvin harvalla poliitikolla on oikeasti varaa. Politiikassa on tehty vuosien varrella virheitä, jotka näkyvät selvästi yhteiskunnassamme. Ne ovat pitemmän aikavälin virheitä, joista hieman tuonnempana enemmän.

Tätä samaa kysymystä on tässä blogissa ennenkin huudeltu eli missä on se moraalinen johtajuus, joka pystyy kuljettamaan päätöksiä kestävämpään suuntaan?

Sillä ei todellakaan tarkoiteta mitään "vahvaa johtajaa", joka heikkoudessaan on aina valheellinen, vaan demokraattista poliittista toimintaa, jolla on käsitys päätöstensä moraalisesta perustasta ja pitemmän aikavälin seurauksista.

* * *

Toiseksi vanhemmat.

Politiikka ei ole tämän ongelman avain. Avain löytyy paljon lähempää. Avain on välittämisessä.

Tämän päiväisessä Iltalehden lööpissä lukee: "5-vuotias heitti tarhakaveria tiilellä naamaan".

Mistä se kertoo? Siitä, että jotain on lähtenyt lapasesta ja pahasti. Se ei tarkoita koulua tai päiväkotia tai edes tätä yksittäistä kaveria tai hänen vanhempiaan. Se tarkoittaa sitä ympäristöä, jossa nuoret ja lapset nykyään elävät. Tuo nimittäin ei ole mitenkään ainutlaatuinen otsikko tai lööppi nykyään.

Miksi jatkuvasti kuulee tarinaa siitä, että nuorten tai murrosikäisten lasten vanhemmat eivät välitä siitä, että jossain tietokone-, playstation-, xbox- tai muussa vastaavassa pelissä on K-15 merkintä tai vastaava?

Miksi vanhemmat salakuljettavat alaikäisiä lapsiaan katsomaan raakoja K-merkinnöin varustettuja elokuvia? Miksi sillä mitä television ikärajasuosituksista ääneen sanotaan, ei tunnu olevan joillekin vanhemmille mitään merkitystä?

Miksi kuulee kertomuksia siitä, että viikonloppuisä ostaa 14-vuotiaalle pojalleen käsiaseen näköiskappaleen, jolla voi pikkuveljeä/siskoa ammuskella kipeästi muovikuulilla? Miksi vanhemmat eivät välitä siitä mitä ikärajoja kotiin kuljetetuissa DVD-elokuvissa on? Miksi vanhemmille on se ja sama, mitä tekstejä opiskellaan siitä musiikista, jota kuunnellaan?

Mikä helvetti siinä on, että vanhemmat eivät välitä siitä millaisille vaikutteille lapset joutuvat ja miksi vanhemmat sallivat sen, että väkivaltaa saa lasten ja nuorten maailmassa ihannoida vapaasti?

Miksi me aikuiset sallimme toisillemme ja nuorillemme sen, että väkivalta hyväksytään ratkaisuksi johonkin?

Sellainen lässytys, että nuorten pitää oppia aseiden käyttöä maanpuolustuksellisista motiiveista johtuen, on naurettavaa. Maanpuolutukseen liittyvä aseiden käyttö opetetaan varusmiespalveluksessa ja sitä oppia kaikenlaisten innokkaiden isien opit eivät edes helpota.

Syyllistämisestä ei ole hyötyä, niin väitetään. Asia on vain niin, että kun näkee puistossa alle kouluikäisten leikkivän sotaa tai osoittelevan toisiaan ja ohikulkijoita leikkiaseilla, tekee mieli syyllistää ne, jotka ovat tähän typeryyteen kannustaneet ja sen sallineet.

Aseet eivät varmasti ole lasten ja nuorten elämään ilmestyneet ihan itsekseen, ne ovat aikuisten elämänpiirin tuotoksia.

Valtaosa tuntemistani vanhemmista kiinnittää esimerkiksi em. asioihin huomiota, mutta yllättävän moni ei. Varsinkin nuorten kohdalla vertaisryhmässä asiat etenevät sitten omaa tahtiaan.

Kokonaan toinen asia kiteytyy esimerkiksi siinä miten helposti alaikäiset nykyään saavat kaupasta esimerkiksi keskiolutta. Mikä ihme siinä on, että täysi-ikäisiä on niin helppo uunottaa kuin nykyään on? Mikä siinä on, että jonkun muun nuorelle tai lapselle ei saa sanoa yksinkertaisesti "ei"? Tai miksi naapurin tenavaa ei saisi sanallisesti ojentaa, jos hän tekee väärin?

* * *

Kolmanneksi työelämä.

Kannattaa ihan yleisestikin pysähtyä pohtimaan hetkeksi nykyistä työelämää ja sen logiikkaa?

Mihin johtaa se yksilökeskeisen menestymisen ajojahti, jolla perustellaan pitkiä työpäivä ja pakkoa olla poissa sieltä missä lapset tai nuoret vanhempaa aidosti tarvitsisivat? On tavallaan kornia ajatella, että työroolin menestys olisi ihmiselle kokonaisvaltaista menestystä. Ei ole.

Yksilö luonnollisesti määrittää oman menetyksensä mittarit, mutta tekeekö hän ne viisaasti? Suomalaiset avioeroprosentit eivät tue sellaista ajatusta. Ei kaiketikaan ole ollenkaan sattumaa, että työelämän paineet, niihin heittäytyminen, avioerot ja nuorten pahoinvointi kulkevat kaikki samaa tahtia.

Eikä se nuori ole tuon tarinan roisto.

Organisaation johtamisen kannalta on itseasiassa typerää saattaa työntekijät tilanteeseen, jossa ihminen joutuu valitsemaan organisaation lyhyen aikavälin tehtävät ja perheen hyvinvoinnin välillä. Valitessaan organisaation ylimääräiset vaatimukset, työntekijä joutuu valitsemaan tien, jossa kukaan ei voita.

* * *

Neljänneksi koulu ja muu lähiyhteisö.

On helppoa työntää vastuuta kasvatuksesta ja asenteista koulun harteille. Oppivathan nuoret jopa enemmän asioita vertaisryhmästään kuin esimerkiksi suoraan vanhemmiltaan.

Koulu ja sen ympäristössä toimiva järjestelmä on julkisen rahoituksen ja organisoinnin varassa. Kun määrärahoja ja toimintaa leikataan on se aina viesti myös nuorille ja koululaisille. Kun kouluterveydenhuoltoa karsitaan, kärsii aina joku koululainen.

