Nyrjähdyksiä #6

Eilen Pohjalainen kertoi pikku-uutisen mukaan, että Suomessa jää teille tietymättömille vuosittain 50 000 romuautoa vuosittain. Se on noin puolet kaikista romutettavista autoista. Näiden romujen mukana hallinnasta katoaa myös 30 000 litraa öljyä ja muita autojen nesteitä.

Siis joka vuosi uutta 50 000 autonraatoa pusikoissa ja ties missä?

Autoahan ei voi olla huomaamatta, jos sellainen on jätetty heitteille tai sellaista on ihan oikeasti hankala vahingossa hukata lopullisesti. Kuvaa aikaamme, että onnistumme olemaan välittämättä siitä, että romuautoja vain ilmestyy sinne ja tänne luontomme keskelle tai ylipäätänsä emme ymmärrä hoitaa asiaa niinkuin pitää.

Ylen netti "maksulliseksi"?

Yle aamutelevisiossa Ylen hallintoneuvoston poliitikkojäsenet kolmesta suurimmasta puolueesta selvittivät eilisiä Ylen säästöpäätöksiä Ylen toimittajalle. Samassa yhteydessä vakuuteltiin samoja fraaseja julkisesta palvelusta kuin aikaisemmin ja kerrottiin uusia selvityksiä tehtävän.

Hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) sen sijaan kertoi pienen uutisen eli sen, että myös Ylen nettipalvelut tulisivat "maksulliseksi". Hän tuntui viittaavan ajatukseen, että Ylen nettipalveluista joidenkin katselemiseen vaadittaisiin tv-luvan maksamisen osoittamista.

Mikäli tällaista suunnitellaan tai ollaan tekemässä, kannattaisi parikin kertaa katsoa millaisia kokemuksia sanomalehdillä on nettiaineistonsa sitomisesta tilaajatunnuksiin ja vastaaviin. Ei välttämättä hyviä ensinkään ja samalla voi kysyä, montako uutta asiakas tuollainen menettely oikeasti toisi?

* * *

Aamun uutiset teitävät myös, että kaikkien Ylen kanavien katselu on tämän syksyn aikana lisääntynyt muiden kanavien kustannuksella. Eli kannattaa sitten vähentää niitä kanavia.

Extrat nurkkaan

Ensin siirryttiin digitelkkariin ja pistettiin kansakunta ostamaan digibokseja ja lisää kaukosäätimiä, kaapelitalouksien osalta jopa turhaan. Marraskuun alun uutisten mukaan yli 50000 taloutta on irtisanonut tv-luvan ja Ylen mukaan tämä johtuu tekstitysongelmista,
Yle kun on ottanut käyttöön edistyksellisen tekniikan, joka ei sitten kaikissa hankituissa digibokseissa toiminutkaan.

Näin on kerrottu vai onkohan asia ihan mielipidekyselyllä selvitetty? Kenties. (Jos jollakulla on asiasta ajantasainen tieto, niin valistaminen on sallittua).

Siispä he sitten päättivät lakkauttaa yhden kanavan (nuorisokanavaksi tituleerattu Yle Extra) ja ryhtyä ajamaan ykköstä kahdella kanavalla, joista toisella Yle1 näkyy perinteisellä tekstitystekniikalla lähetettynä. Samassa meinasi päästä lakkautuslistalle ruotsinkielinen nuorisolle suunnattu radiokanava sekä puhekanavan Radio Peilin. Loogista?

Miksi muuten nuoriso tuntui olevan tappolistan kärjessä, se porukkahan ensimmäisenä on heittämässä telkkarin nurkkaan ja siirtyvän suoraan nettiin?

Radiokanavat loppupelissä säilyivät, mutta Extra sai lopetustuomion. Ohjelmakarttaa kun katsoo, niin eipä tuossa nyt suurta kulttuurivahinkoa päässyt tapahtumaan. Sinänsä operaatio on kaikkien digiuudistusten ideoiden vastaista, sillä uutta tarjontaahan tämän uudistuksen piti tuoda.

