Asenteet ilmaston puolesta

BBC:n toteuttaman kyselyn mukaan suurin osa ihmisistä ympäri maailmaa ovat valmiita tekemään henkilökohtaisia uhrauksia, kuten maksamaan korkeampia energialaskuja, ilmastomuutoksen hillitsemiseksi.

Kyselyssä 83 prosenttia 22 000 kyselyyn osallistuneesta 21 valtiossa kertoi uskovansa, että on ihmisten on tarpeellista tehdä muutoksia elämäntyyliin ja käyttäytymiseen, jotta kasvihuonekaasujen päästöjä saadaan vähennettyä. Esimerkiksi kaikissa kyselyyn osallistuneissa maissa vastaajat pitivät energian hinnan korotuksia tarpeellisena hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi, mikäli energiaverolla parannetaan energiatehokkuutta.

Asenteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tuntuvat kyselyissä olevan kohdallaan, mutta seuraako niistä tarvittavia päätöksiä ympäri maailmaa? Nähtäväksi jää...

Ulkoistettua demokratiaa

Aamun uutiset kertovat, että Jugendsalin käyttötarkoitus on jo päätetty ja ettei julkinen vastustus muuta asiaa mitenkään.

Kaupungin arvokiinteistöjä hallinnoiva Helsingin Leijona on pyytänyt kiinteistövirastolta vuokralle vanhaa pankkisalia ja Jugendsalia ensi vuoden alusta. Kiinteistöyhtiö voi päättää tilojen edelleenvuokraamisesta täysin itsenäisesti. Toimitusjohtaja Kari Tohmon mukaan Helsingin Leijonan ratkaisuja ohjaavat periaatteet on jo päätetty.

Hetkinen. Eikös kysymys ollutkaan siitä, että kaupunki haluaa elävöittää tietyn kaupungin osan toimintaa, eikä hoitaa kiinteistöyhtiön tarpeita?

Helsingin Leijona -yhtiö on perustettu syyskuussa ja sen osakepääomaksi on päätetty miljoona euroa. Sen hallinnoitavaksi annettujen kortteleiden arvoksi lasketaan 100 miljoonaa euroa ja korjausvastuuta on kertynyt 70 miljoonaa euroa. Yhtiö on siis uusi, mutta sinne on siirretty myös iso kasa vastuita valmiiksi.

Osakeyhtiöt ovat ihan hyvä keino hoitaa operatiivisia liikeasioita, koska se antaa mahdollisuuden tehdä liiketoimia tehokkaasti. Kun kyse on kaupunkikuvaan tai johonkin liiketoiminnan ulkopuolelle sijoittuvan asian (kuten arvokiinteistöön liittyvien esteettisten arvojen säilyttäminen) hoitaminen, osakeyhtiö ei ole välttämättä ensinkään oikea tapa tehdä asiaa.

Jos kaupunkikuvaan ja muuhun kuin liiketoimintaan liittyvää toiminta siirretään julkisen päätöksentekovallan ulkopuolelle, ulkoistetaan myös demokraattista päätöksentekoa. Tätä toimintaa on esiintynyt niin valtion kuin kuntienkin kohdalla viime aikoina. Ilmeisesti on koettu, että toimintaa on näppärä hoidella yhtiöillä, jotka sitten tuottavat jotain tai sitten ei. Samalla on kuitenkin suljettu silmät siltä ongelmalta, että yhtiöihin (joita ei demokratialla voida johtaa) siirtyy myös kansalaisten kannalta tärkeää päätöksentekoa.

Helsingin kaupungin tilojen vuokraamisesta päättää kiinteistövirasto ja se voi määritellä vuokrausehdot. Jugendsalin kohdalla kiinteistöviraston kehittämispäällikkö Harri Karppinen toimii Helsingin Leijona Oy:n hallituksen puheenjohtajana eli saman viraston virkamiehet käyttävät puhevaltaa pöydän molemmin puolin.

Kulutusjuhlat

Nyt se taas alkaa, vuoden kulutusjuhlat ja -hysteria, jota myös joulukaupaksi kutsutaan. Kaupat ovat taas auki päivästä toiseen ja kauppakeskuksissa kulkuset kilisevät sitä tahtia, että rauhallisempaa kulkijaa heikottaa.

Joulukaupan odotetaan kasvavan tänä vuonna 5%:lla noin 950 miljoonaan euroon. Käytämme siis liki miljardin lahjoihin, herkkuihin ja kaikkeen muuhun jouluun liittyvään.