Miksi kuvittelemme nuorten olevan niin tyhmiä, etteivät he huomaa, kun heistä ei välitetä? Jos välinpitämättömyys näkyy siinä, miten koulun toimintaa resurssoidaan ja organisoidaan, kokevat sen myös oppilaat. Ihan samalla tavalla kuin työelämässä työntekijät kokevat sen kun sanotaan, että "tämä vuosi mennään sitten nollabudjetilla". Työelämässä asia sanotaan vain ääneen, koulussa se peitellään. Lopputulos on kuitenkin sama.

Koulun merkitystä vanhempien, opettajien ja oppilaiden muodostamana lähiyhteisönä ei pitäisi väheksyä. Se on arvokkaampi kuin pelkät opintosuoritukset. Se on monille oppilaille se toiseksi tärkein kiinnekohta elämään, joillekin jopa tärkein.

* * *

En pyydä sekuntiakaan anteeksi sitä, että syyllistän osaa typerästi toimivista vanhemmista. Enkä kiellä itse leikkineeni joskus teininä pyssyillä ja ampuneeni ilmapistoolilla.

On ilmeisesti olemassa yksi ero. Tämän kirjoittajalla oli erittäin selvät, tarkat ja rajoitetut ohjeet siitä miten leikkipyssyjä tai vaikka sitä 16-vuotiaana käsiin saatua ilmapistoolia sai käyttää. Hyvin selvät säännöt ja nollatoleranssi. Yksinkin epäilys säännön rikkeestä johti välittömään palautteeseen ja aiempien privilegioiden peruutukseen.

Eikä sielussa ole vammaa, vain selvä ymmärrys ja kunnioitus siihen, mitä aseilla voi ja saa tehdä.

Nykyään tämän kirjoittajalla on käsitys siitä, että aseista ei seuraa aikuisille tai yhteiskunnille mitään hyvää. Pasifismi on elämänasenne, joka voittaa järjellisyydessä kaikki voimapolitiikat ja kauhun tasapainosta kielivät hölmöilyt monin kerroin.

* * *

Lopuksi.

Voi olla, että nyt käsissämme oleva ongelma ei väisty muuten kuin sukupolvien kierron kautta. Kun uusi ja vastuullinen vanhempien sukupolvi marssii esiin, tilanne voi muuttua. Ja kaiketi muuttuukin.

Ja sitten vielä yksi asia. Nyt ne aselait kuntoon ja vähän äkkiä. Suomessa on kaduilla aivan tolkuton määrä aseita ja niitä saa yhä edelleen, kun vain käy hakemassa. Aseiden käsittelyyn ja hankintaan tarvitaan selvästi nykyistä tiukemmat säädökset.

Esimerkiksi käsiaseita yksityishenkilöt eivät tarvitse ollenkaan. Lupia niihin ei tulevaisuudessa pidä myöntää lainkaan ja nykyiset luvat pitää peruuttaa. Sanktiot laittomista aseista pitää nostaa tasolle, joka antaa aihetta harkintaan. Asia hoituu lainmuutoksella.

Jos jotkut aseharrastajat tai metsästäjät joutuvat kokemaan jotain epämukavuutta asian tiimoilta, se on erittäin vähäinen hinta siitä, että nyt nähdyn kaltaisia massamurhia voidaan välttää.

* * *

Toivottavasti tässä blogissa ei enää koskaan tarvitse tällaista vuodatusta kirjoittaa.

Tosin olen epäileväinen.

Ketä kiinnostaa?

Joskus sitä ihmettelee, miksi jotkut asiat eivät ota tullakseen poliittiselle agendalle.

Siispä kertauksen vuoksi asia, johon poliitikkojen pitäisi kiinnittää huomiota eikä hössöttää jostain pääministerin naisystävän autolla ajelemisesta.

Siis. Suora sitaatti päivän HS:sta:

Ihmiskunta alkaa tänään elää yli varojensa, sillä kaikki luonnon tänä vuonna tuottamat luonnonvarat on nyt kulutettu. Ruokaa, puutavaraa ja kalakantoja kulutetaan 40 prosenttia enemmän kuin maapallo pystyy tuottamaan.

Me rikkaat suomalaiset emme ole tähän ilmiöön yhtään syyttömiä, sillä meidän ekologinen jalanjälkemme on maailman kolmanneksi suurin.

Sitaatti Suomen ympäristökeskukselta:

Suomen luonnonvaroja on suuren pinta-alan vuoksi henkeä kohden laskettuna varsin paljon. Tästä syntyy helposti väärä mielikuva, että Suomen luonnonvarojen kulutus ja hiilidioksidipäästöt olisivat kohtuullisia. Global Footprint Networkin laskelmien ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tarkistuksen mukaan suomalaisilla oli vuonna 2006 maailman kolmanneksi suurin ekologinen jalanjälki.

Lisäksi tilanne on jatkuvasti pahenemaan päin, sillä luonnon rajat tulevat tänä vuonna ennätysaikaisin vastaan.

Tälle asialle pitää oikeasti tehdä jotain. Politiikalla, taloudella, teollisuudella, kuluttajilla ja kansalaisjärjestöillä on asiassa yhteiset avaimet käsissään, jos vain tahtovat.

Mitään uutta teknologiaa ei tarvitse kehittää, uutta ydinvoimaa ei tarvitse rakentaa, hajakeskitettyjä kaupunkisuunnittelumalleja ei tarvitse toteuttaa eikä muutenkaan jahkailla minkään massiivisten organisaatiokaavioiden tai infrastruktuurikuvioiden kanssa.

Asenteiden ja ymmärryksen suhteessa talouteen ja kuluttamiseen pitää muuttua. Säästämiseen ja luonnonvarojen tehokkaaseen käyttöön perustuvan toiminnan pitää läpäistä kaikki em. kerrokset. Kuluttaja osaa säästää aina kun hinta kohoaa tai tulot putoavat. Miksi sitten poliitikot eivät ymmärrä säästää, vaan tukevat virheellistä politiikkaa usealla suunnalla?

