Tilastoja ja mitä sitten
Taitaa olla aika kaikenlaisen muun tekemisen ja ihmettelyn jälkeen lopettaa hiljaiselo tässä blogissa. Aikaa ei ole käytetty pelkkään lorvimiseen, vaan myös kaikenlaiseen sellaiseen, mikä saattaa heijastua tännekin. Siitä kuitenkin hieman tuonnempana.
Aloitetaan siitä, että pistetään tiskiin viime vuoden tilastoja.
Tilastoissa näkyy se selvä asia, että jos ei blogiin kirjoita, lukijamäärätkin pysyvät hillittyinä.
Otetaan loppuvuoden kuukaudet kaikki kerralla:
lokakuu | marraskuu | joulukuu | |
---|---|---|---|
Postauksia | 15 | 11 | 2 |
Kävijät | 1096 | 1469 | 866 |
Näyttökerrat | 1012 | 1398 | 856 |
Käyntejä | 797 | 1049 | 678 |
Joulukuun lopussa kaikkien aikojen keskiarvot (8.4.2007 jälkeen) olivat:
- Käynnit: 50,1 kpl / vrk
- Näyttökerrat: 72,8 kpl / vrk
- Kävijät: 34,6 kpl / vrk
Blogin historian kävijämäärät kuukausittain blogin olemassaolon alusta alkaen vuosittain esitettynä:
Kiitos kaikille kannustuksesta.
* * *
Ja mitäs sitten seuraavaksi?
Vuosi 2011 on vaalivuosi. Se varmaankin tulee näkymään tämän blogin teksteissä, sen verran paljon pehmeää huttua mahtuu poliittiseen puheeseen jo nyt.
Samaan aikaan Eurooppa kiemurtelee eurokriisissään ja erilaisten markkinaspekulattien mielenliikkeiden kourissa. Kriisi ei ole pelkstään valuuttakriisi tai edes velkakriisi, vaan myös talousjärjestelmän kriisi, jonka juuret ovat syvemmällä kuin siinä tuetaanko jotain Kreikkaa tai Irlantia.
Vaalien alla lupauksia kaiken kasvattamisesta, mutta vähemmän siitä, ettei ympäristömme oikeasti kestä nykyistä jatkuvan kulutuksen kasvun filosofiaa. Ilmastokokous joulukuussa Meksikon Cancunissa päättyi kuvausten mukaan toivorikkaasti, mutta tosiasiassa ilmasto-ongelman eteen mitään saavutuksia ei oikeasti ole kirjattavissa. Ihmisen aiheuttama ongelma vain pahenee pahenemistaan.
Tietoyhteiskunnassa kehitys jatkaa omaa rataansa myös suuntiin, joista emme oikeastaan edes haluaisi tietää mitään. Ihmisoikeudet ovat myös vuonna 2011 monissa paikoissa alisteisia vallanhimolle tai lyhytnäköiselle talouden kasvun tavoittelulle.
Esimerkiksi näistä aineksista saadaan kasaan tämän blogin lähitulevaisuuden teemat. Historiaa katsoen mitään erityisesti uutta ei siis ole luvassa, mutta asiaa voi yrittää katsoa siten, että etsii näistä teemoista yhteistä tekijää. Ehkäpä tämä blogi keskittyy joksikin aikaa etsimään vastausta siihen, mikä ajaa länsimaiden ihmisiä ja yhteiskuntia niihin suuntiin mihin ajaa.
2 kommenttia:
*Vaalien alla lupauksia kaiken kasvattamisesta, mutta vähemmän siitä, ettei ympäristömme oikeasti kestä nykyistä jatkuvan kulutuksen kasvun filosofiaa.* Joillakin olisi oikeasti varaa vähentää kuluttamista ilman että hyvinvointi ja onni kärsisi, toisten pitäisi saada kasvattaa sitä. Tuo vähentäminen vaan tuntuu olevan kirosana tai punainen vaate kaikkialla...
Totta. Olennainen kysymys on se, miten tämä yhteiskunnallinen downshifting voidaan tehdä oikeudenmukaisesti.
Siitä huolimatta, näyttää selvästi siltä, että pelkästään hyväosaisten kultuksen karsiminen ei enää riitä, vaan meidän kaikkien on luovuttava jostain osasta kulutustamme.
Pudotustarve vaan on niin raju, ettei siihen yksi tai kaksi vaalikautta riitä.
Lähetä kommentti