On luonnollista, että jos Ylen rahoituspohja rapisee, jotain on tehtävä. Mutta onkohan se nyt oikeasti niin, että tv-luvan irtisanomiset johtuvat pelkästään jonkun Ylen kanavan tekstitysongelmista? Kun tuota tarjontaa eri kanavilta loputtomine tositv-kilpailuineen, uusintoineen ja b-luokan uusintoineen katsoo, niin on helppo keksiä monia älyllisiä syitä jättää luvat maksamatta ja myydä töllötin kirpputorilla.

Koko digitv on hoidettu vähän niin ja näin, eikä se ole lunastanut niitä lupauksia sisältönsäkään puolesta mitä sille on asetettu.

Ylen teoria tekstityksistä tulee testatuksi livenä kun kaapelitalouksissa analogisen signaalin jakelu päättyy alkuvuodesta, jolloin viimeistenkin mohikaanien pitää hankkia uusi laatikko. Jos tv-luvan irtisanovien määrä jatkaa vain kasvuaan, olisi syytä etsiä ihan muista asioista kuin tekstityksistä.

Taitaa muuten olla niin, että Ylen nettipalvelut ovat sisällöltään hyödyllisempiä, käytännöllisempiä ja mielenkiintoisempia kuin televisiokanavat. Eikä niiden käyttöön tarvita edes lupaa.

Blogilista

Suomalaisten bloginpitäjien oma hakemistopalvelu blogilista.fi siirtyy sitten Sanoma Digitalin omistukseen.

Esimerkiksi Helsingin Sanomia, Ilta=Sanomia ja lukuisia muita lehtiä ja palveluita julkaisevan Sanoma Osakeyhtiön omistama Sanoma Digital tulee tiedotteensa mukaan kehittämään Blogilista.fi-palvelua yhteistyössä sen aikaisempien kehittäjien ja käyttäjäkunnan kanssa entistä monipuolisemmaksi ja helpommin lähestyttäväksi.

Blogilistan myynnistä on taitettu verkossa peistä jo aikaisemminkin ja sinänsä kehityssuunta noudattelee sitä mistä on muuallakin saatu mallia eli palveluiden tarjonta keskittyy hiljalleen. Ei toki ihan mitkä tahansa palvelut, vaan elinkelpoiset sellaiset.

Jokaisessa muutoksessa on aina uhkansa, mutta myös mahdollisuutensa, niin tässäkin.

Bali

Joulukuussa Indonesiassa Balilla alkaa maapallon kannalta hyvin merkityksellinen prosessi. Siellä neuvotellaan tiekartasta uuden ilmastosopimuksen aikaan saamiseksi. Tavoitteeksi on asetettu, että Kööpenhaminassa vuonna 2009 voitaisiin sopia ilmastomuutoksen hillinnästä Kioton sopimuksen umpeuduttua vuonna 2012.

Kuten kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on varoitellut, nyt on ihmiskunnan ryhdyttävä tositoimiin kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi. Niinikään jokin aika sitten raportoitiin siitä, että maailman kasvihuonekaasupäästöt ovat nyt uusissa ennätyslukemissa, vaikka hillintää onkin yritetty. On siis tehtävä lisää, koska tässä kysymyksessä luovuttaminen ei ole vaihtoehto.

Balilta alkavan prosessin keskeisiä tavoitteita on oikeastaan kolme:

- Suurimpien saastuttajamaiden kuten USA, Kiina, Intia, Australia jne. saaminen mukaan sopimukseen. Ilman näiden maiden sitouttamista samoihin pelisääntöihin muiden maiden kanssa, tavoitteita ei saavuteta ja taloudellisesti syntyy vapaamatkustajatilanteita, joissa jo valmiiksi rikkaat maat hyötyvät köyhempien vastuullisuudesta.

- Riittävän suurien päästöjen rajoitustavoitteiden asettaminen ja mekanismit niistä kiinni pitämiseksi. Tavoitteisiin ei nytkään ole päästy ja aika käy yksinkertaisesti vähiin.