Politiikka tuntuu olevan tällä hetkellä eniten pihalla ja koomaa muistuttavassa olotilassa, siinä missä talouselämä ei oikein tiedä miten olisi viisainta hyötyä edessä olevista muutoksista ja murroksesta. Kansalaisjärjestöissä on selvästi enemmän mielenkiintoa ja aktiivisuutta asialle kuin virallisessa politiikassa.

Pika- ja paikallisjunat helvettiin kiihdyttävät. Ketä kiinnostaa?

GPS-spoofing

Paikannukseen tarkoitetun GPS:n (Global Positioning System) merkitys on sekä kuluttajille, palveluille että teollisuudelle kasvanut koko ajan. Kuluttajilla GPS-laitteita on esimerkiksi autoissa, veneissä ja kännyköissä.

GPS:n toimintaidea perustuu yhdysvaltalaisten maata kiertävien satelliittien lähettämään signaaliin, josta sitten laitteet osaavat laskea tarkan paikan. Tätä paikkatietoa voidaan sitten käyttää hyväksi erilaisissa sovelluksissa vaikkapa lentokoneissa.

Mitä uhkakuvia se toisi tullessaan, jos tuota käyttäjien laitteisiin saapuvaa signaalia pystyttäisiin manipuloimaan?

Cornellin yliopiston tutkijat ovat esitelleet menetelmät tekaistujen signaalien toimittamiseksi laitteille. He haluavat kiinnittää huomiota siihen, että myös GPS voi olla haavoittuva järjestelmä ja että asialle kannattaisi tehdä jotain.

Idea GPS-spoofingista ei ole uusi, sillä Yhdysvaltojen hallitus on jo vuonna 2003 julkaissut raportin, jossa se yksilöi 7 vastatoimea tällaisten hyökkäysten varalle.

Nyt tutkijat sanovat etteivät vastatoimet pure heidän löytämien keinojen kohdalla. Tutkijat valmistivat vastaanottimen, joka oikein sijoitettuna pystyy lähettämään hyökkäyksen kohteena olevalle GPS-laitteelle tekaistun signaalin, jonka kohdelaite luulee oikeaksi.

* * *

Teknologia on kivaa ja teknologia on hyödyllistä. Teknologia on myös haavoittuvaa ja hyväksikäytettävää. Teknologia voi palvella hyvää, mutta myös pahaa.

Digitaalisen vallankumouksen aikana joudumme ilmeisesti tottumaan siihen ikuiseen kilpajuoksuun, mitä teknologian kehitys ja siinä esiintyvät heikkoudet tai väärinkäytön mahdollisuuksien ilmeneminen käyvät.

Ihminen ei saisi luottaa teknologiaan liikaa, vaan pitäisi osata myös epäillä havaitsemiaan syitä ja seurauksia. Tarvitsemmeko medialukutaidon lisäksi myös teknologian lukutaidon?

(Kuvassa taiteilijan näkemys GPS-satelliitista. Kuvan lähde: Wikimedia commons, NASA)

Vihreitä työpaikkoja

Yhdysvalloissa on laskettu, että 100 miljardin dollarin strateginen investointi uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuden parantamiseen voi luoda maahan noin 2 miljoonaa uutta ja hyvin palkattua työpaikkaa.

Se on neljä kertaa niin paljon kuin sama investointi öljyteollisuuteen tuottaisi.

Nk. Green Recovery-ohjelmassa on kuvailtu myös kuinka tuo 100 miljardin dollarin sijoitus voitaisiin tehdä eli 50 miljardia verotuksellisiin keinoihin, 46 miljardia valtion suorien investointien kautta ja 4 miljardia dollaria lainatakauksiin.

* * *

Tällä hetkellä velaksi eri tavoin elänyt yhdysvaltalainen talous on toki sellaisessa tilanteessa, jossa se joutuu ottamaan huikeita summia lisää velkaa rahoittaakseen pohjimmiltaan Wall Streetin ahneudesta johtuvan pankkikriisin seurauksia.

Arvio roskapankin perustamisesta aiheutuvista kuluista on peräti 700 miljardia dollaria tai jopa enemmän. Edes Yhdysvalloilla ei ole tuollaisia summia missään valtion kassakaapissa, vaan käytännössä valtio laskee liikkeelle uusia joukkovelkakirjalainoja.

Näitä arvopapereita ostavat sitten sijoittajat, jotka uskovat Yhdysvaltojen kykenevän tulevaisuudessa maksamaan velkansa tulevaisuudessa kerättävillä veroilla.

Kuvio on siis entinen eli veronmaksajat tämänkin sotkun maksavat. Talouden lainalaisuudet eivät edelleenkään ole muuttumassa.

* * *

Jos nyt palaa takaisin tuohon Green Recovery-ideaan, niin siinä on pankkikriisin hoitamiseen verrattuna sellainen olennainen ero, että se luo veronmaksukykyä. Tosin pankkikriisin hoitamatta jättäminen veisi mittavasti työpaikkoja mennessään.

Joka tapauksessa murros on nyt laajempi kuin pelkästään pankkijärjestelmän ongelmien oikaiseminen. Pankkijärjestelmän lisäksi myös ympäristöongelmat ovat tulossa myös taloudellisiksi ongelmiksi. Silloin olisi silkkaa hölmöyttä olla huomioimatta niitä taloudellisia mahdollisuuksia, jotka kestävä kehitys toisi tullessaan.

Se tosin ei onnistu ajattelemalla taloutta ja ympäristöä pelkästään peruutuspeilin kautta, vaan tekemällä määrätietoisia valintoja kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Ehkä aina ei kannata edes pyrkiä tilanteeseen, joka vallitsi ennen murrosta, vaan siitä eteenpäin.

* * *

Miten on? Onko Suomessa edes yritetty ajatella aidosti vaihtoehtoisia skenarioita tässä mielessä? Vai tyydymmekö vain siihen samaan halvan ja keskitetyn energiantuotannon turvaamiseen, mitä tähän mennessä on jankutettu ainoaksi oikeaksi strategiaksi?

Meillä Suomessa olisi nyt aidosti mahdollisuus tehdä todellinen suunnan muutos, sillä metsäteollisuuden rakennemuutos merkitsee merkittävää rakennemuutosta myös energian kulutuksessa. Suljetut paperitehtaat kun energiaa eivät juuri tarvitse. Muutenkin bulkkiteollisuus pakenee globalisoituvaan maailmaan.