Joulu on kaupan alalla vuoden suurin kulutusjuhla, mutta myös vuoden suurimpia ympäristösessioita. Monen ostopäätöksen kohdalla tehdään valintaa kestävän kehityksen ja vähemmän kestävän kehityksen välillä. Voiko kuluttaja muka valita eettisesti lahjansa? Kyllä voi.

Mitäpä jos lahjan antaminen ei perustuisikaan siihen, että ostetaan jotain usein jopa tarpeetonta tavaraa made in Taiwan, vaan annetaan lahja, jolla on todella merkitystä?

Eettisiä joululahjaideoita on olemassa koko joukko. Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPA on koonut ansiokkaan listan kestävämmistä joululahjaideoista (http://www.kepa.fi/kampanjat/nain_osallistut/maailmanparannusvinkit/joululahjat).

Kestävää kehityksen lahjoja voi antaa vaikkapa World Visionin lahjakaupassa (http://www.lahjaksilehma.fi/lahjakauppa) tai KirkonUlkomaanavun palvelussa (http://www.toisenlainenlahja.fi/). Tarjolla on niin koulupukuja, puuntaimia, lehmiä kuin selviytymispakkauksiakin. Monta hyvää ja hyödyllistä asiaa, joista on maailman köyhimmillä alueilla todellista tarvetta ja käyttöä.

WWF:n palvelussa (http://www.wwf.fi/liity/) voi liittyä vaikkapa ilmastokummiksi ja antaa lahjan, joka kestää myös tuleville sukupolville tai lahjoittaa (http://www.wwf.fi/lahjoita/) rahaa Itämeren pelastamiseksi ja esimerkiksi ympäristökasvatukseen. Suomen Luonnonsuojeluliiton lahjoittajajäsenenä (http://www.sll.fi/lomakkeet/tuejatoimi/lahjoittajajasen) voi tukea suomalaista ympäristönsuojeltyötä.

Jos taas ajattelet, että joulukuusen kaatamisen sijaan voisi hankkia toisenlaisen joulupuun, niin sen voi tehdä Kehitysmaayhdistys Pääskyjen puuaddressilla (http://www.paaskyt.fi/yhteys.htm).

Ajatelkaapas nyt, jos vaikka puolet tuosta kulutusjuhlamme 950 miljoonasta eurosta käytettäisiin vaikka terveystarkastuksiin ja rokotuksiin kehitysmaissa, niin sillä rahalla voitaisiin rokottaa noin 158 000 000 lasta. Tai sillä antaa ammattikoulutus lähes 3 200 000 nuorelle tytölle tai pojalle. Siis ihan vain sillä, että sijoittaisimme joka toisen leikkipyssyn tai hilavitkuttimen rahat eettiseen tarkoitukseen.

Kun noita summia katsoo, niin maailman heikompien auttaminen ei ole ollenkaan vaikeaa, vaan kyse on pelkästään tahdosta.



(Kuvassa: John Leechin piirtämä joululahjan haamu. Lähde: Wikimedia Commons)

Luovu autostasi

Tee ympäristöteko ja luovu autostasi kokonaan. Varsinkin, jos et sitä ihan oikeasti tarvitse.

Tuoreen kyselyn mukaan joka neljäs henkilöautoa käyttävä suomalainen luopuisi autostaan, jos joukkoliikenne olisi nykyistä halvempaa tai ilmaista ja yhteydet toimisivat. Sama kysely kertoo myös peltilehmän pyhyydestä eli useampi kuin joka kolmas ei luopuisi autostaan mistään hinnasta.

Auto on kuitenkin kodinkoneista se, joka sitoo ja kuluttaa energiaa. Ja ilmastonsuojelun hillitsemiseksi on autoilua rajoitettava, joten mikäpä sen parempaa kuin pistää koko kiesi pois käytöstä.

Kaiken hyvän lisäksi auto on kotitaloudelle myös aikamoinen menoerä.

Mieti sitä.

Presidentti

Puolueet ovat avaamassa perustuslakia. Presidentiin rooliin ja tehtäviin liittyviä kysymyksiä käsitellään siinä yhteydessä kuten presidentin valtaoikeuksia. Toisaalla on ehdotettu myös, että presidentin toimikautta lyhennettäisiin 4 vuoteen.