- Kehitysmaiden mahdollisuuksien ja voimavarojen huomioiminen. Kehitysmailla on iso joukko sosiaalisia ongelmia ja niiden talouksien täytyy kasvaa. Köyhimmillä mailla ei ole samanlaisia voimavaroja globaalin ongelman torjumiseksi kuin rikkailla länsimailla. Siksi näiden maiden mahdollisuudet on otettava huomioon ja rikkaimpien (ja eniten saastuttavien) on panostettava jonkin verran enemmän päästöjen rajoittamiseen. Ilmastonmuutos ei ole alueellinen ongelma, vaan hyvin globaali.

* * *

EU on linjannut tavoitteitaan jo aikaisemmin ja niistä on ihan hyvä lähteä liikkeelle:

- Aloitetaan neuvottelut globaalista, vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevasta ilmastosopimuksesta. Nämä neuvottelut saadaan päätökseen viimeistään vuonna 2009.

- Kasvihuonekaasujen päästöt maailmassa saatava laskuun 10-15 vuoden kuluessa. Tämän jälkeen niiden on laskettava voimakkaasti.

- Kehittyneiden maiden ja niitä vastaavalla tasolla olevien maiden olisi vähennettävä päästöjään 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, jotta ne voisivat vähentää päästöjään 60-80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

- Edistyneiden kehitysmaiden on vähennettävä päästöjään vastuitaan ja valmiuksiaan vastaavasti kunnes maailmanlaajuinen sopimus saadaan valmiiksi.

- EU sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

* * *

Balille on kokoontumassa noin 10 000 osallistujaa ja heistä neuvottelijoita on lähes 2500. Se on suuri joukko ihmisiä, joiden pitäisi pystyä sopimaan siitä miten uusi sopimus saadaan aikaiseksi.

Sen ei pitäisi olla järkeville ihmisille liian monimutkainen asia.

* * *

Kuvan lähde: Wikimedia Commons.

Valokuvatorstai: Virtaa hiljaa

Minun mielestäni suurimpia virheitämme, heti ihmisenä olemisen jälkeen, on aikakäsityksemme luonne. Meillä on kaiken maailman kapistukset, kellot ja kalenterit, jotka siivuttavat ajan kuin makkaran, ja me nimeämme siivut aivan kuin omistaisimme ne eivätkä ne voisi koskaan muuttua - "kello 11.00, 11. marraskuuta 1918" - vaikka todellisuudessa ne saattavat hajota kappaleiksi ja vieriä tiehensä aivan yhtä helposti kuin elohopeapisarat.

(Kurt Vonnegut: Maaton mies, Tammi 2007, suomennos Erkki Jukarainen)

Ekolahja ja lahjattomuus

Nelosen uutiset kertoo, että Ruotsissa ekolahjat ovat nousemassa joulukaupan tähdeksi. Kyse on siis reilunkaupan tuotteista, luomutuotteista kuin ekofarkuistakin. Jos näin käy, niin se on jälleen osoitus siitä, että rakkaalla naapurillamme on ympäristötietoisuus hieman eri kurssissa kuin meillä. Vai onko?

Me olemme kansakuntina "kilpailleet" jääkiekon ja yleisurheilun lisäksi kansanhiihdossa ja ties missä muussa tahansa. Miksi sitten emme mittaa toisistamme tässä asiassa?

Vinnkinä olkoon sekin, että kuten tuossa hieman aiemmin tuli kirjoitettua, voi ne joululahjat korvata muullakin hyvällä mielellä kuiten antamalla tavaroita. Kestävää kehityksen lahjoja voi antaa vaikkapa World Visionin lahjakaupassa (http://www.lahjaksilehma.fi/lahjakauppa) tai KirkonUlkomaanavun palvelussa (http://www.toisenlainenlahja.fi/).

* * *

Lahjattomuutta sen sijaan edustaa uutinen, jonka mukaan teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöt ovat kivunneet uuteen ennätykseen.

Meillä rikkailla ihmisillä on ollut teknologiat, tiedot ja taidot ryhtyä hillitsemään päästöjämme jo ties kuinka kauan. Meillä on Kioton sopimukset ja muut. Mitä olemme saaneet aikaiseksi? Emme näköjään juuri mitään.

Me länsimaalaiset olemme siis välinpitämättömiä, typeriä tai yksinkertaisesti osaamattomia. Tai kaikkea sitä.