Metsäteollisuuden rakennemuutos sattuu sekin ajallisesti samaan aikaikkunaan eli niihin vuosiin, kun meidän on tehtävä oikeasti päätöksiä ja toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Julkisen keskustelun perusteella tosin näyttää pahasti siltä, että hallitus valmistellessaan pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaa nojaa vanhaan kavaan ajaessaan lisäydinvoimaa. Se olisi mahdollisuuden hukkaamista.

* * *

Energiateollisuuden puheet vähintään kolmesta ydinvoimalasta tai siitä, että ydinvoimaa täyty rakentaa myös vientiin, ovat kaiketi osa painostusstrategiaa. Eivät välttämättä aitoa yhteiskunnallista tarveharkintaa.

Olisi oikeastaan aika typerää rakentaa sähköntuotannon kapasiteettia tänne kauas pohjolaan, jotta voisimme sitten ryhtyä myymään sitä matkan päähän Eurooppaan. Sellainen idea ei ihan oikeasti istu innovaatioihin ja korkeaan jalostusasteeseen pyrkivään teollisuusmaahan.

Sellainen strategia ei edes luo edes työpaikkoja tai tuskin ainakaan samassa suhteessa mitä vihreämpi strategia loisi.

Porkkanaa Juttutupaan

Porkkanamafian ensimmäinen mobbauskohde Helsingissä on siis saatu neuvoteltua ja valinta on tehty. Kyseessä on ravintola Juttutupa Helsingin Hakaniemessä.

Tempaus alkaa kello ensi lauantaina 27.9.2008 kello 18.30 ja kestää ravintolan sulkemiseen asti. Ennen sitä kello 18:00 Vanhan Ylioppilastalon edestä lähtee juhlava kulkue kohti Hakaniemeä.

Porkkanamafian mukaan Juttutupa on luvannut käyttää 51% mobbausiltana koituneesta lisämyynnistä ravintolan kehittämiseen ympäristöystävällisemmäksi käytännön tasolla. Se tarkoittaa mahdollisesti uusia lamppuja, ekoystävällisempiä jäähdytysjärjestelmiä, mitä vain mitä rahalla irtoaa.

Facebookista löytyy tapahtuman sivu.

Sinne siis.

PS. Kannattaa myös tsekata mitä Ajatuksia Ensimmäisestä Maailmasta asiasta kirjoittaa.

Autoton päivä

Maanantaina 22.9.2008 vietetään kansainvälistä autotonta päivää. Se päättää myös kansainvälisen Liikkujan viikon, jonka teemana on ollut tänä vuonna ilmanlaatu ja puhdas liikkuminen. Kampanjan tarkoituksena on ollut saada ihmiset miettimään omien liikkumistottumustensa vaikutuksia ilmanlaatuun sekä mahdollisuuksia korvata oman auton käyttöä muilla liikennevälineillä.

Maanantaina on pitkin Suomea siis kaikenlaista toimintaa autottoman päivän nimissä.

Autottoman päivän sivustolla on myös linkkejä virikkeelliseen materiaaliin, kuten esimerkiksi kestävän liikkumisen sivustoon ja Motivan liikkumistavan valinnasta kertovaan sivustoon. Kannattaa tarkistaa miten paikasta toiseen pääsee kestävämmin kuin omalla autolla huristelemalla.

Jätä siis autosi kotiin, jos sellaisen omistat. Jos sitä autoa oikeasti et tarvitse, niin myy se kokonaan pois. Tulevaisuudessa autolla ajeleminen muuttuu vain kalliimmaksi, joten joukkoliikennettä käyttämällä säästää myös selvää rahaa.

* * *

Kuvassa pinkki Hummer eli katumaasturi, jonka kaltaiset menopelit Suomen Luonnonsuojeluliitto valitsi vuonna 2005 vuoden turhakkeeksi.

Jos nyt poikkeuksellisesti kommentoi kuvaa, niin tuon kaltaiset kapistukset missä tahansa sattuvat silmään. Ruma on vähäpätöinen sana kuvaamaan sitä esteettistä kärsimystä, jonka kyseinen laite aiheuttaa.

Kuvan lähde: Wikimedia commons.

ISEW

Uusimmassa Tiede-lehdessä on DI Kalevi Rantasen juttu teknologian kehityksestä ja innovatiivisuudesta eri aikakausina.

Eräät tutkijat sijoittavat teknisen kehityksen huipun jonnekin 1870- ja 1880-luvuille. Nykyisen kehityksen tutkijat arvioivat johtavan siihen, että 2020-luvulla innovatiivisuuden suhteen pudotaan keskiajan tasolle.

Jutussa kirjoitetaan myös siitä, ettei kehityksen arviointi yksittäisten keksintöjen pisteyttämisellä ole kaikista paras tapa arvioida kehitystä. Tekniikasta kokonaisuutena kertovat ekologinen jalanjälki ja ISEW-indeksi (Index of Sustainable Economic Welfare). Ne huomioivat myös teknologian käytämisen haitat.

ISEW:ssä on kyse hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesta mittarista. Se on vastaveto BKT:lle, jota yhteiskunnassa yleisesti käytetään hyvinvoinnin synonyyminä, vaikka se mittaa pelkästään tuotannon aikaansaamaa arvonlisäystä.

Amerikkalaisten Herman Dalyn ja John Cobbin vuonna 1989 esittelemä ISEW lähtee liikkeelle yksittäisen ihmisten kulutuksesta sekä hyvinvointia lisäävien ja vähentävien tekijöiden huomioimisesta.

ISEW:ssä asukasta kohden painotettuun kulutukseen lisätään mm. kotitaloustyön arvot sekä muut julkiset hyvinvointipalvelut. Siitä vähennetään ympäristöhaitat ja muut hyvinvointia alentavat tekijät kuten esimerkiksi kestokulutustavaroiden osto, työmatkojen pidentyminen, erilaisten elinympäristöjen häviäminen ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö. Lisäksi vähennetään pitkävaikutteisten ympäristövaurioiden arvot kuten kasvihuonekaasupäästöt. Näin saadaan lukema, joka kuvaa hyvinvointia kulloisellakin ajanhetkellä.

Hallintotieteen tohtori Jukka Hoffrén Tilastokeskuksesta on 2000-luvun alussa laskenut Suomen BKT- ja ISEW-indikaattorien kehityksen vuosina 1960-2000 Suomessa.

