Perussuomalaiset - Ilmastopoliittinen vaihtoehto, noloa ja vielä nolompaa

Sinänsä on myönteistä, että vaalien lähestyessä Perussuomalaiset saivat aikaan ilmastopoliittisen ohjelman, sillä se osaltaan nostaa asiaa poliittiselle agendalle. Siihen sen ohjelman myönteiset asiat loppuvatkin.

Ohjelma julkistettiin noin viikko sitten ja sittemmin itse ohjelmaan on liitetty myös suora plagiointisyyte.

* * *

Sisällöltään tämä "Soinin listaksi" nimetty paperi ei pidä sisällään mitään erityisen uutta, vaan maailmallakin esitettyjä, mutta ilman kannatusta jääneitä ideoita kuten ominaispäästöjärjestelmään siirtyminen nykyisin käytössä olevasta päästökaupasta.

Soinin mallissa vaaditaan, että "Suomi ilmoittaa EU:lle ja YK:lle ottavansa yksipuolisen aikalisän ilmastopolitiikassa. Aikalisällä neuvotellaan EU:n ja YK:n kanssa siitä, että päästötavoitteiden laskentapohjaksi otetaan ominaispäästöjärjestelmä ja luovutaan niin kutsutusta prosenttimääräisestä tavoitteista".

Kyseessä naiivi toive, joka toteutuessaan siirtäisi Suomen kansainvälisen yhteisön sivuraiteille. Tällainen johtaisi vain siihen, että ulkomaankauppa kärsisi sekä vähäinenkin vaikutus- ja puhevalta ilmastoasioissa katoaisi. Suomen kaltainen maa ei tällaisia ilmoituksia ja neuvotteluita yksipuolisesti käynnistele. Ei, vaikka päästökaupassa järjestelmänä olisikin korjaamista.

Ohjelmassa vaaditaan myös, että "Suomi tekee aloitteen EU:lle ja YK:lle Kioto 3 -neuvottelujen aloittamisesta kaikkia sitovasta ominaispäästöjärjestelmään siirtymisestä" ja että "järjestelmä toteutetaan vain, jos kaikki maat ovat siinä mukana".

Ihan kiva, mutta käytännössä ajanhukkaa, koska mallia on tähänkin asti ideoitu, eikä se ole saaanut kannatusta. Täydellisen konsensuksen vaatimus tarkoittaa peitellysti sitä, ettei koko järjestelmän haluta edes toimivan.

Energiapolitiikassa Soini vaatii, että "Suomi tavoittelee sähköenergiatuotannon täyttä omavaraisuutta. Se toteutetaan monopuoleisella tuotantorakenteella eli ydin-, vesi-, turve- ja uusiutuvan energian lähteillä." ja esimerkiksi sitä, että  "Perutaan edellisen hallituksen syöttötariffipäätökset sekä torjutaan Windfall- ja uraaniverot".

Energiapolitiikka on siis ymmärrettävä Perussuomalaisten mallissa eräänlaiseksi business as usual-malliksi, jossa muutosta nykyiseen ei juuri haluta ja listalle ilmeisesti sopisi ydinvoiman reipas lisärakentaminen. Täyden omavaraisuuden vaatimus on mukavalta kuulostava, mutta valitettavasti epärealistinen ajatus.

Liikennepolitiikassa vaaditaan, että "Edistetään päästöttömän raide- ja vesiliikenteen toimintaedellytyksiä, aloittamalla valmistelut Järvi-Suomen kanavoimiseksi uudella meriyhteydellä yhdessä VR:n kanssa, jolloin vesi- ja raideliikenne voisivat palvella parhaiten toisiaan".

Lähtökohta on ihan hyvä ja kannatettava, joskin päästötön vesiliikenne lienee hoidettavissa vain purjeveneillä, joilla taas ei ole kovin paljoa käyttöä nykyaikaisessa kuljetusbusineksessa.

Edellisen kanssa ristiriidassa onkin sitten Soinin listan viides vaatimus eli se, että "Suomi ilmoittaa IMO:lle, että otamme 15 vuoden siirtymäajan laivojen rikkipäästötavoitteiden toteuttamiseen".

Tämä perussuomalaisten ilmastopoliittinen ohjelma ei ole käytännössä toimiva ratkaisu ja paperi on sisäisestikin ristiriitainen. Perussuomalaisten ilmastopoliittinen vaihtoehto ei ole myöskään kovin kattava, sillä se keskittyy vain päästökaupan korvaamiseen ja vastaaviin ylemmän tason ohjauskeinoihin. Raide- ja vesiliikenne ovat yksittäinen poikkeus tähän, mutta se ei kokonaisuutta ajatellen riitä.

Ohjelma ei oikeastaan ole edes vaihtoehto, vaan eristäytymiseen ja käytännössä nykyisen menon jatkumiseen tähtäävä hutera kannanotto.

* * *

Tavallaan Perussuomalaisten ilmastopoliittisen vaihtoehdon tarkastelu on turhaa, sillä se näyttää olevan kopio Metalliliiton viime helmikuussa eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle antamasta lausunnosta (PDF Ylen sivuilla). Asiasta kertoi Ylen uutiset jutussaan.

Tämä taas on Soinille ja Perussuomalaisille perin noloa. Ylen jutun ja Soinin blogissaan julkistaminen videoiden mukaan Soini sanoi aloittaessaan ohjelman esittelyä, että

"Tervetuloa tähän tilaisuuteen. Ja pari alkusanaa ennen kuin lähden käymään läpi tätä mallia. Kun on vähän ajateltu, että mitä se Soini siellä EU:ssa ja Euroopassa tekee - Brysselissä ja Strasbourgissa - niin mä olen nyt puolitoista vuotta tehnyt tätä."

Vääräleuka voisi kysyä ja sutkauttaa, että puolitoistako vuotta meni Metalliliiton 5 sivuisen lausunnon kopioimiseen kirjoitusvirheineen kaikkineen? Tuottavuudesta Soinia ei voi syyttää. Metalliliiton paperiin tehty kevyt editointi onnistuu keskivertokirjoittajalta tunnissa tai kahdessa.

Suoraselkäisesti Soini myöntää matkimisen, mikä ei näiden lausuntojen noloutta tosin vähennä.

* * *

Ohjelman julkistamisen yhteydessä Soini totesi tuoreeltaan, että täyskäännös ilmastopolitiikassa on mahdollista saavuttaa vaikkakaan se ei tule olemaan helppoa ja veisteli asian sanoiksi:

"Jos opetuslapset olisivat uskoneet konsensukseen niin siinä olisi jäänyt evankeliumi levittämättä".

Harvoin, jos koskaan, kuulee puoluejohtajien vertaavan omiaan Jeesuksen opetuslapsiin. Tarkemmin ajatellen kyseessä on varsin ylimielinen asenne, jossa Perussuomalaiset asettavat itsensä pelastajan seuraajiksi ihan kuin nimenomaan tätä joukkoa seuraamalla maailma pelastuisi.

Ei pelastu. Eikä ainakaan tällä ilmastopoliittisella ohjelmalla.

Nämä Soinin raamatulliset sutkautukset muutenkin ovat enimmäkseen epäselvää retoriikkaa, jonka takaa ei löydy ainakaan reaalipolitiikkaa. Kenties sieltä halutaankin löydettävän henkilöpalvontaa?