Kyllä. Presidentin valtaoikeuksia voidaan ihan hyvin karsia ja siirtyä yhä selkeämmin parlamentarismiin. Esimerkiksi EU-kokouksissa nyt vallitseva kahden lautasen syndrooma on lähtökohtaisesti hupaisa anekdootti, josta on hyvä päästä eroon ja sijoittaa EU-asiat yksiselitteisesti hallituksen vastuulle. Samoin esimerkiksi presidentin nimitysoikeutta voidaan karsia.

Nykymaailmassa ei oikeasti ole tarvetta vahvalle presidentille, vaan enemmänkin seremoniallinen rooli riittää. Presidentillä voi olla hyvinkin tärkeä tehtävä yhteiskunnan arvopohjaa ja moraalisia kysymyksiä luotaavana instituutiona. Operatiivisen vallan voi ihan hyvin antaa parlamentille ja sen luottamusta nauttivalle hallitukselle.

Samoin presidentin toimikautta voidaan ihan hyvin lyhentää neljään vuoteen ja rytmittää vaalit sopivaan tahtiin eduskuntavaalien kanssa.

Vaikka puolueet jostain tuon kaltaisesta pääsisivätkin sopuun ja päätökset voitaisiin tehdä vauhdikkaasti, on sitten eri asia miten kansakunnan päät saadaan käännettyä. Kansalaiset näkyvät kannattavan nykyistä kuusivuotista toimikautta ja arvattavasti myös valtaoikeuksien karsimiseen suhtaudutaan karsaasti. Nykyiset ja entiset presidentit luonnollisesti pitävät kiinni instituutionsa vallasta.

Tällaisissa asioissa kansakunta tuntuu olevan kovin konservatiivinen, vaikka parlamentarismi vahvistaisikin kansanvaltaa. Uskaltaako eduskunta käyttää kansalta saamaansa valtakirjaa ja vahvistaa kansan itsensä valtaa jopa vastoin gallupeilla mitattua mielipideilmastoa?

Tällaisissa asioissa kansanäänestykselle olisi käyttöä.

Kapakka ei sovi kaikkialle

Helsingin kaupunki aikoo empire-keskustan elävöittämisen nimissä pistää Jugendsalin ravintolaksi. Toiminnot siirrettäisiin kaupungintalon ala-aulaan.

Lars Sonckin ja Walter Jungin suunnittelema Jugendsali on vajaa kymmenen vuotta sitten entisöity ja suojeltu. Jugendsalissa järjestetään näyttelyitä ja konsertteja ja vierailee vuosittain noin 100 000 kävijää.

Nyt tolkkua siihen touhuun siellä kaupungintalolla. Helsingissä on kapakoita tarpeeksi ja markkinoille tulee uusia, jos entiset loppuvat. Ihan kaikkiin kulttuurellisesti merkittäviin paikkoihin ei kapakoita tarvita. Jos nyt Jugendsalin lähistöltä löytyy ravintoloita ja Jugendsalin vetovoima riittää nykyiselläänkin. Jos lisää elävöitystä alueelle Jugendsalin avulla halutaan, olisi järkevää kehittää sen toimintaa nykyisistä lähtökohdista.

Vai onko nyt oikeasti niin, että kaupungintalolla ei elävöitykseksi keksitä mitään muuta kuin kapakkatoiminta sivuilmiöineen?

Asian tiimoilta kerätään myös adressia, johon tätä kirjoitettaessa on kirjoittanut nimensä 2760 henkilöä.

Autovero

Hallitus päätti sitten esittää autoveroa ja auton käyttömaksua porrastettavaksi autojen päästöjen mukaan. Muutos laskee uusien autojen autoveroa keskimäärin kuudesosalla. Vähäpäästöisten autojen vero laskee enemmän kuin muiden ja suuripäästöisten autojen verotus nousee.

Peruslinja on ihan oikea, saastuttajan pitää maksaa enemmän ja ympäristösyyt ovat verotukselle hyvä peruste.

Autoverotus on kuitenkin sillä tavalla kinkkinen asia, että sillä voidaan myös lisätä autoja maanteillämme ja se taas ei ole mikään ympäristöteko koska auto itsessään sitoo energiaa runsain mitoin. Toisaalta autokannan uudistaminen siten, että teillämme pyörisi vähempipäästöisiä autoja.

Vähän turhaa siis uusien autojen veron keskimääräistä tasoa ollaan laskemassa.