Kuvaajista huomaa, että BKT on maassamme kasvanut vauhdilla, mutta hyvinvointi junnaa paikallaan tai itseasiassa hiljalleen hiipuu. BKT ja ISEW-käyrät kasvoivat Suomessa suunnilleen samaa tahtia vuodesta 1975 vuoteen 1985, jonka jälkeen vain BKT on kasvanut ISEW:n pudotessa 1970-luvun alkupuolen tasolle.

* * *

Poliittisesti on varomatonta tehdä päätöksiä pelkästään BKT:n varassa. BKT kun ei näytä oikein kuvaavan minkäänlaista hyvinvointia eikä ota huomioon taloudellisen toiminnan haittapuolia mitenkään.

Tietenkin on miellyttävämpää tehdä politiikkaa BKT:n kasvukäyrää tuijottamalla, koska ajatteluun ei tarvitse tuoda epämiellyttäviä elementtejä kuten ympäristökuormitusta. Meidän on kuitenkin pakko ottaa päätöksenteossa huomioon nuo elementit ja tehdä sen mukaista politiikkaa. Maapallolla kun ei ole jatkuvasti kasvavaa määrää jaettavaa.

Kulutukseen perustuvaa jatkuvaa kasvua ei voi oikein luvata eikä se ainakaan lisää hyvinvointia, vaan pikemminkin laskee sitä. Meidän olisi siis syytä muuttaa sekä käsitystämme että elämäntapaamme suhteessa kuluttamiseen.

Poliitikoille esimerkiksi ekologinen jalanjälki tai ISEW tarjoavat eräitä työkaluja tämän hahmottamiseksi ja suunnan määrittämiseksi.

Mistä löytyy se poliittinen johtajuus ja rohkeus, joka tarvitaan tämän ajattelutavan uudistamiseksi?

Nopeusrajoitukset

Toimittaja Marko Hamilo kirjoittaa Skeptikon päiväkirja-blogissaan tieliikenteen ilmastopäästöjen rajoittamisesta. Hänellä on esittää asiaan varsin yksinkertainen, nopea ja halpa tapa vähentää liikenteen päästöjä. Samalla liikenneturvallisuus paranisi huomattavasti: lasketaan nopeusrajouksia.

Ehdotus on hyvä. Tätä kannattaisi oikeasti harkita. Laskemalla nopeurajoituksia asteikon yläpäässä esimerkiksi kautta linjan 20 km/h:lla säästettäisiin selvästi ihmishenkiä että luontoa. Samalla kuluttajia ohjattaisiin sujuvasti julkisten kulkuneuvojen käyttäjiksi.

Kuten Hamilo kirjoittaa, ehdotus ei taida olla tällä hetkellä poliittisesti realistinen. Valitettavasti.

Yllätys?

Autoala on yllättynyt ympäristöystävällisten autojen kysynnästä. Autoa hankkivat painottavat nykyään taloudellisuutta ja moottorin kokoa. Yritykset asettavat työsuhdeautoille päästörajoituksia ja niin edelleen. Ympäristöystävällisempien mallien toimitusajat ovat kasvaneet. Samalla autoteollisuus on joutunut muuttamaan tuotantolinjojaan, vaikka ympäristöystävälliset mallit eivät ole kaikista katteellisimpia teollisuudelle.

Markkinat ja tuotantolinjat muuttuvat hiljalleen kun ihmisten ympäristötietoisuus kasvaa ja polttoaineen hinta pysyy korkealla.

Mistään yllätyksestä on oikeastaan vähän turha puhua. Kyse on enemmänkin siitä, että autoteollisuudessa ei ole välitetty ilmiselvästä trendistä, jonka viimeistään ilmastonmuutoksen nouseminen yleiseksi keskustelunaiheeksi on tuonut tullessaan.

Nyt teollisuudessa kannattaisi viimeistään tarkistaa tuotannon ympäristöystävällisyys ja strategia sen suhteen. Vihertävä ostokäyttäytyminen on tulossa yhä yleisemmäksi ja ne yritykset pärjäävät, jotka ymmärtävät ottaa tuotannossa asian tosissaan riittävän aikaisin.

Pänkkäpäinen menneeseen tuijottaminen ei enää auta.

Katso kun Grönlanti sulaa

Nyt voi Grönlannin sulamista seurata lähes livenä.

Grönlantilaisen Sermitsiaq-lehden sivuilla on webcam-kuvaa Ilulissat-jäätiköltä. Jäätikkö liikkuu 22 metriä päivässä ja icecamiksi kutsutun kameran kuvaamalta videolta voi seurata kuinka jäätiköstä irtoaa jäälauttoja ja -vuoria.

Ilulissat sijaitsee Grönlannin länsirannikolla.

Ikijää

Kanadasta on löytynyt kultakaivoksen kaivutöiden yhteydessä 1990-luvulla jääkerrostuma, jonka iäksi on nyt määritetty noin 750 000 vuotta.

Jää on kestänyt sulamatta siis kaksi maapallon lämpökautta, jolloin maapallon keskilämpötila on ollut huomattavasti nykyistä korkeampi. Kanadan ikijää löytyi noin 6 metrin syvyydestä. On siis mahdollista, että ikirouta kestää sulamatta kovatkin maapallon lämpötilojen kohoamiset, mikäli jää on riittävän syvällä.

Ilmastonmuutokseen liittyvää uhkaa, että ikirouta sulaessaan vapauttaa ilmakehään runsaasti kasvihuonekaasuja, tämä havainto ei hälvennä. Pelkstään pintakerrosten sulamisen seuraukset saattaisivat olla kohtalokkaat.

Enemmistö

Enemmistö voi olla väärässä. Enemmistö on myös joissain asioissa väärässä. Sanovat gallupit mitä tahansa.

Kun Ylen uutiset kyseli, mitä mieltä suomalaiset ovat pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) puutarhakaupunkimaisesta yhdyskuntasuunnittelusta, 53 % kannatti ajatusta. Enemmistö on väärässä.

Puutarhamainen kaupunkisuunnittelu on romanttista idealismia, joka ei yksinkertaisesti istu tähän aikaan. Se johtaisi yhä pahempaan luonnonvarojen ylikulutukseen ja sitä politiikot eivät yksinkertaisesti saa enää sallia.

* * *

Global Footprint Networkin mittausten mukaan ihmiset ovat kuluttaneet syyskuun 23. päivänä eli ensi tiistaina loppuun kaikki luonnon tänä vuonna tuottamat luonnonvarat.

Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki on siis liian iso. Maailmanlaajuisesti ihmiset ylittävät planeetan biologisen kyvyn tuottaa luonnonvaroja 1,4-kertaisesti.

* * *

Jos suomalaisia ajatellaan, niin ilmeisesti selvä enemmistö meistä käyttää luonnovaroja enemmän kuin pitäisi, sillä Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan suomalaisilla oli vuonna 2006 maailman kolmanneksi suurin ekologinen jalanjälki.

* * *

Enemmistö on jotain sellaista, mihin ihmisen ei oikeastaan kannata kuulua.

Yksi raja

Jos Suomi toimii kuten kenties tekee Norja luovuttaessan kansalaistensa henkilötiedot CIA:lle, niin täältä lähtee ainakin yksi kansalainen lipettiin saman tien.

Tämä ei ole uhkaus, tämä on lupaus.

Valokuvatorstai: Helppo

Helppo? Kenties.

(Valokuvatorstain aiheena on tällä viikolla "helppo". Aihe on kaikkea muuta kuin helppo. Hyvä niin.)

Nyrjähdyksiä #33

Mitenköhän ihmeessä tämäkin nyt taas on mahdollista?

Norjassa veroviranomaiset ovat YLE:n mukaan lähettäneet tiedotusvälineille koko kansan henkilötunnukset. Möhläys sattui, kun verohallitus lähetti tiedotusvälineille vuotuiset verolistat ensimmäistä kertaa CD-levyillä ja jätti poistamatta tiedoista henkilötunnukset. Henkilötunnuksilla rikolliset voivat Norjassa tehdä kaikenlaista kuten tilailla uusia tunnuksia verkkopankkeihin jne.

Nyt verohallitus on pyytänyt tiedotusvälineitä palauttamaan CD-levyt ja näin onkin tätä kirjoitettaessa tapahtunutkin. Yhtä lukuunottamatta kaikki on saatu takaisin ja tiedotusvälineet ovat taanneet ettei levyjä ole kopioitu.

Mitenköhän siitä, ettei levyjä ole kopioitu, voi kukaan varmistua? Luottamuksen täytyy olla luja, että siihen uskoo.

Johan on hölmöilyä. Pitkin maailmaa viranomaiset ovat onnistuneet sössimään erilaisia määriä henkilötietoja teille tietymättömille. Ilmeisesti norjalaiset pitävät nyt kuitenkin eräällä tavalla maailmanennätystä hallussaan.

Jos kerran on välineet, niin olisiko liian suuri vaiva, että niitä edes yritettäisiin käyttää oikein. Hälyttäisikö kenenkään sisäinen kello, jos joku yrittäisi tunkeä koko kansan henkilötunnuksia printattuna kirjekuoreen? Ainakin pitäisi.

Kun asiat muutetaan digitaaliseen muotoon, niin miksi ihmeessä se tolkkukin digitoidaan niin usein ja siirretään nk. /dev/null:iin?

Toiseksi pienin jääpeite

Pohjoisen napa-alueen jääpeitteen vuotuinen minimi on käsillä eli sulamisaika on päättymässä. Nyt satelliittimittaukset osoittavat ettei uutta ennätystä pohjoisen napa-alueen jääpeitteen sulamisessa tänä vuonna tullut, vaan vuotuinen sulaminen jää toiseksi pienimmäksi satelliittimittausten aikakaudella.

Jääpeite on nyt 2,24 miljoonaa neliökilometriä vuosien 1979-2000 keskiarvon alapuolella.

Yhdysvaltalainen tutkimuslaitos The National Snow and Ice Data Center (NSIDC) kertoo, että tämän vuoden sulamistulokset vahvistavat negatiivista trendiä jääpeitteen kesäkautisen sulamisen kehityksessä.

Viime vuoteen verrattuna sulamiskäyrä on ollut jossain määrin profiililtaan erilainen, joten muutokset ovat vielä jossain määrin mahdollisia. Jääpeite on tänä vuonna myös sulanut voimakkaammin eri paikoissa pohjoista napajääaluetta kuin viime vuonna.

Joka tapauksessa pohjoisesta napajääalueesta on tulossa saari ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa.

Samaan aikaan Antarktiksen jääpeite on kasvanut. NASA:sta kerrotaan, että Etelämantereen talvijää on kasvanut 0,6 prosenttia vuosikymmenessä vuosina 1979-2006.

Selitys tälle saattaa löytyä ilmastonmuutoksen vaikutuksista tuuliin, merivirtoihin ja sademääriin.

Antarktista ympäröivän meren erittämä lämpö näyttää vähentyneen. Toinen mahdollinen selitysmalli on ilmaston lämpenemisen mukanaan tuomien sateiden määrän lisääntyminen alueella. Tuulet puhaltavat ilmaan kerääntynyttä kosteutta Antarktikselle ja sadevesi jäätyy suolaista merivettä helpommin, mikä kasvattaa jääpeitettä. Mannerta ympäröivät ilmavirrat ovat voimistuneet viimeaikoina.

Syytä juhlaan ei tässäkään tapauksessa vielä ole, sillä ilmastomallit ovat kuvanneet jo pitkään, että arkitilla alueilla sulaminen etenee nopeammin ja Etelämantereella tilanne säilyy vakaana pitempään. Lopulta ilmaston lämmetessä kehityksen suunta myös Antarktiksella kääntyy ja sulaminen alkaa.

Ted Maksym Britannian Antarktiksen tutkimuslaitokselta sanoo, että ”Useiden mallien mukaan käänne on pian käsillä.”


(Kuvassa vuotuinen sulamiskäyrä sekä satelliittikuvien perusteella tehty karttakuva arktisen alueen jääpeitteen sulamisesta. Kuvan lähde: NSIDC)

"Johtamisen pitäisi muuttua välittämiseksi"

Johtaminen on yksi asia, jota maailman melskeissä kaivataan, varsinkin silloin kun pitää innovoiden valmistaa organisaatiota muutokseen.

Mainostoimisto TBWA:n toimitusjohtaja Petteri Kilpinen pohtii miksi Ruotsissa on toistakymmentä maailmanluokan brändiä ja Suomessa vain yksi? Hän antaa vastaukseksi sen, että Suomi on täynnä huonoja johtajia.

Hän tulee kuvanneeksi yhden olennaisimmista suomalaisen yhteiskunnan ja talouselämän ongelmista.

Suomalaisessa johtamiskulttuurissa on keskitytty kulujen karsimiseen, organisaation näkemiseen koneena ja ihmisten johtamiseen osana tuota konetta. Ei ole syntynyt sellaista johtamiskulttuuria, jossa keskipisteessä olisivat innovaatiot ja palvelut.

Strategian ja sitä kautta motivaation tuominen töissä oleville ihmisille on harvinaista sen rinnalla, että ihmisiä johdetaan pelkästään suorittamaan. Ihmisille ei anneta aihetta olla innovatiivinen tai ylpeä omasta tekemisestään. Riittää kun on vain töissä.

Muutoksessa ja murroksessa suorittamisen johtaminen ei riitä. Pitää pystyä johtamaan muutosta ja siihen liittyviä innovatiivisia ratkaisuja. Pitää välittää siitä mitä organisaatio tekee ja pitää välittää siitä, ketkä sitä muutosta tekevät.

Jos johtaminen typistyy pelkästään tuloslaskelman tuella karsimiseksi, organisaatio ei ole valmis tulemaan muutoksesta voittajana. Pitää olla muutakin kuin kone.

Lentoon

Eilinen oli yhdysvaltalaisissa pörsseissä oli pahin alamäki sitten syyskuun 2001. Mitään paniikkia ei sentään raportoitu.

Tilanne ei ole ohi, sillä pankkijärjestelmä USA:ssa natisee ja vaikuttaa tällä hetkellä näköjään myös ympäri maailman. Edessä on pörssilaskuja ja hammasteenkiristystä muuallakin. Tänäänkin Helsingin pörssi jatkoi heti avauduttuaan reipasta alamäkeä.

Myös Suomessa rahoitustarkastus aikoo selvittää mitä riskejä konkurssiin menneessä Lehmann Brothers-pankissa suomalaisilla on.

* * *

9/11:n seurauksena lentoyhtiöt joutuivat pahaan kurimukseen, mistä ne eivät ole selvineet kunnolla vieläkään.

Nyt tilanne on toinen. Lentoyhtiöt ovat valmiiksi kuralla, kun mennään taloudelliseen alamäkeen, mikä vähentää lentämistä. Lisäksi polttoaineen hinta on pysynyt korkealla. Polttoaineen hinnat tuskin mitenkään reippaasti tulevat laskemaan, sillä siihen vaikuttaa sekä ilomastonmuutoksen hillintä, että ihan öljyteollisuuden omat kuviot.

Aika yleinen arvio on se, että kymmeniä lentoyhtiöitä uhkaa konkurssi. Meidän oma Finnairimme ei ole mitenkään turvassa näiltä maailmantalouden heilahteluilta, vaikka pahimmassa tilanteessa ei olekaan.

* * *

Lentomatkailu on vain yksi talouden osa-alue, joka on ilmeisesti tulossa jonkinlaiseen murrokseen. Murros näkyy siellä kenties selvemmin kuin monilla muilla aloilla, koska laskeutuminen taivaalta on kohtalaisen jyrkkä.

Talouden peruslainalaisuudet eivät tässäkään murroksessa ole muuttumassa, mutta se kuinka ja mihin niitä sovelletaan muuttuvat jatkuvasti.

Kokonaisuus, jossa yhdistyy viime vuosien tapahtumat sekä nyt käsillä olevat haasteet, pistävät pohtimaan olisiko nyt hiljalleen syytä laajemmin pohtia millä eväillä tulevissa nousuissa hillittömyyttä saadaan hallittua ja tasapainoa pitemmällä aikavälillä parannettua.

Pelin henki kun on se, että ympäristökuormituksen talouden toimintaan aiheuttamat vaikutukset johtavat meidät globaaliin lamaan ellemme ymmärrä kääntää myös taloutta kestävän kehityksen tielle.

Siihen verrattuna nämä yhdysvaltalaiset pankkikriisit ovat vain varoitus ahneen ajattelun seurauksista.

Hyvä keikka taivaassa

The Great Gig In The Sky on tänään edesmenneen progebändi Pink Floydin perustajajäsenen ja entisen kosketinsoittajan Richard Wrightin sävellys. Wright menehtyi 65-vuotiaana kotonaan Britanniassa syöpään.

Itseoppinut kosketinsoittaja ja pianisti Wright oli yhdessä Nick Masonin ja Roger Watersin kanssa perustamassa vuonna 1965 Pink Floydia ja mukana jo yhtyettä edeltäneessä Sigma 6-kokoonpanossa. Hän soitti yhtyeessä vuosina 1965–1981 ja myöhemmin 1987-1994. Kosketinsoitinten lisäksi hän hoiteli yhtyeessä myös lauluosuuksia.

Hän oli siten mukana yhtyeen alkuvaiheen levyillä The Piper at the Gates of Dawn, A Saucerful of Secrets, Soundtrack from the Film More, Ummagumma ja Atom Heart Mother. Hän oli mukana myös seuraavilla ja kenties kaikista klassisimmilla Pink Floyd-levyillä eli Meddle, The Dark Side of the Moon, Wish You Were Here, Animals sekä The Wall. Hän erosi tai hänen oli pakko erota Roger Watersin painostuksesta yhtyeestä kesken The Wall-sessioiden.

Hän palasi kuitenkin myöhemmin takaisin soittaakseen yhtyeen viimeisellä studioalbumilla Division Bell. Hän tosin oli mukana jo edellisellä levyllä A Momentary Lapse of Reason, joskin virallisesti liittyi takaisin yhtyeeseen vasta sen jälkeen.

Wright oli mukana kaikilla muilla Pink Floydin studioalbumeilla paitsi vuonna 1983 ilmestyneellä The Final Cut-albumilla.

Richard Wright sävelsi osan Pink Floydin musiikista erityisesti yhtyeen alkutaipaleella. Hän oli siten luomassa musiikkia myös albumeille Meddle, The Dark Side of the Moon ja Wish You Were Here. Lisäksi Wrightin kädenjälki näkyy Division Bell-albumilla.

Wrightin tunnetuimmat sävellykset ovat kenties edellä mainittu The Great Gig In The Sky sekä Us and Them samaiselta albumilta The Dark Side of the Moon.

Yläkerran orkesteri sai siis jälleen lisää nimekkäitä vahvistuksia.


(Kuva: Deep Schism @ Flickr. Kuvan lähde: Wikimedia Commons)

Kohti kontrolliyhteiskuntaa

Netin käyttäjiä halutaan kontrolliin usealla rintamalla. Sananvapauden puolustamisessakin on pientä liikettä havaittavissa.

YK on Kiinan aloitteesta käynnistänyt hankkeen, jossa selvitellään keinoja internetin käyttäjien jäljittämiseen. Hankkeessa on mukana myös mm. Yhdysvaltojen turvallisuusvirasto NSA sekä telealan standardointijärjestö ITU.

Verkkopalvelu CNET huomauttaa, että käyttäjien anonymiteetti on suojattu mm. Yhdysvaltojen lainsäädännön nojalla.

IP Traceback-tekniikkaa kehittelevän ryhmän, joka tunnetaan koodinimellä Q6/17, tarkoituksena on selvittää tapoja tunnistaa viestien lähde. Tällaisia tekniikoita voitaisiin käyttää myös hyötytarkoituksiin esimerkiksi palvelimia vastaan kohdistettujen palvelunestohyökkäysten torjunnassa.

Tekniikkaa voidaan käyttää myös paljon muuhun, mikä selviää ilmeisesti ITU:sta vuodetusta muistiosta, jossa kerrotaan siitä, ketkä jäljittämistä tarvitsevat:

A political opponent to a government publishes articles putting the government in an unfavorable light. The government, having a law against any opposition, tries to identify the source of the negative articles but the articles having been published via a proxy server, is unable to do so protecting the anonymity of the author.

Jos siis arvostelet hallitustasi tai jossain maassa on laki, joka kieltää oppiosition, voisit olla näiden tekniikoiden hyödyntämisen kohde. Kiina sopii siis kuvaan ihan hyvin.

Aloitteessa ei puhuta pelkästään haitallisista (malicious) IP-paketeista, vaan myös ihan tavallisista paketeista. Aloitteen mukainen kokonaisuus mahdollistaisi siis minkä tahansa verkkoliikenteen jäljittämisen.

Tilanne olisi sukua idealle, että jokaiseen kirjeeseen olisi lakisääteinen pakko liittää sormenjäljet, jotta sinut voidaan varmasti tunnistaa kun vastaanottaja saa kirjeen.

Samaa keinoa, mitä voidaan käyttää tietoturvan parantamiseen, voidaan käyttää myös selvästi poliittisiin tarkoituksiin.

Kyse on silloin myös yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen 19 artiklan vastaisesta toiminnasta, kuten Columbian yliopiston Steve Bellovin blogissaan sanoo. Hänen mukaansa verkkoliikennettä ei pitäisi näillä perusteilla kehittää, sillä maailmassa on valtioita, jotka haluaisivat käyttää menetelmää sensuuriin.

Kuinkas sitten lähialueillamme? Piraattiliitto kertoo, että Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt on tulevaan FRA-lakiin liittyen myöntänyt, että valtiollisella vakoiluorganisaatiolla on valtuudet tehdä yhteistyötä myös diktatuurimaiden kanssa, mikäli se vain hyödyttää Ruotsia.

Suomalaisten ulkomaille suuntautuvasta ulkomaanliikenteestä valtaosa menee Ruotsin kautta ja siis tulevaisuudessa ruotsalaisilla on laillinen oikeus vakoilla sitä liikennettä. Lisäksi Ruotsi voi käydä kyseisillä tiedoilla kauppaa minkä tahansa maan kanssa, "mikäli se vain hyödyttää Ruotsia". Suomalaisilla ei siis ole kontrollia siihen, miten näitä tietoja käsitellään eikä suomalainen lainsäädäntö suojaa netin käyttäjiä mitenkään.

Suomessa meno on perinteisen rauhallista eli ruotsalaisten FRA-laki ei juuri julkista valtaa tunnu hetkauttavan ainakaan ulospäin, vaikka esimerkiksi Vihreät ovat vaatineet valtiota ottamaan asiassa aloitteen ja valistamaan kansalaisia tulevista uhkakuvista.

Julkisen sanan neuvosto on sen sijaan kunnostautunut linjaamalla, että nettifoorumin kirjoittajan nimen julkaiseminen sanomalehdessä ei rikkonut hyvää lehtimiestapaa.

Kantelu koski Iltalehdessä julkaistua juttua, jonka lehti teki avoimen portaalin verkkokeskusteluun osallistuneen nimimerkin puheenvuorosta ja samalla paljasti hänen oikean nimensä. Perusteluksi nimen julkistamisen hyväksymiseksi JSN:lle riitti se, että kirjoittaja itse toi tekstinsä julkisuuteen.

Entä ne hyvät uutiset?

WWW:n isä Tim Barners-Lee on ilmoittanut perustavansa World Wide Web Foundationin, jonka tehtävänä on edesauttaa sitä, että web pysyy vapaana ja avoimena, parantaa webin tehoa sekä tehdä webin hyödyt kaikken maapallon ihmisten saataville.

Säätiö on siis myös sananvapauden asialla.

* * *

Kun samaan pakettiin pistetään sensuurin keinojen lisääminen, sananvapauden kontrollointi tai rajoittaminen, pyrkimys murtaa verkkoviestinnän anonymiteetti ja erilaisten kontorillikeinojen lisääminen, ollaan tekemässä suurella todennäköisyydellä nk. historiallista virhettä.

Virhettä siksi, että netti on kehittynyt nykyiseen muotoonsa pitkälti avoimuuuden ja käyttäjien vapauden vuoksi. Nämä ovat mahdollistaneet netin kehittymisen nykyiseen merkitykseensä myös talouden pyörittämisessä.

Netin merkitys ihmisoikeuksien toteutumisessa ja vapaan tiedonvälityksen toteutumisessa on ollut näkyvä ja vahva. Diktatuurit eivät ole voineet touhuta täydellisen pimennon vallitessa juuri missään. Tämä on ollut netin yksi kantavista voimista läpi vuosien.

Nyt näyttää pahasti siltä, että verkkoviestintään on tulossa kontrollimekanismeja, jotka teknologia mahdollistaa, mitä muussa viestinnässä ei välttämättä edes ole olemassa.

Paradoksaalista?